KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Tulosta

Alkoholiongelmaisen hoito

Käyvän hoidon tiivistelmät
9.11.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Käypä hoito -suositus «Alkoholiongelmaisen hoito»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Treatment of alcohol abuse»2

Mitä uutta päivityksessä?

  • Alkoholinkäytölle on määritetty korkean ja kohtalaisen riskin tasot. Korkean riskin taso on hälytysraja, jolloin viimeistään asiaan tulee puuttua.
  • Alkoholiriippuvaisen kuntoutuksen ja työkyvyn käsittelyä on laajennettu.
  • Nuorten ja ikääntyneiden alkoholinkäyttöön on kiinnitetty enemmän huomiota.
  • Motivoivasta haastattelusta ja tietokoneavusteisesta lyhytinterventiosta nuorten alkoholiongelman hoidossa on tullut lisää tietoa.

Alkoholinkäytön riskitasot

Työryhmän suosittelemat alkoholinkäytön riskitasot terveillä työikäisillä on koottu taulukkoon «Alkoholinkäytön riskitasot»1. Nuorilla (alle 18-vuotiailla) ei voida asettaa vastaavaa suositusta alkoholinkäytön riskitasosta. Raskauden aikana alkoholinkäyttöä tulisi välttää, koska sille ei ole olemassa turvallista rajaa. Ikääntyneillä alkoholinkäytön riskitasot ovat matalampia kuin työikäisillä.

Taulukko 1. Alkoholinkäytön riskitasot
Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Tämä voidaan katsoa hälytysrajaksi, jonka ylittyessä alkoholinkäyttöön viimeistään tulisi puuttua. Peruste: kyseisillä annosmäärillä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi.
Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Peruste: kyseiset annosmäärät suurentavat GT-arvoja.
Alkoholinkäyttö, josta ei ole todennäköisesti riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, on naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä. Peruste: suomalainen ja pohjoismaalainen ravitsemussuositus.

Alkoholin ongelmakäytön toteaminen

Tavoitteena on havaita ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia haittoja. Lähtökohtana on potilaan haastattelu, joka kannattaa aloittaa avoimella kysymyksellä «Keskustelu alkoholinkäytöstä lienee syytä aloittaa avoimella kysymyksellä.»C. Käyttömääriä kysyttäessä on parempi johdatella arvioon tarjoamalla pikemmin suuria kuin pieniä juomamääriä «Alkoholin käyttömääriä kysyttäessä lienee parempi johdatella arvioon tarjoamalla pikemminkin suuria kuin pieniä juomamääriä.»C. Muutosvalmiutta kannattaa tiedustella esimerkiksi kysymällä: "Oletko ajatellut, että Sinun pitäisi vähentää juomistasi?”

Strukturoituja kyselyitä ja Alkoholin käyttöpäiväkirjaa voidaan käyttää haastattelun tukena. AUDIT-kyselyn seulontaraja suomalaisilla on miehillä vähintään 8 ja naisilla vähintään 6 pistettä «Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) on tehokas tapa seuloa alkoholin ongelmakäyttöä. Optimaalisin seulontaraja on suomalaisilla tavallisimmin miehillä vähintään ≥ 8 ja naisilla ≥ 6 pistettä.»A.

Haastattelua ja kliinistä tutkimusta tukevat yhteisymmärryksessä potilaan kanssa tehtävät laboratoriotutkimukset. Vastaanottotilanteessa suoritettavan hengitysilman alkoholipitoisuuden mittauksen lisäksi seerumin glutamyylitransferaasin (GT), punasolujen keskitilavuuden (MCV) ja seerumin niukkahiilihydraattisen transferriinin (CDT) määrittäminen tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun potilasta halutaan motivoida hoitoon, halutaan seurata hoidon tuloksia ja tarvitaan alkoholin aiheuttaman elinvaurion erotusdiagnostiikkaa.

Hoito ja kuntoutus

Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä «Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä.»A. Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään alkoholinkäyttöään. Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.

Psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeitä ovat hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeisiä ovat tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Hoitomuotoa valittaessa on syytä kuunnella potilaan mielipidettä valinnassa. Hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin «Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot ja hyvä hoitosuhde vaikuttavat hoitotulokseen.»A, ja motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta «Motivoiva haastattelu lisää hoidon tuloksellisuutta.»A.

Psykososiaalisten hoitojen tulosta voidaan merkittävästi parantaa (keskimäärin 15–25 %) lääkityksellä. Vahvaa näyttöä löytyy opioidiantagonistien nalmefeeni ja naltreksoni «Nalmefeeni (18 mg) otettuna ennen alkoholinkäyttöä tai retkahdusta uhkaavassa tilanteessa vähentää lumelääkkeeseen verrattuna alkoholin kokonaiskulutusta ja retkahtamista rankkaan alkoholin juomiseen. Nalmefeenihoitoon kuuluu oleellisena osana psykososiaalinen tuki ja potilaan motivoiminen.»A sekä disulfiraamin «Valvottu disulfiraamilääkitys (400 mg kahdesti viikossa tai 200 mg/vrk) on parantanut merkitsevästi pelkillä psykososiaalisilla menetelmillä saatuja tuloksia alkoholiriippuvuuden hoidossa.»A lisähyödystä alkoholiriippuvuuden hoidossa.

Alkoholinkäytön aloitusiän lykkääminen on keskeistä nuorten alkoholiongelmien ehkäisyssä. Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloitusikää «Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä.»A. Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia «Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä sekä alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia.»A. Ikääntyneiden alkoholin ongelmakäytön hoitoon soveltuvat samat menetelmät kuin nuoremmille.

Päihtymystila tai alkoholivieroitusoireisto aiheuttaa yleensä työkyvyttömyyden, mutta ne eivät ole sairauspäivärahan peruste eivätkä oikeuta sairausajan palkkaan. Sairauspäivärahaa voidaan myöntää myös alkoholivieroitushoidon ajaksi, jolloin potilas on valvotusti juomatta. Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen edellyttää asianmukaisia hoito- ja kuntoutusyrityksiä. Alkoholiongelmaisella potilaalla on oikeus Kelan kuntoutukseen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Hannu Alho (pj.)

Kari Eskola

Mauri Aalto

Ilona Autti-Rämö

Antti Holopainen

Tiina Kaarne

Jorma Komulainen (Käypä hoito -toimittaja)

Solja Niemelä

Onni Niemelä

Kaarlo Simojoki

Markus Sundqvist

Helena Vorma

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alkoholiongelmaisen hoito
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko