KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Alahengitystieinfektiot (aikuiset)
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2015-01-02   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Infektiosairaudet, Keuhkosairaudet, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Alahengitystieinfektiot (aikuiset)

Käypä hoito
2.1.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen oireet ovat pitkälti samanlaiset.
  • Mikrobilääkehoito kohdistetaan keuhkokuumeeseen ja tapauksiin, joissa on vahva epäily keuhkokuumeesta.
  • Keuhkokuumeen ensisijainen mikrobilääkehoito on edelleen amoksisilliini.
  • Valtaosa keuhkokuumeista voidaan hoitaa turvallisesti kotona. Suosituksessa annetaan suuntaa antavia ohjeita sairaala- ja vuodeosastohoidon tarpeesta.
  • Suositukseen on lisätty ohjeita keuhkokuumepotilaan hoidon seurannasta ja keuhkokuumeen komplikaatioiden tunnistamisesta. Huomiota kiinnitetään erityisesti pleuranestekertymien varhaiseen toteamiseen ja hoitoon.
  • Keuhkojen rutiinimaista seurantaröntgenkuvausta ei tarvita, jos potilas on alle 50-vuotias, perusterve, tupakoimaton ja paranee hyvin.
  • Yli 50-vuotiaille ja tupakoiville potilaille suositellaan keuhkojen seurantaröntgenkuvausta noin 6–8 viikon kuluttua mutta viimeistään 2–3 kuukauden kuluttua kotiutuksesta.

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa käsitellään aikuisten äkillisen keuhkoputkitulehduksen ja kotisyntyisen keuhkokuumeen diagnostiikkaa, hoitopaikan valintaa ja mikrobilääkehoitoa.
  • Suosituksessa ei käsitellä sairaalassa tai vastaavissa oloissa syntyneen keuhkokuumeen hoitoa eikä aspiraatiokeuhkokuumetta.
  • Suosituksessa ei käsitellä lasten alahengitystieinfektioita. Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) «Alahengitystieinfektiot (lapset)»5 valmistui kesällä 2014.
  • Suosituksessa ei käsitellä keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen tai bronkiektasiapotilaan hoitoa (ks. Käypä hoito -suositus Keuhkoahtaumatauti «Keuhkoahtaumatauti»7) eikä pitkittynyttä (yli 3 viikkoa kestänyttä) yskää.
  • Suosituksessa ei oteta kantaa merkittävästi immunosuppressoitujen (glukokortikoidihoito 10 mg/vrk:n prednisoloniannoksella tai vastaavalla, solunsalpaajilla hoidetut ja biologisia lääkkeitä käyttävät potilaat) alahengitystieinfektioihin, koska heidän taudinaiheuttajansa voivat poiketa suuresti tavanomaisista ja edellyttävät aina tarkempia selvittelyjä.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • auttaa tunnistamaan aikuisten akuutin keuhkoputkitulehduksen ja keuhkokuumeen ero
    • rajata mikrobilääkehoito keuhkokuumetta tai todennäköistä keuhkokuumetta sairastaville ja ohjata mikrobilääkkeen valintaa
    • tunnistaa keuhkokuumeen vaikeusaste ja valita oikea hoitopaikka
    • auttaa tunnistamaan keuhkokuumeen mahdollisia komplikaatioita.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset.

Määritelmät

Ilmaantuvuus

Kuolleisuus

Riskitekijät

Etiologia

Äkillinen keuhkoputkitulehdus

Keuhkokuume

Ehkäisy

Diagnostiikka

  • Silloin, kun potilaan vastaanotolle tulon syynä on akuutisti alkanut yskä tai nopeasti huonontunut yleiskunto, on keskeisintä tunnistaa keuhkokuume ja arvioida siinä vaadittu hoito.
  • Yskän vuoksi vastaanotolle tulevan potilaan taudinmäärityksessä tulee pohtia,
  • Jos potilaan oireet viittaavat alahengitystieinfektioon, seuraavaksi tulee selvittää, onko kyseessä oireenmukaisella hoidolla paraneva keuhkoputkitulehdus vai mikrobilääkehoitoa vaativa keuhkokuume.

Oireet, löydökset ja kliininen arviointi

Radiologinen diagnostiikka

Mikrobiologinen diagnostiikka

  • Mikrobiologisista näytteistä on avoterveydenhuollossa harvoin hyötyä kotisyntyistä keuhkokuumetta sairastavan taudinmäärityksessä tai hoidon suunnittelussa, elleivät erikoissairaanhoidon kliinisen mikrobiologian laboratoriopalvelut ole välittömässä käytössä «Muut mahdolliset mikrobiologiset tutkimukset»3.
  • Keuhkokuumeen bakteerietiologian selvittämiseen ei Suomessa ole vielä rutiinikäytössä kattavia nukleiinihapon osoitukseen perustuvia (PCR-) menetelmiä. Hyvin otetusta ja nopeasti tutkittavaksi saadusta alahengitystieperäisestä näytteestä voidaan viljelyllä havaita tavalliset patogeeniset bakteerit ja sienet ja tutkia niiden mikrobilääkeherkkyys, ellei potilas ole saanut edeltävää mikrobilääkehoitoa.
  • Kunnollisen yskösnäytteen saaminen on usein teknisesti vaikeaa, mikä rajoittaa ysköksen bakteeriviljelyn kliinistä käyttökelpoisuutta.
  • Aikuisten keuhkokuumeen pneumokokkidiagnostiikkaan voidaan käyttää virtsan pneumokokkiantigeenitutkimusta, jonka positiivinen tulos on varsin luotettava. Negatiivinen tulos ei tosin myöskään sulje pois pneumokokki-infektiota. Testi voi olla positiivinen pneumokokin nielukantajuuden vuoksi, ja pneumokokkitaudin jälkeen se voi olla positiivinen jopa 3 kuukauden ajan. Pneumokokkirokotuksen jälkeen se voi myös olla positiivinen pari vuorokautta, minkä vuoksi sitä ei suositella käytettäväksi alle 5 vuorokauden kuluessa rokotuksesta «Pneumokokin pikatesti»4.
  • Osa pneumokokkikeuhkokuumeista voidaan lisäksi tunnistaa veriviljelyn avulla «Pneumokokkien tunnistaminen veriviljelyssä»5. Veriviljely suositellaan otettavaksi kaikilta potilailta, joilla on voimakkaat oireet ja joiden yleistila on laskenut merkittävästi.
  • Mycoplasma pneumoniaen ja Chlamydia pneumoniaen aiheuttamat keuhkokuumeet voidaan diagnosoida nukleiinihappotekniikalla hengitystieperäisestä näytteestä. Suomessa diagnostiikka on perustunut pääasiassa vasta-ainemäärityksiin «Mycoplasma pneumoniaen tunnistaminen nukleiinihappomonistuksella»6.
  • Influenssaviruksia tunnistavilla pikatesteillä on epäherkkyytensä vuoksi rajallista arvoa yksittäisen potilaan tutkimisessa. Ne ovat käyttökelpoisia paikkakunnalle leviävän influenssaepidemian alkuvaiheessa ennen kuin influenssa on yleistynyt «Influenssavirus-pikatesti»7.
  • Luotettavampi virusetiologia saadaan selville nukleiinihappoperusteisilla (PCR) menetelmillä, joilla voidaan osoittaa näytteestä jopa 16 eri virusta. Positiivinen influenssa A viruslöydös tutkitaan vielä tarkemmin epidemiatyyppispesifisillä menetelmillä «Influenssavirus-pikatesti»7.
  • Legionellan aiheuttaman keuhkokuumeen diagnostiikkaan on saatavissa virtsan legionella-antigeenitutkimus, joka tunnistaa vain legionellan yleisimmän tautia aiheuttavan seroryhmän 1 «Legionella-antigeenitutkimus»8. Testiä tulisi käyttää ulkomaan matkailun jälkeen ilmenevissä keuhkokuumeissa, tehohoitoa vaativissa kotisyntyisissä keuhkokuumeissa ja vesi- tai ilmastointiperäiseksi epäillyissä keuhkokuumeissa «Ricketts KD, Yadav R, Joseph CA ym. Travel-associated Legionnaires disease in Europe: 2006. Euro Surveill 2008;13. pii: 18930 »33.
  • HIV-testi (HIV-AgAb) on suositeltavaa tehdä kaikille keuhkokuumepotilaille tai vähintäänkin sairaalahoitoon joutuneille, koska HIV suurentaa kaikissa vaiheissaan voimakkaasti keuhkokuumeen riskiä «Sogaard OS, Lohse N, Gerstoft J ym. Hospitalization for pneumonia among individuals with and without HIV infection, 1995-2007: a Danish population-based, nationwide cohort study. Clin Infect Dis 2008;»34.

Vaikea keuhkokuume ja kuolleisuutta ennustavat tekijät

Keuhkokuumeeseen sairastuneen hoitopaikan valinta

Alahengitystietulehduksen hoito

Keuhkoputkitulehduksen hoito

Keuhkokuumeen hoito

Taulukko 1. Kotisyntyisen keuhkokuumeen avohoidossa käytettävät mikrobilääkkeet
Lääke Annos Näytön aste Huomioitavaa
1)Amoksisilliiniin voidaan lisäksi liittää makrolidi tai doksisykliini. Tällöin potilasta on informoitava riittävästi, jotta varmistetaan molempien antibioottien samanaikainen käyttö.
Ensisijainen
Amoksisilliini 750 mg – 1 g x 3 «Amoksisilliini on tehokas pneumokokin aiheuttaman keuhkokuumeen hoitona.»A Ei kata keuhkoklamydiaa eikä mykoplasmaa. Liitä tarvittaessa makrolidi tai doksisykliini.1)
Toissijaiset (myös penisilliiniallergiselle)
Harkitaan myös, jos potilas on saanut muuta mikrobilääkehoitoa kolmen edellisen kuukauden aikana tai on tehnyt ulkomaanmatkan tai hänellä on vaikea perussairaus
Moksifloksasiini 400 mg x 1 «Moksifloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa.»A Lisää resistenssiä useille bakteerilajeille.
Levofloksasiini 500 mg x (1–)2 tai 750 mg x1 «Levofloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa.»B Lisää resistenssiä useille bakteerilajeille.
Toissijaisia penisilliiniallergiselle ja vaihtoehtoiset lievässä keuhkokuumeessa, kun halutaan kattaa keuhkoklamydia ja mykoplasma1)
Telitromysiini 400 mg 2 x 1 «Telitromysiini on tehokas lievän kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa, mutta riskit ja hyöty on arvioitava lääkkeeseen liittyvän selkeän maksatoksisuuden vuoksi.»B Yhteisvaikutusriski CYP3A4:n kautta metaboloituvien lääkkeiden kanssa.
Riskit ja hyöty on arvioitava lääkkeeseen liittyvän selkeän maksatoksisuuden vuoksi.
Doksisykliini 100 mg x 2 «Doksisykliinin teho keuhkokuumeen hoidossa on kohtalainen.»C Ei ainoana lääkkeenä vaikeaoireisessa keuhkokuumeessa.
Pneumokokin lisääntynyt resistenssi rajoittaa käyttöä.

Kotisyntyisen keuhkokuumeen hoito vuodeosastolla

Taulukko 2. Kotisyntyisen keuhkokuumeen suonensisäisen mikrobilääkehoidon aloitusvaihtoehdot vuodeosastolla
Lääke Annos Näytön aste Huomioitavaa
1)Voidaan antaa yhdessä oraalisen makrolidin tai doksisykliinin kanssa keuhkoklamydian ja mykoplasman kattamiseksi.
Ensisijaiset
Kefuroksiimi1) 1,5 g x 3–4 i.v. «Kefuroksiimi näyttää olevan tehokas suonensisäisesti annosteltuna.»B Tehoaa keuhkokuumeen lisäksi moniin muihin vakaviin infektioihin.
Suun kautta annetun valmisteen teho ei ole riittävä.
G-penisilliini1) 2 MU x 6 tai 2,5–5 MU x 4 i.v. «Riittävän tiuhaan, vähintään neljästi vuorokaudessa annostellulla G-penisilliinillä voidaan edelleenkin hoitaa pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta.»D Hyväkuntoiselle nuorelle, jolla on lohkokeuhkokuume eikä muita tauteja.
G-penisiliini voidaan vaihtaa kefuroksiimin tilalle pneumokokin varmistuttua keuhkokuumeen aiheuttajaksi.
Toissijaiset
Moksifloksasiini 400 mg x 1 i.v. tai p.o. «Moksifloksasiini on tehokas kotisyntyisen keuhkokuumeen hoidossa.»A Oraaliseen lääkitykseen siirrytään heti, kun se on mahdollista.
Levofloksasiini 500 mg x 2 tai 750 mg x 1 i.v. tai p.o. «Levofloksasilliini on tehokas sairaalahoitoisen keuhkokuumeen hoidossa.»A Oraaliseen lääkitykseen siirrytään heti, kun se on mahdollista.

Mikrobilääkehoidon kesto

Komplikaatiot ja seuranta

Keuhkopussin neste- ja märkäkertymä

Taulukko 3. Keuhkokuumeen erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia tai löydöksiä.
Äkillinen keuhkoputkitulehdus
Keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe
Sydämen vajaatoiminta
Aiemmat keuhkomuutokset
Keuhkotuberkuloosi
Kasvain
Allerginen alveoliitti
Eosinofiilinen keuhkokuume
Atelektaasi
Keuhkoinfarkti
Diffuusi alveolivaurio
Organisoituva keuhkokuume
Interstitiaaliset keuhkosairaudet ja idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) sekä niiden akuutit pahenemisvaiheet
Vaskuliitti

Keuhkojen seurantaröntgenkuvaus

Suositukseen liittyvä sähköinen tausta-aineisto

Aikuisten avohoitokeuhkokuumepotilaiden hengitystieperäisten virusinfektioiden diagnostiikka «Influenssavirus-pikatesti»7

Alahengitystieinfektioiden radiologiaa «Kotisyntyisen keuhkokuumeen radiologisen diagnostiikan ongelmia»2

Keuhkokuumeen aiheuttajapatogeenien esiintyvyys eri tutkimuksissa «Keuhkokuumeen aiheuttajapatogeenien esiintyvyys eri tutkimuksissa»1

Keuhkokuumeen kotihoito «»9

Legionella-pikatesti «Legionella-antigeenitutkimus»8

Mikrobiologiset näytteet keuhkokuumeessa «Muut mahdolliset mikrobiologiset tutkimukset»3

Mycoplasma pneumoniaen ja Chlamydia pneumoniaen aiheuttaman aikuisen potilaan keuhkokuumeen diagnostiikka «Mycoplasma pneumoniaen tunnistaminen nukleiinihappomonistuksella»6

Pneumokokin pikatesti «Pneumokokin pikatesti»4

Pneumokokin tunnistaminen veriviljelyllä aikuisilta keuhkokuumepotilailta «Pneumokokkien tunnistaminen veriviljelyssä»5

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Käypä hoito -suosituksen historiatiedot «Alahengitystieinfektiot (aikuiset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»10

Puheenjohtaja:

Pekka Honkanen, dosentti, ma. professori, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri; Oulun yliopisto ja Kainuun SOTE-kuntayhtymä

Jäsenet:

Markku Broas, LL, infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Lapin sairaanhoitopiiri, infektio-sairaalahygieniayksikkö

Jouni Hedman, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Airi Jartti, dosentti, radiologian erikoislääkäri; OYS, kuvantaminen

Asko Järvinen, dosentti, ylilääkäri, sisätautien, infektiosairauksien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri; HYKS, infektiosairauksien klinikka

Markku Koskela, dosentti, ylilääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, sairaalamikrobiologi; Nordlab Oulu

Tuula Meinander, LL, sisätauteihin erikoistuva lääkäri; TAYS ( Käypä hoito -toimittaja)

Hannu Puolijoki, professori, johtajaylilääkäri, sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri; Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Ulla-Maija Rautakorpi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri; Terveystalo, Tampere

Hannu Syrjälä, dosentti, osastonylilääkäri, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri; OYS, infektioiden torjuntayksikkö

Sidonnaisuudet

Markku Broas: Luentopalkkio (Pfizer, Gilead, Astellas), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Astellas, Gilead)

Jouni Hedman: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (MSD, GSK, Allmirall)

Pekka Honkanen: Asiantuntijapalkkio (Pfizer), luentopalkkio (MSD, Pfizer), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Orion, Pfizer)

Airi Jartti: Ei sidonnaisuuksia

Asko Järvinen: Apuraha (AstraZeneca), asiantuntijapalkkio (Astellas, AstraZeneca, Finanssivalvonta, Vakuutuslautakunta V jaos (Lääkevahingot), KELA, Lääketietokeskus, Lääkevahinkolautakunta, OrionPharma, Pfizer, Terve Media Oy), johtokunnan tms. jäsenyys (Filha ry), luentopalkkio (Arcada ammattikorkeakoulu, Astellas, CLS Behring, FCG koulutus ja konsultointi, FILHA ry, Meredith Oy, Odontologiska Samfundet, OrionPharma, Pfizer), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Astellas, Baxter, CLS Behring, Gilead Sciences, MSD Finland, Octapharma, Pfizer)

Markku Koskela: Kl mikrobiologian erikoislääkäriasiantuntijana kliinisen mikrobiologian laboratoriotoiminnan laadun arvioinnissa (Finas akreditointipalvelut) ja bakteriologian ulkoisessa laaduntarkkailussa (Labquality Oy)

Tuula Meinander: Apuraha (Pirkanmaan Maakuntarahasto, Suomen Angiologiayhdistys 2014, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Pirkanmaan Maakuntarahasto 2008, Suomen kardiologinen seura, Suomen kardiologinen seura 2011, Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu, Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu 2010–2014), asiantuntijapalkkio (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), työsuhde (Keski-Suomen keskussairaala 2011–2012, Suomen Kardiologinen Seura 2012–2014, Tampereen yliopistollinen sairaala 2006–2014), luentopalkkio (TAYS, Lastenklinikka)

Hannu Puolijoki: Ei sidonnaisuuksia

Ulla Rautakorpi: Kesäkuusta 2009 vuoden 2011 loppuun osa-aikainen tutkija (20 %, yksi päivä viikossa) lasten pneumokokkirokotetutkimuksessa (FinIP), joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja lääketehdas Glaxo-Smith-Klinen yhteinen tutkimushanke

Hannu Syrjälä: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Alahengitystieinfektiot (aikuiset) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Gwaltney JM Jr. Acute bronchitis. Kirjassa: Gerald L, Mandell J E, Bennet J E, Dolin R (toim.) Principles and practices of infectious diseases. 6. painos, Edinburgh: Churchill Livingstone, 2005:803-5
  2. van der Meer V, Neven AK, van den Broek PJ ym. Diagnostic value of C reactive protein in infections of the lower respiratory tract: systematic review. BMJ 2005;331:26 «PMID: 15979984»PubMed
  3. Melbye H, Straume B, Brox J. Laboratory tests for pneumonia in general practice: the diagnostic values depend on the duration of illness. Scand J Prim Health Care 1992;10:234-40 «PMID: 1410956»PubMed
  4. Hopstaken RM, Muris JW, Knottnerus JA ym. Contributions of symptoms, signs, erythrocyte sedimentation rate, and C-reactive protein to a diagnosis of pneumonia in acute lower respiratory tract infection. Br J Gen Pract 2003;53:358-64 «PMID: 12830562»PubMed
  5. Flanders SA, Stein J, Shochat G ym. Performance of a bedside C-reactive protein test in the diagnosis of community-acquired pneumonia in adults with acute cough. Am J Med 2004;116:529-35 «PMID: 15063814»PubMed
  6. Halme M. Alahengitystieinfektiot. Kirjassa: Keuhkosairaudet. Diagnostiikka ja hoito. Kaarteenaho R, Brander P, Halme M, Kinnula V (toim.) Kustannus Oy Duodecim, 1. painos, Helsinki 2013:155
  7. Jokinen C. Incidence and microbial aetiology of pneumonia in the population of four municipalities in Eastern Finland. Alkuperäistutkimukset 2/1991, Kuopion Yliopisto 1991
  8. van Vugt SF, Broekhuizen BD, Lammens C ym. Use of serum C reactive protein and procalcitonin concentrations in addition to symptoms and signs to predict pneumonia in patients presenting to primary care with acute cough: diagnostic study. BMJ 2013;346:f2450 «PMID: 23633005»PubMed
  9. Jokinen C, Heiskanen L, Juvonen H ym. Incidence of community-acquired pneumonia in the population of four municipalities in eastern Finland. Am J Epidemiol 1993;137:977-88 «PMID: 8317455»PubMed
  10. Torres A, Peetermans WE, Viegi G ym. Risk factors for community-acquired pneumonia in adults in Europe: a literature review. Thorax 2013;68:1057-65 «PMID: 24130229»PubMed
  11. Meijvis SC, Cornips MC, Voorn GP ym. Microbial evaluation of proton-pump inhibitors and the risk of pneumonia. Eur Respir J 2011;38:1165-72 «PMID: 21478217»PubMed
  12. Suissa S, Patenaude V, Lapi F ym. Inhaled corticosteroids in COPD and the risk of serious pneumonia. Thorax 2013;68:1029-36 «PMID: 24130228»PubMed
  13. Creer DD, Dilworth JP, Gillespie SH ym. Aetiological role of viral and bacterial infections in acute adult lower respiratory tract infection (LRTI) in primary care. Thorax 2006;61:75-9 «PMID: 16227331»PubMed
  14. Holm A, Nexoe J, Bistrup LA ym. Aetiology and prediction of pneumonia in lower respiratory tract infection in primary care. Br J Gen Pract 2007;57:547-54 «PMID: 17727747»PubMed
  15. Johansson N, Kalin M, Tiveljung-Lindell A ym. Etiology of community-acquired pneumonia: increased microbiological yield with new diagnostic methods. Clin Infect Dis 2010;50:202-9 «PMID: 20014950»PubMed
  16. Karhu J, Ala-Kokko TI, Vuorinen T ym. Lower Respiratory Tract Virus Findings in Mechanically Ventilated Patients With Severe Community-Acquired Pneumonia. Clin Infect Dis 2014;pii:ciu237 «PMID: 24729498»PubMed
  17. Johansson N, Kalin M, Hedlund J. Clinical impact of combined viral and bacterial infection in patients with community-acquired pneumonia. Scand J Infect Dis 2011;43:609-15 «PMID: 21466255»PubMed
  18. Kauppinen MT, Saikku P, Kujala P ym. Clinical picture of community-acquired Chlamydia pneumoniae pneumonia requiring hospital treatment: a comparison between chlamydial and pneumococcal pneumonia. Thorax 1996;51:185-9 «PMID: 8711653»PubMed
  19. Virkki R, Juven T, Rikalainen H ym. Differentiation of bacterial and viral pneumonia in children. Thorax 2002;57:438-41 «PMID: 11978922»PubMed
  20. Ruuskanen O, Lahti E, Jennings LC ym. Viral pneumonia. Lancet 2011;377:1264-75 «PMID: 21435708»PubMed
  21. Syrjälä H. Käsihuuhde – mikrobien leviämisen eston kulmakivi. Duodecim 2005;121:1694-9 «PMID: 16211845»PubMed
  22. Moberley S, Holden J, Tatham DP ym. Vaccines for preventing pneumococcal infection in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(1):CD000422 «PMID: 23440780»PubMed
  23. Musher DM, Rueda AM, Nahm MH ym. Initial and subsequent response to pneumococcal polysaccharide and protein-conjugate vaccines administered sequentially to adults who have recovered from pneumococcal pneumonia. J Infect Dis 2008;198:1019-27 «PMID: 18710324»PubMed
  24. de Roux A, Schmöle-Thoma B, Siber GR ym. Comparison of pneumococcal conjugate polysaccharide and free polysaccharide vaccines in elderly adults: conjugate vaccine elicits improved antibacterial immune responses and immunological memory. Clin Infect Dis 2008;46:1015-23 «PMID: 18444818»PubMed
  25. Hedlund JU, Ortqvist AB, Kalin M ym. Risk of pneumonia in patients previously treated in hospital for pneumonia. Lancet 1992;340:396-7 «PMID: 1353558»PubMed
  26. Jefferson T, Rivetti D, Rivetti A ym. Efficacy and effectiveness of influenza vaccines in elderly people: a systematic review. Lancet 2005;366:1165-74 «PMID: 16198765»PubMed
  27. Tessmer A, Welte T, Schmidt-Ott R ym. Influenza vaccination is associated with reduced severity of community-acquired pneumonia. Eur Respir J 2011;38:147-53 «PMID: 21148226»PubMed
  28. DiazGranados CA, Denis M, Plotkin S. Seasonal influenza vaccine efficacy and its determinants in children and non-elderly adults: a systematic review with meta-analyses of controlled trials. Vaccine 2012;31:49-57 «PMID: 23142300»PubMed
  29. Sasaki S, Sullivan M, Narvaez CF ym. Limited efficacy of inactivated influenza vaccine in elderly individuals is associated with decreased production of vaccine-specific antibodies. J Clin Invest 2011;121:3109-19 «PMID: 21785218»PubMed
  30. Thomas RE, Jefferson TO, Demicheli V ym. Influenza vaccination for health-care workers who work with elderly people in institutions: a systematic review. Lancet Infect Dis 2006;6:273-9 «PMID: 16631547»PubMed
  31. Koivula I, Sten M, Mäkelä PH. Risk factors for pneumonia in the elderly. Am J Med 1994;96:313-20 «PMID: 8166149»PubMed
  32. Smucny J, Fahey T, Becker L ym. Antibiotics for acute bronchitis. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD000245 «PMID: 15494994»PubMed
  33. Ricketts KD, Yadav R, Joseph CA ym. Travel-associated Legionnaires disease in Europe: 2006. Euro Surveill 2008;13. pii: 18930 «PMID: 18761922»PubMed
  34. Sogaard OS, Lohse N, Gerstoft J ym. Hospitalization for pneumonia among individuals with and without HIV infection, 1995-2007: a Danish population-based, nationwide cohort study. Clin Infect Dis 2008;47:1345-53 «PMID: 18834317»PubMed
  35. Lim WS, van der Eerden MM, Laing R ym. Defining community acquired pneumonia severity on presentation to hospital: an international derivation and validation study. Thorax 2003;58:377-82 «PMID: 12728155»PubMed
  36. Ewig S, Torres A, Woodhead M. Assessment of pneumonia severity: a European perspective. Eur Respir J 2006;27:6-8 «PMID: 16387928»PubMed
  37. Capelastegui A, España PP, Quintana JM ym. Validation of a predictive rule for the management of community-acquired pneumonia. Eur Respir J 2006;27:151-7 «PMID: 16387948»PubMed
  38. Chalmers JD, Singanayagam A, Hill AT. Systolic blood pressure is superior to other haemodynamic predictors of outcome in community acquired pneumonia. Thorax 2008;63:698-702 «PMID: 18492742»PubMed
  39. Buising KL, Thursky KA, Black JF ym. Identifying severe community-acquired pneumonia in the emergency department: a simple clinical prediction tool. Emerg Med Australas 2007;19:418-26 «PMID: 17919214»PubMed
  40. Marrie TJ, Shariatzadeh MR. Community-acquired pneumonia requiring admission to an intensive care unit: a descriptive study. Medicine (Baltimore) 2007;86:103-11 «PMID: 17435590»PubMed
  41. Charles PG, Wolfe R, Whitby M ym. SMART-COP: a tool for predicting the need for intensive respiratory or vasopressor support in community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2008;47:375-84 «PMID: 18558884»PubMed
  42. Majumdar SR, Eurich DT, Gamble JM ym. Oxygen saturations less than 92% are associated with major adverse events in outpatients with pneumonia: a population-based cohort study. Clin Infect Dis 2011;52:325-31 «PMID: 21217179»PubMed
  43. Chalmers JD, Singanayagam A, Hill AT. C-reactive protein is an independent predictor of severity in community-acquired pneumonia. Am J Med 2008;121:219-25 «PMID: 18328306»PubMed
  44. Woodhead M, Welch CA, Harrison DA ym. Community-acquired pneumonia on the intensive care unit: secondary analysis of 17,869 cases in the ICNARC Case Mix Programme Database. Crit Care 2006;10(Suppl 2):S1 «PMID: 16934135»PubMed
  45. Renaud B, Santin A, Coma E ym. Association between timing of intensive care unit admission and outcomes for emergency department patients with community-acquired pneumonia. Crit Care Med 2009;37:2867-74 «PMID: 19770748»PubMed
  46. Restrepo MI, Mortensen EM, Rello J ym. Late admission to the ICU in patients with community-acquired pneumonia is associated with higher mortality. Chest 2010;137:552-7 «PMID: 19880910»PubMed
  47. Phua J, Ngerng WJ, Lim TK. The impact of a delay in intensive care unit admission for community-acquired pneumonia. Eur Respir J 2010;36:826-33 «PMID: 20185424»PubMed
  48. Paul IM, Beiler J, McMonagle A ym. Effect of honey, dextromethorphan, and no treatment on nocturnal cough and sleep quality for coughing children and their parents. Arch Pediatr Adolesc Med 2007;161:1140-6 «PMID: 18056558»PubMed
  49. Department of Child and Adolescent Health. Cough and Cold Remedies for the Treatment of Acute Respiratory Infections in Young Children. Geneva, Switzerland; World Health Organization 2001 evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2006;129;95S-103S
  50. Fischer J, Dethlefsen U. Efficacy of cineole in patients suffering from acute bronchitis: a placebo-controlled double-blind trial. Cough 2013;9:25 «PMID: 24261680»PubMed
  51. Oduwole O, Meremikwu MM, Oyo-Ita A ym. Honey for acute cough in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;(3):CD007094 «PMID: 22419319»PubMed
  52. Smith SM, Schroeder K, Fahey T. Over-the-counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in ambulatory settings. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD001831 «PMID: 22895922»PubMed
  53. Johnstone KJ, Chang AB, Fong KM ym. Inhaled corticosteroids for subacute and chronic cough in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(3):CD009305 «PMID: 23543575»PubMed
  54. Fang GD, Fine M, Orloff J ym. New and emerging etiologies for community-acquired pneumonia with implications for therapy. A prospective multicenter study of 359 cases. Medicine (Baltimore) 1990;69:307-16 «PMID: 2205784»PubMed
  55. Farr BM, Kaiser DL, Harrison BD ym. Prediction of microbial aetiology at admission to hospital for pneumonia from the presenting clinical features. British Thoracic Society Pneumonia Research Subcommittee. Thorax 1989;44:1031-5 «PMID: 2515602»PubMed
  56. Marrie TJ, Peeling RW, Fine MJ ym. Ambulatory patients with community-acquired pneumonia: the frequency of atypical agents and clinical course. Am J Med 1996;101:508-15 «PMID: 8948274»PubMed
  57. Van Kerkhoven D, Peetermans WE, Verbist L ym. Breakthrough pneumococcal bacteraemia in patients treated with clarithromycin or oral beta-lactams. J Antimicrob Chemother 2003;51:691-6 «PMID: 12615872»PubMed
  58. Mandell LA, Wunderink RG, Anzueto A ym. Infectious Diseases Society of America/American Thoracic Society consensus guidelines on the management of community-acquired pneumonia in adults. Clin Infect Dis 2007;44(Suppl 2):S27-72 «PMID: 17278083»PubMed
  59. Rantala, M, Hakanen A, Jalava J ym. Pneumokokkien makrolidiresistenssi lisääntyy nopeasti. Suom Lääkäril 2004;59:2265-7
  60. Koivula I, Korppi M, Kärkkäinen U ym. Vakavat pneumokokki-infektiot ja epäonnistunut makrolidihoito. Suom Lääkäril 2004;21-22:2262-4
  61. Kelley MA, Weber DJ, Gilligan P ym. Breakthrough pneumococcal bacteremia in patients being treated with azithromycin and clarithromycin. Clin Infect Dis 2000;31:1008-11 «PMID: 11049784»PubMed
  62. Lonks JR, Garau J, Gomez L ym. Failure of macrolide antibiotic treatment in patients with bacteremia due to erythromycin-resistant Streptococcus pneumoniae. Clin Infect Dis 2002;35:556-64 «PMID: 12173129»PubMed
  63. Gasink LB, Fishman NO, Weiner MG ym. Fluoroquinolone-resistant Pseudomonas aeruginosa: assessment of risk factors and clinical impact. Am J Med 2006;119:526.e19-25 «PMID: 16750968»PubMed
  64. Rodríguez-Baño J, Navarro MD, Romero L ym. Epidemiology and clinical features of infections caused by extended-spectrum beta-lactamase-producing Escherichia coli in nonhospitalized patients. J Clin Microbiol 2004;42:1089-94 «PMID: 15004058»PubMed
  65. MacDougall C, Powell JP, Johnson CK ym. Hospital and community fluoroquinolone use and resistance in Staphylococcus aureus and Escherichia coli in 17 US hospitals. Clin Infect Dis 2005;41:435-40 «PMID: 16028149»PubMed
  66. Elliott B, Chang BJ, Golledge CL ym. Clostridium difficile-associated diarrhoea. Intern Med J 2007;37:561-8 «PMID: 17640189»PubMed
  67. British Thoracic Society Standards of Care Committee. BTS Guidelines for the Management of Community Acquired Pneumonia in Adults. Thorax 2001;56(Suppl 4):IV1-64 «PMID: 11713364»PubMed
  68. Ramirez J, Aliberti S, Mirsaeidi M ym. Acute myocardial infarction in hospitalized patients with community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2008;47:182-7 «PMID: 18533841»PubMed
  69. Jasti H, Mortensen EM, Obrosky DS ym. Causes and risk factors for rehospitalization of patients hospitalized with community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2008;46:550-6 «PMID: 18194099»PubMed
  70. Light RW, Girard WM, Jenkinson SG ym. Parapneumonic effusions. Am J Med 1980;69:507-12 «PMID: 7424940»PubMed
  71. Rosón B, Carratalà J, Fernández-Sabé N ym. Causes and factors associated with early failure in hospitalized patients with community-acquired pneumonia. Arch Intern Med 2004;164:502-8 «PMID: 15006826»PubMed
  72. Mandal AK, Thadepalli H, Mandal AK ym. Outcome of primary empyema thoracis: therapeutic and microbiologic aspects. Ann Thorac Surg 1998;66:1782-6 «PMID: 9875789»PubMed
  73. Tang KL, Eurich DT, Minhas-Sandhu JK ym. Incidence, correlates, and chest radiographic yield of new lung cancer diagnosis in 3398 patients with pneumonia. Arch Intern Med 2011;171:1193-8 «PMID: 21518934»PubMed
  74. Bruns AH, Oosterheert JJ, El Moussaoui R ym. Pneumonia recovery: discrepancies in perspectives of the radiologist, physician and patient. J Gen Intern Med 2010;25:203-6 «PMID: 19967464»PubMed
  75. Bruns AH, Oosterheert JJ, Prokop M ym. Patterns of resolution of chest radiograph abnormalities in adults hospitalized with severe community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 2007;45:983-91 «PMID: 17879912»PubMed
  76. El Solh AA, Aquilina AT, Gunen H ym. Radiographic resolution of community-acquired bacterial pneumonia in the elderly. J Am Geriatr Soc 2004;52:224-9 «PMID: 14728631»PubMed
  77. Ailani RK, Agastya G, Ailani RK ym. Doxycycline is a cost-effective therapy for hospitalized patients with community-acquired pneumonia. Arch Intern Med 1999;159:266-70 «PMID: 9989538»PubMed
  78. Albaum MN, Hill LC, Murphy M ym. Interobserver reliability of the chest radiograph in community-acquired pneumonia. PORT Investigators. Chest 1996;110:343-50 «PMID: 8697831»PubMed
  79. Anzueto A, Niederman MS, Pearle J ym. Community-Acquired Pneumonia Recovery in the Elderly (CAPRIE): efficacy and safety of moxifloxacin therapy versus that of levofloxacin therapy. Clin Infect Dis 2006;42:73-81 «PMID: 16323095»PubMed
  80. Beran J, Wertzova V, Honegr K ym. Challenge of conducting a placebo-controlled randomized efficacy study for influenza vaccine in a season with low attack rate and a mismatched vaccine B strain: a concrete example. BMC Infect Dis 2009;(9):2 «PMID: 19149900»PubMed
  81. Beran J, Vesikari T, Wertzova V ym. Efficacy of inactivated split-virus influenza vaccine against culture-confirmed influenza in healthy adults: a prospective, randomized, placebo-controlled trial. J Infect Dis 2009;200:1861-9 «PMID: 19909082»PubMed
  82. Biermann C, Løken A, Riise R. Comparison of spiramycin and doxycycline in the treatment of lower respiratory infections in general practice. J Antimicrob Chemother 1988;22(Suppl B):155-8 «PMID: 3053569»PubMed
  83. Blasi F, Garau J, Medina J ym. Current management of patients hospitalized with community-acquired pneumonia across Europe: outcomes from REACH. Respir Res 2013;14:44 «PMID: 23586347»PubMed
  84. Bohte R, van't Wout JW, Lobatto S ym. Efficacy and safety of azithromycin versus benzylpenicillin or erythromycin in community-acquired pneumonia. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1995;14:182-7 «PMID: 7614957»PubMed
  85. Brambilla C, Kastanakis S, Knight S ym. Cefuroxime and cefuroxime axetil versus amoxicillin plus clavulanic acid in the treatment of lower respiratory tract infections. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1992;11:118-24 «PMID: 1396725»PubMed
  86. Brewin A, Arango L, Hadley WK ym. High-dose penicillin therapy and pneumococcal pneumonia. JAMA 1974;230:409-13 «PMID: 4153372»PubMed
  87. Brixey AG, Luo Y, Skouras V ym. The efficacy of chest radiographs in detecting parapneumonic effusions. Respirology 2011;16:1000-4 «PMID: 21651642»PubMed
  88. Cao B, Ren LL, Zhao F ym. Viral and Mycoplasma pneumoniae community-acquired pneumonia and novel clinical outcome evaluation in ambulatory adult patients in China. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2010;29:1443-8 «PMID: 20623362»PubMed
  89. Chalmers JD, Singanayagam A, Murray MP ym. Risk factors for complicated parapneumonic effusion and empyema on presentation to hospital with community-acquired pneumonia. Thorax 2009;64:592-7 «PMID: 19131449»PubMed
  90. Díaz A, Barria P, Niederman M ym. Etiology of community-acquired pneumonia in hospitalized patients in chile: the increasing prevalence of respiratory viruses among classic pathogens. Chest 2007;131:779-87 «PMID: 17356093»PubMed
  91. Emamian SA, Kaasbol MA, Olsen JF ym. Accuracy of the diagnosis of pleural effusion on supine chest X-ray. Eur Radiol 1997;7:57-60 «PMID: 9000398»PubMed
  92. Esayag Y, Nikitin I, Bar-Ziv J ym. Diagnostic value of chest radiographs in bedridden patients suspected of having pneumonia. Am J Med 2010;123:88.e1-5 «PMID: 20102999»PubMed
  93. Falk G, Fahey T. C-reactive protein and community-acquired pneumonia in ambulatory care: systematic review of diagnostic accuracy studies. Fam Pract 2009;26:10-21 «PMID: 19074757»PubMed
  94. File TM Jr, Segreti J, Dunbar L ym. A multicenter, randomized study comparing the efficacy and safety of intravenous and/or oral levofloxacin versus ceftriaxone and/or cefuroxime axetil in treatment of adults with community-acquired pneumonia. Antimicrob Agents Chemother 1997;41:1965-72 «PMID: 9303395»PubMed
  95. File TM Jr, Tan JS, Plouffe JF. The role of atypical pathogens: Mycoplasma pneumoniae, Chlamydia pneumoniae, and Legionella pneumophila in respiratory infection. Infect Dis Clin North Am 1998;12:569-92, vii «PMID: 9779379»PubMed
  96. Finch R, Schürmann D, Collins O ym. Randomized controlled trial of sequential intravenous (i.v.) and oral moxifloxacin compared with sequential i.v. and oral co-amoxiclav with or without clarithromycin in patients with community-acquired pneumonia requiring initial parenteral treatment. Antimicrob Agents Chemother 2002;46:1746-54 «PMID: 12019085»PubMed
  97. Fogarty C, Siami G, Kohler R ym. Multicenter, open-label, randomized study to compare the safety and efficacy of levofloxacin versus ceftriaxone sodium and erythromycin followed by clarithromycin and amoxicillin-clavulanate in the treatment of serious community-acquired pneumonia in adults. Clin Infect Dis 2004;38:S16-S23. http://cid.oxfordjournals.org/content/38/Supplement_1/S16.full
  98. Frank E, Liu J, Kinasewitz G ym. A multicenter, open-label, randomized comparison of levofloxacin and azithromycin plus ceftriaxone in hospitalized adults with moderate to severe community-acquired pneumonia. Clin Ther 2002;24:1292-308 «PMID: 12240780»PubMed
  99. Frey S, Vesikari T, Szymczakiewicz-Multanowska A ym. Clinical efficacy of cell culture–derived and egg-derived inactivated subunit influenza vaccines in healthy adults. Clin Infect Dis 2010;51:997-1004 «PMID: 20868284»PubMed
  100. Gennis P, Gallagher J, Falvo C ym. Clinical criteria for the detection of pneumonia in adults: guidelines for ordering chest roentgenograms in the emergency department. J Emerg Med 1989;7:263-8 «PMID: 2745948»PubMed
  101. Gleason PP, Meehan TP, Fine JM ym. Associations between initial antimicrobial therapy and medical outcomes for hospitalized elderly patients with pneumonia. Arch Intern Med 1999;159:2562-72 «PMID: 10573046»PubMed
  102. Gotfried MH, Dattani D, Riffer E ym. A controlled, double-blind, multicenter study comparing clarithromycin extended-release tablets and levofloxacin tablets in the treatment of community-acquired pneumonia. Clin Ther 2002;24:736-51 «PMID: 12075942»PubMed
  103. Hagberg L, Torres A, van Rensburg D ym. Efficacy and tolerability of once-daily telithromycin compared with high-dose amoxicillin for treatment of community-acquired pneumonia. Infection 2002;30:378-86 «PMID: 12478329»PubMed
  104. Harazim H, Wimmer J, Mittermayer HP. An open randomised comparison of ofloxacin and doxycycline in lower respiratory tract infections. Drugs 1987;34(Suppl 1):71-3 «PMID: 3481331»PubMed
  105. Heckerling PS, Tape TG, Wigton RS ym. Clinical prediction rule for pulmonary infiltrates. Ann Intern Med 1990;113:664-70 «PMID: 2221647»PubMed
  106. Hoeffken G, Meyer HP, Winter J ym. The efficacy and safety of two oral moxifloxacin regimens compared to oral clarithromycin in the treatment of community-acquired pneumonia. Respir Med 2001;95:553-64 «PMID: 11453311»PubMed
  107. Hopstaken RM, Nelemans P, Stobberingh EE ym. Is roxithromycin better than amoxicillin in the treatment of acute lower respiratory tract infections in primary care? A double-blind randomized controlled trial. J Fam Pract 2002;51:329-36 «PMID: 11978255»PubMed
  108. Hopstaken RM, Witbraad T, van Engelshoven JM ym. Inter-observer variation in the interpretation of chest radiographs for pneumonia in community-acquired lower respiratory tract infections. Clin Radiol 2004;59:743-52 «PMID: 15262550»PubMed
  109. Jackson LA, Gaglani MJ, Keyserling HL ym. Safety, efficacy, and immunogenicity of an inactivated influenza vaccine in healthy adults: a randomized, placebo-controlled trial over two influenza seasons. BMC Infect Dis 2010;10:71 «PMID: 20236548»PubMed
  110. Jefferson T, Di Pietrantonj C, Rivetti A ym. Vaccines for preventing influenza in healthy adults. Cochrane Database Syst Rev 2010;(7):CD001269 «PMID: 20614424»PubMed
  111. Jokinen C, Heiskanen L, Juvonen H ym. Microbial etiology of community-acquired pneumonia in the adult population of 4 municipalities in eastern Finland. Clin Infect Dis 2001;32:1141-54 «PMID: 11283803»PubMed
  112. Katz E, Larsen LS, Fogarty CM ym. Safety and efficacy of sequential i.v. to p.o. moxifloxacin versus conventional combination therapies for the treatment of community-acquired pneumonia in patients requiring initial i.v. therapy. J Emerg Med 2004;27:395-405 «PMID: 15498622»PubMed
  113. Kitazono MT, Lau CT, Parada AN ym. Differentiation of pleural effusions from parenchymal opacities: accuracy of bedside chest radiography. AJR Am J Roentgenol 2010;194:407-12 «PMID: 20093603»PubMed
  114. Kuzman I, Dakovic-Rode O, Oremus M ym. Clinical efficacy and safety of a short regimen of azithromycin sequential therapy vs standard cefuroxime sequential therapy in the treatment of community-acquired pneumonia: an international, randomized, open-label study. J Chemother 2005;17:636-42 «PMID: 16433194»PubMed
  115. Lefcoe MS, Fox GA, Leasa DJ ym. Accuracy of portable chest radiography in the critical care setting. Diagnosis of pneumonia based on quantitative cultures obtained from protected brush catheter. Chest 1994;105:885-7 «PMID: 8131557»PubMed
  116. Lieberman D, Shvartzman P, Korsonsky I ym. Diagnosis of ambulatory community-acquired pneumonia. Comparison of clinical assessment versus chest X-ray. Scand J Prim Health Care 2003;21:57-60 «PMID: 12718463»PubMed
  117. Little P, Stuart B, Moore M ym. Amoxicillin for acute lower-respiratory-tract infection in primary care when pneumonia is not suspected: a 12-country, randomised, placebo-controlled trial. Lancet Infect Dis 2013;13:123-9 «PMID: 23265995»PubMed
  118. Llor C, Moragas A, Bayona C ym. Efficacy of anti-inflammatory or antibiotic treatment in patients with non-complicated acute bronchitis and discoloured sputum: randomised placebo controlled trial. BMJ 2013;347:f5762 «PMID: 24097128»PubMed
  119. Lucero MG, Dulalia VE, Nillos LT ym. Pneumococcal conjugate vaccines for preventing vaccine-type invasive pneumococcal disease and X-ray defined pneumonia in children less than two years of age. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD004977 «PMID: 19821336»PubMed
  120. Lähde S, Jartti A, Broas M ym. HRCT findings in the lungs of primary care patients with lower respiratory tract infection. Acta Radiol 2002;43:159-63 «PMID: 12010295»PubMed
  121. Macfarlane J, Holmes W, Gard P ym. Prospective study of the incidence, aetiology and outcome of adult lower respiratory tract illness in the community. Thorax 2001;56:109-14 «PMID: 11209098»PubMed
  122. Maimon N, Nopmaneejumruslers C, Marras TK. Antibacterial class is not obviously important in outpatient pneumonia: a meta-analysis. Eur Respir J 2008;31:1068-76 «PMID: 18216053»PubMed
  123. Martinez FJ. Monotherapy versus dual therapy for community-acquired pneumonia in hospitalized patients. Clin Infect Dis 2004;38(Suppl 4):S328-40 «PMID: 15127366»PubMed
  124. Mathers Dunbar L, Hassman J, Tellier G. Efficacy and tolerability of once-daily oral telithromycin compared with clarithromycin for the treatment of community-acquired pneumonia in adults. Clin Ther 2004;26:48-62 «PMID: 14996517»PubMed
  125. Mills GD, Oehley MR, Arrol B. Effectiveness of beta lactam antibiotics compared with antibiotics active against atypical pathogens in non-severe community acquired pneumonia: meta-analysis. BMJ 2005;330:456 «PMID: 15684024»PubMed
  126. Miyashita N, Obase Y, Ouchi K ym. Clinical features of severe Mycoplasma pneumoniae pneumonia in adults admitted to an intensive care unit. J Med Microbiol 2007;56:1625-9 «PMID: 18033831»PubMed
  127. Monto AS, Ohmit SE, Petrie JG ym. Comparative efficacy of inactivated and live attenuated influenza vaccines. N Engl J Med 2009;361:1260-7 «PMID: 19776407»PubMed
  128. Mortensen EM, Copeland LA, Pugh MJ ym. Diagnosis of pulmonary malignancy after hospitalization for pneumonia. Am J Med 2010;123:66-71 «PMID: 20102994»PubMed
  129. Norrby SR, Petermann W, Willcox PA ym. A comparative study of levofloxacin and ceftriaxone in the treatment of hospitalized patients with pneumonia. Scand J Infect Dis 1998;30:397-404 «PMID: 9817522»PubMed
  130. O'Brien WT Sr, Rohweder DA, Lattin GE Jr ym. Clinical indicators of radiographic findings in patients with suspected community-acquired pneumonia: who needs a chest x-ray? J Am Coll Radiol 2006;3:703-6 «PMID: 17412152»PubMed
  131. O'Doherty B, Dutchman DA, Pettit R ym. Randomized, double-blind, comparative study of grepafloxacin and amoxycillin in the treatment of patients with community-acquired pneumonia. J Antimicrob Chemother 1997;40(Suppl A):73-81 «PMID: 9484876»PubMed
  132. Ohmit SE, Victor JC, Rotthoff JR ym. Prevention of antigenically drifted influenza by inactivated and live attenuated vaccines. N Engl J Med 2006;355:2513-22 «PMID: 17167134»PubMed
  133. Ohmit SE, Victor JC, Teich ER ym. Prevention of symptomatic seasonal influenza in 2005-2006 by inactivated and live attenuated vaccines. J Infect Dis 2008;198:312-7 «PMID: 18522501»PubMed
  134. Osterholm MT, Kelley NS, Sommer A ym. Efficacy and effectiveness of influenza vaccines: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2012;12:36-44 «PMID: 22032844»PubMed
  135. Pauls S, Krüger S, Richter K ym. Interobserver agreement in the assessment of pulmonary infiltrates on chest radiography in community-acquired pneumonia. Rofo 2007;179:1152-8 «PMID: 17948193»PubMed
  136. Petitpretz P, Arvis P, Marel M ym. Oral moxifloxacin vs high-dosage amoxicillin in the treatment of mild-to-moderate, community-acquired, suspected pneumococcal pneumonia in adults. Chest 2001;119:185-95 «PMID: 11157603»PubMed
  137. Plouffe J, Schwartz DB, Kolokathis A ym. Clinical efficacy of intravenous followed by oral azithromycin monotherapy in hospitalized patients with community-acquired pneumonia. The Azithromycin Intravenous Clinical Trials Group. Antimicrob Agents Chemother 2000;44:1796-802 «PMID: 10858333»PubMed
  138. Pullman J, Champlin J, Vrooman PS Jr. Efficacy and tolerability of once-daily oral therapy with telithromycin compared with trovafloxacin for the treatment of community-acquired pneumonia in adults. Int J Clin Pract 2003;57:377-84 «PMID: 12846341»PubMed
  139. Ragnar Norrby S. Atypical pneumonia in the Nordic countries: aetiology and clinical results of a trial comparing fleroxacin and doxycycline. Nordic Atypical Pneumonia Study Group. J Antimicrob Chemother 1997;39:499-508 «PMID: 9145823»PubMed
  140. Rello J, Bodi M, Mariscal D ym. Microbiological testing and outcome of patients with severe community-acquired pneumonia. Chest 2003;123:174-80 «PMID: 12527619»PubMed
  141. Ruiz M, Ewig S, Torres A ym. Severe community-acquired pneumonia. Risk factors and follow-up epidemiology. Am J Respir Crit Care Med 1999;160:923-9 «PMID: 10471620»PubMed
  142. Said MA, Johnson HL, Nonyane BA ym. Estimating the burden of pneumococcal pneumonia among adults: a systematic review and meta-analysis of diagnostic techniques. PLoS One 2013;8:e60273 «PMID: 23565216»PubMed
  143. Self WH, Courtney DM, McNaughton CD ym. High discordance of chest x-ray and computed tomography for detection of pulmonary opacities in ED patients: implications for diagnosing pneumonia. Am J Emerg Med 2013;31:401-5 «PMID: 23083885»PubMed
  144. Shariatzadeh M, Marrie TJ. Reasons for coming to hospital after treatment for community-acquired pneumonia on an ambulatory basis. Can Respir J 2006;13:139-43 «PMID: 16642228»PubMed
  145. Shefet D, Robenshtok E, Paul M ym. Empirical atypical coverage for inpatients with community-acquired pneumonia: systematic review of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2005;165:1992-2000 «PMID: 16186469»PubMed
  146. Sicras-Mainar A, Ibáñez-Nolla J, Cifuentes I ym. Retrospective epidemiological study for the characterization of community- acquired pneumonia and pneumococcal pneumonia in adults in a well-defined area of Badalona (Barcelona, Spain). BMC Infect Dis 2012;12:283 «PMID: 23114195»PubMed
  147. Syrjälä H, Broas M, Pääkkö E ym. Chest radiography, high-resolution CT and the diagnosis of outpatient community-acquired pneumonia – is chest radiography sufficient? Manuscript
  148. Syrjälä H, Broas M, Suramo I ym. High-resolution computed tomography for the diagnosis of community-acquired pneumonia. Clin Infect Dis 1998;27:358-63 «PMID: 9709887»PubMed
  149. Tellier G, Niederman MS, Nusrat R ym. Clinical and bacteriological efficacy and safety of 5 and 7 day regimens of telithromycin once daily compared with a 10 day regimen of clarithromycin twice daily in patients with mild to moderate community-acquired pneumonia. J Antimicrob Chemother 2004;54:515-23 «PMID: 15269191»PubMed
  150. Torres A, Muir JF, Corris P ym. Effectiveness of oral moxifloxacin in standard first-line therapy in community-acquired pneumonia. Eur Respir J 2003;21:135-43 «PMID: 12570122»PubMed
  151. Trémolières F, de Kock F, Pluck N ym. Trovafloxacin versus high-dose amoxicillin (1 g three times daily) in the treatment of community-acquired bacterial pneumonia. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1998;17:447-53 «PMID: 9758291»PubMed
  152. Welte T, Petermann W, Schürmann D ym. Treatment with sequential intravenous or oral moxifloxacin was associated with faster clinical improvement than was standard therapy for hospitalized patients with community-acquired pneumonia who received initial parenteral therapy. Clin Infect Dis 2005;41:1697-705 «PMID: 16288390»PubMed
  153. Vergis EN, Indorf A, File TM Jr ym. Azithromycin vs cefuroxime plus erythromycin for empirical treatment of community-acquired pneumonia in hospitalized patients: a prospective, randomized, multicenter trial. Arch Intern Med 2000;160:1294-300 «PMID: 10809032»PubMed
  154. von Baum H, Welte T, Marre R ym. Mycoplasma pneumoniae pneumonia revisited within the German Competence Network for Community-acquired pneumonia (CAPNETZ). BMC Infect Dis 2009;9:62 «PMID: 19439072»PubMed
  155. Woodhead M, Blasi F, Ewig S ym. Guidelines for the management of adult lower respiratory tract infections--full version. Clin Microbiol Infect 2011;17(Suppl 6):E1-59 «PMID: 21951385»PubMed
  156. Ortqvist A, Granath F, Askling J ym. Influenza vaccination and mortality: prospective cohort study of the elderly in a large geographical area. Eur Respir J 2007;30:414-22 «PMID: 17537767»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko