ST-nousuinfarkti
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2011-09-26   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kardiologia, Kuntoutus, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä
PDF Tulosta

ST-nousuinfarkti

Käypä hoito
26.9.2011
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • ST-nousuinfarkti on henkeä uhkaava tilanne, jossa nopea diagnostiikka ja välitön hoidon aloitus parantavat potilaan ennustetta.
  • Välitön 14-kytkentäisen EKG:n rekisteröinti- ja analyysimahdollisuus tulee olla kaikissa terveydenhuollon akuuttipotilaita hoitavissa toimipisteissä ja ambulansseissa. Lisäksi tarvitaan mahdollisuus lähettää EKG hoitopäätöksen tekevälle lääkärille.
  • Koko maahan tulee luoda selkeät alueelliset ensihoidon, perusterveydenhuollon, päivystyksen ja kardiologian vastuuhenkilöiden kesken sovitut hoito-ohjeet.
  • Hoidon tason parantamiseksi kardiologipäivystystä tulee laajentaa nykyistä useampaan sairaalaan.
  • Välitön pallolaajennus riittävän suuren volyymin kardiologisessa keskuksessa on ensisijainen hoitomuoto.
  • Pitkien välimatkojen, puuttuvan päivystyksen tai muiden erityissyiden vuoksi tapahtumapaikalla annettava liuotushoito on toinen hyvä hoitomuoto. Kaikki liuotushoidon saaneet tulee kuljettaa suoraan sairaalaan, jossa on mahdollisuus nopeaan varjoainekuvaukseen. Mikäli liuotushoito ei näytä tehonneen, tulee varjoainekuvaus suorittaa välittömästi. Jos liuotus vaikuttaa tehonneen, tehdään varjoainekuvaus vuorokauden kuluessa.
  • Antitromboottisessa lääkityksessä on monta mahdollista yhdistelmää. Lääkevalinnasta pitää olla alueelliset ohjeet yhtenäisen hoitokäytännön saavuttamiseksi.
  • Sairaalassaoloaikana ja sen jälkeen potilaiden tulee saada riittävä elämäntapoihin ja lääkitykseen liittyvä ohjeistus ja neuvonta.

Suosituksessa on linkkejä Duodecimin EKG-tietokannan kuviin. Tietokanta on maksullinen ja vaatii erilliset käyttöoikeudet.

Tavoitteet

  • Yhtenäistää ST-nousuinfarktipotilaiden hoitoa ja tehostaa valmiutta potilaiden nopean hoidon varmistamiseksi.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu kaikille ST-nousuinfarktipotilaita hoitaville lääkäreille ja muulle henkilökunnalle, hätäkeskushenkilöstölle, hoidon järjestelyistä vastaaville tahoille ja potilasjärjestöille.

Määritelmiä

  • AIVR = automatic idioventricular rhythm. Luontainen kammiorytmi. Hidas kammiotakykardia (< 120/min), joka ilmaantuu infarktin alkutunteina. Voi merkitä infarktisuonen avautumista. Voi esiintyä myös terveessä sydämessä.
  • AV-solmuke = atrioventricular node. Eteis-kammiosolmuke. Eteis-kammiojohtumisradan proksimaalisin osa, josta lähtee Hisin kimppu ja sen jatkeena oleva kammionsisäinen johtumisjärjestelmä.
  • Bifaskikulaarinen katkos = kahden kammionsisäisen johtoradan katkos. Esimerkiksi oikea haarakatkos yhdessä haarakekatkoksen (vasemman haaran etummainen tai takimmainen haarake) kanssa.
  • Trifaskikulaarinen katkos = kolmen johtoradan katkos. Esimerkiksi vaihteleva vasen ja oikea haarakatkos.
  • VT = ventricular tachycardia. Kammiotakykardia.
  • VF = ventricular fibrillation. Kammiovärinä.
  • ICD = implantable cardioverter defibrillator. Rytmihäiriötahdistin, sisäinen defibrillaattori.
  • WPW = Wolff–Parkinson–Whiten oireyhtymä. Synnynnäinen ylimääräinen sähköjohtorata eteisten ja kammioiden välillä (oikorata). Aiheuttaa SVT-kohtauksia.
  • PCI = percutaneous coronary intervention. Suoniteitse tehtävä sepelvaltimotoimenpide. Käsittää kaikki suonen avaukseen tarkoitetut toimenpiteet, kuten pallolaajennuksen, verkkoputken asettamisen, trombi-imun jne.
  • Preinfarktisyndrooma; ST-nousuinfarktin varhainen vaihe todetaan EKG:ssä preinfarktisyndroomana, jolloin Q-aaltoa ei ole vielä kehittynyt, ST-segmentti on kohonnut ja T-aalto on positiivinen.
  • Evolving myocardial infarction (EMI) = kehittymässä oleva sydäninfarkti. Infarktiprosessin edetessä preinfarktisyndroomaa seuraa infarktin kehittyminen (EMI), jolloin ST-segmentti voi vielä olla kohonnut ja EKG:hen on kehittynyt patologinen Q-aalto tai T-aallon negatiivisuus joko osittain tai kokonaan.
  • Kolmannen asteen iskemia = vahvan iskemian merkki: ST-väli on koholla ja lisäksi todetaan QRS-kompleksin loppuosan niin sanottu distorsio kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä, joko
    • 1) qR-typpisessä kompleksissa J-piste on vähintään 50 % R-aallon korkeudesta tai
    • 2) kytkennässä, jossa normaalisti esiintyy terminaalinen S-aalto (rS-tyyppinen kompleksi), S-aalto häviää.
  • Reperfuusiohoito = sepelvaltimon avaamiseen tähtäävä hoito. Käsittää sekä PCI:n että liuotushoidon.
  • Rescue-PCI = pelaste-PCI. Päivystystoimenpiteenä tehtävä PCI tilanteessa, jossa liuotushoito ei ole avannut sepelvaltimoa.
  • Culprit-suoni = sydäninfarktin aiheuttanut suoni. Tämä suoni avataan PCI:llä akuuttivaiheessa.

Hoidon organisointi: hoitoketjut

Avoterveydenhuolto

  • Avoterveydenhuollon vastaanottoyksiköissä tulee olla valmiudet rintakipuisen potilaan viiveettömään arvioon.
    • Hoitoviiveen minimoimiseksi hoidon tarpeen tunnistaminen ja potilaan ohjaus on tärkeää.
      • Nopea yhteydenotto hätäkeskukseen numeroon 112 tai siirtokuljetuskeskukseen.
  • Hoidon aloittaminen ja mahdollinen liuotushoito sekä jatkohoitoon lähettäminen tulee tapahtua mahdollisimman vähin viivein.
    • Mahdollisuus nopeaan erikoissairaanhoidon konsultaatioon on järjestettävä.
  • Monisairaiden tai vaikeasti toimintarajoitteisten potilaiden hoitolinjausten tulee perustua kokonaisvaltaiseen arvioon huomioiden aiemmat linjaukset.

Ensihoito

Diagnostiikka

ST-nousuinfarktin kliininen kuva

Oireet

  • Puristava, rintalastan takainen, äkillisesti alkava, painava ja ahdistava rintakipu tai närästys.
    • Kipu voi säteillä olkavarsiin, selkään, niskaan tai leukaperiin.
    • Hengitys ja asennon muutos eivät yleensä vaikuta kipuun.
    • ST-nousuinfarktia voi edeltää muutamien päivien aikana lisääntyvä oireilu.
  • Huimaus tai pyörtyminen voi olla
    • alaseinäinfarktin ensioire verenpaineen laskun ja sykkeen hidastumisen vuoksi
    • takyarytmian oire tai
    • bradyarytmian oire.
  • Yleistila voi olla huono, potilas saattaa olla kalpea, hikinen ja oksenteleva.
  • Hengenahdistus, raskas olo, hikisyys ja pahoinvointi, äkillinen yleistilan lasku ja sekavuus voivat olla sydäninfarktin oireita erityisesti vanhuksilla ja diabeetikoilla.
  • ST-nousuinfarktiin liittyy alkuvaiheessa suuri henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden, johtumishäiriöiden ja äkkikuoleman vaara. Joskus ensioire on elottomuus (kammiovärinän aiheuttama).

Kliiniset löydökset

  • ST-nousuinfarktipotilaalla ei ole spesifisiä kliinisiä löydöksiä.
  • Kliinisellä tutkimuksella voidaan arvioida hemodynaamista tilaa.
    • Hyperdynaaminen: takykardia ja kohonnut verenpaine erityisesti kivun aikana.
    • Hypotensio: verenpaine voi olla myös matala ja syketaajuus pieni (jopa täydellinen eteiskammiokatkos) alaseinäinfarktin yhteydessä.
    • Sydämen vajaatoiminta: potilaalla on todettavissa hengitysvajaus (hengitystiheys suurentunut, hengitys on vaivalloista, apuhengityslihakset käytössä, happisaturaatio voi olla pieni) ja keuhkoista voidaan kuulla kosteat rakkularahinat.
    • Kardiogeeninen sokki: hengenahdistus, potilas voi olla levoton ja sekava, verenpaine on matala ja raajat viileät.

Erotusdiagnostiikka

Taulukko 1. Sepelvaltimotautikohtauksen erotusdiagnostisia vaihtoehtoja. Muokattu Kardiologian oppikirjan «Halinen M, Parikka H. Ajoterveys. Kardiologia. Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym. Kustannus Oy Duodecim, 2008»79 taulukosta. Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym. (toim). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim, 2. painos 2008. s. 443.
Henkeä uhkaavat
Aortan dissektoituma
Keuhkoembolia
Paineilmarinta (tensiopneumothorax)
Sydämen tamponaatio
Ulkusperforaatio
Ruokatorven repeämä
Henkeä uhkaamattomat
Sydänpussi- ja sydänlihastulehdus
Ilmarinta
Keuhko- tai keuhkopussitulehdus
Kostokondraalikipu
Ruokatorvitulehdus
Ruokatorven kouristus
Ulkus
Toiminnalliset suolivaivat
Alkava vyöruusu
Hyperventilaatio-oireyhtymä
Masennus

EKG-diagnostiikka

Merkkiaineet

Infarktin hoito eri vaiheissa ja tilanteissa

Ensihoito, perusterveydenhuolto ja päivystyspoliklinikka

Taulukko 2. Liuotushoidon vasta-aiheet.
Ehdottomat vasta-aiheet
Todettu verenvuototaipumus (hyytymishäiriö, trombosytopenia ym.)
Merkittävä trauma, pään vamma tai suuri leikkaus kolmen viikon aikana tai neurokirurginen leikkaus yhden kuukauden aikana
Aiempi aivoverenvuoto ajankohdasta riippumatta
Aivoinfarkti tai hoidettu SAV kuuden kuukauden aikana
Aivokasvain, AV-malformaatio, hoitamaton aivoverisuonen aneurysma
Ruoansulatuskanavan verenvuoto yhden kuukauden aikana
Perusteltu epäily aortan dissektoitumasta
Tuoreet punktiot, joita ei voi komprimoida (esimerkiksi maksabiopsia tai lannepisto)
Suhteelliset vasta-aiheet (varovaisuutta ja harkintaa noudatettava)
TIA edeltävien kuuden kuukauden aikana
Verenpaine edelleen yli 180/110 mmHg asianmukaisen lääkityksen jälkeen
Antikoagulanttilääkitys hoitoannoksin (esimerkiksi varfariini, dabigatraani, rivaroksabaani)
Prasugreeli- tai tikagrelorihoito, erityisesti juuri latausannoksen saaneella
Aktiivinen maha- tai pohjukaissuolen haavauma
Pitkälle edennyt maksasairaus (maksakirroosi, portahypertensio)
Raskaus tai synnytys viikon aikana
Infektiivinen endokardiitti
Taulukko 3. Yleinen ensihoito kaikille ST-nousuinfarktipotilaille.
Yleishoito Lepo, hyvä asento
Nitraatti Kaksi annosta nopeavaikutteista nitraattia, jos systolinen verenpaine on vähintään 100 mmHg.
Nitroinfuusio (glyseryylitrinitraatti tai isosorbididinitraatti) vain, jos potilas on hypertensiivinen tai alkavassa keuhkopöhössä, ei oikean kammion infarktissa eikä elvytyksen jälkeen.
Happeuttaminen ja hengityksen tukihoidot Rutiininomainen hapen anto ei parantane ennustetta akuutissa ST-nousuinfarktissa «Rutiininomainen hapen anto ei liene tarpeen sydäninfarktiepäilyssä.»C.
Hapen annon aiheet: hypoksia, hengenahdistus tai akuutti vajaatoiminta.
Pulssioksimetrilla happisaturaatiotavoite 94–98 %, vaikeassa COPD:ssä 88–92 %.
Keuhkopöhössä hengityksen tukihoitona noninvasiivinen tai invasiivinen ventilaatio.
ASA 250–500 mg suun kautta tai suoneen, ellei todettua yliherkkyyttä.
Suoniyhteys ja nestehoito Välitön suoniyhteys (mieluiten kaksi kanyyliä, voivat olla samassa kädessä, mieluiten vasemmassa).
Nestehoito toteutetaan ylläpitotyyppisesti.
Volyymikorvaushoitoa tarvitaan vain oikean kammion infarktissa, sokissa tai potilaan menetettyä nesteitä runsaan oksentelun tai hikoilun vuoksi.
Kivun hoito Morfiini tai oksikodoni: alkuun 4 mg ja myöhemmin 2–4 mg suoneen kerta-annoksin noin viiden minuutin välein, kunnes kipu helpottaa (ei lihaksensisäisiä ruiskeita).
Suonensisäinen beetasalpaus Ei rutiiniomaista suonensisäistä beetasalpausta «Varhainen rutiinimainen suonensisäinen beetasalpaus ei parantane ennustetta.»C.
Suonensisäinen beetasalpaus esimerkiksi metoprololilla (2.5–5 mg), jos potilas on takykardinen tai hypertensiivinen eikä hänellä ole akuuttia vajaatoimintaa.
Ahdistuneisuus Diatsepaamia 2.5 mg suoneen, elleivät rauhoittelu ja hyvä kivun hoito riitä.
Pahoinvointi Ondansetroni 4 mg suoneen tai DHBP 1.25 mg suoneen.
Bradykardia Atropiini 0.5–1 mg kerta-annoksin suoneen ad 2 mg (ei tule käyttää distaalisessa AV-katkoksessa).
Taulukko 4. Liuotushoidon toteutus boluksena annosteltavalla trombolyytillä (joko tenekteplaasi tai reteplaasi).
Reteplaasi Tenekteplaasi
Reteplaasia annostellaan 10 yksikköä x 2 siten, että bolusten väli on 30 minuuttia. Tenekteplaasia annostellaan painon mukaan yhtenä boluksena seuraavasti:
paino (kg) annos (mg)
< 60 30
60–69 35
70–79 40
80–89 45
≥ 90 50

Reperfuusiohoitomuodon (pallolaajennus tai liuotushoito) valinta

Myöhään hoitoon hakeutuneen potilaan sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja revaskularisaatio

Varjoainekuvaus liuotushoidon jälkeen

Pelastepallolaajennus eli rescue-PCI

Kiireellinen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

Elvytetyn potilaan revaskularisaatio

  • Potilaat, jotka saavat sydänpysähdyksen sydäninfarktin alkuvaiheessa, on yleensä elvytetty kammiovärinästä.
    • Muut alkurytmit (asystole ja pulssiton rytmi) liittyvät yleensä sydäninfarktin komplikaatioihin (kardiogeeninen sokki, nystylihaksen repeämä, tamponaatio) ja siten välitöntä alkuvaihetta myöhemmin ilmaantuvaan sydänpysähdykseen.
  • Elvytyksen jälkeen sekä aivojen suojaamisella että tukkeutuneen sepelvaltimon avaamisella on kiire.
  • Aivojen suojaamisesta hypotermialla kammiovärinän jälkeen on selvä näyttö (ks. Käypä hoito -suositus Elvytys «Elvytys»7, «Elvytys (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäri»4).
  • Hypotermiahoito tulee aloittaa jo ennen sairaalaan tuloa esimerkiksi jääkylmillä suoneen annettavilla nesteillä.
  • Elvytetyillä potilailla ei ole verrattu satunnaistetusti liuotushoitoa ja pallolaajennusta ST-nousuinfarktin hoidossa.
    • Ainoat tutkimukset perustuvat historiallisiin verrokkeihin, joissa on verrattu pelkkää liuotushoitoa ja tavallista tehohoitoa yhdistettyyn "moderniin hoitoon", jossa potilaat viilennetään ja heille tehdään välitön pallolaajennus. Jälkimmäinen yhdistelmä on osoittautunut paremmaksi useissa tutkimuksissa, mutta välittömän pallolaajennuksen erillisestä hyödystä ei ole selvää näyttöä.
  • Mikäli välitön pallolaajennus on saatavilla, se on suositeltavampi kuin liuotushoito.
    • Viilennyshoidon jatkuminen tulee turvata PCI-toimenpiteen ajan.
  • Jos välitöntä pallolaajennusta ei ole saatavilla tai potilaan tilanne on tapahtumapaikalla labiili, on kohteessa annettu liuotushoito hyvä hoito.
  • Elvytyksen aikainen liuotushoito on aiheellinen, kun akuutti ST-nousuinfarkti on diagnosoitu 14-kanavaisella EKG:llä ennen sydämenpysähdystä eikä sydän käynnisty nopeasti. Liuotushoitoa voidaan harkita myös silloin, jos edeltävänä oireena on ollut sydänperäinen rintakipu ja lähtörytminä kammiovärinä eikä sydän käynnisty nopeasti normaalein elvytystoimin.
    • Jos liuotushoidon teho vaikuttaa hyvältä, tehdään angiografia yksilöllisen arvion perusteella hemodynaamisen ja neurologisen tilanteen salliessa.
  • Mikäli kammiovärinä saadaan hoidettua nopeasti ja potilaan tajunta palaa, ST-nousuinfarktin hoidossa noudatetaan normaaleja hoitolinjoja.

Stenttitromboosi

Taulukko 5. Adjuvanttilääkityksen aloitus- ja ylläpitoannokset ST-nousuinfarktissa.
Lääke Antotapa Huomioitavaa
Aloitusannokset välittömän pallolaajennuksen yhteydessä Latausannos
ASA 250–500 mg suun kautta tai suoneen
Prasugreeli 60 mg suun kautta
Tikagrelori 180 mg suun kautta
Klopidogreeli 600 mg suun kautta
Enoksapariini 30–40mg (0.5 mg/kg)
Absiksimabi 0.25 mg/kg suoneen jatkoinfuusio 0.125 µg/kg/min
Eptifibatidi 180 µg/kg suoneen 2 bolusta 10 minuutin välein, jatkoinfuusio 2 µg/kg/min
keskivaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa annos puolitetaan
Tirofibaani 0.25 µg/kg suoneen jatkoinfuusio 2 µg/kg/min
keskivaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa annos puolitetaan
Bivalirudiini 0.75 mg/kg suoneen jatkoinfuusio 1.75 mg/kg/h toimenpiteen ajan
munuaisten vajaatoiminnassa annoksen vähennys
Ylläpitoannokset Hoitoannos
ASA 100 mg x 1 suun kautta
Prasugreeli 10 mg x 1 suun kautta ei AVH-potilaille pitkäaikaiskäyttöön
Tikagrelori 90 mg x 2 suun kautta
Klopidogreeli 75 mg x 1 suun kautta ensimmäisen viikon annos 75–150 mg/vrk
Enoksapariini 1 mg/kg x 2 ihon alle vähennä ylläpitoannosta, jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta tai hän on iäkäs

Avosydänkirurgian rooli ST-nousuinfarktin hoidossa

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus

  • Muutamalla prosentilla infarktipotilaista sepelvaltimotilanne on sellainen, ettei PCI:llä voida saavuttaa riittävää revaskularisaatiota.
  • Välitöntä ohitusleikkausta tulee harkita, jos PCI ei ole teknisesti mahdollinen tai sen yritys on epäonnistunut ja ST-nousuinfarkti on johtamassa laaja-alaiseen sydänlihasvaurioon ja jos kirurginen revaskularisaatio voidaan toteuttaa nopeasti.
    • Kardiogeenisessa sokissa täydellinen revaskularisaatio on aiheellinen. Se tulee toteuttaa kirurgisesti, mikäli se ei ole PCI:llä mahdollista. Tällöin revaskularisaatio tulee tehdä mahdollisimman nopeasti (ks. kohta Kardiogeeninen sokki).
  • Mikäli infarktin aiheuttanut (culprit)suoni voidaan hoitaa pallolaajennuksella ja potilas stabiloituu tällä hoidolla, suositaan tällöin pelkkää pallolaajennusta ilman stenttiä ja revaskularisaatiota täydennetään myöhemmin ohitusleikkauksella «Widimsky P, Holmes DR Jr. How to treat patients with ST-elevation acute myocardial infarction and multi-vessel disease? Eur Heart J 2011;32(4):396-403. »35.
  • Kiireellinen ohitusleikkaus (3–7 vrk) on aiheellinen, mikäli kyseessä on usean suonen sepelvaltimotauti, jossa ohitusleikkauksen katsotaan antavan paremman pitkäaikaisennusteen, ja potilas on hemodynaamisesti vakaa eikä ole käynnissä olevaa sydänlihasiskemiaa.

Infarktin aiheuttamat rakenneviat

  • Mikäli todetaan infarktiin liittyvä rakennevika (ks. kohta Kardiogeeninen sokki), on välitön kirurginen hoito tarpeen. Jos mahdollista, suoritetaan ensin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja asetetaan tarvittaessa aortan vastapulsaattori (IABP).
  • Lisäaineistoa kirurgiasta sähköisessä tausta-aineistossa «Avosydänkirurgian rooli ST-nousuinfarktin hoidossa»3.

Adjuvanttilääkitys

  • Antitromboottisen hoidon merkitys on keskeinen hoidettaessa ST-nousuinfarktia.
  • Koska eri lääkeyhdistelmiä on useampia, paikallisten hoitoketjujen täytyy valita itselleen sopivin ja toimivin vaihtoehto.
  • Lääkitys tulee räätälöidä potilaskohtaisesti esimerkiksi vanhuksilla, munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla sekä potilailla, joilla on vuoto- tai tromboosiherkkyyttä.
  • Adjuvanttilääkityksen annostus on esitetty taulukossa «Adjuvanttilääkityksen aloitus- ja ylläpitoannokset ST-nousuinfarktissa.»5.

Pallolaajennuksen yhteydessä

Liuotushoidon yhteydessä

PCI:n toteutus

Angiografia- ja toimenpidereitin valinta

Ei-infarktisuonten revaskularisaatio

Lääkestentti

Trombi-imu

Kardiogeeninen sokki

Potilaan muu hoito

Hoitopaikka

Sydämen kaikukuvaus

  • Sydämen kaikukuvaus tulee tehdä jokaiselle ST-nousuinfarktipotilaalle sairaalahoitojakson aikana infarktin koon ja mahdollisten komplikaatioiden arvioimiseksi.

Hemodynamiikan arvio

  • Verenkierron tila määräytyy iskemian asteen, sydänlihasvaurion suuruuden ja rytmihäiriöiden mukaan.
    • Suurella osalla potilaista hemodynamiikka on normaali eli verenpaine on vakaa ja kudosperfuusio riittävä.
  • Hypotensio voi johtua muun muassa hypovolemiasta, bradykardiasta, oikean kammion infarktista tai mekaanisesta komplikaatiosta.
  • Sydämen vajaatoiminnassa potilaat ovat usein takykardisia, heillä on hengenahdistusta ja he ovat hypoksisia.
    • EKG:llä arvioidaan, onko sepelvaltimo tukkeutunut uudelleen.
    • Sydämen kaikukuvaus on tarpeellinen.
    • Thoraxkuvalla voidaan arvioida keuhkoverekkyyttä.
    • Vaikeassa vajaatoiminnassa happeutumisen seuranta ja invasiivinen verenpaineen seuranta ovat tarpeen.
  • Kardiogeeninen sokki on sydämen vajaatoiminnan ääritilanne, jossa sydämen minuuttitilavuuden pienentyminen aiheuttaa vaurioita kudosperfuusion heikkenemisen vuoksi. Kardiogeenisessa sokissa invasiivinen hemodynamiikan seuranta on tarpeen.

