Ahdistuneisuushäiriöt
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2019-01-07   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Nuorisopsykiatria, Psykiatria, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä
Tulosta

Ahdistuneisuushäiriöt

Käypä hoito
7.1.2019
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

  • Potilasversio suomeksi (valmistuu myöhemmin)

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Suosituksen keskeinen sisältö

  • Ahdistus on yleinen oire. Ahdistuneisuushäiriöt esiintyvät usein samanaikaisesti muiden psykiatristen, somaattisten ja päihdehäiriöiden kanssa.
  • Diagnosoidut ahdistuneisuushäiriöt, joista suositus käsittelee julkisten paikkojen pelkoa, paniikkihäiriötä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, aiheuttavat toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä, jota voidaan vähentää asianmukaisella hoidolla.
  • Valtaosa komplisoitumattomista ahdistuneisuushäiriöistä voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa.
  • Keskeisiä hoitoja psykososiaalisista hoidoista ovat eri psykoterapiat, erityisesti kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia (KBT), ja lääkehoidoista masennuslääkkeet.

Aiheen rajaus

  • Suositus koskee WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaisia ahdistuneisuushäiriöitä:
    • julkisten paikkojen pelkoa (F40.00 ilman paniikkihäiriötä tai F40.01 myös paniikkihäiriö)
    • paniikkihäiriötä (F41.0)
    • sosiaalisten tilanteiden pelkoa (F40.1)
    • yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (F41.1).
  • Suosituksen piiriin eivät kuulu lapsuusiän ahdistuneisuushäiriöt, määritetyt (yksittäiset) pelot (F40.2), sekamuotoinen masennus-ahdistustila (F41.2), pakko-oireinen häiriö (F42), reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt (F43) eivätkä dissosiaatiohäiriöt (F44).

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on edistää julkisten paikkojen pelon, paniikkihäiriön, sosiaalisten tilanteiden pelon ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön asianmukaista tunnistamista, hoitoa ja kuntoutusta.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat ahdistuneisuushäiriöpotilaiden hoitoon osallistuvat lääkärit ja soveltuvin osin muu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

Määritelmät

  • Ahdistus, ahdistuneisuus tunnetilana: pelon tunne, joka johtuu sisältä tai ulkoa uhkaavan, huonosti tiedostetun vaaran ennakoimisesta ja jonka oireita voivat olla muun muassa levottomuus, pelokkuus, keskittymiskyvyn puute, unihäiriöt, sydämentykytys, pahoinvointi, vapina, tihentynyt virtsaamistarve ja ilman loppumisen tunne
  • Ahdistuneisuushäiriö: toimintakykyä ja elämänlaatua heikentäviä psykiatrisia häiriöitä, joille on ominaista poikkeavan voimakas kohtauksittainen tai jatkuva uhan ja ahdistuneisuuden tunne, jota saatetaan yrittää säädellä välttämiskäyttäytymisen avulla. Oireistoon liittyy usein vaihtelevassa määrin somaattisia oireita.
  • Pelko, fobia: emotionaalinen ja fysiologinen reaktio vaaralliseen tai vaaralliseksi koettuun ärsykkeeseen
  • Paniikkikohtaus: äkillinen ja usein arvaamattomasti alkava kohtaus, jossa henkilö kokee tilanteeseen nähden aiheettoman voimakasta uhan tunnetta ja johon liittyy sympatikotonian oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, rintatuntemuksia ja vapinaa. Määritelmät on mukailtu Lääketieteen termit tietokannan «http://www.terveysportti.fi/sovellukset/sanakirjat/#/»4 pohjalta.

Esiintyvyys

Taulukko 1. Ahdistuneisuushäiriöiden 12 kuukauden esiintyvyys aikuisilla.
Häiriö Kansainväliset tutkimukset
(%, viite)
Suomalaiset tutkimukset
(%, viite)
Paniikkihäiriö 1,0–2,8 %
«Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder, and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63:415-24 »2, «de Jonge P, Roest AM, Lim CC ym. Cross-national epidemiology of panic disorder and panic attacks in the world mental health surveys. Depress Anxiety 2016;33:1155-77 »4
1,9 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psy»16
Julkisten paikkojen pelko ilman paniikkihäiriötä 0,4 %
«Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder, and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63:415-24 »2
1,2 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psy»16
Sosiaalisten tilanteiden pelko 2,4 %
«Stein DJ, Lim CCW, Roest AM ym. The cross-national epidemiology of social anxiety disorder: Data from the World Mental Health Survey Initiative. BMC Med 2017;15:143 »5
1,0 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psy»16
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 1,8–5,1 %
«Ruscio AM, Hallion LS, Lim CCW ym. Cross-sectional Comparison of the Epidemiology of DSM-5 Generalized Anxiety Disorder Across the Globe. JAMA Psychiatry 2017;74:465-75 »137, «Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevalence, burden, and cost to society. Depress Anxiety 2002;16:162-71 »138
1,3 %
«Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psy»16

Esiintyvyys perusterveydenhuollossa

Samanaikaissairastavuus

Psykiatriset häiriöt

Ahdistuneisuushäiriö ja samanaikainen päihdeongelma

Taulukko 2. Ahdistusoireet eräiden päihteiden käytön ja käytön lopetuksen yhteydessä.
Päihde Ahdistusoireet päihdekäytön yhteydessä Ahdistusoireet vieroitusoireiden yhteydessä
Kofeiini Suuriannoksinen käyttö voi aiheuttaa ahdistuneisuutta.
Nikotiini Nikotiinista riippuvaisella käyttöön liittyvä rentoutuminen ja subjektiivinen kokemus ahdistuneisuuden vähenemisestä voi selittyä myös vieroitusoireiden helpottumisesta. Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta.
Oireet kestävät 2–3 viikkoa käytön lopettamisen jälkeen.
Ks. Käypä hoito -suositus Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»14, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäri»62.
Alkoholi Vähentää ahdistuneisuutta Ahdistuneisuushäiriöön liittyvä oirekuva on vaikeampi.
Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat provosoida paniikkikohtauksia.
Oireet kestävät noin 1–2 viikkoa käytön lopettamisen jälkeen.
Ahdistusalttius voi jatkua kuukausia käytön loppumisesta.
Ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito «Alkoholiongelmaisen hoito»3, «Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 04.11.2015. Saa»38.
Bentsodiatsepiinit Vähentävät ahdistuneisuutta Ahdistuneisuushäiriöön liittyvä oirekuva on vaikeampi.
Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat provosoida paniikkikohtauksia.
Oireet kestävät tavallisimmin 1–2 viikkoa käytön lopettamisen jälkeen.
Lyhytvaikutteisilla bentsodiatsepiineilla ahdistuneisuus on voimakkaampaa lopettamisen jälkeen.
Kannabis Vähentää ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. Ahdistuneisuushäiriöön liittyvä oirekuva on vaikeampi.
Vieroitusoireet aiheuttavat erityisesti unettomuutta, ärtyneisyyttä ja ahdistuneisuutta.
Ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmaisen hoito «Huumeongelmaisen hoito»6, «Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 12.04.2018. Saatav»139 ja taulukko Huumeongelma ja sairaudet; kannabis «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041#T1»8.
Opioidit (esim. buprenorfiini, kodeiini) Vähentää ahdistuneisuutta Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta ja voivat provosoida paniikkikohtauksia.
Ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmaisen hoito «Huumeongelmaisen hoito»6, «Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 12.04.2018. Saatav»139.
Ks. myös kyseisen suosituksen taulukko Huumeongelma ja sairaudet: opioidit «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041#T3»9.
Stimulantit (esim. amfetamiinit) Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta.
Hallusinogeenit (esim. LSD) ja hallusinogeeniset muuntohuumeet Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. Vieroitusoireet ovat harvinaisia käytön päätyttyä, mutta ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä.
Inhalantit (esim. liimat, liuottimet) Ahdistuneisuutta ja paniikkikohtauksia voi esiintyä. Vieroitusoireet aiheuttavat ahdistuneisuutta.

Somaattiset sairaudet ja ahdistuneisuushäiriöt

Itsetuhokäyttäytyminen

Riskitekijät

  • Ahdistuneisuushäiriöt ovat taustaltaan monitekijäisiä sairauksia, joiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä.

Geneettiset tekijät

Altistavat persoonallisuuspiirteet ja muu psykiatrinen oireisto

Ympäristötekijät

Ahdistuneisuushäiriöiltä suojaavat tekijät

Ahdistuneisuushäiriöiden luonnollinen kulku

Ehkäisy

Diagnostiikka

Taulukko 3. Ahdistuneisuushäiriöiden kliininen kuva «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin la»83.
Ahdistuneisuushäiriö Kliininen kuva Välttämiskäyttäytyminen
Paniikkihäiriö Toistuvia paniikkikohtauksia ilman laukaisevaa tekijää Ei esiinny
Agorafobia Toistuvia ahdistuneisuuskohtauksia julkisilla paikoilla, osalla myös spontaaneja paniikkikohtauksia Julkiset paikat
Sosiaalisten tilanteiden pelko Ahdistuneisuus sosiaalisissa tilanteissa Sosiaaliset tilanteet
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Krooninen ahdistuneisuus ja kyvyttömyys hallita huolestuneisuutta Ei esiinny
Taulukko 4. Ahdistuneisuushäiriöiden oirekartoitusmittareita.
Oirekartoitusmittari (suluissa lyhenne) Ahdistuneisuushäiriö, johon mittaria käytetään Linkki, jos vapaasti saatavilla (pyydämme huomioimaan, että Terveysportin käyttö vaatii aina käyttöoikeudet)
Viitteet: «Plummer F, Manea L, Trepel D ym. Screening for anxiety disorders with the GAD-7 and GAD-2: a systematic review and diagnostic metaanalysis. Gen Hosp Psychiatry 2016;39:24-31 »91, «Shear MK, Rucci P, Williams J ym. Reliability and validity of the Panic Disorder Severity Scale: replication and extension. J Psychiatr Res 2001;35:293-6 »92, «Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166:1092-7 »142, «Houck PR, Spiegel DA, Shear MK ym. Reliability of the self-report version of the panic disorder severity scale. Depress Anxiety 2002;15:183-5 »143, «Connor KM, Davidson JR, Churchill LE ym. Psychometric properties of the Social Phobia Inventory (SPIN). New self-rating scale. Br J Psychiatry 2000;176:379-86 »144, «Heimberg RG, Horner KJ, Juster HR ym. Psychometric properties of the Liebowitz Social Anxiety Scale. Psychol Med 1999;29:199-212 »145, «Meyer TJ, Miller ML, Metzger RL ym. Development and validation of the Penn State Worry Questionnaire. Behav Res Ther 1990;28:487-95 »146, «HAMILTON M. The assessment of anxiety states by rating. Br J Med Psychol 1959;32:50-5 »147, «Beck AT, Epstein N, Brown G ym. An inventory for measuring clinical anxiety: psychometric properties. J Consult Clin Psychol 1988;56:893-7 »148, «Norman SB, Cissell SH, Means-Christensen AJ ym. Development and validation of an Overall Anxiety Severity And Impairment Scale (OASIS). Depress Anxiety 2006;23:245-9 »149, «Zigmond AS, Snaith RP. The hospital anxiety and depression scale. Acta Psychiatr Scand 1983;67:361-70 »150
Generalized Anxiety Disorder Screener
(GAD-7 ja GAD-2)
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö GAD-7: Terveysportti > Apuohjelmat > Psykiatriset arviointilomakkeet «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=pgr00454&p_haku=gad-7»13
GAD-7: Mielenterveystalo > Aikuiset > Itsearviointi > Ahdistuneisuuskysely (GAD-7) «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/GAD-7.aspx»14
Panic Disorder Severity Scale (PDSS) ja
Self Report Version of the PDSS (PDSS-SR)
Paniikkihäiriö PDSS-SR: Mielenterveystalo > Aikuiset > Itsearviointi > Paniikkioirekysely (PDSS-SR) «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/PDSS.aspx»15
Social Phobia Inventory
(SPIN)
Sosiaalisten tilanteiden pelko Mielenterveystalo > Aikuiset > Itsearviointi > Sosiaalisen jännittämisen kyselyt (SPIN) «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/SPIN.aspx»16
Liebowitz Social Anxiety Scale
(LSAS)
Sosiaalisten tilanteiden pelko Terveysportti > Apuohjelmat > Psykiatriset arviointilomakkeet «https://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=pgr00454&p_haku=liebowitz»17
Penn State Worry Questionnaire
(PSWQ)
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö www.terveysportti.fi «http://www.terveysportti.fi»11
Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko, Hamilton Anxiety Rating Scale
(HAM-A)
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psychiatric measures. 2. painos, 2008. Arlington, VA, US: American Psychiatric Publishing, Inc»140
Beckin ahdistuneisuusasteikko, Beck Anxiety Inventory
(BAI)
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psychiatric measures. 2. painos, 2008. Arlington, VA, US: American Psychiatric Publishing, Inc»140
Overall Anxiety Severity and Impairment Scale
(OASIS)
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen www.mielenterveystalo.fi «http://www.mielenterveystalo.fi»12
Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psychiatric measures. 2. painos, 2008. Arlington, VA, US: American Psychiatric Publishing, Inc»140
Hospital Anxiety and Depression Scale
(HADS)
Ahdistuneisuus, ei häiriöspesifinen Lisätietoa «Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psychiatric measures. 2. painos, 2008. Arlington, VA, US: American Psychiatric Publishing, Inc»140
The Columbia - Suicide Severity Scale
(SSRS)
Itsetuhoajatusten ja -pyrkimysten kartoitus Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»7, «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=95D00D86E853C6EDF89072562D417474?id=hoi50076#s10»18, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomal»141 ja C-SSRS
Taulukko 5. ICD-10:n mukaiset paniikkihäiriön (F41.0) diagnostiset kriteerit.
A. Henkilöllä esiintyy toistuvia paniikkikohtauksia ennalta arvaamattomissa ja vaihtelevissa tilanteissa, jotka eivät ole erityisen rasittavia tai vaarallisia.
B. Paniikkikohtaukseen liittyvät kaikki seuraavat piirteet:
(1) kohtaus on intensiivisen pelottava tai epämiellyttävä erillinen kokemus
(2) kohtaus alkaa äkillisesti
(3) kohtauksen voimakkuus saavuttaa huippunsa muutaman minuutin kuluessa ja kohtaus kestää vähintään muutaman minuutin ajan
(4) kohtaukseen liittyy vähintään 4 seuraavista oireista, joista 1 täytyy olla jokin oireista a–d:
Autonomisen kiihotustilan oireet
(a) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa tai kohonnut pulssi
(b) hikoilu
(c) vapina
(d) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä
Rinnan ja vatsan alueen oireet
(e) hengitysvaikeudet
(f) tukehtumisen tunne
(g) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa
(h) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet)
Psyykkiset oireet
(i) pyörryttävä, huimaava, sekava tai epävakainen olotila
(j) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio)
(k) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai pyörtymisestä
(l) kuolemanpelko
Yleisoireet
m) kuumat aallot tai vilunväristykset
n) ihon puutuminen tai pistely
C. Tavallisimman poissulkudiagnoosit. Paniikkikohtaukset eivät johdu elimellisestä sairaudesta, harhaluuloista, aistiharhoista, elimellisestä mielenterveydenhäiriöstä (F00–F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20–F29), mielialahäiriöstä (F30–F39) tai somatisaatiohäiriöstä (F45).
  • Paniikkihäiriötä ei aseteta päädiagnoosiksi, jos henkilö kärsii kohtauksien alkaessa masennuksesta. Silloin paniikkikohtaukset ovat todennäköisesti toissijaisia masennukseen nähden.
  • Paniikkikohtaus pelkoa aiheuttavassa tilanteessa kuvaa pelko-oireen vaikeutta ja siten häiriö luokitellaan pelko-oireiseksi häiriöksi. Paniikkihäiriötä tulisi käyttää diagnoosina vain silloin, kun häiriö ei täytä minkään pelko-oireisien häiriön kriteerejä (F40).
  • Koska oireiden laatu ja vaikeusaste vaihtelee niin paljon eri yksilöiden välillä, häiriö voidaan luokitella keskivaikeaksi tai vaikea-asteiseksi paniikkihäiriön viidennen merkin avulla.
  • F41.00 Keskivaikea paniikkihäiriö (vähintään 4 kohtausta kuukauden aikana)
  • F41.01 Vaikea-asteinen paniikkihäiriö (vähintään 4 kohtausta viikossa kuukauden aikana)
  • F41.09 Määrittämätön paniikkihäiriö
Taulukko 6. ICD-10:n mukaiset yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) diagnostiset kriteerit.
A. Vähintään 6 kuukauden ajan on esiintynyt korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa arkipäivän tapahtumiin ja ongelmiin.
B. Esiintyy vähintään neljä seuraavista oireista, joista yhden täytyy olla jokin oireista 1–4:
Autonomisen kiihotustilan oireet
(1) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa tai kohonnut pulssi
(2) hikoilu
(3) vapina
(4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä
Rinnan ja vatsan alueen oireet
(5) hengitysvaikeudet
(6) tukehtumisen tunne
(7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa
(8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet)
Psyykkiset oireet
(9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai epävakainen olotila
(10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio)
(11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai pyörtymisestä
(12) kuolemanpelko
Yleisoireet
13) kuumat aallot tai vilunväristykset
14) ihon puutuminen tai pistely
Jännitysoireet
(15) lihasjännitys, -säryt tai -kivut
(16) levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua
(17) hermostuneisuuden tunne
(18) nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa
Muut oireet
(19) korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä
(20) keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huolestuneisuuden takia
(21) jatkuva ärtyneisyys
(22) huolestuneisuuden aiheuttama nukahtamisvaikeus
C. Häiriö ei täytä masennusjakson (F32), paniikkihäiriön (F41.0), pelko-oireisen häiriön (F40), pakko-oireisen häiriön (F42) tai hypokondrisen häiriön (F45.2) kriteerejä
Taulukko 7. ICD-10:n mukaiset julkisten paikkojen pelon (F40.0) diagnostiset kriteerit.
A. Henkilö pelkää tai välttää vähintään 2 luettelossa mainittua tilannetta tai paikkaa:
(1) väkijoukot
(2) julkiset paikat
(3) yksin matkustaminen
(4) kotoa lähteminen
B. Pelkoa aiheuttavassa tilanteessa on ilmennyt vähintään 2 ahdistusoiretta yhtäaikaisesti ainakin kerran ja toisen oireen täytyy olla jokin kohtien 1–4 oireista:
Autonomiset oireet
(1) sydämentykytys tai sydämen hakkaamisen tunne tai kohonnut pulssi
(2) hikoilu
(3) vapina
(4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä
Rinnan ja vatsan alueen oireet
(5) hengitysvaikeudet
(6) tukehtumisen tunne
(7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa
(8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet)
Psyykkiset oireet
(9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai epävakainen olotila
(10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio)
(11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai pyörtymisestä
(12) kuolemanpelko
Yleisoireet
13) kuumat aallot tai vilunväristykset
14) ihon puutuminen tai pistely
C. Ahdistuneisuus- tai välttämisoireet aiheuttavat huomattavaa tuskaisuutta ja henkilö tunnistaa, että oireet ovat tilanteisiin nähden kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia.
D. Oireet rajoittuvat kokonaan tai pääasiassa pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin tai niiden ajattelemiseen.
E. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Pelko tai välttämiskäyttäytyminen ei johdu harhaluuloista, aistiharhoista, elimellisestä mielenterveydenhäiriöstä (F00–F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20–F29), mielialahäiriöstä (F30–39) tai pakko-oireisesta häiriöstä (F42) eikä se liity kulttuurin mukaisiin uskomuksiin.
Huom! Joissakin tapauksissa ahdistusoiretta ei ole, koska henkilö välttää ahdistusta aiheuttavia tilanteita. Masentuneisuus, pakko-oireet, sosiaalisten tilanteiden pelko tai depersonalisaatio-oireet eivät sulje pois tätä diagnoosia. Mikäli masennus on selkeästi ensisijainen oire, käytetään masennusdiagnoosia.
F40.00 Julkisten paikkojen pelko; ilman samanaikaista paniikkihäiriötä F40.01 Julkisten paikkojen pelko; samanaikainen paniikkihäiriö
Taulukko 8. ICD-10:n mukaiset sosiaalisten tilanteiden pelon (F40.1) diagnostiset kriteerit.
A. Jompikumpi seuraavista:
(1) Huomattava pelko huomion kohteeksi joutumisesta tai pelko siitä, että oma käytös olisi sosiaalisesti nöyryyttävää tai nolostuttavaa.
(2) Huomattava pyrkimys välttää tilanteita, missä voisi joutua huomion kohteeksi tai sellaisia tilanteita, missä esiintyy pelko siitä, että oma käytös olisi sosiaalisesti nöyryyttävää tai nolostuttavaa. Pelot ilmenevät julkisissa ruokailu- tai esiintymistilanteissa, ennestään tuttuja henkilöitä kohdattaessa tai osallistuttaessa rajattuihin ryhmätilanteisiin kuten juhliin, kokouksiin tai opetustapahtumiin.
B. Ainakin kaksi kohdan F40.0 kriteerissä B mainittua ahdistusoiretta on ilmennyt pelkoa aiheuttavassa tilanteessa ja lisäksi todetaan jokin seuraavista oireista:
(1) punastuminen tai vapina
(2) oksentamisen pelko
(3) virtsaamisen tai ulostamisen pelko tai tihentynyt tarve
C. Ahdistuneisuus- tai välttämisoireet aiheuttavat huomattavaa tuskaisuutta ja henkilö tunnistaa, että oireet ovat tilanteisiin nähden kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia.
D. Oireet rajoittuvat kokonaan tai pääasiassa pelkoa aiheuttaviin tilanteisiin tai niiden ajattelemiseen.
E. Tavallisimmat poissulkudiagnoosit: Pelko tai välttämiskäyttäytyminen ei johdu harhaluuloista, aistiharhoista, elimellisestä mielenterveydenhäiriöstä (F00–F09), skitsofreniaryhmän häiriöstä (F20–F29), mielialahäiriöstä (F30–39) tai pakko-oireisesta häiriöstä (F42) eikä se liity kulttuurin mukaisiin uskomuksiin.

Sosiaalisten tilanteiden pelon diagnoosi

  • Sosiaalisten tilanteiden pelkoa kannattaa epäillä jännitysoireisilla potilailla, joilla on sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää ahdistusta, niihin liittyvää välttämistä ja erilaisia somaattisia oireita, kuten palpitaatioita, vapinaa ja punastumista sosiaalisissa tilanteissa.
  • Sosiaalisten tilanteiden pelkoa epäiltäessä voi käyttää seulontakysymyksiä ja kysyä seuraavat kysymykset:

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnoosi

Paniikkihäiriön diagnoosi

Paniikkikohtaus

  • Yksittäinen paniikkikohtaus ei tarkoita, että potilaalla on paniikkihäiriö.
  • Ks. lisätietoa paniikkikohtauksen tutkimisesta ja hoidosta päivystyksessä «Paniikkikohtaus päivystyksessä»3.

Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko

Hoito ja kuntoutus

Taulukko 9. Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoitoon vaikuttavia tekijöitä.
Näyttö Suositukset
Unettomuus
Ks. Käypä hoito -suositus Unettomuus «Unettomuus»15, «Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.03.2018. Saatavilla interneti»151
Moni samanaikainen häiriö voi aiheuttaa unihäiriöitä.
SSRI- ja SNRI-lääkkeet voivat pahentaa unihäiriöitä, jolloin pregabaliini ja hydroksitsiini voivat olla käyttökelpoisempia.
Arvioi unettomuuden syyt.
Ahdistuneisuushäiriöiden lääkityksen lisäksi tarvitaan unettomuuden Käypä hoito -suosituksen mukaista psykososiaalista hoitoa ja lääkehoitoa.
Iäkkäät potilaat Kaikki yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa käytetyt lääkkeet voivat olla iäkkäillä huonommin siedettyjä. Käytä duloksetiinia tai essitalopraamia, mutta huomioi kävelyvaikeuksien, hyponatremian, osteoporoosin, QT-ajan pitenemisen ja maha-suolikanavan vuotojen riskit.
Essitalopraamilla ei tule ylittää 10 mg vuorokausiannosta.

Venlafaksiini on myös tehokas, joskin siihen liittyy verenpaineen nousun mahdollisuus.
Pregabaliinin teho on tässä ryhmässä epäselvä. Sen haittoina ovat sedaatio ja huimaus.
Vältä yleensä bentsodiatsepiineja ja psykoosilääkkeitä niiden haittaoireiden vuoksi. Ketiapiinista on näyttöä GAD:n hoidossa.
Neuropaattinen kipu Neuropaattisesta kivusta kärsivät voivat hyötyä pregabaliinista. Kaksosvaikutteinen masennuslääke, esim. duloksetiini tai trisyklinen amitriptyliini, mahdollisesti pregabaliini.
Sukukypsässä iässä olevat naiset
Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»4, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla interneti»21
Bentsodiatsepiineihin liittyy huuli-suulakihalkion riski.
Joihinkin SSRI- ja kaksoisvaikutteisiin masennuslääkkeisiin liittyy muita komplikaatioriskejä.
Ks. Raskaustietokanta «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/gravbase.koti»23 (tietokanta vaatii käyttäjäoikeudet).
Vältä bentsodiatsepiineja, paroksetiinia ja valproaattia.
Päihdeongelma Hoitamaton päihdeongelma heikentää ahdistuneisuushäiriön hoidon tuloksellisuutta. Käytä varovaisesti bentsodiatsepiineja ja pregabaliinia.
Harkitse pientä tarvittavaa ketiapiiniannosta tai säännöllisistä lääkityksistä paroksetiinia ja buspironia.
Vakava masennusjakso Samanaikainen esiintyvyys on tavallista. Valitse SSRI- tai kaksoisvaikutteinen masennuslääke, joilla on tehoa sekä ahdistuneisuuteen että masennukseen.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö, masennusjakso Masennuslääkkeet voivat pahentaa tiheäsyklistä ja sekamuotoista oireistoa. Ensisijaisesti on huomioitava mielialaa tasaava lääkehoito. Masennukseen harkitse litiumia, lamotrigiinia, ketiapiinia tai valproaattia (ei raskaana oleville naisille tai naisille, jotka voivat tulla raskaaksi) tai lurasidonia «Ostacher M, Ng-Mak D, Patel P ym. Lurasidone compared to other atypical antipsychotic monotherapies for bipolar depression: A systematic review and network meta-analysis. World J Biol Psychiatry 2017:»152.
Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»7, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomal»141 ja otsikko Lääkehoito «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50076#s8_3»24
Ahdistuneisuuteen harkitse pregabaliinia, hydroksitsiiniä tai bentsodiatsepiineja.
Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»7, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomal»141.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö, maniavaihe Maniavaiheeseen liittyy usein ahdistusta. Ensisijaisesti on huomioitava mielialaa tasaava lääkehoito. Vältä masennuslääkkeitä ja harkitse esim. ketiapiinia tai valproaattia (ei raskaana oleville naisille tai naisille, jotka voivat tulla raskaaksi).
Ks. Käypä hoito -suositus Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»7, «Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomal»141.
Traumaperäinen stressihäiriö Pratsosiini on mahdollinen lisälääke painajaisiin. Harkitse pratsosiinin lisäämistä.
Ks. Käypä hoito -suositus Traumaperäinen stressihäiriö «Traumaperäinen stressihäiriö»13, «Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.12.2014. S»132.
Taulukko 10. Suomessa vuonna 2018 markkinoilla olevia, ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa yleisesti käytettyjä lääkkeitä ja niiden annoksia aikuispotilailla.
Geneerinen nimi Aloitusannos
(mg/vrk)
Hoitoannos
(mg/vrk)
Tavallisia haittavaikutuksia ja erityistä huomioitavaa Näytönastekatsaus ja
näytön aste
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD)
Paniikkihäiriö (PD)
Sosiaalisten tilanteiden pelko (SAD)
Trisykliset masennuslääkkeet
klomipramiini 25 75–225 antikolinergiset ja alfa1-salpauksen haitat PD «Trisyklisistä masennuslääkkeistä imipramiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A
Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät asianomaiselle lääkeryhmälle ominaisia haittavaikutuksia, muun muassa pahoinvointi, maha-suolikanavan oireet ja seksuaalitoimintojen häiriöt
essitalopraami 5 10–20 GAD «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
SAD «SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A
PD «Essitalopraami on ilmeisesti tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»B
fluoksetiini 10 20–60 GAD «Masennuslääkkeistä fluoksetiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»B
SAD «SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A
PD «Masennuslääkkeet sertraliini, paroksetiini, sitalopraami, fluoksetiini, venlafaksiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön pitkäaikaishoidossa.»A
fluvoksamiini 50 100–200 SAD «SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A
PD «SSRI-lääkkeet fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja sitalopraami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A
paroksetiini 10 20–50 GAD «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
SAD «SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A
PD «Masennuslääkkeet sertraliini, paroksetiini, sitalopraami, fluoksetiini, venlafaksiini ja klomipramiini ovat tehokkaita paniikkihäiriön pitkäaikaishoidossa.»A
sertraliini 50 50–200 SAD «SSRI-lääkkeistä fluoksetiini, fluvoksamiini, essitalopraami, paroksetiini ja sertraliini ovat tehokkaita sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A
GAD «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
sitalopraami 10–20 20–40 SAD «Sitalopraamin tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa ei liene riittävää näyttöä.»C
PD «SSRI-lääkkeet fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini ja sitalopraami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A
Muut masennuslääkkeet
agomelatiini 25 25–50 päänsärky
huimaus
GAD «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
duloksetiini 30–60 60–120 päänsärky
pahoinvointi
suun kuivuminen
GAD «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
mirtatsapiini 15 30–45 väsymys
painonnousu
PD «Mirtatsapiinin tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C
SAD «Mirtatsapiini saattaa olla tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»C
moklobemidi 300 300–900 unettomuus
huimaus
SAD «Moklobemidi on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa.»A
venlafaksiini 37,5 75–225 kuten SSRI-lääkkeillä GAD «Masennuslääkkeistä agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
SAD «Venlafaksiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa.»B
PD «Venlafaksiini on tehokas paniikkihäiriön akuuttihoidossa.»A
vortioksetiini 5 5–20 pahoinvointi
Atsapironit
buspironi 10 10–30 pahoinvointi
päänsärky
GAD «Buspironi on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.»A
Gabapentinoidit sedaatio, huimaus
pregabaliini 75 150–600 euforia, väärinkäyttömahdollisuus SAD «Pregabaliini 600 mg/vrk on tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa.»A
GAD «Pregabaliini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.»A
gabapentiini 900–3 600 väärinkäyttömahdollisuus SAD «Gabapentiini on ilmeisesti tehokas sosiaalisten tilanteiden pelon akuutissa hoidossa.»B
Psykoosilääkkeet painonnousu, sedaatio
ketiapiini 50 50–300 kardiometabolisten sairauksien riskitekijöiden (verenpaine, glukoosi- ja rasva-arvot, paino) seuranta GAD «Toisen polven psykoosilääkkeistä ketiapiini on tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa, muista psykoosilääkkeistä ei ole riittävää näyttöä.»A
SAD «Toisen polven psykoosilääkkeiden ketiapiini ja olantsapiini tehosta sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C
PD «Toisen polven psykoosilääkkeiden (ketiapiini, olantsapiini, risperidoni, aripipratsoli) tehosta paniikkihäiriön akuuttihoidossa ei ole riittävää näyttöä.»C, «Pindololi yhdistettynä fluoksetiiniin saattaa olla tehokas hoitoresistentin paniikkihäiriön hoidossa. SSRI-annoksen lisäämisestä, SSRI:n ja TCA:n yhdistämisestä tai toisen polven psykoosilääkkeiden (yksin tai yhdistettynä SSRI-lääkkeeseen) käytöstä hoitoresistentin paniikkihäiriön hoitoon ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.»C
Bentsodiatsepiinit lihasrelaksaatio, sedaatio, bentsodiatsepiiniriippuvuuden kehittyminen
alpratsolaami 0,25 0,5–2 GAD «Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
SAD «Klonatsepaami ja alpratsolaami ovat ilmeisesti tehokkaita lyhytkestoisessa sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttivaiheen hoidossa, mutta muiden bentsodiatsepiinien tehosta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.»B
PD «Bentsodiatsepiineista , klonatsepaami, diatsepaami ja loratsepaami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa, mutta niiden käyttö tulee rajata muutaman viikon ajaksi hoidon alkuvaiheessa.»A
diatsepaami 5 5–20 PD «Bentsodiatsepiineista , klonatsepaami, diatsepaami ja loratsepaami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa, mutta niiden käyttö tulee rajata muutaman viikon ajaksi hoidon alkuvaiheessa.»A
GAD «Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
klonatsepaami 0,5 0,5–2 SAD «Klonatsepaami ja alpratsolaami ovat ilmeisesti tehokkaita lyhytkestoisessa sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttivaiheen hoidossa, mutta muiden bentsodiatsepiinien tehosta ei ole riittävää tutkimusnäyttöä.»B
GAD «Bentsodiatsepiinit ovat tehokkaita yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»A
PD «Bentsodiatsepiineista , klonatsepaami, diatsepaami ja loratsepaami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa, mutta niiden käyttö tulee rajata muutaman viikon ajaksi hoidon alkuvaiheessa.»A
loratsepaami 0,5 0,5–2 PD «Bentsodiatsepiineista , klonatsepaami, diatsepaami ja loratsepaami ovat tehokkaita paniikkihäiriön akuuttihoidossa, mutta niiden käyttö tulee rajata muutaman viikon ajaksi hoidon alkuvaiheessa.»A
oksatsepaami 15 15–60
Muut
hydroksitsiini 25–100 GAD «Hydroksitsiini on ilmeisesti tehokas yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lyhytaikaisessa hoidossa.»B

Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko

Paniikkihäiriön psykososiaalinen hoito ja psykoterapia

Lääkehoito

Jatkohoito

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Psykososiaalinen hoito ja psykoterapia

Lääkehoito

Jatkohoito

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Psykososiaalinen hoito ja psykoterapia

Lääkehoito

Jatkohoito (yli 3 kuukautta) ja uusiutumisvaiheitten esto

Bentsodiatsepiinien käyttö ahdistuneisuushäiriöistä kärsivillä

Seuranta

Erityisryhmät

Nuorten ahdistuneisuushäiriöt

  • Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa koskevista tutkimuksista valtaosa on tehty aineistoilla, joissa on tutkittu eri ahdistuneisuushäiriöitä (sosiaalisten tilanteiden pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, eroahdistushäiriö) yhtenä ryhmänä. Tutkimusaineistot ovat usein heterogeenisiä iän suhteen (tutkittu sekä lapsia että nuoria). Nuorten spesifisten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoa koskevia tutkimuksia on niukasti.
  • Nuoruusikäisten (noin 13–22-vuotiaiden) ahdistuneisuushäiriöiden hoidon erityispiirteitä ovat nuoruusiän kehityksen tukeminen ja yhteistyö nuoren vanhempien ja tarvittaessa eri verkostojen (koulu, lastensuojelu) kanssa.
  • Erikoissairaanhoidon rooli on korostuneempi nuorten kuin aikuisten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.
  • Hoidon aikana seurataan hoidon vaikutusta ahdistuneisuusoireisiin ja nuoren toimintakykyyn (opiskelukyky, sosiaalinen toimintakyky ikätoverisuhteissa ja perheessä) sekä mahdollisia haittavaikutuksia.

Psykososiaaliset hoitomuodot

Lääkehoito

Jatkohoito

Ikääntyneet

Kokeelliset hoidot

Neuromodulaatiohoidot eri ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa

Hoitoresistenttien ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidon erityispiirteitä

Pakolaiset

Ahdistuneisuushäiriöiden erityispiirteitä työterveyshuollossa sekä toiminta- ja työkyvyn arviointi

Hoidon porrastus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Ahdistuneisuushäiriöt-suosituksen historiatiedot «Ahdistuneisuushäiriöt, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13

Puheenjohtaja

Hannu Koponen, professori, ylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS Psykiatria

Kokoava kirjoittaja

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri, sotilaslääketieteen, vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyys; Kela ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Käypä hoito -toimittaja

Jäsenet

Jarmo Lappalainen, yleislääketieteen erikoislääkäri, vastaanottopalvelualueen ja perusterveydenhuollon yksikön ylilääkäri; Etelä-Savon Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Venla Lehti, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri; HYKS Psykiatria

Esa Leinonen, psykiatrian professori (emeritus), ylilääkäri; Lääketiede ja terveysteknologia, Tampereen yliopisto ja TAYS:n psykiatrian toimialue

Sari Lindeman, psykiatrian professori ja osastonylilääkäri, PsM, psykoterapian ja psykoterapiakouluttajan erityispätevyys; Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialue

Mauri Marttunen, LT, professori, osastonylilääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS

Solja Niemelä, LT, dosentti, päihdelääketieteen erityispätevyys; kliininen opettaja, ylilääkäri; Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue

Maija Purhonen, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Etelä-Savon Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kimmo Räsänen, LT, työterveyden professori, työterveyshuollon erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto

Minna Valkonen-Korhonen, psykiatrian ja päihdepsykiatrian professori, psykoterapeutti, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (KYS)

Merja Viikki, LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja; Tampereen yliopisto

Asiantuntijat

Olavi Lindfors, PsT, kliinisen psykologian dosentti, psykoterapeutti, kehittämispäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jan-Henry Stenberg, FT, erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti (VET), linjajohtaja; HYKS Psykiatria, IT-Psykiatria ja psykososiaaliset hoidot

Sidonnaisuudet

Hannu Koponen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Oy H. Lundbeck Ab, Servier, Mediuutiset, Professio. Lisenssitulot ja tekijäpalkkiot: Kustannus Oy Duodecim. Muut sidonnaisuudet: Suomen Psykiatriyhdistyksen koulutustoimikunnan jäsen, Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen hallituksen jäsen.

Jarmo Lappalainen: Ei sidonnaisuuksia.

Tanja Laukkala: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: HY/HYKS Psykiatria, Fortum Oyj, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Fennia, Trafi, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, Kustannus Oy Duodecim. Matka- ja majoituskulut: Nuorten Lääkäreiden yhdistys. Luottamustoimet: PALKOn varajäsen, PALKOn Mielenterveys- ja päihde-, ja Seksuaaliterveys -jaostojen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Palveluvalikoimaneuvosto

Venla Lehti: Ei sidonnaisuuksia.

Esa Leinonen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Otsuka. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Servier, Pfizer, Lundbeck.

Sari Lindeman: Itä-Suomen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmän varsinainen jäsen. Asiantuntijalausuntopalkkiot: Helsingin yliopisto, Valvira, Rikosseuraamusvirasto. Muut sidonnaisuudet: Asiantuntijalääkäri, Valvira

Mauri Marttunen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Espoon kaupunki, Väinö Kaarina koti Oy, Valvira, Lounais-Suomen AVI, Pohjois-Suomen AVI, Pirkanmaan shp, HUS, Keski-Suomen shp, Pohjois-Savon shp, Helsingin kaupunki, Turun amk, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry, Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry, Viron psykiatriyhdistys. Lisenssitulot ja tekijänpalkkiot: Kustannus Oy Duodecim. Luottamustoimet: Psykiatrian Tutkimussäätiö, hallituksen varapuheenjohtaja; Suomen Psykiatriyhdistys, nuorisopsykiatrian jaos, puheenjohtaja; Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys, hallituksen jäsen 2018 asti; Valvira, pysyvä asiantuntija; Helsingin yliopisto, psykoterapiakoulutuksen johtokunta, varapuheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Yritystoiminta: Or-Ma Oy, hallituksen puheenjohtaja.

Solja Niemelä: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sunovion. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Shire, Kustannus Oy Duodecim. Luottamustoimet: Päihdelääketieteen yhdistys: hallituksen jäsen, päihdelääketieteen erityispätevyystoimikunnan pj.

Maija Purhonen: Matka ja yöpymiskulut Biocodex-firman ADHD-koulutukseen liittyen.

Kimmo Räsänen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Itä-Suomen yliopisto. Luottamustoimet: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallitus (varajäsen), Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta. Yritystoiminta: Titos Oy, hallituksen puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEn, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen. Työterveyslaitoksen koordinoima ESR:n rakennerahasto hanke 2017–2020.

Minna Valkonen-Korhonen: Luottamustoimet: Itä-Suomen psykoterapiayhdistys puheenjohtaja (2015–2018), Suomen psykiatriyhdistys (2016 asti).

Merja Viikki: Tutkimusrahoitus: Eisai, Lundbeck, Minerva Neurosciences. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Sunovion. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Lilly, Lundbeck, Servier. Luottamustoimet: Tampereen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmän jäsen, Tays erityisvastuualueen alueellisen eettisen toimikunnan varajäsen. Muut sidonnaisuudet: Psykoterapeutti (kognitiivinen käyttäytymisterapia).

Kirjallisuusviite

Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»41

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Isometsä E (toim.) Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. 12. uudistettu painos, 2017. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki
  2. Kessler RC, Chiu WT, Jin R ym. The epidemiology of panic attacks, panic disorder, and agoraphobia in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2006;63:415-24 «PMID: 16585471»PubMed
  3. Canuto A, Weber K, Baertschi M ym. Anxiety Disorders in Old Age: Psychiatric Comorbidities, Quality of Life, and Prevalence According to Age, Gender, and Country. Am J Geriatr Psychiatry 2018;26:74-185 «PMID: 29031568»PubMed
  4. de Jonge P, Roest AM, Lim CC ym. Cross-national epidemiology of panic disorder and panic attacks in the world mental health surveys. Depress Anxiety 2016;33:1155-77 «PMID: 27775828»PubMed
  5. Stein DJ, Lim CCW, Roest AM ym. The cross-national epidemiology of social anxiety disorder: Data from the World Mental Health Survey Initiative. BMC Med 2017;15:143 «PMID: 28756776»PubMed
  6. Ranta K, Kaltiala-Heino R, Rantanen P ym. Social phobia in Finnish general adolescent population: prevalence, comorbidity, individual and family correlates, and service use. Depress Anxiety 2009;26:528-36 «PMID: 19170089»PubMed
  7. NICE. Generalized anxiety disorder and panic disorder in adults: management. Clinical guideline 113. https://www.nice.org.uk/guidance/cg113
  8. Kujanpää T, Jokelainen J, Auvinen J ym. Generalised anxiety disorder symptoms and utilisation of health care services. A cross-sectional study from the "Northern Finland 1966 Birth Cohort". Scand J Prim Health Care 2016;34:151-8 «PMID: 27054674»PubMed
  9. Smits FT, Brouwer HJ, Zwinderman AH ym. Why do they keep coming back? Psychosocial etiology of persistence of frequent attendance in primary care: a prospective cohort study. J Psychosom Res 2014;77:492-503 «PMID: 25217448»PubMed
  10. Katon W, Von Korff M, Lin E ym. Distressed high utilizers of medical care. DSM-III-R diagnoses and treatment needs. Gen Hosp Psychiatry 1990;12:355-62 «PMID: 2245919»PubMed
  11. Roy-Byrne PP, Wagner AW, Schraufnagel TJ. Understanding and treating panic disorder in the primary care setting. J Clin Psychiatry 2005;66(Suppl 4):16-22 «PMID: 15842183»PubMed
  12. Munk-Jørgensen P, Allgulander C, Dahl AA ym. Prevalence of generalized anxiety disorder in general practice in Denmark, Finland, Norway, and Sweden. Psychiatr Serv 2006;57:1738-44 «PMID: 17158488»PubMed
  13. Stein MB, McQuaid JR, Laffaye C ym. Social phobia in the primary care medical setting. J Fam Pract 1999;48:514-9 «PMID: 10428248»PubMed
  14. Gross R, Olfson M, Gameroff MJ ym. Social anxiety disorder in primary care. Gen Hosp Psychiatry 2005;27:161-8 «PMID: 15882762»PubMed
  15. Lecrubier Y, Wittchen HU, Faravelli C ym. A European perspective on social anxiety disorder. Eur Psychiatry 2000;15:5-16 «PMID: 10713797»PubMed
  16. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
  17. Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. Anxiety disorders in primary care: prevalence, impairment, comorbidity, and detection. Ann Intern Med 2007;146:317-25 «PMID: 17339617»PubMed
  18. Canton J, Scott KM, Glue P. Optimal treatment of social phobia: systematic review and meta-analysis. Neuropsychiatr Dis Treat 2012;8:203-15 «PMID: 22665997»PubMed
  19. Roy-Byrne PP, Stein MB, Russo J ym. Panic disorder in the primary care setting: comorbidity, disability, service utilization, and treatment. J Clin Psychiatry 1999;60:492-9 «PMID: 10453807»PubMed
  20. Lecrubier Y, Ustün TB. Panic and depression: a worldwide primary care perspective. Int Clin Psychopharmacol 1998;13(Suppl 4):S7-11 «PMID: 9690959»PubMed
  21. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 06.07.2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  22. Batelaan NM, Smit F, de Graaf R ym. Identifying target groups for the prevention of anxiety disorders in the general population. Acta Psychiatr Scand 2010;122:56-65 «PMID: 19824988»PubMed
  23. Lai HM, Cleary M, Sitharthan T ym. Prevalence of comorbid substance use, anxiety and mood disorders in epidemiological surveys, 1990-2014: A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2015;154:1-13 «PMID: 26072219»PubMed
  24. Tilli V, Suominen K, Karlsson H. Panic disorder in primary care: comorbid psychiatric disorders and their persistence. Scand J Prim Health Care 2012;30:247-53 «PMID: 23113695»PubMed
  25. Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. Cigarette smoking, nicotine dependence and anxiety disorders: a systematic review of population-based, epidemiological studies. BMC Med 2012;10:123 «PMID: 23083451»PubMed
  26. Brook JS, Zhang C, Rubenstone E ym. Comorbid trajectories of substance use as predictors of Antisocial Personality Disorder, Major Depressive Episode, and Generalized Anxiety Disorder. Addict Behav 2016;62:114-21 «PMID: 27344118»PubMed
  27. Groenman AP, Janssen TWP, Oosterlaan J. Childhood Psychiatric Disorders as Risk Factor for Subsequent Substance Abuse: A Meta-Analysis. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2017;56:556-69 «PMID: 28647007»PubMed
  28. Asselmann E, Wittchen HU, Lieb R ym. Associations of fearful spells and panic attacks with incident anxiety, depressive, and substance use disorders: a 10-year prospective-longitudinal community study of adolescents and young adults. J Psychiatr Res 2014;55:8-14 «PMID: 24774646»PubMed
  29. Jiang F, Li S, Pan L ym. Association of anxiety disorders with the risk of smoking behaviors: a meta-analysis of prospective observational studies. Drug Alcohol Depend 2014;145:69-76 «PMID: 25456325»PubMed
  30. Twomey CD. Association of cannabis use with the development of elevated anxiety symptoms in the general population: a meta-analysis. J Epidemiol Community Health 2017;71:811-6 «PMID: 28053188»PubMed
  31. Wolitzky-Taylor K, Bobova L, Zinbarg RE ym. Longitudinal investigation of the impact of anxiety and mood disorders in adolescence on subsequent substance use disorder onset and vice versa. Addict Behav 2012;37:982-5 «PMID: 22503436»PubMed
  32. Moylan S, Jacka FN, Pasco JA ym. How cigarette smoking may increase the risk of anxiety symptoms and anxiety disorders: a critical review of biological pathways. Brain Behav 2013;3:302-26 «PMID: 23785661»PubMed
  33. Crum RM, La Flair L, Storr CL ym. Reports of drinking to self-medicate anxiety symptoms: longitudinal assessment for subgroups of individuals with alcohol dependence. Depress Anxiety 2013;30:174-83 «PMID: 23280888»PubMed
  34. Robinson J, Sareen J, Cox BJ ym. Role of self-medication in the development of comorbid anxiety and substance use disorders: a longitudinal investigation. Arch Gen Psychiatry 2011;68:800-7 «PMID: 21810645»PubMed
  35. Ries RK, Fiellin DA, Miller SC, Saitz R. The ASAM Principles of Addiction Medicine. 5. painos. Wolters Kluwer Health Adis (ESP), 2014
  36. Wolitzky-Taylor K, Brown LA, Roy-Byrne P ym. The impact of alcohol use severity on anxiety treatment outcomes in a large effectiveness trial in primary care. J Anxiety Disord 2015;30:88-93 «PMID: 25615523»PubMed
  37. Mammen G, Rueda S, Roerecke M ym. Association of Cannabis With Long-Term Clinical Symptoms in Anxiety and Mood Disorders: A Systematic Review of Prospective Studies. J Clin Psychiatry 2018;79 «PMID: 29877641»PubMed
  38. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 04.11.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  39. Fava GA, Porcelli P, Rafanelli C ym. The spectrum of anxiety disorders in the medically ill. J Clin Psychiatry 2010;71:910-4 «PMID: 20584526»PubMed
  40. Broen MP, Narayen NE, Kuijf ML ym. Prevalence of anxiety in Parkinson's disease: A systematic review and meta-analysis. Mov Disord 2016;31:1125-33 «PMID: 27125963»PubMed
  41. Willgoss TG, Yohannes AM. Anxiety disorders in patients with COPD: a systematic review. Respir Care 2013;58:858-66 «PMID: 22906542»PubMed
  42. Mitchell AJ, Chan M, Bhatti H ym. Prevalence of depression, anxiety, and adjustment disorder in oncological, haematological, and palliative-care settings: a meta-analysis of 94 interview-based studies. Lancet Oncol 2011;12:160-74 «PMID: 21251875»PubMed
  43. Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 16.02.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  44. Emdin CA, Odutayo A, Wong CX ym. Meta-Analysis of Anxiety as a Risk Factor for Cardiovascular Disease. Am J Cardiol 2016;118:511-9 «PMID: 27324160»PubMed
  45. Batelaan NM, Seldenrijk A, Bot M ym. Anxiety and new onset of cardiovascular disease: critical review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2016;208:223-31 «PMID: 26932485»PubMed
  46. Tully PJ, Turnbull DA, Beltrame J ym. Panic disorder and incident coronary heart disease: a systematic review and meta-regression in 1131612 persons and 58111 cardiac events. Psychol Med 2015;45:2909-20 «PMID: 26027689»PubMed
  47. Goodman JH, Chenausky KL, Freeman MP. Anxiety disorders during pregnancy: a systematic review. J Clin Psychiatry 2014;75:e1153-84 «PMID: 25373126»PubMed
  48. De La Vega D, Giner L, Courtet P. Suicidality in Subjects With Anxiety or Obsessive-Compulsive and Related Disorders: Recent Advances. Curr Psychiatry Rep 2018;20:26 «PMID: 29594718»PubMed
  49. Kanwar A, Malik S, Prokop LJ ym. The association between anxiety disorders and suicidal behaviors: a systematic review and meta-analysis. Depress Anxiety 2013;30:917-29 «PMID: 23408488»PubMed
  50. Hettema JM, Neale MC, Kendler KS. A review and meta-analysis of the genetic epidemiology of anxiety disorders. Am J Psychiatry 2001;158:1568-78 «PMID: 11578982»PubMed
  51. Shimada-Sugimoto M, Otowa T, Hettema JM. Genetics of anxiety disorders: Genetic epidemiological and molecular studies in humans. Psychiatry Clin Neurosci 2015;69:388-401 «PMID: 25762210»PubMed
  52. Scaini S, Belotti R, Ogliari A. Genetic and environmental contributions to social anxiety across different ages: a meta-analytic approach to twin data. J Anxiety Disord 2014;28:650-6 «PMID: 25118017»PubMed
  53. Czajkowski N, Kendler KS, Tambs K ym. The structure of genetic and environmental risk factors for phobias in women. Psychol Med 2011;41:1987-95 «PMID: 21211096»PubMed
  54. Clauss JA, Blackford JU. Behavioral inhibition and risk for developing social anxiety disorder: a meta-analytic study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:1066-75.e1 «PMID: 23021481»PubMed
  55. Beesdo K, Knappe S, Pine DS. Anxiety and anxiety disorders in children and adolescents: developmental issues and implications for DSM-V. Psychiatr Clin North Am 2009;32:483-524 «PMID: 19716988»PubMed
  56. Yap MB, Pilkington PD, Ryan SM ym. Parental factors associated with depression and anxiety in young people: a systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2014;156:8-23 «PMID: 24308895»PubMed
  57. Fernandes V, Osório FL. Are there associations between early emotional trauma and anxiety disorders? Evidence from a systematic literature review and meta-analysis. Eur Psychiatry 2015;30:756-64 «PMID: 26163920»PubMed
  58. Gallo EAG, Munhoz TN, Loret de Mola C ym. Gender differences in the effects of childhood maltreatment on adult depression and anxiety: A systematic review and meta-analysis. Child Abuse Negl 2018;79:107-14 «PMID: 29428878»PubMed
  59. Stapinski LA, Bowes L, Wolke D ym. Peer victimization during adolescence and risk for anxiety disorders in adulthood: a prospective cohort study. Depress Anxiety 2014;31:574-82 «PMID: 24788688»PubMed
  60. Takizawa R, Maughan B, Arseneault L. Adult health outcomes of childhood bullying victimization: evidence from a five-decade longitudinal British birth cohort. Am J Psychiatry 2014;171:777-84 «PMID: 24743774»PubMed
  61. Copeland WE, Wolke D, Angold A ym. Adult psychiatric outcomes of bullying and being bullied by peers in childhood and adolescence. JAMA Psychiatry 2013;70:419-26 «PMID: 23426798»PubMed
  62. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  63. Weinstein N, Stone DN. Need depriving effects of financial insecurity: Implications for well-being and financial behaviors. J Exp Psychol Gen 2018;147:1503-20 «PMID: 29952626»PubMed
  64. Sampson L, Martins SS, Yu S ym. The relationship between neighborhood-level socioeconomic characteristics and individual mental disorders in five cities in Latin America: multilevel models from the World Mental Health Surveys. Psychiatr Epidemiol 2018 Sep 1. doi: 10.1007/s00127-018-1595-x «PMID: 30173317»PubMed
  65. Evans-Lacko S, Aguilar-Gaxiola S, Al-Hamzawi A ym. Socio-economic variations in the mental health treatment gap for people with anxiety, mood, and substance use disorders: results from the WHO World Mental Health (WMH) surveys. Psychol Med 2018;48:1560-71 «PMID: 29173244»PubMed
  66. Skrove M, Romundstad P, Indredavik MS. Resilience, lifestyle and symptoms of anxiety and depression in adolescence: the Young-HUNT study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2013;48:407-16 «PMID: 22872359»PubMed
  67. Goodwin RD. Association between physical activity and mental disorders among adults in the United States. Prev Med 2003;36:698-703 «PMID: 12744913»PubMed
  68. Taylor AE, Fluharty ME, Bjørngaard JH ym. Investigating the possible causal association of smoking with depression and anxiety using Mendelian randomisation meta-analysis: the CARTA consortium. BMJ Open 2014;4:e006141 «PMID: 25293386»PubMed
  69. Batelaan NM, Bosman RC, Muntingh A ym. Risk of relapse after antidepressant discontinuation in anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder, and post-traumatic stress disorder: systematic review and meta-analysis of relapse prevention trials. BMJ 2017;358:j3927 «PMID: 28903922»PubMed
  70. Geller DA, Biederman J, Stewart SE ym. Impact of comorbidity on treatment response to paroxetine in pediatric obsessive-compulsive disorder: is the use of exclusion criteria empirically supported in randomized clinical trials? J Child Adolesc Psychopharmacol 2003;13(Suppl 1):S19-29 «PMID: 12880497»PubMed
  71. Rebar AL, Stanton R, Geard D ym. A meta-meta-analysis of the effect of physical activity on depression and anxiety in non-clinical adult populations. Health Psychol Rev 2015;9:366-78 «PMID: 25739893»PubMed
  72. Zalta AK. A meta-analysis of anxiety symptom prevention with cognitive-behavioral interventions. J Anxiety Disord 2011;25:749-60 «PMID: 21698842»PubMed
  73. Christensen H, Pallister E, Smale S ym. Community-based prevention programs for anxiety and depression in youth: a systematic review. J Prim Prev 2010;31:139-70 «PMID: 20437102»PubMed
  74. Teubert D, Pinquart M. A meta-analytic review on the prevention of symptoms of anxiety in children and adolescents. J Anxiety Disord 2011;25:1046-59
  75. Werner-Seidler A, Perry Y, Calear AL ym. School-based depression and anxiety prevention programs for young people: A systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev 2017;51:30-47 «PMID: 27821267»PubMed
  76. Deady M, Choi I, Calvo RA ym. eHealth interventions for the prevention of depression and anxiety in the general population: a systematic review and meta-analysis. BMC Psychiatry 2017;17:310 «PMID: 28851342»PubMed
  77. Ginsburg GS, Drake KL, Tein JY ym. Preventing Onset of Anxiety Disorders in Offspring of Anxious Parents: A Randomized Controlled Trial of a Family-Based Intervention. Am J Psychiatry 2015;172:1207-14 «PMID: 26404420»PubMed
  78. Pella JE, Drake KL, Tein JY ym. Child Anxiety Prevention Study: Impact on Functional Outcomes. Child Psychiatry Hum Dev 2017;48:400-10 «PMID: 27392728»PubMed
  79. Larun L, Nordheim LV, Ekeland E ym. Exercise in prevention and treatment of anxiety and depression among children and young people. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD004691 «PMID: 16856055»PubMed
  80. Neil AL, Christensen H. Efficacy and effectiveness of school-based prevention and early intervention programs for anxiety. Clin Psychol Rev 2009;29:208-15 «PMID: 19232805»PubMed
  81. van't Veer-Tazelaar PJ, van Marwijk HW, van Oppen P ym. Stepped-care prevention of anxiety and depression in late life: a randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2009;66:297-304 «PMID: 19255379»PubMed
  82. van't Veer-Tazelaar PJ, van Marwijk HW, van Oppen P ym. Prevention of late-life anxiety and depression has sustained effects over 24 months: a pragmatic randomized trial. Am J Geriatr Psychiatry 2011;19:230-9 «PMID: 21425519»PubMed
  83. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere, 2012
  84. Sheehan DV, Lecrubier Y, Sheehan KH ym. The Mini-International Neuropsychiatric Interview (M.I.N.I.): the development and validation of a structured diagnostic psychiatric interview for DSM-IV and ICD-10. J Clin Psychiatry 1998;59(Suppl 20):22-33 «PMID: 9881538»PubMed
  85. Lacerda-Pinheiro SF, Pinheiro Junior RF, Pereira de Lima MA ym. Are there depression and anxiety genetic markers and mutations? A systematic review. J Affect Disord 2014;168:387-98 «PMID: 25106036»PubMed
  86. Bandelow B, Baldwin D, Abelli M ym. Biological markers for anxiety disorders, OCD and PTSD: A consensus statement. Part II: Neurochemistry, neurophysiology and neurocognition. World J Biol Psychiatry 2017;18:162-214 «PMID: 27419272»PubMed
  87. Baldwin DS, Anderson IM, Nutt DJ ym. Evidence-based pharmacological treatment of anxiety disorders, post-traumatic stress disorder and obsessive-compulsive disorder: a revision of the 2005 guidelines from the British Association for Psychopharmacology. J Psychopharmacol 2014;28:403-39 «PMID: 24713617»PubMed
  88. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-5). 5. painos. American Psychiatric Publishing, Washington DC, 2013
  89. Herr NR, Williams JW Jr, Benjamin S ym. Does this patient have generalized anxiety or panic disorder?: The Rational Clinical Examination systematic review. JAMA 2014;312:78-84 «PMID: 25058220»PubMed
  90. Kroenke K, Spitzer RL, Williams JB ym. The Patient Health Questionnaire Somatic, Anxiety, and Depressive Symptom Scales: a systematic review. Gen Hosp Psychiatry 2010;32:345-59 «PMID: 20633738»PubMed
  91. Plummer F, Manea L, Trepel D ym. Screening for anxiety disorders with the GAD-7 and GAD-2: a systematic review and diagnostic metaanalysis. Gen Hosp Psychiatry 2016;39:24-31 «PMID: 26719105»PubMed
  92. Shear MK, Rucci P, Williams J ym. Reliability and validity of the Panic Disorder Severity Scale: replication and extension. J Psychiatr Res 2001;35:293-6 «PMID: 11591432»PubMed
  93. Tilli V, Suominen K, Karlsson H. Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa. Duodecim 2008;124:993-9
  94. Stein MB, Goin MK, Pollack MH ym. Practice Guideline for the Treatment of Patients with Panic Disorder. 2. painos. American Psychiatric Association (APA) 2010
  95. Leinonen E, Viikki M, Koponen H. Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoito. Duodecim 2018;134:43-50
  96. Nationella riktlinjer för vård vid depression och ångestsyndrom. Stöd för styrning och ledning. Socialstyrelsen, 2017
  97. Kasteenpohja T, Marttunen M, Aalto-Setälä T ym. Treatment adequacy of anxiety disorders among young adults in Finland. BMC Psychiatry 2016;16:63 «PMID: 26993796»PubMed
  98. Knekt P, Lindfors O, Laaksonen MA ym. Quasi-experimental study on the effectiveness of psychoanalysis, long-term and short-term psychotherapy on psychiatric symptoms, work ability and functional capacity during a 5-year follow-up. J Affect Disord 2011;132:37-47 «PMID: 21316768»PubMed
  99. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 13.01.2016. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  100. Sherman KJ, Ludman EJ, Cook AJ ym. Effectiveness of therapeutic massage for generalized anxiety disorder: a randomized controlled trial. Depress Anxiety 2010;27:441-50 «PMID: 20186971»PubMed
  101. Rapaport MH, Schettler P, Larson ER ym. Acute Swedish Massage Monotherapy Successfully Remediates Symptoms of Generalized Anxiety Disorder: A Proof-of-Concept, Randomized Controlled Study. J Clin Psychiatry 2016;77:e883-91 «PMID: 27464321»PubMed
  102. Levy Berg A, Sandell R, Sandahl C. Affect-focused body psychotherapy in patients with generalized anxiety disorder: evaluation of an integrative method. J Psychother Integr 2009;18:67-85. http://dx.doi.org/10.1037/a0015324
  103. Ravindran AV, da Silva TL. Complementary and alternative therapies as add-on to pharmacotherapy for mood and anxiety disorders: a systematic review. J Affect Disord 2013;150:707-19 «PMID: 23769610»PubMed
  104. Stein MB, Craske MG. Treating Anxiety in 2017: Optimizing Care to Improve Outcomes. JAMA 2017;318:235-6 «PMID: 28679009»PubMed
  105. Koponen H, Viikki M, Leinonen E. Masennuslääkityksen lopettamisvaiheen ongelmat. Suom Lääkäril 2017;72:2747-9
  106. Baldwin D, Woods R, Lawson R ym. Efficacy of drug treatments for generalised anxiety disorder: systematic review and meta-analysis. BMJ 2011;342:d1199 «PMID: 21398351»PubMed
  107. Evoy KE, Morrison MD, Saklad SR. Abuse and Misuse of Pregabalin and Gabapentin. Drugs 2017;77:403-26 «PMID: 28144823»PubMed
  108. de las Cuevas C, Sanz E, de la Fuente J. Benzodiazepines: more "behavioural" addiction than dependence. Psychopharmacology (Berl) 2003;167:297-303 «PMID: 12669174»PubMed
  109. Wolf B, Griffiths RR. Physical dependence on benzodiazepines: differences within the class. Drug Alcohol Depend 1991;29:153-6 «PMID: 1686752»PubMed
  110. Discontinuation Strategies for Patients with Long-term Benzodiazepine Use: A Review of Clinical Evidence and Guidelines. Ottawa (ON): Canadian Agency for Drugs and Technologies in Health. Julkaistu sähköisesti 19.7.2015. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK310990/, viitattu 15.3.2018
  111. Chouinard G. Issues in the clinical use of benzodiazepines: potency, withdrawal, and rebound. J Clin Psychiatry 2004;65(Suppl 5):7-12 «PMID: 15078112»PubMed
  112. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 27.01.2017. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  113. Ciraulo DA, Nace EP. Benzodiazepine treatment of anxiety or insomnia in substance abuse patients. Am J Addict 2000;9:276-9 «PMID: 11155783»PubMed
  114. Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 23.06.2015. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  115. Nardi AE, Freire RC, Valença AM ym. Tapering clonazepam in patients with panic disorder after at least 3 years of treatment. J Clin Psychopharmacol 2010;30:290-3 «PMID: 20473065»PubMed
  116. Moroz G, Rosenbaum JF. Efficacy, safety, and gradual discontinuation of clonazepam in panic disorder: a placebo-controlled, multicenter study using optimized dosages. J Clin Psychiatry 1999;60:604-12 «PMID: 10520979»PubMed
  117. Connor KM, Davidson JR, Potts NL ym. Discontinuation of clonazepam in the treatment of social phobia. J Clin Psychopharmacol 1998;18:373-8 «PMID: 9790154»PubMed
  118. Bruce TJ, Spiegel DA, Hegel MT. Cognitive-behavioral therapy helps prevent relapse and recurrence of panic disorder following alprazolam discontinuation: a long-term follow-up of the Peoria and Dartmouth studies. J Consult Clin Psychol 1999;67:151-6 «PMID: 10028220»PubMed
  119. Spiegel DA, Bruce TJ, Gregg SF ym. Does cognitive behavior therapy assist slow-taper alprazolam discontinuation in panic disorder? Am J Psychiatry 1994;151:876-81 «PMID: 8184997»PubMed
  120. Higa-McMillan CK, Francis SE, Rith-Najarian L ym. Evidence Base Update: 50 Years of Research on Treatment for Child and Adolescent Anxiety. J Clin Child Adolesc Psychol 2016;45:91-113 «PMID: 26087438»PubMed
  121. Katzman MA, Bleau P, Blier P ym. Canadian clinical practice guidelines for the management of anxiety, posttraumatic stress and obsessive-compulsive disorders. BMC Psychiatry 2014;14(Suppl 1):S1 «PMID: 25081580»PubMed
  122. Wang Z, Whiteside SPH, Sim L ym. Comparative Effectiveness and Safety of Cognitive Behavioral Therapy and Pharmacotherapy for Childhood Anxiety Disorders: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Pediatr 2017;171:1049-56 «PMID: 28859190»PubMed
  123. Connolly SD, Bernstein GA, Work Group on Quality Issues.. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:267-83 «PMID: 17242630»PubMed
  124. Hathaway EE, Walkup JT, Strawn JR. Antidepressant Treatment Duration in Pediatric Depressive and Anxiety Disorders: How Long is Long Enough? Curr Probl Pediatr Adolesc Health Care 2018;48:31-9 «PMID: 29337001»PubMed
  125. Ori R, Amos T, Bergman H ym. Augmentation of cognitive and behavioural therapies (CBT) with d-cycloserine for anxiety and related disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;(5):CD007803 «PMID: 25957940»PubMed
  126. MacDonald K, Feifel D. Oxytocin's role in anxiety: a critical appraisal. Brain Res 2014;1580:22-56 «PMID: 24468203»PubMed
  127. Markkula N, Lehti V, Gissler M ym. Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2017;52:1523-40 «PMID: 28856385»PubMed
  128. Bogic M, Njoku A, Priebe S. Long-term mental health of war-refugees: a systematic literature review. BMC Int Health Hum Rights 2015;15:29 «PMID: 26510473»PubMed
  129. Fazel M, Wheeler J, Danesh J. Prevalence of serious mental disorder in 7000 refugees resettled in western countries: a systematic review. Lancet 2005;365:1309-14 «PMID: 15823380»PubMed
  130. Cougle JR, Feldner MT, Keough ME ym. Comorbid panic attacks among individuals with posttraumatic stress disorder: associations with traumatic event exposure history, symptoms, and impairment. J Anxiety Disord 2010;24:183-8 «PMID: 19914036»PubMed
  131. Hinton DE, Lewis-Fernández R. The cross-cultural validity of posttraumatic stress disorder: implications for DSM-5. Depress Anxiety 2011;28:783-801 «PMID: 21910185»PubMed
  132. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.12.2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  133. Holappa-Mattila P, Selinheimo S, Valtanen E, Vilen J, Sauni R, Vastamäki J. Työn muokkauksen keinot, kun mielenterveydenhäiriö vaikuttaa työkykyyn. Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö 2018
  134. Selinheimo S, Mattila-Holappa P, Valtanen E, Vilén J, Sauni R, Vastamäki J. Työn muokkaus mielenterveyden häiriössä. Työterveyshuollon hyvät käytännöt 17.7.2018. Terveysportti, Työterveys ja kuntoutus -tietokanta. http://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/avaa?p_artikkeli=ttk00124&p_haku=Ty%C3%B6n%20muokkaus%20mielenterveyden%20h%C3%A4iri%C3%B6ss%C3%A4
  135. Harvey SB, Modini M, Joyce S ym. Can work make you mentally ill? A systematic meta-review of work-related risk factors for common mental health problems. Occup Environ Med 2017;74:301-10 «PMID: 28108676»PubMed
  136. Viikki M, Leinonen E. Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa. Duodecim 2015;131:583-90
  137. Ruscio AM, Hallion LS, Lim CCW ym. Cross-sectional Comparison of the Epidemiology of DSM-5 Generalized Anxiety Disorder Across the Globe. JAMA Psychiatry 2017;74:465-75 «PMID: 28297020»PubMed
  138. Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevalence, burden, and cost to society. Depress Anxiety 2002;16:162-71 «PMID: 12497648»PubMed
  139. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 12.04.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  140. Rush AJ Jr, First MB, Blacker D. Handbook of psychiatric measures. 2. painos, 2008. Arlington, VA, US: American Psychiatric Publishing, Inc
  141. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 19.06.2013. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  142. Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB ym. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166:1092-7 «PMID: 16717171»PubMed
  143. Houck PR, Spiegel DA, Shear MK ym. Reliability of the self-report version of the panic disorder severity scale. Depress Anxiety 2002;15:183-5 «PMID: 12112724»PubMed
  144. Connor KM, Davidson JR, Churchill LE ym. Psychometric properties of the Social Phobia Inventory (SPIN). New self-rating scale. Br J Psychiatry 2000;176:379-86 «PMID: 10827888»PubMed
  145. Heimberg RG, Horner KJ, Juster HR ym. Psychometric properties of the Liebowitz Social Anxiety Scale. Psychol Med 1999;29:199-212 «PMID: 10077308»PubMed
  146. Meyer TJ, Miller ML, Metzger RL ym. Development and validation of the Penn State Worry Questionnaire. Behav Res Ther 1990;28:487-95 «PMID: 2076086»PubMed
  147. HAMILTON M. The assessment of anxiety states by rating. Br J Med Psychol 1959;32:50-5 «PMID: 13638508»PubMed
  148. Beck AT, Epstein N, Brown G ym. An inventory for measuring clinical anxiety: psychometric properties. J Consult Clin Psychol 1988;56:893-7 «PMID: 3204199»PubMed
  149. Norman SB, Cissell SH, Means-Christensen AJ ym. Development and validation of an Overall Anxiety Severity And Impairment Scale (OASIS). Depress Anxiety 2006;23:245-9 «PMID: 16688739»PubMed
  150. Zigmond AS, Snaith RP. The hospital anxiety and depression scale. Acta Psychiatr Scand 1983;67:361-70 «PMID: 6880820»PubMed
  151. Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.03.2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  152. Ostacher M, Ng-Mak D, Patel P ym. Lurasidone compared to other atypical antipsychotic monotherapies for bipolar depression: A systematic review and network meta-analysis. World J Biol Psychiatry 2017:1-11 «PMID: 28264635»PubMed
  153. 2018 Physical activity guidelines advisory committee. 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. U:S: Health and Human Services, Washington DC 2018. https://health.gov/paguidelines/second-edition/report.aspx
  154. Alaka KJ, Noble W, Montejo A ym. Efficacy and safety of duloxetine in the treatment of older adult patients with generalized anxiety disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Int J Geriatr Psychiatry 2014;29:978-86 «PMID: 24644106»PubMed
  155. Allgulander C, Mangano R, Zhang J ym. Efficacy of Venlafaxine ER in patients with social anxiety disorder: a double-blind, placebo-controlled, parallel-group comparison with paroxetine. Hum Psychopharmacol 2004;19:387-96 «PMID: 15303242»PubMed
  156. Altamura AC, Pioli R, Vitto M ym. Venlafaxine in social phobia: a study in selective serotonin reuptake inhibitor non-responders. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:239-45 «PMID: 10468317»PubMed
  157. Andrews G, Davies M, Titov N. Effectiveness randomized controlled trial of face to face versus Internet cognitive behaviour therapy for social phobia. Aust N Z J Psychiatry 2011;45:337-40 «PMID: 21323490»PubMed
  158. Archer J, Bower P, Gilbody S ym. Collaborative care for depression and anxiety problems. Cochrane Database Syst Rev 2012;(10):CD006525 «PMID: 23076925»PubMed
  159. Asakura S, Tajima O, Koyama T. Fluvoxamine treatment of generalized social anxiety disorder in Japan: a randomized double-blind, placebo-controlled study. Int J Neuropsychopharmacol 2007;10:263-74 «PMID: 16573847»PubMed
  160. Australian and New Zealand College of Psychiatrists Clinical Practice Guidelines Team for Panic Disorder and Agoraphobia.. Australian and New Zealand clinical practice guidelines for the treatment of panic disorder and agoraphobia. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:641-56 «PMID: 14636376»PubMed
  161. Azadeh SM, Kazemi-Zahrani H, Besharat MA. Effectiveness of Acceptance and Commitment Therapy on Interpersonal Problems and Psychological Flexibility in Female High School Students With Social Anxiety Disorder. Glob J Health Sci 2015;8:131-8 «PMID: 26493425»PubMed
  162. Bakker A, van Balkom AJ, Spinhoven P. SSRIs vs. TCAs in the treatment of panic disorder: a meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2002;106:163-7 «PMID: 12197851»PubMed
  163. Bakker A, van Balkom AJ, Spinhoven P ym. Follow-up on the treatment of panic disorder with or without agoraphobia: a quantitative review. J Nerv Ment Dis 1998;186:414-9 «PMID: 9680042»PubMed
  164. Baldwin DS, den Boer JA, Lyndon G ym. Efficacy and safety of pregabalin in generalised anxiety disorder: A critical review of the literature. J Psychopharmacol 2015;29:1047-60 «PMID: 26259772»PubMed
  165. Bandelow B, Lichte T, Rudolf S ym. The German guidelines for the treatment of anxiety disorders. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2015;265:363-73 «PMID: 25404200»PubMed
  166. Bandelow B, Reitt M, Röver C ym. Efficacy of treatments for anxiety disorders: a meta-analysis. Int Clin Psychopharmacol 2015;30:183-92 «PMID: 25932596»PubMed
  167. Bandelow B, Sher L, Bunevicius R ym. Guidelines for the pharmacological treatment of anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder and posttraumatic stress disorder in primary care. Int J Psychiatry Clin Pract 2012;16:77-84 «PMID: 22540422»PubMed
  168. Bandelow B, Zohar J, Hollander E ym. World Federation of Societies of Biological Psychiatry (WFSBP) guidelines for the pharmacological treatment of anxiety, obsessive-compulsive and post-traumatic stress disorders - first revision. World J Biol Psychiatry 2008;9:248-312 «PMID: 18949648»PubMed
  169. Barkowski S, Schwartze D, Strauss B ym. Efficacy of group psychotherapy for social anxiety disorder: A meta-analysis of randomized-controlled trials. J Anxiety Disord 2016;39:44-64 «PMID: 26953823»PubMed
  170. Barlow JH, Ellard DR, Hainsworth JM ym. A review of self-management interventions for panic disorders, phobias and obsessive-compulsive disorders. Acta Psychiatr Scand 2005;111:272-85 «PMID: 15740463»PubMed
  171. Barnett SD, Kramer ML, Casat CD ym. Efficacy of olanzapine in social anxiety disorder: a pilot study. J Psychopharmacol 2002;16:365-8 «PMID: 12503837»PubMed
  172. Beidel DC, Turner SM, Sallee FR ym. SET-C versus fluoxetine in the treatment of childhood social phobia. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:1622-32 «PMID: 18030084»PubMed
  173. Bennett K, Manassis K, Duda S ym. Treating child and adolescent anxiety effectively: Overview of systematic reviews. Clin Psychol Rev 2016;50:80-94 «PMID: 27744168»PubMed
  174. Bennett K, Manassis K, Walter SD ym. Cognitive behavioral therapy age effects in child and adolescent anxiety: an individual patient data metaanalysis. Depress Anxiety 2013;30:829-41 «PMID: 23658135»PubMed
  175. Bergström J, Andersson G, Ljótsson B ym. Internet-versus group-administered cognitive behaviour therapy for panic disorder in a psychiatric setting: a randomised trial. BMC Psychiatry 2010;10:54 «PMID: 20598127»PubMed
  176. Beutel ME, Scheurich V, Knebel A ym. Implementing panic-focused psychodynamic psychotherapy into clinical practice. Can J Psychiatry 2013;58:326-34 «PMID: 23768260»PubMed
  177. Bielski RJ, Bose A, Chang CC. A double-blind comparison of escitalopram and paroxetine in the long-term treatment of generalized anxiety disorder. Ann Clin Psychiatry 2005;17:65-9 «PMID: 16075658»PubMed
  178. Bighelli I, Trespidi C, Castellazzi M ym. Antidepressants and benzodiazepines for panic disorder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2016;(9):CD011567 «PMID: 27618521»PubMed
  179. Birmaher B, Axelson DA, Monk K ym. Fluoxetine for the treatment of childhood anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42:415-23 «PMID: 12649628»PubMed
  180. Blanco C, Raza MS, Schneier FR ym. The evidence-based pharmacological treatment of social anxiety disorder. Int J Neuropsychopharmacol 2003;6:427-42 «PMID: 14609440»PubMed
  181. Blanco C, Schneier FR, Schmidt A ym. Pharmacological treatment of social anxiety disorder: a meta-analysis. Depress Anxiety 2003;18:29-40 «PMID: 12900950»PubMed
  182. Blomhoff S, Haug TT, Hellström K ym. Randomised controlled general practice trial of sertraline, exposure therapy and combined treatment in generalised social phobia. Br J Psychiatry 2001;179:23-30 «PMID: 11435264»PubMed
  183. Book SW, Thomas SE, Randall PK ym. Paroxetine reduces social anxiety in individuals with a co-occurring alcohol use disorder. J Anxiety Disord 2008;22:310-8 «PMID: 17448631»PubMed
  184. Boshuisen ML, Slaap BR, Vester-Blokland ED ym. The effect of mirtazapine in panic disorder: an open label pilot study with a single-blind placebo run-in period. Int Clin Psychopharmacol 2001;16:363-8 «PMID: 11712626»PubMed
  185. Bowen RC, D'Arcy C, Keegan D ym. A controlled trial of cognitive behavioral treatment of panic in alcoholic inpatients with comorbid panic disorder. Addict Behav 2000;25:593-7 «PMID: 10972451»PubMed
  186. Brent DA, Emslie GJ, Clarke GN ym. Predictors of spontaneous and systematically assessed suicidal adverse events in the treatment of SSRI-resistant depression in adolescents (TORDIA) study. Am J Psychiatry 2009;166:418-26 «PMID: 19223438»PubMed
  187. Bridge JA, Iyengar S, Salary CB ym. Clinical response and risk for reported suicidal ideation and suicide attempts in pediatric antidepressant treatment: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2007;297:1683-96 «PMID: 17440145»PubMed
  188. Bystritsky A, Kerwin L, Feusner JD ym. A pilot controlled trial of bupropion XL versus escitalopram in generalized anxiety disorder. Psychopharmacol Bull 2008;41:46-51 «PMID: 18362870»PubMed
  189. Bögels SM, Wijts P, Oort FJ ym. Psychodynamic psychotherapy versus cognitive behavior therapy for social anxiety disorder: an efficacy and partial effectiveness trial. Depress Anxiety 2014;31:363-73 «PMID: 24577880»PubMed
  190. Carlbring P, Nilsson-Ihrfelt E, Waara J ym. Treatment of panic disorder: live therapy vs. self-help via the Internet. Behav Res Ther 2005;43:1321-33 «PMID: 16086983»PubMed
  191. Chambless DL, Gillis MM. Cognitive therapy of anxiety disorders. J Consult Clin Psychol 1993;61:248-60 «PMID: 8473578»PubMed
  192. Chessick CA, Allen MH, Thase M ym. Azapirones for generalized anxiety disorder. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD006115 «PMID: 16856115»PubMed
  193. Zhu Z, Zhang L, Jiang J ym. Comparison of psychological placebo and waiting list control conditions in the assessment of cognitive behavioral therapy for the treatment of generalized anxiety disorder: a meta-analysis. Shanghai Arch Psychiatry 2014;26:319-31 «PMID: 25642106»PubMed
  194. Ciraulo DA, Barlow DH, Gulliver SB ym. The effects of venlafaxine and cognitive behavioral therapy alone and combined in the treatment of co-morbid alcohol use-anxiety disorders. Behav Res Ther 2013;51:729-35 «PMID: 24055681»PubMed
  195. Clark C, Pilling S, Mayo-Wilson E ym. Social anxiety disorder: Recognition, assessment and treatment. NICE clinical guideline 159, May 2013 (1.6.2014). https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/resources/social-anxiety-disorder-recognition-assessment-and-treatment-pdf-35109639699397
  196. Clark DM, Ehlers A, McManus F ym. Cognitive therapy versus fluoxetine in generalized social phobia: a randomized placebo-controlled trial. J Consult Clin Psychol 2003;71:1058-67 «PMID: 14622081»PubMed
  197. Committee on Safety of Medicines. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs): Overview of regulatory status and CSM advice relating to major depressive disorder (MDD) in children and adolescents including a summary of available safety and efficacy data.
  198. Conçalves DC, Byrne GJ. Interventions for generalized anxiety disorder in older adults: systematic review and meta-analysis. J Anxiety Disord 2012;26:1-11 «PMID: 21907538»PubMed
  199. Cottraux J, Note I, Albuisson E ym. Cognitive behavior therapy versus supportive therapy in social phobia: a randomized controlled trial. Psychother Psychosom 2000;69:137-46 «PMID: 10773778»PubMed
  200. Covin R, Ouimet AJ, Seeds PM ym. A meta-analysis of CBT for pathological worry among clients with GAD. J Anxiety Disord 2008;22:108-16 «PMID: 17321717»PubMed
  201. Cuijpers P, Sijbrandij M, Koole S ym. Psychological treatment of generalized anxiety disorder: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2014;34:130-40 «PMID: 24487344»PubMed
  202. Curtiss J, Andrews L, Davis M ym. A meta-analysis of pharmacotherapy for social anxiety disorder: an examination of efficacy, moderators, and mediators. Expert Opin Pharmacother 2017;18:243-51 «PMID: 28110555»PubMed
  203. da Costa CZ, de Morais RM, Zanetta DM ym. Comparison among clomipramine, fluoxetine, and placebo for the treatment of anxiety disorders in children and adolescents. J Child Adolesc Psychopharmacol 2013;23:687-92 «PMID: 24350814»PubMed
  204. Dannon PN, Iancu I, Lowengrub K ym. A naturalistic long-term comparison study of selective serotonin reuptake inhibitors in the treatment of panic disorder. Clin Neuropharmacol 2007;30:326-34 «PMID: 18090457»PubMed
  205. Davidson J, Allgulander C, Pollack MH ym. Efficacy and tolerability of duloxetine in elderly patients with generalized anxiety disorder: a pooled analysis of four randomized, double-blind, placebo-controlled studies. Hum Psychopharmacol 2008;23:519-26 «PMID: 18478624»PubMed
  206. Davidson JR, Foa EB, Huppert JD ym. Fluoxetine, comprehensive cognitive behavioral therapy, and placebo in generalized social phobia. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1005-13 «PMID: 15466674»PubMed
  207. Davidson JR, Potts N, Richichi E ym. Treatment of social phobia with clonazepam and placebo. J Clin Psychopharmacol 1993;13:423-8 «PMID: 8120156»PubMed
  208. Davidson JR, Wittchen HU, Llorca PM ym. Duloxetine treatment for relapse prevention in adults with generalized anxiety disorder: a double-blind placebo-controlled trial. Eur Neuropsychopharmacol 2008;18:673-81 «PMID: 18559291»PubMed
  209. Davis ML, Smits JA, Hofmann SG. Update on the efficacy of pharmacotherapy for social anxiety disorder: a meta-analysis. Expert Opin Pharmacother 2014;15:2281-91 «PMID: 25284086»PubMed
  210. de Vries YA, de Jonge P, van den Heuvel E ym. Influence of baseline severity on antidepressant efficacy for anxiety disorders: meta-analysis and meta-regression. Br J Psychiatry 2016;208:515-21 «PMID: 26989093»PubMed
  211. Depping AM, Komossa K, Kissling W ym. Second-generation antipsychotics for anxiety disorders. Cochrane Database Syst Rev 2010;(12):CD008120 «PMID: 21154392»PubMed
  212. Diefenbach GJ, Bragdon LB, Zertuche L ym. Repetitive transcranial magnetic stimulation for generalised anxiety disorder: a pilot randomised, double-blind, sham-controlled trial. Br J Psychiatry 2016;209:222-8 «PMID: 27198484»PubMed
  213. Donahue CB, Kushner MG, Thuras PD ym. Effect of quetiapine vs. placebo on response to two virtual public speaking exposures in individuals with social phobia. J Anxiety Disord 2009;23:362-8 «PMID: 19157776»PubMed
  214. Donovan MR, Glue P, Kolluri S ym. Comparative efficacy of antidepressants in preventing relapse in anxiety disorders - a meta-analysis. J Affect Disord 2010;123:9-16 «PMID: 19616306»PubMed
  215. Dubicka B, Hadley S, Roberts C. Suicidal behaviour in youths with depression treated with new-generation antidepressants: meta-analysis. Br J Psychiatry 2006;189:393-8 «PMID: 17077427»PubMed
  216. Durham RC, Allan T, Hackett CA. On predicting improvement and relapse in generalized anxiety disorder following psychotherapy. Br J Clin Psychol 1997;36:101-19 «PMID: 9051282»PubMed
  217. Durham RC, Murphy T, Allan T ym. Cognitive therapy, analytic psychotherapy and anxiety management training for generalised anxiety disorder. Br J Psychiatry 1994;165:315-23 «PMID: 7994500»PubMed
  218. Ebrahiminejad S, Poursharifi H, Bakhshiour Roodsari A ym. The Effectiveness of Mindfulness-Based Cognitive Therapy on Iranian Female Adolescents Suffering From Social Anxiety. Iran Red Crescent Med J 2016;18:e25116 «PMID: 28191335»PubMed
  219. Elkins RM, Gallo KP, Pincus DB ym. Moderators of intensive CBT for adolescent panic disorder: the of fear and avoidance. Child Adolesc Ment Health 2016;21:30-6 «PMID: 26929742»PubMed
  220. Eskildsen A, Hougaard E, Rosenberg NK. Pre-treatment patient variables as predictors of drop-out and treatment outcome in cognitive behavioural therapy for social phobia: A systematic review. Nord J Psychiatry 2010;64:94-105 «PMID: 20055730»PubMed
  221. Evidence Portfolio – Brain Health Subcommittee, Question 3. Julkaisussa: Supplementary material for the 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Chapter 3. Brain health. https://health.gov/paguidelines/second-edition/report/supplementary-material.aspx
  222. FDA Talk Paper, October 27, 2003. FDA issues public health advisory entitled: Reports of suicidality in pediatric patients being treated with antidepressant medications for major depressive disorder (MDD). http://www.fda.gov 1
  223. Fedoroff IC, Taylor S. Psychological and pharmacological treatments of social phobia: a meta-analysis. J Clin Psychopharmacol 2001;21:311-24 «PMID: 11386495»PubMed
  224. Feltner D, Wittchen HU, Kavoussi R ym. Long-term efficacy of pregabalin in generalized anxiety disorder. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:18-28 «PMID: 18090504»PubMed
  225. Feltner DE, Liu-Dumaw M, Schweizer E ym. Efficacy of pregabalin in generalized social anxiety disorder: results of a double-blind, placebo-controlled, fixed-dose study. Int Clin Psychopharmacol 2011;26:213-20 «PMID: 21368587»PubMed
  226. Ferguson JM, Khan A, Mangano R ym. Relapse prevention of panic disorder in adult outpatient responders to treatment with venlafaxine extended release. J Clin Psychiatry 2007;68:58-68 «PMID: 17284131»PubMed
  227. Feske U, Chambless DL. Cognitive behavioral versus exposure only treatment for social phobia: A meta-analysis. Behav Ther 1995;26:695-720
  228. Fluvoxamine for the treatment of anxiety disorders in children and adolescents. The Research Unit on Pediatric Psychopharmacology Anxiety Study Group. N Engl J Med 2001;344:1279-85 «PMID: 11323729»PubMed
  229. Fu J, Peng L, Li X. The efficacy and safety of multiple doses of vortioxetine for generalized anxiety disorder: a meta-analysis. Neuropsychiatr Dis Treat 2016;12:951-9 «PMID: 27143896»PubMed
  230. Furmark T, Appel L, Michelgård A ym. Cerebral blood flow changes after treatment of social phobia with the neurokinin-1 antagonist GR205171, citalopram, or placebo. Biol Psychiatry 2005;58:132-42 «PMID: 16038684»PubMed
  231. Furukawa TA, Watanabe N, Churchill R. Psychotherapy plus antidepressant for panic disorder with or without agoraphobia: systematic review. Br J Psychiatry 2006;188:305-12 «PMID: 16582055»PubMed
  232. Gale C, Oakley-Browne M. Benzodiazepines for generalized anxiety disorder. Evidence-Based Medicine Guidelines 2006
  233. Gale CK, Millichamp J. Generalized anxiety disorder. BMJ Clin Evid 2011;2011
  234. Gambi F, De Berardis D, Campanella D ym. Mirtazapine treatment of generalized anxiety disorder: a fixed dose, open label study. J Psychopharmacol 2005;19:483-7 «PMID: 16166185»PubMed
  235. Gelernter CS, Uhde TW, Cimbolic P ym. Cognitive-behavioral and pharmacological treatments of social phobia. A controlled study. Arch Gen Psychiatry 1991;48:938-45 «PMID: 1929764»PubMed
  236. Generoso MB, Trevizol AP, Kasper S ym. Pregabalin for generalized anxiety disorder: an updated systematic review and meta-analysis. Int Clin Psychopharmacol 2017;32:49-55 «PMID: 27643884»PubMed
  237. Gibbons RD, Brown CH, Hur K ym. Suicidal thoughts and behavior with antidepressant treatment: reanalysis of the randomized placebo-controlled studies of fluoxetine and venlafaxine. Arch Gen Psychiatry 2012;69:580-7 «PMID: 22309973»PubMed
  238. Goddard AW, Mahmud W, Medlock C ym. A controlled trial of quetiapine XR coadministration treatment of SSRI-resistant panic disorder. Ann Gen Psychiatry 2015;14:26 «PMID: 26379759»PubMed
  239. Gordon BR, McDowell CP, Lyons M ym. The Effects of Resistance Exercise Training on Anxiety: A Meta-Analysis and Meta-Regression Analysis of Randomized Controlled Trials. Sports Med 2017;47:2521-32 «PMID: 28819746»PubMed
  240. Gould RA, Buckminster S, Pollack MH, Otto MW, Yap L. Cognitive-behavioral and pharmacological treatment for social phobia: A meta-analysis. Clin Psychol Sci Pract 1997;4:291-306
  241. Gould RA, Otto MW, Pollack MH, Yap L. Cognitive behavioral and pharmacological treatment of generalized anxiety disorder: a preliminary meta-analysis. Behav Ther 1997;28:285-305
  242. Gould RA, Otto MW, Pollack MH. A meta-analysis of treatment outcome for panic didorder. Clin Psychol Rev 1995;15:819-44
  243. Guaiana G, Barbui C, Cipriani A. Hydroxyzine for generalised anxiety disorder. Cochrane Database Syst Rev 2010;(12):CD006815 «PMID: 21154375»PubMed
  244. Haby MM, Donnelly M, Corry J ym. Cognitive behavioural therapy for depression, panic disorder and generalized anxiety disorder: a meta-regression of factors that may predict outcome. Aust N Z J Psychiatry 2006;40:9-19 «PMID: 16403033»PubMed
  245. Hahlweg K, Fiegenbaum W, Frank M ym. Short- and long-term effectiveness of an empirically supported treatment for agoraphobia. J Consult Clin Psychol 2001;69:375-82 «PMID: 11495167»PubMed
  246. Hall J, Kellett S, Berrios R ym. Efficacy of Cognitive Behavioral Therapy for Generalized Anxiety Disorder in Older Adults: Systematic Review, Meta-Analysis, and Meta-Regression. Am J Geriatr Psychiatry 2016;24:1063-73 «PMID: 27687212»PubMed
  247. Hammad TA, Laughren T, Racoosin J. Suicidality in pediatric patients treated with antidepressant drugs. Arch Gen Psychiatry 2006;63:332-9 «PMID: 16520440»PubMed
  248. Hancock KM, Swain J, Hainsworth CJ ym. Acceptance and Commitment Therapy versus Cognitive Behavior Therapy for Children With Anxiety: Outcomes of a Randomized Controlled Trial. J Clin Child Adolesc Psychol 2018;47:296-311 «PMID: 26998803»PubMed
  249. Hanrahan F, Field AP, Jones FW ym. A meta-analysis of cognitive therapy for worry in generalized anxiety disorder. Clin Psychol Rev 2013;33:120-32 «PMID: 23168445»PubMed
  250. Hawley LL, Rector NA, Laposa JM. Examining the dynamic relationships between exposure tasks and cognitive restructuring in CBT for SAD: Outcomes and moderating influences. J Anxiety Disord 2016;39:10-20 «PMID: 26905316»PubMed
  251. Hedges DW, Brown BL, Shwalb DA ym. The efficacy of selective serotonin reuptake inhibitors in adult social anxiety disorder: a meta-analysis of double-blind, placebo-controlled trials. J Psychopharmacol 2007;21:102-11 «PMID: 16714326»PubMed
  252. Hedman E, Andersson E, Ljótsson B ym. Cost-effectiveness of Internet-based cognitive behavior therapy vs. cognitive behavioral group therapy for social anxiety disorder: results from a randomized controlled trial. Behav Res Ther 2011;49:729-36 «PMID: 21851929»PubMed
  253. Hedman E, Andersson G, Ljótsson B ym. Internet-based cognitive behavior therapy vs. cognitive behavioral group therapy for social anxiety disorder: a randomized controlled non-inferiority trial. PLoS One 2011;6:e18001 «PMID: 21483704»PubMed
  254. Heimberg RG, Liebowitz MR, Hope DA ym. Cognitive behavioral group therapy vs phenelzine therapy for social phobia: 12-week outcome. Arch Gen Psychiatry 1998;55:1133-41 «PMID: 9862558»PubMed
  255. Hirschmann S, Dannon PN, Iancu I ym. Pindolol augmentation in patients with treatment-resistant panic disorder: A double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2000;20:556-9 «PMID: 11001241»PubMed
  256. Hobbs JD, Kushner MG, Lee SS ym. Meta-analysis of supplemental treatment for depressive and anxiety disorders in patients being treated for alcohol dependence. Am J Addict 2011;20:319-29 «PMID: 21679263»PubMed
  257. Hofmann SG, Smits JA. Cognitive-behavioral therapy for adult anxiety disorders: a meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. J Clin Psychiatry 2008;69:621-32 «PMID: 18363421»PubMed
  258. Hoge EA, Worthington JJ 3rd, Kaufman RE ym. Aripiprazole as augmentation treatment of refractory generalized anxiety disorder and panic disorder. CNS Spectr 2008;13:522-7 «PMID: 18567977»PubMed
  259. Hollifield M, Thompson PM, Ruiz JE ym. Potential effectiveness and safety of olanzapine in refractory panic disorder. Depress Anxiety 2005;21:33-40 «PMID: 15786486»PubMed
  260. Ipser JC, Carey P, Dhansay Y ym. Pharmacotherapy augmentation strategies in treatment-resistant anxiety disorders. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD005473 «PMID: 17054260»PubMed
  261. Ipser JC, Kariuki CM, Stein DJ. Pharmacotherapy for social anxiety disorder: a systematic review. Expert Rev Neurother 2008;8:235-57 «PMID: 18271710»PubMed
  262. Ipser JC, Stein DJ, Hawkridge S ym. Pharmacotherapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD005170 «PMID: 19588367»PubMed
  263. Ipser JC, Wilson D, Akindipe TO ym. Pharmacotherapy for anxiety and comorbid alcohol use disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;(1):CD007505 «PMID: 25601826»PubMed
  264. James AC, James G, Cowdrey FA ym. Cognitive behavioural therapy for anxiety disorders in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2015;(2):CD004690 «PMID: 25692403»PubMed
  265. James IM, Burgoyne W, Savage IT. Effect of pindolol on stress-related disturbances of musical performance: preliminary communication. J R Soc Med 1983;76:194-6 «PMID: 6834370»PubMed
  266. Katz IR, Reynolds CF 3rd, Alexopoulos GS ym. Venlafaxine ER as a treatment for generalized anxiety disorder in older adults: pooled analysis of five randomized placebo-controlled clinical trials. J Am Geriatr Soc 2002;50:18-25 «PMID: 12028242»PubMed
  267. Kinrys G, Pollack MH, Simon NM ym. Valproic acid for the treatment of social anxiety disorder. Int Clin Psychopharmacol 2003;18:169-72 «PMID: 12702897»PubMed
  268. Kiropoulos LA, Klein B, Austin DW ym. Is internet-based CBT for panic disorder and agoraphobia as effective as face-to-face CBT? J Anxiety Disord 2008;22:1273-84 «PMID: 18289829»PubMed
  269. Knijnik DZ, Blanco C, Salum GA ym. A pilot study of clonazepam versus psychodynamic group therapy plus clonazepam in the treatment of generalized social anxiety disorder. Eur Psychiatry 2008;23:567-74 «PMID: 18774274»PubMed
  270. Kobak KA, Greist JH, Jefferson JW ym. Fluoxetine in social phobia: a double-blind, placebo-controlled pilot study. J Clin Psychopharmacol 2002;22:257-62 «PMID: 12006895»PubMed
  271. Kumar R, Pitts C, Carpenter D. Response to paroxetine is maintained during continued treatment in patients with social anxiety disorder. Eur Neuropsychopharmacol 1999;9:312-3
  272. Kushner MG, Maurer EW, Thuras P ym. Hybrid cognitive behavioral therapy versus relaxation training for co-occurring anxiety and alcohol disorder: a randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2013;81:429-42 «PMID: 23276124»PubMed
  273. Kushner MG, Sletten S, Donahue C ym. Cognitive-behavioral therapy for panic disorder in patients being treated for alcohol dependence: Moderating effects of alcohol outcome expectancies. Addict Behav 2009;34:554-60 «PMID: 19349122»PubMed
  274. Lader M, Stender K, Bürger V ym. Efficacy and tolerability of escitalopram in 12- and 24-week treatment of social anxiety disorder: randomised, double-blind, placebo-controlled, fixed-dose study. Depress Anxiety 2004;19:241-8 «PMID: 15274173»PubMed
  275. LaLonde CD, Van Lieshout RJ. Treating generalized anxiety disorder with second generation antipsychotics: a systematic review and meta-analysis. J Clin Psychopharmacol 2011;31:326-33 «PMID: 21508847»PubMed
  276. Lecrubier Y, Judge R. Long-term evaluation of paroxetine, clomipramine and placebo in panic disorder. Collaborative Paroxetine Panic Study Investigators. Acta Psychiatr Scand 1997;95:153-60 «PMID: 9065681»PubMed
  277. Leichsenring F, Salzer S, Beutel ME ym. Long-term outcome of psychodynamic therapy and cognitive-behavioral therapy in social anxiety disorder. Am J Psychiatry 2014;171:1074-82 «PMID: 25016974»PubMed
  278. Leichsenring F, Salzer S, Beutel ME ym. Psychodynamic therapy and cognitive-behavioral therapy in social anxiety disorder: a multicenter randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2013;170:759-67 «PMID: 23680854»PubMed
  279. Leichsenring F, Salzer S, Jaeger U ym. Short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive-behavioral therapy in generalized anxiety disorder: a randomized, controlled trial. Am J Psychiatry 2009;166:875-81 «PMID: 19570931»PubMed
  280. Lenox-Smith AJ, Reynolds A. A double-blind, randomised, placebo controlled study of venlafaxine XL in patients with generalised anxiety disorder in primary care. Br J Gen Pract 2003;53:772-7 «PMID: 14601352»PubMed
  281. Lenze EJ, Mulsant BH, Shear MK ym. Efficacy and tolerability of citalopram in the treatment of late-life anxiety disorders: results from an 8-week randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry 2005;162:146-50 «PMID: 15625213»PubMed
  282. Lenze EJ, Rollman BL, Shear MK ym. Escitalopram for older adults with generalized anxiety disorder: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301:295-303 «PMID: 19155456»PubMed
  283. Lepola UM, Wade AG, Leinonen EV ym. A controlled, prospective, 1-year trial of citalopram in the treatment of panic disorder. J Clin Psychiatry 1998;59:528-34 «PMID: 9818634»PubMed
  284. Li H, Wang J, Li C ym. Repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) for panic disorder in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;(9):CD009083 «PMID: 25230088»PubMed
  285. Li X, Zhu L, Su Y ym. Short-term efficacy and tolerability of venlafaxine extended release in adults with generalized anxiety disorder without depression: A meta-analysis. PLoS One 2017;12:e0185865 «PMID: 28982121»PubMed
  286. Liebowitz MR, Gelenberg AJ, Munjack D. Venlafaxine extended release vs placebo and paroxetine in social anxiety disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;62:190-8 «PMID: 15699296»PubMed
  287. Liebowitz MR, Schneier F, Campeas R ym. Phenelzine vs atenolol in social phobia. A placebo-controlled comparison. Arch Gen Psychiatry 1992;49:290-300 «PMID: 1558463»PubMed
  288. Lincoln TM, Rief W, Hahlweg K ym. Effectiveness of an empirically supported treatment for social phobia in the field. Behav Res Ther 2003;41:1251-69 «PMID: 14527526»PubMed
  289. Lucas RA. A comparative treatment outcome study of social phobia. Diss Abstr 1994;54:6465
  290. Malcolm R, Anton RF, Randall CL ym. A placebo-controlled trial of buspirone in anxious inpatient alcoholics. Alcohol Clin Exp Res 1992;16:1007-13 «PMID: 1335217»PubMed
  291. March JS, Entusah AR, Rynn M ym. A Randomized controlled trial of venlafaxine ER versus placebo in pediatric social anxiety disorder. Biol Psychiatry 2007;62:1149-54 «PMID: 17553467»PubMed
  292. Markowitz JC, Lipsitz J, Milrod BL. Critical review of outcome research on interpersonal psychotherapy for anxiety disorders. Depress Anxiety 2014;31:316-25 «PMID: 24493661»PubMed
  293. Martin JL, Sainz-Pardo M, Furukawa TA ym. Benzodiazepines in generalized anxiety disorder: heterogeneity of outcomes based on a systematic review and meta-analysis of clinical trials. J Psychopharmacol 2007;21:774-82 «PMID: 17881433»PubMed
  294. Marungi SK, Ndetei DM. Effectiveness of psycho-education on depression, hopelessness, suicidality, anxiety and substance use among basic diploma students at Kenya Medical Training College. S Afr J Psychiatry 2013;19:41-50
  295. Mayo-Wilson E, Dias S, Mavranezouli I ym. Psychological and pharmacological interventions for social anxiety disorder in adults: a systematic review and network meta-analysis. Lancet Psychiatry 2014;1:368-76 «PMID: 26361000»PubMed
  296. Melvin GA, Dudley AL, Gordon MS ym. Augmenting Cognitive Behavior Therapy for School Refusal with Fluoxetine: A Randomized Controlled Trial. Child Psychiatry Hum Dev 2017;48:485-97 «PMID: 27485100»PubMed
  297. Mezhebovsky I, Mägi K, She F ym. Double-blind, randomized study of extended release quetiapine fumarate (quetiapine XR) monotherapy in older patients with generalized anxiety disorder. Int J Geriatr Psychiatry 2013;28:615-25 «PMID: 23070803»PubMed
  298. Michelson D, Pollack M, Lydiard RB ym. Continuing treatment of panic disorder after acute response: randomised, placebo-controlled trial with fluoxetine. The Fluoxetine Panic Disorder Study Group. Br J Psychiatry 1999;174:213-8 «PMID: 10448445»PubMed
  299. Milrod B, Busch F, Shapiro T, Leon AC, Aronson A. A pilot study of psychodynamic psychotherapy for 18-21 year old patients with panic disorder. Am Soc Adolesc Psychiatry 2005;29:289-314
  300. Milrod B, Chambless DL, Gallop R ym. Psychotherapies for Panic Disorder: A Tale of Two Sites. J Clin Psychiatry 2016;77:927-35 «PMID: 27464313»PubMed
  301. Milrod B, Leon AC, Busch F ym. A randomized controlled clinical trial of psychoanalytic psychotherapy for panic disorder. Am J Psychiatry 2007;164:265-72 «PMID: 17267789»PubMed
  302. Mitte K. A meta-analysis of the efficacy of psycho- and pharmacotherapy in panic disorder with and without agoraphobia. J Affect Disord 2005;88:27-45 «PMID: 16005982»PubMed
  303. Mitte K. Meta-analysis of cognitive-behavioral treatments for generalized anxiety disorder: a comparison with pharmacotherapy. Psychol Bull 2005;131:785-95 «PMID: 16187860»PubMed
  304. Montañés-Rada F, De Lucas-Taracena MT, Sánchez-Romero S. Mirtazapine versus paroxetine in panic disorder: an open study. Int J Psychiatry Clin Pract 2005;9:87-93 «PMID: 24930788»PubMed
  305. Montgomery S, Chatamra K, Pauer L ym. Efficacy and safety of pregabalin in elderly people with generalised anxiety disorder. Br J Psychiatry 2008;193:389-94 «PMID: 18978320»PubMed
  306. Montgomery SA, Nil R, Dürr-Pal N ym. A 24-week randomized, double-blind, placebo-controlled study of escitalopram for the prevention of generalized social anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2005;66:1270-8 «PMID: 16259540»PubMed
  307. Montoya A, Bruins R, Katzman MA ym. The noradrenergic paradox: implications in the management of depression and anxiety. Neuropsychiatr Dis Treat 2016;12:541-57 «PMID: 27042068»PubMed
  308. Moylan S, Staples J, Ward SA ym. The efficacy and safety of alprazolam versus other benzodiazepines in the treatment of panic disorder. J Clin Psychopharmacol 2011;31:647-52 «PMID: 21869686»PubMed
  309. Muehlbacher M, Nickel MK, Nickel C ym. Mirtazapine treatment of social phobia in women: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2005;25:580-3 «PMID: 16282842»PubMed
  310. Muntingh AD, van der Feltz-Cornelis CM, van Marwijk HW ym. Collaborative care for anxiety disorders in primary care: a systematic review and meta-analysis. BMC Fam Pract 2016;17:62 «PMID: 27250527»PubMed
  311. Nader-Mohammadi Moghadam M, Atef-Vahid MK, Asgharnejad-Farid AA ym. Short-term Dynamic Psychotherapy versus Sertraline in Treatment of Social Phobia. Iran J Psychiatry Behav Sci 2015;9:e228 «PMID: 26288643»PubMed
  312. Nadiga DN, Hensley PL, Uhlenhuth EH. Review of the long-term effectiveness of cognitive behavioral therapy compared to medications in panic disorder. Depress Anxiety 2003;17:58-64 «PMID: 12621593»PubMed
  313. Nardi AE, Perna G. Clonazepam in the treatment of psychiatric disorders: an update. Int Clin Psychopharmacol 2006;21:131-42 «PMID: 16528135»PubMed
  314. NICE. Social anxiety disorder: Recognition, assessment and treatment. National Clinical Guideline Number 159. https://www.nice.org.uk/guidance/cg159/evidence/full-guideline-189895069
  315. Norton PJ, Price EC. A meta-analytic review of adult cognitive-behavioral treatment outcome across the anxiety disorders. J Nerv Ment Dis 2007;195:521-31 «PMID: 17568301»PubMed
  316. Noyes R Jr, Moroz G, Davidson JR ym. Moclobemide in social phobia: a controlled dose-response trial. J Clin Psychopharmacol 1997;17:247-54 «PMID: 9241002»PubMed
  317. Oei TP, Llamas M, Devilly GJ. The efficacy and cognitive processes of cognitive behaviour therapy in the treatment of panic disorder with agoraphobia. Behav Cognitive Psychother 1999;27:63-88
  318. Offidani E, Guidi J, Tomba E ym. Efficacy and tolerability of benzodiazepines versus antidepressants in anxiety disorders: a systematic review and meta-analysis. Psychother Psychosom 2013;82:355-62 «PMID: 24061211»PubMed
  319. Oosterbaan DB, van Balkom AJ, Spinhoven P, van Oppen P, van Dyck R. Cognitive therapy versus moclobemide in social phobia: a controlled study. Clin Psychol Psychother 2001;8:263-73
  320. Pae CU, Wang SM, Han C ym. Vortioxetine, a multimodal antidepressant for generalized anxiety disorder: a systematic review and meta-analysis. J Psychiatr Res 2015;64:88-98 «PMID: 25851751»PubMed
  321. Pallanti S, Quercioli L. Resistant social anxiety disorder response to Escitalopram. Clin Pract Epidemiol Ment Health 2006;2:35 «PMID: 17166264»PubMed
  322. Pande AC, Davidson JR, Jefferson JW ym. Treatment of social phobia with gabapentin: a placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 1999;19:341-8 «PMID: 10440462»PubMed
  323. Pande AC, Feltner DE, Jefferson JW ym. Efficacy of the novel anxiolytic pregabalin in social anxiety disorder: a placebo-controlled, multicenter study. J Clin Psychopharmacol 2004;24:141-9 «PMID: 15206660»PubMed
  324. Patterson B, Van Ameringen M. AUGMENTATION STRATEGIES FOR TREATMENT-RESISTANT ANXIETY DISORDERS: A SYSTEMATIC REVIEW AND META-ANALYSIS. Depress Anxiety 2016;33:728-36 «PMID: 27175543»PubMed
  325. Perna G, Alciati A, Riva A ym. Long-Term Pharmacological Treatments of Anxiety Disorders: An Updated Systematic Review. Curr Psychiatry Rep 2016;18:23 «PMID: 26830881»PubMed
  326. Piacentini J, Bennett S, Compton SN ym. 24- and 36-week outcomes for the Child/Adolescent Anxiety Multimodal Study (CAMS). J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2014;53:297-310 «PMID: 24565357»PubMed
  327. Pincus DB, May JE, Whitton SW ym. Cognitive-behavioral treatment of panic disorder in adolescence. J Clin Child Adolesc Psychol 2010;39:638-49 «PMID: 20706917»PubMed
  328. Pollack M, Mangano R, Entsuah R ym. A randomized controlled trial of venlafaxine ER and paroxetine in the treatment of outpatients with panic disorder. Psychopharmacology (Berl) 2007;194:233-42 «PMID: 17589833»PubMed
  329. Pollack MH, Lepola U, Koponen H ym. A double-blind study of the efficacy of venlafaxine extended-release, paroxetine, and placebo in the treatment of panic disorder. Depress Anxiety 2007;24:1-14 «PMID: 16894619»PubMed
  330. Pollack MH, Meoni P, Otto MW ym. Predictors of outcome following venlafaxine extended-release treatment of DSM-IV generalized anxiety disorder: a pooled analysis of short- and long-term studies. J Clin Psychopharmacol 2003;23:250-9 «PMID: 12826987»PubMed
  331. Pompoli A, Furukawa TA, Imai H ym. Psychological therapies for panic disorder with or without agoraphobia in adults: a network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2016;(4):CD011004 «PMID: 27071857»PubMed
  332. Ponniah K, Hollon SD. Empirically supported psychological interventions for social phobia in adults: a qualitative review of randomized controlled trials. Psychol Med 2008;38:3-14 «PMID: 17640438»PubMed
  333. Porter E, Chambless DL. A systematic review of predictors and moderators of improvement in cognitive-behavioral therapy for panic disorder and agoraphobia. Clin Psychol Rev 2015;42:179-92 «PMID: 26443228»PubMed
  334. Prasko J, Dockery C, Horácek J ym. Moclobemide and cognitive behavioral therapy in the treatment of social phobia. Eur Psychiatry 2008;23:302-3
  335. Prosser JM, Yard S, Steele A ym. A comparison of low-dose risperidone to paroxetine in the treatment of panic attacks: a randomized, single-blind study. BMC Psychiatry 2009;9:25 «PMID: 19470174»PubMed
  336. Randall CL, Johnson MR, Thevos AK ym. Paroxetine for social anxiety and alcohol use in dual-diagnosed patients. Depress Anxiety 2001;14:255-62 «PMID: 11754136»PubMed
  337. Rapaport MH, Wolkow R, Rubin A ym. Sertraline treatment of panic disorder: results of a long-term study. Acta Psychiatr Scand 2001;104:289-98 «PMID: 11722304»PubMed
  338. Ribeiro L, Busnello JV, Kauer-Sant'Anna M ym. Mirtazapine versus fluoxetine in the treatment of panic disorder. Braz J Med Biol Res 2001;34:1303-7 «PMID: 11593305»PubMed
  339. Rickels K, Etemad B, Khalid-Khan S ym. Time to relapse after 6 and 12 months' treatment of generalized anxiety disorder with venlafaxine extended release. Arch Gen Psychiatry 2010;67:1274-81 «PMID: 21135327»PubMed
  340. Rickels K, Etemad B, Rynn MA ym. Remission of generalized anxiety disorder after 6 months of open-label treatment with venlafaxine XR. Psychother Psychosom 2013;82:363-71 «PMID: 24061331»PubMed
  341. Rynn MA, Riddle MA, Yeung PP ym. Efficacy and safety of extended-release venlafaxine in the treatment of generalized anxiety disorder in children and adolescents: two placebo-controlled trials. Am J Psychiatry 2007;164:290-300 «PMID: 17267793»PubMed
  342. Rynn MA, Siqueland L, Rickels K. Placebo-controlled trial of sertraline in the treatment of children with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2001;158:2008-14 «PMID: 11729017»PubMed
  343. Salzer S, Winkelbach C, Leweke F ym. Long-term effects of short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive-behavioural therapy in generalized anxiety disorder: 12-month follow-up. Can J Psychiatry 2011;56:503-8 «PMID: 21878162»PubMed
  344. Samuel M, Zimovetz EA, Gabriel Z ym. Efficacy and safety of treatments for refractory generalized anxiety disorder: a systematic review. Int Clin Psychopharmacol 2011;26:63-8 «PMID: 21088608»PubMed
  345. Sánchez-Meca J, Rosa-Alcázar AI, Marín-Martínez F ym. Psychological treatment of panic disorder with or without agoraphobia: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2010;30:37-50 «PMID: 19775792»PubMed
  346. Sarchiapone M, Amore M, De Risio S ym. Mirtazapine in the treatment of panic disorder: an open-label trial. Int Clin Psychopharmacol 2003;18:35-8 «PMID: 12490773»PubMed
  347. Scaini S, Belotti R, Ogliari A ym. A comprehensive meta-analysis of cognitive-behavioral interventions for social anxiety disorder in children and adolescents. J Anxiety Disord 2016;42:105-12 «PMID: 27399932»PubMed
  348. Schneier FR, Goetz D, Campeas R ym. Placebo-controlled trial of moclobemide in social phobia. Br J Psychiatry 1998;172:70-7 «PMID: 9534836»PubMed
  349. Schutters SI, Van Megen HJ, Van Veen JF ym. Mirtazapine in generalized social anxiety disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Int Clin Psychopharmacol 2010;25:302-4 «PMID: 20715300»PubMed
  350. Schutters SI, van Megen HJ, Westenberg HG. Efficacy of quetiapine in generalized social anxiety disorder: results from an open-label study. J Clin Psychiatry 2005;66:540-2 «PMID: 15816800»PubMed
  351. Seedat S, Stein MB. Double-blind, placebo-controlled assessment of combined clonazepam with paroxetine compared with paroxetine monotherapy for generalized social anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:244-8 «PMID: 15003080»PubMed
  352. Sepede G, De Berardis D, Gambi F ym. Olanzapine augmentation in treatment-resistant panic disorder: a 12-week, fixed-dose, open-label trial. J Clin Psychopharmacol 2006;26:45-9 «PMID: 16415705»PubMed
  353. Siev J, Chambless DL. Specificity of treatment effects: cognitive therapy and relaxation for generalized anxiety and panic disorders. J Consult Clin Psychol 2007;75:513-22 «PMID: 17663606»PubMed
  354. Simon NM, Hoge EA, Fischmann D ym. An open-label trial of risperidone augmentation for refractory anxiety disorders. J Clin Psychiatry 2006;67:381-5 «PMID: 16649823»PubMed
  355. Simon NM, Korbly NB, Worthington JJ ym. Citalopram for social anxiety disorder: an open-label pilot study in refractory and nonrefractory patients. CNS Spectr 2002;7:655-7 «PMID: 15097929»PubMed
  356. Simon NM, Otto MW, Worthington JJ ym. Next-step strategies for panic disorder refractory to initial pharmacotherapy: a 3-phase randomized clinical trial. J Clin Psychiatry 2009;70:1563-70 «PMID: 19814948»PubMed
  357. Smits JA, Powers MB, Buxkamper R ym. The efficacy of videotape feedback for enhancing the effects of exposure-based treatment for social anxiety disorder: a controlled investigation. Behav Res Ther 2006;44:1773-85 «PMID: 16488388»PubMed
  358. Stahl SM, Gergel I, Li D. Escitalopram in the treatment of panic disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychiatry 2003;64:1322-7 «PMID: 14658946»PubMed
  359. Stein DJ, Ahokas A, Albarran C ym. Agomelatine prevents relapse in generalized anxiety disorder: a 6-month randomized, double-blind, placebo-controlled discontinuation study. J Clin Psychiatry 2012;73:1002-8 «PMID: 22901350»PubMed
  360. Stein DJ, Ahokas A, Jarema M ym. Efficacy and safety of agomelatine (10 or 25 mg/day) in non-depressed out-patients with generalized anxiety disorder: A 12-week, double-blind, placebo-controlled study. Eur Neuropsychopharmacol 2017;27:526-37 «PMID: 28298261»PubMed
  361. Stein DJ, Ahokas A, Márquez MS ym. Agomelatine in generalized anxiety disorder: an active comparator and placebo-controlled study. J Clin Psychiatry 2014;75:362-8 «PMID: 24569045»PubMed
  362. Stein DJ, Ahokas AA, de Bodinat C. Efficacy of agomelatine in generalized anxiety disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2008;28:561-6 «PMID: 18794654»PubMed
  363. Stein DJ, Cameron A, Amrein R ym. Moclobemide is effective and well tolerated in the long-term pharmacotherapy of social anxiety disorder with or without comorbid anxiety disorder. Int Clin Psychopharmacol 2002;17:161-70 «PMID: 12131599»PubMed
  364. Stein DJ, Ipser JC, van Balkom AJ. Pharmacotherapy for social anxiety disorder. Cochrane 2009
  365. Stein DJ, Stein MB, Pitts CD ym. Predictors of response to pharmacotherapy in social anxiety disorder: an analysis of 3 placebo-controlled paroxetine trials. J Clin Psychiatry 2002;63:152-5 «PMID: 11874217»PubMed
  366. Stein DJ, Versiani M, Hair T ym. Efficacy of paroxetine for relapse prevention in social anxiety disorder: a 24-week study. Arch Gen Psychiatry 2002;59:1111-8 «PMID: 12470127»PubMed
  367. Stein MB, Pollack MH, Bystritsky A ym. Efficacy of low and higher dose extended-release venlafaxine in generalized social anxiety disorder: a 6-month randomized controlled trial. Psychopharmacology (Berl) 2005;177:280-8 «PMID: 15258718»PubMed
  368. Stein MB, Sareen J, Hami S ym. Pindolol potentiation of paroxetine for generalized social phobia: a double-blind, placebo-controlled, crossover study. Am J Psychiatry 2001;158:1725-7 «PMID: 11579011»PubMed
  369. Stewart RE, Chambless DL. Cognitive-behavioral therapy for adult anxiety disorders in clinical practice: a meta-analysis of effectiveness studies. J Consult Clin Psychol 2009;77:595-606 «PMID: 19634954»PubMed
  370. Stonerock GL, Hoffman BM, Smith PJ ym. Exercise as Treatment for Anxiety: Systematic Review and Analysis. Ann Behav Med 2015;49:542-56 «PMID: 25697132»PubMed
  371. Strawn JR, Prakash A, Zhang Q ym. A randomized, placebo-controlled study of duloxetine for the treatment of children and adolescents with generalized anxiety disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2015;54:283-93 «PMID: 25791145»PubMed
  372. Stubbs B, Vancampfort D, Rosenbaum S ym. An examination of the anxiolytic effects of exercise for people with anxiety and stress-related disorders: A meta-analysis. Psychiatry Res 2017;249:102-8 «PMID: 28088704»PubMed
  373. Sugarman MA, Loree AM, Baltes BB ym. The efficacy of paroxetine and placebo in treating anxiety and depression: a meta-analysis of change on the Hamilton Rating Scales. PLoS One 2014;9:e106337 «PMID: 25162656»PubMed
  374. Swain J, Hancock K, Hainsworth C ym. Acceptance and commitment therapy in the treatment of anxiety: a systematic review. Clin Psychol Rev 2013;33:965-78 «PMID: 23999201»PubMed
  375. Target M, Fonagy P. Efficacy of psychoanalysis for children with emotional disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994;33:361-71 «PMID: 8169181»PubMed
  376. Taylor S. Meta-analysis of cognitive-behavioral treatments for social phobia. J Behav Ther Exp Psychiatry 1996;27:1-9 «PMID: 8814516»PubMed
  377. The International Multicenter Clinical Trial Group on Moclobemide in Social Phobia. Moclobemide in social phobia. A double-blind, placebo-controlled clinical study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 1997;247:71-80 «PMID: 9177952»PubMed
  378. Tiffon L, Coplan JD, Papp LA ym. Augmentation strategies with tricyclic or fluoxetine treatment in seven partially responsive panic disorder patients. J Clin Psychiatry 1994;55:66-9 «PMID: 8077156»PubMed
  379. Tollefson GD, Montague-Clouse J, Tollefson SL. Treatment of comorbid generalized anxiety in a recently detoxified alcoholic population with a selective serotonergic drug (buspirone). J Clin Psychopharmacol 1992;12:19-26 «PMID: 1552035»PubMed
  380. Toneatto T. Cognitive versus behavioral treatment of concurrent alcohol dependence and agoraphobia: a pilot study. Addict Behav 2005;30:115-25 «PMID: 15561453»PubMed
  381. Turner SM, Beidel DC, Jacob RG. Social phobia: a comparison of behavior therapy and atenolol. J Consult Clin Psychol 1994;62:350-8 «PMID: 8201073»PubMed
  382. Wagner KD, Berard R, Stein MB ym. A multicenter, randomized, double-blind, placebo-controlled trial of paroxetine in children and adolescents with social anxiety disorder. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1153-62 «PMID: 15520363»PubMed
  383. Vaishnavi S, Alamy S, Zhang W ym. Quetiapine as monotherapy for social anxiety disorder: a placebo-controlled study. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2007;31:1464-9 «PMID: 17698275»PubMed
  384. Walkup JT, Albano AM, Piacentini J ym. Cognitive behavioral therapy, sertraline, or a combination in childhood anxiety. N Engl J Med 2008;359:2753-66 «PMID: 18974308»PubMed
  385. Van Ameringen M, Mancini C, Pipe B ym. An open trial of topiramate in the treatment of generalized social phobia. J Clin Psychiatry 2004;65:1674-8 «PMID: 15641873»PubMed
  386. Van Ameringen M, Mancini C, Wilson C. Buspirone augmentation of selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) in social phobia. J Affect Disord 1996;39:115-21 «PMID: 8827420»PubMed
  387. van Balkom AJ, Bakker A, Spinhoven P ym. A meta-analysis of the treatment of panic disorder with or without agoraphobia: a comparison of psychopharmacological, cognitive-behavioral, and combination treatments. J Nerv Ment Dis 1997;185:510-6 «PMID: 9284865»PubMed
  388. Wang Z, Whiteside S, Sim L ym. Anxiety in Children. Comparative Effectiveness Review No. 192. AHRQ Publication No. 17-EHC023-EF. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality; August 2017. https://effectivehealthcare.ahrq.gov/sites/default/files/disposition-of-comments-cer-192-anxiety-in-children.pdf
  389. Wersebe H, Sijbrandij M, Cuijpers P. Psychological group-treatments of social anxiety disorder: a meta-analysis. PLoS One 2013;8:e79034 «PMID: 24260148»PubMed
  390. Versiani M, Nardi AE, Mundim FD ym. Pharmacotherapy of social phobia. A controlled study with moclobemide and phenelzine. Br J Psychiatry 1992;161:353-60 «PMID: 1393304»PubMed
  391. Wiborg IM, Dahl AA. Does brief dynamic psychotherapy reduce the relapse rate of panic disorder? Arch Gen Psychiatry 1996;53:689-94 «PMID: 8694682»PubMed
  392. Williams T, Hattingh CJ, Kariuki CM ym. Pharmacotherapy for social anxiety disorder (SAnD). Cochrane Database Syst Rev 2017;(10):CD001206 «PMID: 29048739»PubMed
  393. Vitiello B, Silva SG, Rohde P ym. Suicidal events in the Treatment for Adolescents With Depression Study (TADS). J Clin Psychiatry 2009;70:741-7 «PMID: 19552869»PubMed
  394. Wong SY, Yip BH, Mak WW ym. Mindfulness-based cognitive therapy v. group psychoeducation for people with generalised anxiety disorder: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2016;209:68-75 «PMID: 26846612»PubMed
  395. Zaider TI, Heimberg RG. Non-pharmacologic treatments for social anxiety disorder. Acta Psychiatr Scand 2003;417:72-84 «PMID: 12950438»PubMed
  396. Zargar F, Farid AA, Atef-Vahid MK ym. Comparing the effectiveness of acceptance-based behavior therapy and applied relaxation on acceptance of internal experiences, engagement in valued actions and quality of life in generalized anxiety disorder. J Res Med Sci 2013;18:118-22 «PMID: 23914213»PubMed
  397. Zhang W, Connor KM, Davidson JR. Levetiracetam in social phobia: a placebo controlled pilot study. J Psychopharmacol 2005;19:551-3 «PMID: 16166192»PubMed
  398. Zhang Y, Huang G, Yang S ym. Duloxetine in treating generalized anxiety disorder in adults: A meta-analysis of published randomized, double-blind, placebo-controlled trials. Asia Pac Psychiatry 2016;8:215-25 «PMID: 26238298»PubMed
  399. Zou C, Ding X, Flaherty JH ym. Clinical efficacy and safety of fluoxetine in generalized anxiety disorder in Chinese patients. Neuropsychiatr Dis Treat 2013;9:1661-70 «PMID: 24204151»PubMed
  400. Lader M. Benzodiazepines revisited--will we ever learn? Addiction 2011;106:2086-109 «PMID: 21714826»PubMed
  401. Soyka M. Treatment of Benzodiazepine Dependence. N Engl J Med 2017;376:1147-7 «PMID: 28328330»PubMed