Lääkehoito sairaalavaiheessa

Ongelmia sairaalahoidon aikana

Mobilisointi

  • Vuodelepo pyritään minimoimaan.
  • Potilaiden, joilla on merkittävä vasemman kammion vaurio, tulisi olla vuodelevossa ainakin 12 tuntia sydäninfarktin jälkeen.

Infarktin mekaaniset komplikaatiot

  • Jos potilaan hemodynaaminen tila muuttuu äkillisesti tai ilmaantuu uusi sivuääni, on syytä epäillä rakennekomplikaatiota.
  • Rakennekomplikaatiota epäiltäessä välitön kaikukuvaus on aiheen.
  • Tyypillisiä komplikaatioita ovat
    • akuutti nystylihaksen repeämä ja hiippaläppävuoto
    • kammioväliseinärepeämä
    • vapaan seinän repeämä ja sydäntamponaatio.
  • Hoitona on useimmiten välitön kirurgia.
    • Varjoainekuvaus pyritään tekemään ennen leikkausta, ellei sitä ole jo tehty.
  • Mekaanisten komplikaatioiden kirurgista hoitoa on käsitelty tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa «Avosydänkirurgian rooli ST-nousuinfarktin hoidossa»3.

Vuotokomplikaatiot

Vuotovaaran arviointi

Rytmihäiriöt akuutissa ST-nousuinfarktissa

Takykardiat

Taulukko 6. Akuutin ST-nousuinfarktin yhteydessä esiintyviä takykardioita.
Akuutin ST-nousuinfarktin yhteydessä esiintyviä takykardioita Merkitys Hoito
Kammioperäiset
Kammiolisälyönnit Runsas monimuotoinen on merkki huonontuneesta ennusteesta
Iskemia, vaurion laajuus ja vajaatoiminta taustalla
Yhdenmuotoinen merkityksetön
Spesifinen lisälyöntisyyden hoito ei paranna ennustetta
Iskemian ja sydämen vajaatoiminnan hoito
Beetasalpaaja
Hidas VT = AIVR Taajuus alle 120/min
Ei yleensä hemodynaamista merkitystä
Ei vaadi spesifistä hoitoa
Lyhytkestoinen VT
  • Yhdenmuotoinen
Merkki huonontuneesta ennusteesta
Iskemia, vaurion laajuus ja vajaatoiminta taustalla
Iskemian ja sydämen vajaatoiminnan hoito
Beetasalpaaja
Amiodaroni, jos hemodynaamisia ongelmia
  • Monimuotoinen
Merkki iskemian jatkumisesta
Voi edeltää kammiovärinää
Nopea revaskularisaatio
Beetasalpaaja, amiodaroni
Hypokalemian, hypomagnesemian korjaus
Pitkäkestoinen VT
  • Yhdenmuotoinen
Merkki aiemman vaurioalueen olemassaolosta
Iskemia voi käynnistää
Sähköinen rytminsiirto
Revaskularisaatio, mutta se ei poista uusiutumisen riskiä
Elektrofysiologinen tutkimus ja ICD:n harkinta
  • Monimuotoinen
Merkki jatkuvasta iskemiasta
Johtaa useasti kammiovärinään
Sähköinen rytminsiirto
Nopea revaskularisaatio
Kammiovärinä Merkki iskemiasta, aiemmasta vaurioalueesta
Voi olla merkki reperfuusiosta
Defibrillaatio
Nopea revaskularisaatio
Eteisperäiset
Eteisvärinä Melko yleinen
Voi olla merkki eteisinfarktista
Usein itsestään päättyvä
Sähköinen kardioversio, jos hemodynaamisia ongelmia
Beetasalpaaja
Amiodaroni
Digoksiini
Taulukko 7. Suonensisäisten rytmilääkkeiden annostelu akuutissa ST-nousuinfarktissa.
Valmiste Annostelu Huomattava
Beetasalpaajat
  • Metoprololi
2.5–5 mg 2 min:n boluksena, 1–3 annosta Ei, jos bradykardia, hypotensio tai akuutti vajaatoiminta
  • Esmololi
0.5 – 1 mg/kg 1 minuutissa, jatkoinfuusio 0.06–0.2 mg/kg/min
Lidokaiini 0.5–1.0 mg/kg boluksena Ei vajaatoiminnassa
Amiodaroni 150–300 mg 10 minuutissa, 150 mg:n lisäannoksia tarvittaessa 6–8 24 tunnissa
Jatkuva infuusio 900–1 800 mg/vrk
Digoksiini 0.25–0.5 mg boluksena, voidaan uusia 2 tunnin välein 3 kertaa Eteisvärinän kammiovasteen hidastamisessa vajaatoiminnassa
Atropiini 0.5–1.0 mg nopeana boluksena, yhteensä ad 2.0 mg
Isoprenaliini 0.05–2.0 μg/kg/min Annos titrataan sykevasteen mukaan.
Tilapäishoitona (väliaikaista) tahdistinta suunniteltaessa

Profylaktinen rytmilääkehoito

Bradykardiat

  • Sinusbradykardia
  • Eteis-kammiokatkos
    • Akuutissa infarktissa esiintyvät bradykardiat ja johtumishäiriöt, ks. taulukko «Akuutissa sydäninfarktissa esiintyvät bradykardiat ja johtumishäiriöt.»8.
    • Proksimaalisesta katkoksesta puhutaan, kun katkos paikantuu eteis-kammiosolmukkeen tasolle (ennen Hisin kimpun lähtökohtaa).
      • Inferoposteriorinen vaurio.
      • Mobitz 1 -katkos.
      • Menee yleensä itsestään ohi eikä sinänsä merkitse huonoa ennustetta.
      • Pysyvää tahdistinta ei tarvita.
    • Distaalisessa katkoksessa infarktivaurio katkaisee johtumisjärjestelmän eteis-kammiosolmukkeen distaalipuolelta Hisin kimpusta eteenpäin.
      • Etuseinäninfarkti, kun septaalihaarojen verenkierto pysähtyy.
      • Mobitz 2 -tyypin toisen tai kolmannen asteen (totaaliblokki) katkos.
      • Asystolen ja kammiovärinän riski on suuri.
      • Katkos jää useimmiten pysyväksi ja vaatii pysyvän tahdistimen asennuksen.
      • Hemodynaamiikkaa uhkaavissa tilanteissa joudutaan käyttämään myös tilapäistä tahdistusta tai isoprenaliini-infuusiota rytmin ylläpitämiseksi, kun odotetaan pysyvän tahdistimen asennusta.
      • Merkitsee heikentynyttä pitkäaikaisennustetta, ei niinkään itsenäisenä tekijänä vaan sydämen vajaatoiminnan ja kammiorytmihäiriöiden ilmaantumisen vuoksi.
  • Bi- ja trifaskikulaarikatkos
    • Akuutin etuseinäinfarktin yhteydessä osoittaa laajaa lihasvauriota.
    • Voi edetä toisen tai kolmannen asteen katkokseksi, joskin katkos voi myös pysähtyä tälle tasolle.
    • Jos ilmenee hetkenkin häiriö eteis-kammiosolmukkeen tasolla, on pysyvän tahdistimen asennus tarpeen.
Taulukko 8. Akuutissa sydäninfarktissa esiintyvät bradykardiat ja johtumishäiriöt.
Merkitys Hoito
Bradykardian aiheuttaja
1. asteen AV-katkos
(pitkä PQ-aika)
Katkos AV-solmukkeessa (proksimaalinen katkos) Useimmiten itsestään ohimenevä
2. asteen AV-katkos (Mobitz 1) Inferoposteriorinen vaurio
Usein vagaalinen heijaste mukana
Ei yleensä johda totaaliblokkiin
Väliaikaisen tahdistuksen tarvetta ei yleensä ole
2. asteen AV-katkos (Mobitz 2) Katkos kammiotasolla AV-konduktiojärjestelmässä (distaalinen katkos)
Anteroseptaalinen vaurio
Tukos käsittää LAD:n septaalihaarat
Voi johtaa totaaliblokkiin, jossa leveä QRS
Infarktivaurio usein suuri, joten ennuste huonontunut (vajaatoiminta, kammioarytmiat)
Väliaikainen tahdistin tarpeen
Pysyvä tahdistin tarpeen
3. asteen AV-katkos (totaaliblokki)
  • Kapea QRS (≤ 0.12 s)
Katkos AV-solmukkeessa (proksimaalinen katkos)
Inferoposteriorinen vaurio

Usein vagaalinen heijaste mukana
Korvausrytmi usein 45–60/min ja stabiili
Johtaa harvoin asystoleen
Menee usein ohi 2–3 vuorokaudessa
Ennuste hyvä, ellei johda vajaatoimintaan
Väliaikaista tai pysyvää tahdistinhoitoa tarvitaan harvoin, ellei johda vajaatoimintaan
  • Leveä QRS (> 0.12 s)
Katkos kammiotasolla AV-konduktiojärjestelmässä (distaalinen katkos)
Anteroseptaalinen vaurio
Tukos käsittää LAD:n septaalihaarat
Korvausrytmi hidas, < 30/min
Palautuu harvoin
Suuri asystoleriski Infarktivaurio usein suuri, joten ennuste heikentynyt (vajaatoiminta, kammioarytmiat)
Pysyvä tahdistin tarpeen
Atropiinin antaminen on vasta-aiheista
Sinusbradykardia Yleinen ST-nousuinfarktin alkuvaiheessa
Inferiorinen ja/tai posteriorinen vaurio
Usein vagaalisen heijasteen aiheuttama
Ohimenevä
Ei huononna ennustetta
Useimmiten hoitoa ei tarvita
Atropiini, jos bradykardiaan liittyy hypotensio
Väliaikaista tahdistinta ei yleensä tarvita
Kammionsisäiset johtumishäiriöt
RBBB/LBBB Yleensä iso etuseinävaurio
Ilmaantuu 2–5 %:lle
Voivat edeltää totaaliblokkia
Ennuste heikentynyt ilman totaaliblokkiakin (vajaatoiminta, kammioarytmiat)
Ei tahdistinhoidon tarvetta, elleivät johda bi- tai trifaskikulaariblokkiin tai totaaliblokkiin
Vajaatoimintatahdistin myöhemmin, jos vaikea lääkehoitoon vastaamaton vajaatoiminta ja LBBB
LAHB Yleensä etuseinävaurio
Johtaa harvoin totaaliblokkiin
Huonontaa ennustetta hieman
Yksinään esiintyessään ei tahdistintarvetta
LPHB Yleensä iso vaurio (suonitus sekä LAD:n että RCA:n kautta)
Johtaa harvoin totaaliblokkiin
Ennuste huonompi kuin LAHB:ssä
Yksinään esiintyessään ei tahdistintarvetta
Bi- tai trifaskikulaarinen katkos Yleensä iso sydänlihasvaurio
Totaaliblokin kehittymisen vaara suuri
Ennuste huono (vajaatoiminta, kammioarytmiat)
Tahdistinhoito, jos hetkenkin totaaliblokki

Rytmihäiriötahdistinhoito

Ennusteen arviointi

ST-nousuinfarktipotilaan jatkohoito ja seuranta

Taulukko 9. ST-nousuinfarktin riskitekijöiden hoidon tavoitteet.
Riskitekijän hoidon tavoitteet Käypä hoito -suositus
Verenpaine alle 130/80 mmHg Kohonnut verenpaine «Kohonnut verenpaine»13, «Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 23.11.2009. Saatavilla»83
Kokonaiskolesteroli alle 4.5 mmol/l,
LDL-kolesteroli alle 1.8 mmol/l
Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»10, «Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2.4.2009. Saatavill»43
Normaali sokeriaineenvaihdunta Diabetes «Diabetes»12, «Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura D»75
BMI alle 25 kg/m2 Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (aikuiset)»14, «Lihavuus (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.1.2011. Saatavilla In»84
Liikuntaa ainakin 30 minuuttia päivässä Liikunta «Liikunta»15, «Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 8.11.2010. Saatavilla Internetissä: www»82
Tupakoimattomuus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot «Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus»16, «Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäris»76

Tupakoimattomuus

ST-nousuinfarktipotilaan työkyvyn arviointi

Liikenneajoneuvon kuljettaminen akuutin infarktin jälkeen

  • Akuutti sydäninfarkti aiheuttaa tilapäisen ajoneuvon ajokiellon.
    • Yksityisautoilussa pidetään 2–4 viikon tauko komplisoitumattoman infarktin jälkeen.
    • Ammattiautoilijoilla tauko on kolme kuukautta.
  • Komplisoiduissa tapauksissa sydämen vajaatoiminta, jälki-iskemia ja rytmihäiriöt voivat pitkittää ajokieltoa.
  • Ammattiautoilun jatkamisen edellytys on, ettei potilaalla ole rintakipuja tai muita iskemiaan viittaavia oireita ja ettei hänelle kehity sydämen vajaatoimintaa tai hemodynamiikkaan haitallisesti vaikuttavia kammioperäisiä rytmihäiriöitä.
    • Ennen ajoluvan myöntämistä suositellaan rasituskokeen tekemistä.
    • Ammattikuljettajien tulee käydä vuosittain lääkärintarkastuksessa ja heidän terveydentilansa pitää täyttää edellä mainitut yleisperiaatteet.
  • Yleisperiaate ilmoitusvelvollisuudesta eli ajoluvan perumisesta on pysyvä tai pysyväksi katsottava tilanne, jossa yksityiskuljettajalla on hyvin vaikea angina pectoris -oireisto hoidosta huolimatta eli kipuja on levossa tai mielenliikutuksessa (NYHA/CCS IV).
  • Ammattikuljettajista tulee ilmoittaa, kun suorituskyky on hoidosta huolimatta luokkaa NYHA/CCS III–IV ja oireisto heikentää ajokykyä.
  • Oireeton tai lieväoireinen (NYHA/CCS I–II) ammattikuljettaja kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin, jos
    • vasemman kammion toiminta on merkittävästi heikentynyt ja aiheuttaa oireita tai
    • kuljettajalla on hemodynaamisesti merkittäviä rytmihäiriöitä tai
    • lääkityksen aikana tehdyssä rasituskokeessa tulee vaikeita oireita tai iskemian provosoimia rytmihäiriöitä tai suorituskyky on merkittävästi alentunut.
  • Lisätietoja Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistosta Ajoterveys (Internet-linkit «http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ajoterveys»14 ja «http://www.ccs.ca»15 sekä artikkeli Ajoterveys «Halinen M, Parikka H. Ajoterveys. Kardiologia. Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym. Kustannus Oy Duodecim, 2008»79).

Masennus ja ST-nousuinfarkti

Kuntoutus

Hoidon saatavuus ja kattavuus

  • Välitön pallolaajennus on ST-nousuinfarktin paras hoito, mikäli se on saatavissa riittävän nopeasti riittävän ison volyymin keskuksessa. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista kaikkialla Suomessa pitkien matkojen vuoksi.
  • Alueellinen hoidon tarkka suunnittelu ja etukäteispäätökset siitä, missä ja miten tietynlaiset potilaat hoidetaan, ovat hoitoketjun kulmakiviä, joita sairaanhoitopiirien tai erityisvastuualueiden rajat eivät saa häiritä. Potilaat on kuljetettava lähimpään riittävän suuren volyymin sairaalaan, jossa varjoainekuvaus ja mahdollinen pallolaajennus voidaan tehdä.
  • Diagnostiikan ja hoidon aloituksen viiveitä tulee seurata alueellisesti.
  • On pyrittävä huolehtimaan siitä, että koko maan riittävän hyvin kattava kardiologisten päivystyspisteiden verkko saadaan luotua infarktipotilaiden hyvän hoidon takaamiseksi.
  • Toimenpiteiden keskittäminen ja pidentyneet kuljetusmatkat tulee huomioida ensihoidon resursseissa.
  • Osassa maata käytetään pitkien etäisyyksien vuoksi ensi sijassa tapahtumapaikalla annettavaa liuotushoitoa, vaikka päivystäviä kardiologisia keskuksia tulee lisää. Tällöin potilaat tulee kuitenkin liuotushoidon aloittamisen jälkeen toimittaa suoraan sellaiseen sairaalaan, missä on mahdollisuus päivystysluonteiseen välittömään varjoainekuvaukseen ja pallolaajennukseen, jos liuotushoito osoittautuu tehottomaksi.

Sähköinen tausta-aineisto

Avosydänkirurgian rooli ST-nousuinfarktin hoidossa «Avosydänkirurgian rooli ST-nousuinfarktin hoidossa»3

Ennusteeseen vaikuttavat verikokeet «Ennusteeseen vaikuttavat verikokeet»7

PCI-tekniikka «PCI-tekniikka»5

Sensitiiviset troponiinitestit ST-nousuinfarktin diagnostiikassa «Sensitiiviset troponiinitestit ST-nousuinfarktin diagnostiikassa»1

ST-nousuinfarkti ja monen suonen tauti «ST-nousuinfarkti ja monen suonen tauti»4

Sydäninfarktipotilaiden kausi-influenssa ja penumokokkirokotukset «Sydäninfarktipotilaiden kausi-influenssa- ja penumokokkirokotukset»8

Tupakointi ja sepelvaltimotauti «Tupakointi ja sepelvaltimotauti»9

Työkyvyn arviointi ja työhönpaluu ST-nousuinfarktin jälkeen «Työkyvyn arviointi ja työhönpaluu ST-nousuinfarktin jälkeen»10

Vasenhaarakatkos ja reperfuusiohoidon valinta «Vasenhaarakatkos ja reperfuusiohoidon valinta»2

Vuotovaaran arvioimisen mittarit «Vuotovaaran arvioimisen mittarit»6

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

ST-nousuinfarkti -suosituksen historiatiedot «ST-nousuinfarkti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»11

Puheenjohtaja:

Ilkka Tierala , LL, osastonlääkäri; HYKS Kardiologia

Jäsenet:

Markku Eskola, dosentti, apulaisylilääkäri; TAYS Sydänkeskus

Leo Ihlberg, LT, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri; HUS:n sydän- ja thoraxkirurgian klinikka

Markku Kuisma, dosentti, ylilääkäri; HYKS ensihoito, HUS

Jukka Lehtonen, dosentti, kardiologian erikoislääkäri; HYKS:n medisiininen tulosyksikkö, kardiologian klinikka

Pirjo Mäntylä, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Pohjois-Karjalan SSK

Matti Niemelä dosentti, apulaisylilääkäri; PPSHP / OYS / Medisiininen tulosalue / kardiologian osasto

Hannu Parikka, LT, kardiologian erikoislääkäri; HYKS:n medisiininen tulosyksikkö, kardiologian klinikka

Timo Peisa, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtava lääkäri; Ranuan terveyskeskus

Pekka Porela, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; TYKS:n sisätautien klinikka

Marja Puurunen, LKT, kardiologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, yksityislääkäri, kardiologi; Suomen Punainen Risti, Veripalvelu, Lääkärikeskus Mehiläinen ja HUS Lohjan sairaala, (Käypä hoito -toimittaja)

Hannu Romppanen, LT, kardiologian erikoislääkäri; KYS:n sydänkeskus

Eija Vaula, sisätautien erikoislääkäri, ensihoidon ja päivystyksen toimialuejohtaja; Satakunnan sairaanhoitopiiri

Sidonnaisuudet

Markku Eskola: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Astra Zeneca Oy, Oy Eli Lilly Ab, Orion Oyj). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin työnantajan määräämänä osallistujana (GlaxoSmithKline Oy, Astra Zeneca Oy, Boston Scientific Suomi Oy).

Leo Ihlberg: Ei sidonnaisuuksia.

Markku Kuisma: Ei sidonnaisuuksia.

Jukka Lehtonen: Ei sidonnaisuuksia.

Pirjo Mäntylä: Osallistunut ulkomaan kongressimatkoille (Johnson&Johnson, Boston Scientific, Hexacath OY, B Braun, Boehringen, Sanofi Aventis).

Matti Niemelä: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitevalmistajien ja lääkealan yrityksen kustantamana (Boston Scientific Finland, Medtronic Finland, Hexacath Suomi, Biosensors Nordic, Boehringer Suomi). Toiminut asiantuntijana (Advisor Board) lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Eli Lilly Suomi, AstraZeneca Suomi).

Hannu Parikka: Toistuvia luentoja terveydenhuollon yritysten koulutustilaisuuksissa (St Jude Medical Finland, Bayer, Johnson&Johnson). Ulkomaan kongressimatkoja työnantajan määräämänä (St. Jude Medical Finland, Medtronic Finland, Boston Scientific Finland).

Timo Peisa: Ei sidonnaisuuksia.

Pekka Porela: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin laitevalmistajien maksamana (Boston Scientific, Medtronic).

Marja Puurunen: Toiminut yrityksen asiantuntijana (Sanofi-Aventis). Saanut satunnaisia luentopalkkioita seuraavilta yrityksiltä: Bayer Oy, Johnson&Johnson Nordic Oy, Sanofi-Aventis Oy, Boehringer Ingelheim Oy.

Hannu Romppanen: Osallistunut ulkomaiseen kokousmatkaan laitevalmistajan maksamana (Boston Scientific).

Ilkka Tierala: Ei sidonnaisuuksia.

Eija Vaula: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

ST-nousuinfarkti (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»17

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Young DR, Murinson M, Wilson C ym. Paramedics as decision makers on the activation of the catheterization laboratory in the presence of acute ST-elevation myocardial infarction. J Electrocardiol 2011;44(1):18-22 «PMID: 20832811»PubMed
  2. Jernberg T, Johanson P, Held C ym. Association between adoption of evidence-based treatment and survival for patients with ST-elevation myocardial infarction. JAMA 2011;305(16):1677-84. «PMID: 21521849»PubMed
  3. Sydäninfarktin diagnostiikka (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 22.4.2009. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  4. Elvytys (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 21.2.2011. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  5. Nikus KC, Eskola MJ, Porela P, Airaksinen J. EKG:n iskemia-aste uhkaavan ST-nousuinfarktin yksilöllisessä vaaran arvioinnissa. Suom Lääkäril 2008;63:1509-14
  6. Armstrong PW, Fu Y, Westerhout CM ym. Baseline Q-wave surpasses time from symptom onset as a prognostic marker in ST-segment elevation myocardial infarction patients treated with primary percutaneous coronary intervention. J Am Coll Cardiol 2009;53(17):1503-9. «PMID: 19389560»PubMed
  7. Eskola MJ, Holmvang L, Nikus KC ym. The electrocardiographic window of opportunity to treat vs. the different evolving stages of ST-elevation myocardial infarction: correlation with therapeutic approach, coronary anatomy, and outcome in the DANAMI-2 trial. Eur Heart J 2007;28(24):2985-91. «PMID: 17932102»PubMed
  8. Sepelvaltimotautikohtaus: epästabiili angina pectoris ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologinen Seura ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 28.4.2009. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  9. Vakili BA, Kaplan R, Brown DL. Volume-outcome relation for physicians and hospitals performing angioplasty for acute myocardial infarction in New York state. Circulation 2001;104(18):2171-6. «PMID: 11684626»PubMed
  10. Hannan EL, Wu C, Walford G ym. Volume-outcome relationships for percutaneous coronary interventions in the stent era. Circulation 2005;112(8):1171-9. «PMID: 16103238»PubMed
  11. Casella G, Ottani F, Ortolani P ym. Off-hour primary percutaneous coronary angioplasty does not affect outcome of patients with ST-Segment elevation acute myocardial infarction treated within a regional network for reperfusion: The REAL (Registro Regionale Angioplastiche dell'Emilia-Romagna) registry. JACC Cardiovasc Interv 2011;4(3):270-8. «PMID: 21435603»PubMed
  12. Westerhout CM, Bonnefoy E, Welsh RC ym. The influence of time from symptom onset and reperfusion strategy on 1-year survival in ST-elevation myocardial infarction: a pooled analysis of an early fibrinolytic strategy versus primary percutaneous coronary intervention from CAPTIM and WEST. Am Heart J 2011;161(2):283-90. «PMID: 21315210»PubMed
  13. Indications for fibrinolytic therapy in suspected acute myocardial infarction: collaborative overview of early mortality and major morbidity results from all randomised trials of more than 1000 patients. Fibrinolytic Therapy Trialists' (FTT) Collaborative Group. Lancet 1994;343(8893):311-22. «PMID: 7905143»PubMed
  14. Randomised trial of late thrombolysis in patients with suspected acute myocardial infarction. EMERAS (Estudio Multicéntrico Estreptoquinasa Repúblicas de América del Sur) Collaborative Group. Lancet 1993;342(8874):767-72. «PMID: 8103875»PubMed
  15. Newby LK, Rutsch WR, Califf RM ym. Time from symptom onset to treatment and outcomes after thrombolytic therapy. GUSTO-1 Investigators. J Am Coll Cardiol 1996;27(7):1646-55. «PMID: 8636549»PubMed
  16. White HD. Thrombolytic therapy in the elderly. Lancet 2000;356(9247):2028-30. «PMID: 11145486»PubMed
  17. Bueno H, Betriu A, Heras M ym. Primary angioplasty vs. fibrinolysis in very old patients with acute myocardial infarction: TRIANA (TRatamiento del Infarto Agudo de miocardio eN Ancianos) randomized trial and pooled analysis with previous studies. Eur Heart J 2011;32(1):51-60. «PMID: 20971744»PubMed
  18. Assessment of the Safety and Efficacy of a New Treatment Strategy with Percutaneous Coronary Intervention (ASSENT-4 PCI) investigators. Primary versus tenecteplase-facilitated percutaneous coronary intervention in patients with ST-segment elevation acute myocardial infarction (ASSENT-4 PCI): randomised trial. Lancet 2006;367(9510):569-78. «PMID: 16488800»PubMed
  19. Hochman JS, Lamas GA, Buller CE ym. Coronary intervention for persistent occlusion after myocardial infarction. N Engl J Med 2006;355(23):2395-407. «PMID: 17105759»PubMed
  20. Califf RM, O'Neil W, Stack RS ym. Failure of simple clinical measurements to predict perfusion status after intravenous thrombolysis. Ann Intern Med 1988;108(5):658-62. «PMID: 3128953»PubMed
  21. Shah PK, Cercek B, Lew AS ym. Angiographic validation of bedside markers of reperfusion. J Am Coll Cardiol 1993;21(1):55-61. «PMID: 8417076»PubMed
  22. Van de Werf F, Bax J, Betriu A ym. Management of acute myocardial infarction in patients presenting with persistent ST-segment elevation: the Task Force on the Management of ST-Segment Elevation Acute Myocardial Infarction of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2008;29(23):2909-45. «PMID: 19004841»PubMed
  23. Doyle B, Rihal CS, O'Sullivan CJ ym. Outcomes of stent thrombosis and restenosis during extended follow-up of patients treated with bare-metal coronary stents. Circulation 2007;116(21):2391-8. «PMID: 17984377»PubMed
  24. Wenaweser P, Daemen J, Zwahlen M ym. Incidence and correlates of drug-eluting stent thrombosis in routine clinical practice. 4-year results from a large 2-institutional cohort study. J Am Coll Cardiol 2008;52(14):1134-40. «PMID: 18804739»PubMed
  25. Laarman GJ, Suttorp MJ, Dirksen MT ym. Paclitaxel-eluting versus uncoated stents in primary percutaneous coronary intervention. N Engl J Med 2006;355(11):1105-13. «PMID: 16971717»PubMed
  26. Vink MA, Dirksen MT, Suttorp MJ ym. 5-year follow-up after primary percutaneous coronary intervention with a paclitaxel-eluting stent versus a bare-metal stent in acute ST-segment elevation myocardial infarction: a follow-up study of the PASSION (Paclitaxel-Eluting Versus Conventional Stent in Myocardial Infarction with ST-Segment Elevation) trial. JACC Cardiovasc Interv 2011;4(1):24-9. «PMID: 21251625»PubMed
  27. Iakovou I, Schmidt T, Bonizzoni E ym. Incidence, predictors, and outcome of thrombosis after successful implantation of drug-eluting stents. JAMA 2005;293(17):2126-30. «PMID: 15870416»PubMed
  28. Chechi T, Vecchio S, Vittori G ym. ST-segment elevation myocardial infarction due to early and late stent thrombosis a new group of high-risk patients. J Am Coll Cardiol 2008;51(25):2396-402. «PMID: 18565395»PubMed
  29. Burzotta F, Parma A, Pristipino C ym. Angiographic and clinical outcome of invasively managed patients with thrombosed coronary bare metal or drug-eluting stents: the OPTIMIST study. Eur Heart J 2008;29(24):3011-21. «PMID: 18987096»PubMed
  30. Alfonso F. The "vulnerable" stent why so dreadful? J Am Coll Cardiol 2008;51(25):2403-6. «PMID: 18565396»PubMed
  31. Holmes DR Jr, Kereiakes DJ, Garg S ym. Stent thrombosis. J Am Coll Cardiol 2010;56(17):1357-65. «PMID: 20946992»PubMed
  32. Price MJ, Berger PB, Teirstein PS ym. Standard- vs high-dose clopidogrel based on platelet function testing after percutaneous coronary intervention: the GRAVITAS randomized trial. JAMA 2011;305(11):1097-105. «PMID: 21406646»PubMed
  33. Ari H, Ozkan H, Karacinar A ym. The EFFect of hIgh-dose ClopIdogrel treatmENT in patients with clopidogrel resistance (The EFFICIENT Trial). Int J Cardiol 2011;Jan 14: «PMID: 21239075»PubMed
  34. Puurunen M, Mustonen P. Klopidogreeliresistenssi – lääkevasteen arviointi ja kliininen merkitys. Duodecim 2010;126:1021-8
  35. Widimsky P, Holmes DR Jr. How to treat patients with ST-elevation acute myocardial infarction and multi-vessel disease? Eur Heart J 2011;32(4):396-403. «PMID: 21118854»PubMed
  36. Dangas GD, Mehran R, Nikolsky E ym. Effect of switching antithrombin agents for primary angioplasty in acute myocardial infarction: the HORIZONS-SWITCH analysis. J Am Coll Cardiol 2011;57(23):2309-16. «PMID: 21636031»PubMed
  37. Tonino PA, Fearon WF, De Bruyne B ym. Angiographic versus functional severity of coronary artery stenoses in the FAME study fractional flow reserve versus angiography in multivessel evaluation. J Am Coll Cardiol 2010;55(25):2816-21. «PMID: 20579537»PubMed
  38. Kahn J. FAME Analysis: FFR-Guided Multivessel PCI Cost Saving Within 1 Year. Circulation 2010; Epub ahead of print
  39. De Luca G, Suryapranata H, Stone GW ym. Coronary stenting versus balloon angioplasty for acute myocardial infarction: a meta-regression analysis of randomized trials. Int J Cardiol 2008;126(1):37-44. «PMID: 17544528»PubMed
  40. Mehta RH, Lopes RD, Ballotta A ym. Percutaneous coronary intervention or coronary artery bypass surgery for cardiogenic shock and multivessel coronary artery disease? Am Heart J 2010;159(1):141-7. «PMID: 20102880»PubMed
  41. Binanay C, Califf RM, Hasselblad V ym. Evaluation study of congestive heart failure and pulmonary artery catheterization effectiveness: the ESCAPE trial. JAMA 2005;294(13):1625-33. «PMID: 16204662»PubMed
  42. Laskimotukos ja keuhkoembolia (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 28.6.2010. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  43. Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2.4.2009. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  44. ISIS-4: a randomised factorial trial assessing early oral captopril, oral mononitrate, and intravenous magnesium sulphate in 58,050 patients with suspected acute myocardial infarction. ISIS-4 (Fourth International Study of Infarct Survival) Collaborative Group. Lancet 1995;345(8951):669-85. «PMID: 7661937»PubMed
  45. Pitt B, Byington RP, Furberg CD ym. Effect of amlodipine on the progression of atherosclerosis and the occurrence of clinical events. PREVENT Investigators. Circulation 2000;102(13):1503-10. «PMID: 11004140»PubMed
  46. Munuaisvaurio (akuutti); (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 3.8.2009. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  47. Berman J, Haffajee CI, Alpert JS. Therapy of symptomatic pericarditis after myocardial infarction: retrospective and prospective studies of aspirin, indomethacin, prednisone, and spontaneous resolution. Am Heart J 1981;101(6):750-3. «PMID: 7234652»PubMed
  48. Ndrepepa G, Berger PB, Mehilli J ym. Periprocedural bleeding and 1-year outcome after percutaneous coronary interventions: appropriateness of including bleeding as a component of a quadruple end point. J Am Coll Cardiol 2008;51(7):690-7. «PMID: 18279731»PubMed
  49. Mehran R, Pocock SJ, Stone GW ym. Associations of major bleeding and myocardial infarction with the incidence and timing of mortality in patients presenting with non-ST-elevation acute coronary syndromes: a risk model from the ACUITY trial. Eur Heart J 2009;30(12):1457-66. «PMID: 19351691»PubMed
  50. Eikelboom JW, Mehta SR, Anand SS ym. Adverse impact of bleeding on prognosis in patients with acute coronary syndromes. Circulation 2006;114(8):774-82. «PMID: 16908769»PubMed
  51. Stamler JS, Jia L, Eu JP ym. Blood flow regulation by S-nitrosohemoglobin in the physiological oxygen gradient. Science 1997;276(5321):2034-7. «PMID: 9197264»PubMed
  52. Rao SV, Eikelboom JA, Granger CB ym. Bleeding and blood transfusion issues in patients with non-ST-segment elevation acute coronary syndromes. Eur Heart J 2007;28(10):1193-204. «PMID: 17456480»PubMed
  53. Bhatt DL, Cryer BL, Contant CF ym. Clopidogrel with or without omeprazole in coronary artery disease. N Engl J Med 2010;363(20):1909-17. «PMID: 20925534»PubMed
  54. Hermosillo AJ, Spinler SA. Aspirin, clopidogrel, and warfarin: is the combination appropriate and effective or inappropriate and too dangerous? Ann Pharmacother 2008;42(6):790-805. «PMID: 18477734»PubMed
  55. Kervinen K, Syvänne M, Airaksinen J ym. Sepelvaltimotautipotilaan antitromboottinen hoito. Suom Lääkäril 2011;8:635-42; vaatii Fimnet-tunnukset
  56. Lahtela H, Karjalainen PP, Niemelä M ym. Are glycoprotein inhibitors safe during percutaneous coronary intervention in patients on chronic warfarin treatment? Thromb Haemost 2009;102(6):1227-33. «PMID: 19967155»PubMed
  57. Donadini MP, Douketis JD. Combined warfarin-aspirin therapy: what is the evidence for benefit and harm and which patients should (and should not) receive it? J Thromb Thrombolysis 2010;29(2):208-13. «PMID: 19915994»PubMed
  58. Sibbing D, Schulz S, Braun S ym. Antiplatelet effects of clopidogrel and bleeding in patients undergoing coronary stent placement. J Thromb Haemost 2010;8(2):250-6. «PMID: 19943882»PubMed
  59. Cuisset T, Cayla G, Frere C ym. Predictive value of post-treatment platelet reactivity for occurrence of post-discharge bleeding after non-ST elevation acute coronary syndrome. Shifting from antiplatelet resistance to bleeding risk assessment? EuroIntervention 2009;5(3):325-9. «PMID: 19736156»PubMed
  60. Patti G, Pasceri V, Vizzi V ym. Usefulness of platelet response to clopidogrel by point-of-care testing to predict bleeding outcomes in patients undergoing percutaneous coronary intervention (from the Antiplatelet Therapy for Reduction of Myocardial Damage During Angioplasty-Bleeding Study). Am J Cardiol 2011;107(7):995-1000. «PMID: 21256470»PubMed
  61. Newby KH, Thompson T, Stebbins A ym. Sustained ventricular arrhythmias in patients receiving thrombolytic therapy: incidence and outcomes. The GUSTO Investigators. Circulation 1998;98(23):2567-73. «PMID: 9843464»PubMed
  62. Henkel DM, Witt BJ, Gersh BJ ym. Ventricular arrhythmias after acute myocardial infarction: a 20-year community study. Am Heart J 2006;151(4):806-12. «PMID: 16569539»PubMed
  63. Terkelsen CJ, Sørensen JT, Kaltoft AK ym. Prevalence and significance of accelerated idioventricular rhythm in patients with ST-elevation myocardial infarction treated with primary percutaneous coronary intervention. Am J Cardiol 2009;104(12):1641-6. «PMID: 19962468»PubMed
  64. Jabre P, Roger VL, Murad MH ym. Mortality associated with atrial fibrillation in patients with myocardial infarction: a systematic review and meta-analysis. Circulation 2011;123(15):1587-93. «PMID: 21464054»PubMed
  65. Dickstein K, Cohen-Solal A, Filippatos G ym. ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure 2008: the Task Force for the Diagnosis and Treatment of Acute and Chronic Heart Failure 2008 of the European Society of Cardiology. Developed in collaboration with the Heart Failure Association of the ESC (HFA) and endorsed by the European Society of Intensive Care Medicine (ESICM). Eur Heart J 2008;29(19):2388-442. «PMID: 18799522»PubMed
  66. Tahdistinhoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 21.1.2010. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  67. Morrow DA, Antman EM, Charlesworth A ym. TIMI risk score for ST-elevation myocardial infarction: A convenient, bedside, clinical score for risk assessment at presentation: An intravenous nPA for treatment of infarcting myocardium early II trial substudy. Circulation 2000;102(17):2031-7. «PMID: 11044416»PubMed
  68. Tierala I, Toivonen L. Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi I. Suom Lääkäril 1997;1-2:11-7
  69. Benamer H, Tafflet M, Bataille S ym. Female gender is an independent predictor of in-hospital mortality after STEMI in the era of primary PCI: insights from the greater Paris area PCI Registry. EuroIntervention 2011;6(9):1073-9. «PMID: 21518679»PubMed
  70. Newell MC, Henry JT, Henry TD ym. Impact of age on treatment and outcomes in ST-elevation myocardial infarction. Am Heart J 2011;161(4):664-72. «PMID: 21473964»PubMed
  71. Rymuza H, Kowalik I, Drzewiecki A ym. Successful primary coronary angioplasty improves early and long-term outcomes in ST segment elevation acute coronary syndromes in patients above 80 years of age. Kardiol Pol 2011;69(4):346-54. «PMID: 21523668»PubMed
  72. Schjerning Olsen AM, Fosbøl EL, Lindhardsen J ym. Duration of treatment with nonsteroidal anti-inflammatory drugs and impact on risk of death and recurrent myocardial infarction in patients with prior myocardial infarction: a nationwide cohort study. Circulation 2011;123(20):2226-35. «PMID: 21555710»PubMed
  73. Hung IF, Leung AY, Chu DW ym. Prevention of acute myocardial infarction and stroke among elderly persons by dual pneumococcal and influenza vaccination: a prospective cohort study. Clin Infect Dis 2010;51(9):1007-16. «PMID: 20887208»PubMed
  74. Lamontagne F, Garant MP, Carvalho JC ym. Pneumococcal vaccination and risk of myocardial infarction. CMAJ 2008;179(8):773-7. «PMID: 18838452»PubMed
  75. Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 15.9.2009. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  76. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 1.12.2006. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  77. Kovoor P, Lee AK, Carrozzi F ym. Return to full normal activities including work at two weeks after acute myocardial infarction. Am J Cardiol 2006;97(7):952-8. «PMID: 16563893»PubMed
  78. Isaaz K, Coudrot M, Sabry MH ym. Return to work after acute ST-segment elevation myocardial infarction in the modern era of reperfusion by direct percutaneous coronary intervention. Arch Cardiovasc Dis 2010;103(5):310-6. «PMID: 20619241»PubMed
  79. Halinen M, Parikka H. Ajoterveys. Kardiologia. Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym. Kustannus Oy Duodecim, 2008
  80. Vaahtovuo M, Saarijärvi S. Depressio sydäninfarktin sairastaneilla. Duodecim 1998;114(21):2169-73 «PMID: 11757104»PubMed
  81. Tukia H. Sydäninfarktin jälkeinen masennus. Post-Myocardial Infarction depression. Ohtanen-tunniste: 157. Julkaisija: AHRQ, Yhdysvallat 2005 http://www.ahrq.gov/downloads/pub/evidence/pdf/postmidep/midep.pdf
  82. Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 8.11.2010. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  83. Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 23.11.2009. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  84. Lihavuus (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 17.1.2011. Saatavilla Internetissä: http://www.kaypahoito.fi/
  85. Aasa M, Dellborg M, Herlitz J ym. Risk reduction for cardiac events after primary coronary intervention compared with thrombolysis for acute ST-elevation myocardial infarction (five-year results of the Swedish early decision reperfusion strategy [SWEDES] trial). Am J Cardiol 2010;106(12):1685-91. «PMID: 21126610»PubMed
  86. Andersen HR, Nielsen TT, Rasmussen K ym. A comparison of coronary angioplasty with fibrinolytic therapy in acute myocardial infarction. N Engl J Med 2003;349(8):733-42. «PMID: 12930925»PubMed
  87. Aradi D, Komócsi A, Vorobcsuk A ym. Prognostic significance of high on-clopidogrel platelet reactivity after percutaneous coronary intervention: systematic review and meta-analysis. Am Heart J 2010;160(3):543-51. «PMID: 20826265»PubMed
  88. Armstrong PW, WEST Steering Committee. A comparison of pharmacologic therapy with/without timely coronary intervention vs. primary percutaneous intervention early after ST-elevation myocardial infarction: the WEST (Which Early ST-elevation myocardial infarction Therapy) study. Eur Heart J 2006;27(13):1530-8. «PMID: 16757491»PubMed
  89. Arzamendi D, Ly HQ, Tanguay JF ym. Effect on bleeding, time to revascularization, and one-year clinical outcomes of the radial approach during primary percutaneous coronary intervention in patients with ST-segment elevation myocardial infarction. Am J Cardiol 2010;106(2):148-54. «PMID: 20598995»PubMed
  90. Barchielli A, Balzi D, Marchionni N ym. Early discharge after acute myocardial infarction in the current clinical practice. Community data from the AMI-Florence Registry, Italy. Int J Cardiol 2007;114(1):57-63. «PMID: 16712984»PubMed
  91. Bavry AA, Kumbhani DJ, Bhatt DL. Role of adjunctive thrombectomy and embolic protection devices in acute myocardial infarction: a comprehensive meta-analysis of randomized trials. Eur Heart J 2008;29(24):2989-3001. «PMID: 18812323»PubMed
  92. Boersma E, Maas AC, Deckers JW ym. Early thrombolytic treatment in acute myocardial infarction: reappraisal of the golden hour. Lancet 1996;348(9030):771-5. «PMID: 8813982»PubMed
  93. Boersma E, Primary Coronary Angioplasty vs. Thrombolysis Group. Does time matter? A pooled analysis of randomized clinical trials comparing primary percutaneous coronary intervention and in-hospital fibrinolysis in acute myocardial infarction patients. Eur Heart J 2006;27(7):779-88. «PMID: 16513663»PubMed
  94. Bøhmer E, Hoffmann P, Abdelnoor M ym. Efficacy and safety of immediate angioplasty versus ischemia-guided management after thrombolysis in acute myocardial infarction in areas with very long transfer distances results of the NORDISTEMI (NORwegian study on DIstrict treatment of ST-elevation myocardial infarction). J Am Coll Cardiol 2010;55(2):102-10. «PMID: 19747792»PubMed
  95. Bonnefoy E, Lapostolle F, Leizorovicz A ym. Primary angioplasty versus prehospital fibrinolysis in acute myocardial infarction: a randomised study. Lancet 2002;360(9336):825-9. «PMID: 12243916»PubMed
  96. Bonnefoy E, Steg PG, Boutitie F ym. Comparison of primary angioplasty and pre-hospital fibrinolysis in acute myocardial infarction (CAPTIM) trial: a 5-year follow-up. Eur Heart J 2009;30(13):1598-606. «PMID: 19429632»PubMed
  97. Borgia F, Goodman SG, Halvorsen S ym. Early routine percutaneous coronary intervention after fibrinolysis vs. standard therapy in ST-segment elevation myocardial infarction: a meta-analysis. Eur Heart J 2010;31(17):2156-69. «PMID: 20601393»PubMed
  98. Brar SS, Leon MB, Stone GW ym. Use of drug-eluting stents in acute myocardial infarction: a systematic review and meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2009;53(18):1677-89. «PMID: 19406344»PubMed
  99. Brieger D, Collet JP, Silvain J ym. Heparin or enoxaparin anticoagulation for primary percutaneous coronary intervention. Catheter Cardiovasc Interv 2011;77(2):182-90. «PMID: 20578166»PubMed
  100. Brodie B, Pokharel Y, Fleishman N ym. Very late stent thrombosis after primary percutaneous coronary intervention with bare-metal and drug-eluting stents for ST-segment elevation myocardial infarction: a 15-year single-center experience. JACC Cardiovasc Interv 2011;4(1):30-8. «PMID: 21251626»PubMed
  101. Burzotta F, De Vita M, Gu YL ym. Clinical impact of thrombectomy in acute ST-elevation myocardial infarction: an individual patient-data pooled analysis of 11 trials. Eur Heart J 2009;30(18):2193-203. «PMID: 19726437»PubMed
  102. Busk M, Maeng M, Rasmussen K ym. The Danish multicentre randomized study of fibrinolytic therapy vs. primary angioplasty in acute myocardial infarction (the DANAMI-2 trial): outcome after 3 years follow-up. Eur Heart J 2008;29(10):1259-66. «PMID: 17956874»PubMed
  103. Cabello JB, Burls A, Emparanza JI ym. Oxygen therapy for acute myocardial infarction. Cochrane Database Syst Rev 2010;(6):CD007160. «PMID: 20556775»PubMed
  104. Canto JG, Every NR, Magid DJ ym. The volume of primary angioplasty procedures and survival after acute myocardial infarction. National Registry of Myocardial Infarction 2 Investigators. N Engl J Med 2000;342(21):1573-80. «PMID: 10824077»PubMed
  105. Cantor WJ, Fitchett D, Borgundvaag B ym. Routine early angioplasty after fibrinolysis for acute myocardial infarction. N Engl J Med 2009;360(26):2705-18. «PMID: 19553646»PubMed
  106. Carlsson J, James SN, Ståhle E ym. Outcome of percutaneous coronary intervention in hospitals with and without on-site cardiac surgery standby. Heart 2007;93(3):335-8. «PMID: 16980517»PubMed
  107. Carver A, Rafelt S, Gershlick AH ym. Longer-term follow-up of patients recruited to the REACT (Rescue Angioplasty Versus Conservative Treatment or Repeat Thrombolysis) trial. J Am Coll Cardiol 2009;54(2):118-26. «PMID: 19573727»PubMed
  108. Castaigne AD, Hervé C, Duval-Moulin AM ym. Prehospital use of APSAC: results of a placebo-controlled study. Am J Cardiol 1989;64(2):30A-33A; discussion 41A-42A. «PMID: 2662741»PubMed
  109. Chang AM, Shofer FS, Tabas JA ym. Lack of association between left bundle-branch block and acute myocardial infarction in symptomatic ED patients. Am J Emerg Med 2009;27(8):916-21. «PMID: 19857407»PubMed
  110. Chen ZM, Jiang LX, Chen YP ym. Addition of clopidogrel to aspirin in 45,852 patients with acute myocardial infarction: randomised placebo-controlled trial. Lancet 2005;366(9497):1607-21. «PMID: 16271642»PubMed
  111. Chen ZM, Pan HC, Chen YP ym. Early intravenous then oral metoprolol in 45,852 patients with acute myocardial infarction: randomised placebo-controlled trial. Lancet 2005;366(9497):1622-32. «PMID: 16271643»PubMed
  112. Collet JP, Montalescot G, Le May M ym. Percutaneous coronary intervention after fibrinolysis: a multiple meta-analyses approach according to the type of strategy. J Am Coll Cardiol 2006;48(7):1326-35. «PMID: 17010790»PubMed
  113. Dagenais GR, Yusuf S, Bourassa MG ym. Effects of ramipril on coronary events in high-risk persons: results of the Heart Outcomes Prevention Evaluation Study. Circulation 2001;104(5):522-6. «PMID: 11479247»PubMed
  114. Dangas G, Mehran R, Guagliumi G ym. Role of clopidogrel loading dose in patients with ST-segment elevation myocardial infarction undergoing primary angioplasty: results from the HORIZONS-AMI (harmonizing outcomes with revascularization and stents in acute myocardial infarction) trial. J Am Coll Cardiol 2009;54(15):1438-46. «PMID: 19796737»PubMed
  115. De Backer D, Biston P, Devriendt J ym. Comparison of dopamine and norepinephrine in the treatment of shock. N Engl J Med 2010;362(9):779-89. «PMID: 20200382»PubMed
  116. Di Mario C, Dudek D, Piscione F ym. Immediate angioplasty versus standard therapy with rescue angioplasty after thrombolysis in the Combined Abciximab REteplase Stent Study in Acute Myocardial Infarction (CARESS-in-AMI): an open, prospective, randomised, multicentre trial. Lancet 2008;371(9612):559-68. «PMID: 18280326»PubMed
  117. Dibra A, Tiroch K, Schulz S ym. Drug-eluting stents in acute myocardial infarction: updated meta-analysis of randomized trials. Clin Res Cardiol 2010;99(6):345-57. «PMID: 20221617»PubMed
  118. Dickstein K, Kjekshus J, OPTIMAAL Steering Committee of the OPTIMAAL Study Group. Effects of losartan and captopril on mortality and morbidity in high-risk patients after acute myocardial infarction: the OPTIMAAL randomised trial. Optimal Trial in Myocardial Infarction with Angiotensin II Antagonist Losartan. Lancet 2002;360(9335):752-60. «PMID: 12241832»PubMed
  119. Ellis SG, Tendera M, de Belder MA ym. Facilitated PCI in patients with ST-elevation myocardial infarction. N Engl J Med 2008;358(21):2205-17. «PMID: 18499565»PubMed
  120. Eskola M. Use of the 12-lead Electrocardiogram in Selecting Reperfusion Therapy for ST-elevation Myocardial Infarction. Acta Universitatis Tamperensis; 1353, Tampere University Press, Tampere 2008
  121. Eskola MJ, Holmvang L, Nikus KC ym. The electrocardiographic window of opportunity to treat vs. the different evolving stages of ST-elevation myocardial infarction: correlation with therapeutic approach, coronary anatomy, and outcome in the DANAMI-2 trial. Eur Heart J 2007;28(24):2985-91. «PMID: 17932102»PubMed
  122. Fernandez-Avilés F, Alonso JJ, Castro-Beiras A ym. Routine invasive strategy within 24 hours of thrombolysis versus ischaemia-guided conservative approach for acute myocardial infarction with ST-segment elevation (GRACIA-1): a randomised controlled trial. Lancet 2004;364(9439):1045-53. «PMID: 15380963»PubMed
  123. Flather MD, Yusuf S, Køber L ym. Long-term ACE-inhibitor therapy in patients with heart failure or left-ventricular dysfunction: a systematic overview of data from individual patients. ACE-Inhibitor Myocardial Infarction Collaborative Group. Lancet 2000;355(9215):1575-81. «PMID: 10821360»PubMed
  124. Fox KM, EURopean trial On reduction of cardiac events with Perindopril in stable coronary Artery disease Investigators. Efficacy of perindopril in reduction of cardiovascular events among patients with stable coronary artery disease: randomised, double-blind, placebo-controlled, multicentre trial (the EUROPA study). Lancet 2003;362(9386):782-8. «PMID: 13678872»PubMed
  125. Garg R, Yusuf S. Overview of randomized trials of angiotensin-converting enzyme inhibitors on mortality and morbidity in patients with heart failure. Collaborative Group on ACE Inhibitor Trials. JAMA 1995;273(18):1450-6. «PMID: 7654275»PubMed
  126. Gershlick AH, Stephens-Lloyd A, Hughes S ym. Rescue angioplasty after failed thrombolytic therapy for acute myocardial infarction. N Engl J Med 2005;353(26):2758-68. «PMID: 16382062»PubMed
  127. Feasibility, safety, and efficacy of domiciliary thrombolysis by general practitioners: Grampian region early anistreplase trial. GREAT Group. BMJ 1992;305(6853):548-53. «PMID: 1393033»PubMed
  128. Hannan EL, Samadashvili Z, Walford G ym. Culprit vessel percutaneous coronary intervention versus multivessel and staged percutaneous coronary intervention for ST-segment elevation myocardial infarction patients with multivessel disease. JACC Cardiovasc Interv 2010;3(1):22-31. «PMID: 20129564»PubMed
  129. Hetherington SL, Adam Z, Morley R ym. Primary percutaneous coronary intervention for acute ST-segment elevation myocardial infarction: changing patterns of vascular access, radial versus femoral artery. Heart 2009;95(19):1612-8. «PMID: 19596690»PubMed
  130. Jolly SS, Amlani S, Hamon M ym. Radial versus femoral access for coronary angiography or intervention and the impact on major bleeding and ischemic events: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. Am Heart J 2009;157(1):132-40. «PMID: 19081409»PubMed
  131. Jolly SS, Niemelä K, Xavier D ym. Design and rationale of the radial versus femoral access for coronary intervention (RIVAL) trial: a randomized comparison of radial versus femoral access for coronary angiography or intervention in patients with acute coronary syndromes. Am Heart J 2011;161(2):254-260.e1-4. «PMID: 21315206»PubMed
  132. Jolly SS, Yusuf S, Cairns J ym. Radial versus femoral access for coronary angiography and intervention in patients with acute coronary syndromes (RIVAL): a randomised, parallel group, multicentre trial. Lancet 2011;377(9775):1409-20. «PMID: 21470671»PubMed
  133. Jørstad HT, Alings AM, Liem AH ym. RESPONSE study: Randomised Evaluation of Secondary Prevention by Outpatient Nurse SpEcialists: Study design, objectives and expected results. Neth Heart J 2009;17(9):322-8. «PMID: 19949473»PubMed
  134. Keeley EC, Boura JA, Grines CL. Primary angioplasty versus intravenous thrombolytic therapy for acute myocardial infarction: a quantitative review of 23 randomised trials. Lancet 2003;361(9351):13-20. «PMID: 12517460»PubMed
  135. Khattab AA, Hamm CW, Senges J ym. Sirolimus-eluting stent treatment at high-volume centers confers lower mortality at 6-month follow-up: results from the prospective multicenter German Cypher Registry. Circulation 2009;120(7):600-6. «PMID: 19652087»PubMed
  136. Kontos MC, McQueen RH, Jesse RL ym. Can myocardial infarction be rapidly identified in emergency department patients who have left bundle-branch block? Ann Emerg Med 2001;37(5):431-8. «PMID: 11326177»PubMed
  137. Kotowycz MA, Cosman TL, Tartaglia C ym. Safety and feasibility of early hospital discharge in ST-segment elevation myocardial infarction--a prospective and randomized trial in low-risk primary percutaneous coronary intervention patients (the Safe-Depart Trial). Am Heart J 2010;159(1):117.e1-6. «PMID: 20102876»PubMed
  138. Louvard Y, Benamer H, Garot P ym. Comparison of transradial and transfemoral approaches for coronary angiography and angioplasty in octogenarians (the OCTOPLUS study). Am J Cardiol 2004;94(9):1177-80. «PMID: 15518616»PubMed
  139. Magid DJ, Calonge BN, Rumsfeld JS ym. Relation between hospital primary angioplasty volume and mortality for patients with acute MI treated with primary angioplasty vs thrombolytic therapy. JAMA 2000;284(24):3131-8. «PMID: 11135776»PubMed
  140. Mehilli J, Kastrati A, Schulz S ym. Abciximab in patients with acute ST-segment-elevation myocardial infarction undergoing primary percutaneous coronary intervention after clopidogrel loading: a randomized double-blind trial. Circulation 2009;119(14):1933-40. «PMID: 19332467»PubMed
  141. Mehran R, Lansky AJ, Witzenbichler B ym. Bivalirudin in patients undergoing primary angioplasty for acute myocardial infarction (HORIZONS-AMI): 1-year results of a randomised controlled trial. Lancet 2009;374(9696):1149-59. «PMID: 19717185»PubMed
  142. Mehta SR, Tanguay JF, Eikelboom JW ym. Double-dose versus standard-dose clopidogrel and high-dose versus low-dose aspirin in individuals undergoing percutaneous coronary intervention for acute coronary syndromes (CURRENT-OASIS 7): a randomised factorial trial. Lancet 2010;376(9748):1233-43. «PMID: 20817281»PubMed
  143. Mehta SR. Double-dose vs standard-dose clopidogrel in ACS patients undergoing PCI for STEMI. Paper presented at: Transcatheter Cardiovascular Therapeutics (TCT); 23 September 2009; San Francisco, California. http://www.springerlink.com/content/5m0433n1l8721u2q/
  144. Montalescot G, Ellis SG, de Belder MA ym. Enoxaparin in primary and facilitated percutaneous coronary intervention A formal prospective nonrandomized substudy of the FINESSE trial (Facilitated INtervention with Enhanced Reperfusion Speed to Stop Events). JACC Cardiovasc Interv 2010;3(2):203-12. «PMID: 20170878»PubMed
  145. Montalescot G, Wiviott SD, Braunwald E ym. Prasugrel compared with clopidogrel in patients undergoing percutaneous coronary intervention for ST-elevation myocardial infarction (TRITON-TIMI 38): double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2009;373(9665):723-31. «PMID: 19249633»PubMed
  146. Montelescot G. Intravenous enoxaparin associated with better ischaemic outcomes in primary PCI for STEMI than unfractionated heparin: results from the ATOLL study. European Society of Cardiology 2010 Congress
  147. Morrison LJ, Verbeek PR, McDonald AC ym. Mortality and prehospital thrombolysis for acute myocardial infarction: A meta-analysis. JAMA 2000;283(20):2686-92. «PMID: 10819952»PubMed
  148. Nallamothu BK, Bates ER. Percutaneous coronary intervention versus fibrinolytic therapy in acute myocardial infarction: is timing (almost) everything? Am J Cardiol 2003;92(7):824-6. «PMID: 14516884»PubMed
  149. Nunn CM, O'Neill WW, Rothbaum D ym. Long-term outcome after primary angioplasty: report from the primary angioplasty in myocardial infarction (PAMI-I) trial. J Am Coll Cardiol 1999;33(3):640-6. «PMID: 10080463»PubMed
  150. Patel TN, Bavry AA, Kumbhani DJ ym. A meta-analysis of randomized trials of rescue percutaneous coronary intervention after failed fibrinolysis. Am J Cardiol 2006;97(12):1685-90. «PMID: 16765114»PubMed
  151. Peters RJ, Joyner C, Bassand JP ym. The role of fondaparinux as an adjunct to thrombolytic therapy in acute myocardial infarction: a subgroup analysis of the OASIS-6 trial. Eur Heart J 2008;29(3):324-31. «PMID: 18245119»PubMed
  152. Pfeffer MA, McMurray JJ, Velazquez EJ ym. Valsartan, captopril, or both in myocardial infarction complicated by heart failure, left ventricular dysfunction, or both. N Engl J Med 2003;349:1893-906
  153. Pijls NH, Fearon WF, Tonino PA ym. Fractional flow reserve versus angiography for guiding percutaneous coronary intervention in patients with multivessel coronary artery disease: 2-year follow-up of the FAME (Fractional Flow Reserve Versus Angiography for Multivessel Evaluation) study. J Am Coll Cardiol 2010;56(3):177-84. «PMID: 20537493»PubMed
  154. Pinto DS, Kirtane AJ, Nallamothu BK ym. Hospital delays in reperfusion for ST-elevation myocardial infarction: implications when selecting a reperfusion strategy. Circulation 2006;114(19):2019-25. «PMID: 17075010»PubMed
  155. Politi L, Sgura F, Rossi R ym. A randomised trial of target-vessel versus multi-vessel revascularisation in ST-elevation myocardial infarction: major adverse cardiac events during long-term follow-up. Heart 2010;96(9):662-7. «PMID: 19778920»PubMed
  156. Post PN, Kuijpers M, Ebels T ym. The relation between volume and outcome of coronary interventions: a systematic review and meta-analysis. Eur Heart J 2010;31(16):1985-92. «PMID: 20511324»PubMed
  157. Rathore SS, Curtis JP, Chen J ym. Association of door-to-balloon time and mortality in patients admitted to hospital with ST elevation myocardial infarction: national cohort study. BMJ 2009;338():b1807. «PMID: 19454739»PubMed
  158. Rawles JM. Quantification of the benefit of earlier thrombolytic therapy: five-year results of the Grampian Region Early Anistreplase Trial (GREAT). J Am Coll Cardiol 1997;30(5):1181-6. «PMID: 9350912»PubMed
  159. Rivers JT, White HD, Cross DB ym. Reinfarction after thrombolytic therapy for acute myocardial infarction followed by conservative management: incidence and effect of smoking. J Am Coll Cardiol 1990;16(2):340-8. «PMID: 2115538»PubMed
  160. Sabatine MS, Cannon CP, Gibson CM ym. Addition of clopidogrel to aspirin and fibrinolytic therapy for myocardial infarction with ST-segment elevation. N Engl J Med 2005;352(12):1179-89. «PMID: 15758000»PubMed
  161. Schofer J, Büttner J, Geng G ym. Prehospital thrombolysis in acute myocardial infarction. Am J Cardiol 1990;66(20):1429-33. «PMID: 2251987»PubMed
  162. Schömig A, Mehilli J, Antoniucci D ym. Mechanical reperfusion in patients with acute myocardial infarction presenting more than 12 hours from symptom onset: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293(23):2865-72. «PMID: 15956631»PubMed
  163. Sejersten M, Ripa RS, Maynard C ym. Timing of ischemic onset estimated from the electrocardiogram is better than historical timing for predicting outcome after reperfusion therapy for acute anterior myocardial infarction: a DANish trial in Acute Myocardial Infarction 2 (DANAMI-2) substudy. Am Heart J 2007;154(1):61.e1-8. «PMID: 17584552»PubMed
  164. Sgarbossa EB, Pinski SL, Barbagelata A ym. Electrocardiographic diagnosis of evolving acute myocardial infarction in the presence of left bundle-branch block. GUSTO-1 (Global Utilization of Streptokinase and Tissue Plasminogen Activator for Occluded Coronary Arteries) Investigators. N Engl J Med 1996;334(8):481-7. «PMID: 8559200»PubMed
  165. Sinert R, Newman DH, Brandler E ym. Immediate ß-blockade in patients with myocardial infarctions: is there evidence of benefit? Ann Emerg Med 2010;56(5):571-7. «PMID: 20493586»PubMed
  166. Spaulding C, Henry P, Teiger E ym. Sirolimus-eluting versus uncoated stents in acute myocardial infarction. N Engl J Med 2006;355(11):1093-104. «PMID: 16971716»PubMed
  167. Spaulding C, Morice MC, Lancelin B ym. Is the volume-outcome relation still an issue in the era of PCI with systematic stenting? Results of the greater Paris area PCI registry. Eur Heart J 2006;27(9):1054-60. «PMID: 16569652»PubMed
  168. Spaulding C, Teiger E, Commeau P ym. Four-year follow-up of TYPHOON (trial to assess the use of the CYPHer sirolimus-eluting coronary stent in acute myocardial infarction treated with BallOON angioplasty). JACC Cardiovasc Interv 2011;4(1):14-23. «PMID: 21251624»PubMed
  169. Steg PG, Bonnefoy E, Chabaud S ym. Impact of time to treatment on mortality after prehospital fibrinolysis or primary angioplasty: data from the CAPTIM randomized clinical trial. Circulation 2003;108(23):2851-6. «PMID: 14623806»PubMed
  170. Steg PG, James S, Harrington RA ym. Ticagrelor versus clopidogrel in patients with ST-elevation acute coronary syndromes intended for reperfusion with primary percutaneous coronary intervention: A Platelet Inhibition and Patient Outcomes (PLATO) trial subgroup analysis. Circulation 2010;122(21):2131-41. «PMID: 21060072»PubMed
  171. Steinbeck G, Andresen D, Seidl K ym. Defibrillator implantation early after myocardial infarction. N Engl J Med 2009;361(15):1427-36. «PMID: 19812399»PubMed
  172. Stenestrand U, Lindbäck J, Wallentin L ym. Long-term outcome of primary percutaneous coronary intervention vs prehospital and in-hospital thrombolysis for patients with ST-elevation myocardial infarction. JAMA 2006;296(14):1749-56. «PMID: 17032988»PubMed
  173. Stone GW, Lansky AJ, Pocock SJ ym. Paclitaxel-eluting stents versus bare-metal stents in acute myocardial infarction. N Engl J Med 2009;360(19):1946-59. «PMID: 19420364»PubMed
  174. Stone GW, Witzenbichler B, Guagliumi G ym. Bivalirudin during primary PCI in acute myocardial infarction. N Engl J Med 2008;358(21):2218-30. «PMID: 18499566»PubMed
  175. Sutton AG, Campbell PG, Graham R ym. A randomized trial of rescue angioplasty versus a conservative approach for failed fibrinolysis in ST-segment elevation myocardial infarction: the Middlesbrough Early Revascularization to Limit INfarction (MERLIN) trial. J Am Coll Cardiol 2004;44(2):287-96. «PMID: 15261920»PubMed
  176. Svensson L, Aasa M, Dellborg M ym. Comparison of very early treatment with either fibrinolysis or percutaneous coronary intervention facilitated with abciximab with respect to ST recovery and infarct-related artery epicardial flow in patients with acute ST-segment elevation myocardial infarction: the Swedish Early Decision (SWEDES) reperfusion trial. Am Heart J 2006;151(4):798.e1-7. «PMID: 16569536»PubMed
  177. Svilaas T, Vlaar PJ, van der Horst IC ym. Thrombus aspiration during primary percutaneous coronary intervention. N Engl J Med 2008;358(6):557-67. «PMID: 18256391»PubMed
  178. Tebbe U, Hochadel M, Bramlage P ym. In-hospital outcomes after elective and non-elective percutaneous coronary interventions in hospitals with and without on-site cardiac surgery backup. Clin Res Cardiol 2009;98(11):701-7. «PMID: 19597756»PubMed
  179. Prehospital thrombolytic therapy in patients with suspected acute myocardial infarction. The European Myocardial Infarction Project Group. N Engl J Med 1993;329(6):383-9. «PMID: 8326971»PubMed
  180. Toma M, Buller CE, Westerhout CM ym. Non-culprit coronary artery percutaneous coronary intervention during acute ST-segment elevation myocardial infarction: insights from the APEX-AMI trial. Eur Heart J 2010;31(14):1701-7. «PMID: 20530505»PubMed
  181. Weaver AN, Henderson RA, Gilchrist IC ym. Arterial access and door-to-balloon times for primary percutaneous coronary intervention in patients presenting with acute ST-elevation myocardial infarction. Catheter Cardiovasc Interv 2010;75(5):695-9. «PMID: 20146306»PubMed
  182. Weaver WD, Cerqueira M, Hallstrom AP ym. Prehospital-initiated vs hospital-initiated thrombolytic therapy. The Myocardial Infarction Triage and Intervention Trial. JAMA 1993;270(10):1211-6. «PMID: 8355383»PubMed
  183. Widimsky P, Bilkova D, Penicka M ym. Long-term outcomes of patients with acute myocardial infarction presenting to hospitals without catheterization laboratory and randomized to immediate thrombolysis or interhospital transport for primary percutaneous coronary intervention. Five years' follow-up of the PRAGUE-2 Trial. Eur Heart J 2007;28(6):679-84. «PMID: 17298968»PubMed
  184. Widimský P, Budesínský T, Vorác D ym. Long distance transport for primary angioplasty vs immediate thrombolysis in acute myocardial infarction. Final results of the randomized national multicentre trial--PRAGUE-2. Eur Heart J 2003;24(1):94-104. «PMID: 12559941»PubMed
  185. Wienbergen H, Zeymer U, Gitt AK ym. Prognostic impact of acute beta-blocker therapy on top of aspirin and angiotensin-converting enzyme inhibitor therapy in consecutive patients with ST-elevation acute myocardial infarction. Am J Cardiol 2007;99(9):1208-11. «PMID: 17478143»PubMed
  186. Vlaar PJ, Svilaas T, van der Horst IC ym. Cardiac death and reinfarction after 1 year in the Thrombus Aspiration during Percutaneous coronary intervention in Acute myocardial infarction Study (TAPAS): a 1-year follow-up study. Lancet 2008;371(9628):1915-20. «PMID: 18539223»PubMed
  187. Yusuf S, Mehta SR, Chrolavicius S ym. Effects of fondaparinux on mortality and reinfarction in patients with acute ST-segment elevation myocardial infarction: the OASIS-6 randomized trial. JAMA 2006;295(13):1519-30. «PMID: 16537725»PubMed
  188. Yusuf S, Sleight P, Pogue J ym. Effects of an angiotensin-converting-enzyme inhibitor, ramipril, on cardiovascular events in high-risk patients. The Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators. N Engl J Med 2000;342(3):145-53. «PMID: 10639539»PubMed
  189. Zahn R, Gottwik M, Hochadel M ym. Volume-outcome relation for contemporary percutaneous coronary interventions (PCI) in daily clinical practice: is it limited to high-risk patients? Results from the Registry of Percutaneous Coronary Interventions of the Arbeitsgemeinschaft Leitende Kardiologische Krankenhausarzte (ALKK). Heart 2008;94(3):329-35. «PMID: 17664190»PubMed
  190. Zijlstra F, Hoorntje JC, de Boer MJ ym. Long-term benefit of primary angioplasty as compared with thrombolytic therapy for acute myocardial infarction. N Engl J Med 1999;341(19):1413-9. «PMID: 10547403»PubMed
  191. Tukia H. Sydäninfarktin jälkeinen masennus. Kirjallisuuskatsaus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos/Finohta. Ohtanen-tunniste: 157
  192. Effects of ramipril on cardiovascular and microvascular outcomes in people with diabetes mellitus: results of the HOPE study and MICRO-HOPE substudy. Heart Outcomes Prevention Evaluation Study Investigators. Lancet 2000;355(9200):253-9. «PMID: 10675071»PubMed
  193. Al-Mallah MH, Tleyjeh IM, Abdel-Latif AA ym. Angiotensin-converting enzyme inhibitors in coronary artery disease and preserved left ventricular systolic function: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Am Coll Cardiol 2006;47(8):1576-83. «PMID: 16630993»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko