KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2011-05-27   | Tila: päivityksessä  |  Aihepiiri(t): Hammaslääketiede, Infektiosairaudet, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä
PDF Tulosta

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet

Käypä hoito
27.5.2011
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Äkillisistä suun alueen infektioista valtaosa on hammasperäisiä.
  • Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on toissijainen, eikä sen aloittamisella voi perustella hammaslääketieteellisen hoidon lykkäämistä, sillä infektiopesäkkeen tehokkaan hoidon viivästyminen tai puuttuminen voi johtaa infektion kehittymiseen henkeä uhkaavaksi.
  • Mikrobilääkehoitoon päädyttäessä tulee potilaan seurannan olla yhtä tiivistä ja huolellista kuin ilman mikrobilääkkeitä annettavan hammaslääketieteellisen hoidon yhteydessä.
  • Suun äkillisistä infektioista pääosa on suun normaalin mikrobiston aerobisten ja anaerobisten bakteerien aiheuttamia sekainfektioita.
  • Hammasperäisten infektioiden hoidossa ensisijaisesti käytettäviä lääkkeitä ovat infektion vakavuuden, potilaan infektioalttiuden ja mikrobilääkkeiden viimeaikaisen käytön mukaan määräytyen penisilliini tai amoksisilliini yhdessä metronidatsolin kanssa tai amoksisilliini-klavulaanihappo. Kefalosporiinin ja metronidatsolin yhdistelmää käytetään ensisijaisena potilaille, jotka ovat allergisia penisilliinille. Anafylaktisen reaktion penisilliinistä saaneiden potilaiden hoitoon voidaan käyttää klindamysiiniä tai doksisykliiniä.
  • Mikrobilääkeprofylaksi on aiheellinen aina ennen infektoituneen alueen kirurgisia toimenpiteitä. Se annetaan kerta-annoksena tuntia ennen toimenpidettä.

Aiheen rajaus

Tavoitteet

  • Päivittää tiedot antibioottien käyttöaiheista ja vasta-aiheista suun akuuttien infektioiden hoidossa.
  • Ohjeistaa mikrobilääkkeen valintaa suun äkillisten infektioiden empiirisessä hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä ottaen huomioon potilaan muut sairaudet ja niiden hoito.

Kohderyhmä

  • Avoterveydenhuollon hammaslääkärit ja lääkärit.
  • Muut potilaille tietoa jakavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten suuhygienistit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat.

Määritelmät

  • Äkillisellä suun alueen infektiolla tarkoitetaan tässä suosituksessa äkillisesti alkanutta ja kliinisesti ja/tai radiologisesti todennettavissa olevaa infektioita, jonka keskeisiä oireita ovat kipu ja turvotus ja johon voi liittyä infektion yleisoireita kuten kuumetta.
  • Mikrobilääkehoidon kohteena on infektio
    • Empiirisellä mikrobilääkehoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka annetaan ilman mikrobiologista diagnoosia kokemusperäisen tiedon ja paikallisten herkkyystilastojen perusteella.
    • Kohdennettu mikrobilääkehoito perustuu mikrobiologiseen diagnoosiin.
  • Mikrobilääkeprofylaksilla tarkoitetaan systeemistä mikrobilääkitystä, jolla pyritään estämään joko toimenpidealueen infektio, sen vaikeutuminen tai yleistyneen infektion kuten sepsiksen tai etäinfektion kehittyminen.
    • Kerta-annosprofylaksi annetaan yhtenä, tavanomaista hoitoannosta suurempana annoksena noin 60 minuuttia ennen toimenpidettä.
    • Jatkettu profylaksi tarkoittaa kerta-annosprofylaksin ja toimenpiteen jälkeen annettavaa lyhytkestoista normaaliannoksista mikrobilääkehoitoa.
  • Paikallisantisepti on pinnallisesti käytettävä kemiallinen aine tai aineseos, joka vähentää mikrobimäärää.

Hammasperäisten infektioiden ilmaantuvuus

Taulukko 1. Vakavan infektion tunnusmerkit.
Potilaan tutkiminen Avoterveydenhuollossa hoidettava Sairaalaan lähettämisen aiheet
Yleisanamneesi Ei yleissairauksia Infektiokomplikaatioille altistava yleissairaus tai lääkitys: suuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Yleistila Normaali Kuume
Suuri syketaajuus
Sairauden tunne
Poikkeava huimaus tai väsymys
Tajunnan tason muutokset
Inspektio ja palpaatio Paikallinen turvotus, lievä punoitus tai kuumotus Lisääntyvä turvotus
Nielemis-, puhe- tai hengitysvaikeudet
Ihottuma
Suun avaus Normaali tai vähän rajoittunut Selkeästi rajoittunut

Kuolleisuus hammasperäisiin infektioihin

Etiologia

Ehkäisy

Taulukko 2. Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.
Suurentuneen infektioriskin potilaat Keskisuuren infektioriskin potilaat Suuren infektioriskin potilaat
  • Komplisoitumaton diabetes (B-GHbA1C < 8 %, < 64 mmol/mol)
  • Autoimmuunitautia sairastavat, joilla ei lääkitystä tai lievä immunosuppressio (prednisoni aikuisilla < 10 mg/vrk, enintään yksi immunosuppressiivinen lääke)
  • Remissiossa oleva reumatauti ja aiemmissa leikkauksissa ei infektiokomplikaatioita
  • Elinsiirron jälkeinen immunosuppressio, joka jo keventynyt ja vakiintunut (noin > 6 kk siirrosta)
  • Endokardiitin tai reumakuumeen jälkitila (> 12 kk sairastumisesta)
  • Nivel- tai verisuoniproteesipotilaat postoperatiivisen paranemisajan jälkeen (> 6 kk), jos useita tai ongelmallisia proteeseja
  • Kliinisesti oireeton tai vähäoireinen maksakirroosi
  • Lääkehoidon aiheuttama tai muu lievä leukopenia (< 2.5 x109/l) tai lievä neutropenia (> 1 x 109/l)
  • Potilaat, joiden suun infektiota on toistuvasti hoidettu mikrobilääkkeillä ilman infektio-pesäkkeeseen kohdistuvaa hammaslääketieteellistä hoitoa
  • Labiili tai komplisoitunut diabetes (B-GHbA1C 8–9 %, 64–75 mmol/mol tai selkeät elinkomplikaatiot, kuten nefro-, retino- tai neuropatia)
  • Pitkälle edennyttä munuaistautia sairastavat potilaat, predialyysi- ja dialyysipotilaat (P-krea > 300 µmol/l)
  • Kompensoitu maksakirroosi, johon liittyy jo hyytymistekijöiden vähentyminen
  • Kantasolusiirron saaneet potilaat, joilla jatkuva immunosuppression tarve
  • Autoimmuunitautia tai nivelreumaa sairastavat, joilla useampia immunosuppressiivisia lääkkeitä tai biologinen lääkitys
  • Nivel- tai verisuoniproteesipotilaat 6 kuukauden ajan leikkauksen jälkeen
  • Vuoden sisällä sairastettu todennäköinen suuperäinen etäinfektio, kuten esimerkiksi suun mikrobien aiheuttama sepsis, endokardiitti tai etäpaise
  • Akuutit verisyövät (leukemiat, lymfoomat) ja niiden hoidot (solunsalpaajat, kantasolusiirtoon menevät)
  • Lääkehoidon aiheuttama tai muu syvä neutropenia (< 1 x 109/l)
  • Kliinisesti manifestoitunut maksan vajaatoiminta: keltaisuutta (ikterus), s-bilirubiini yli 2–3-kertaisesti suurentuneet maksa-arvot
  • Elinsiirtoa odottavat tai juuri elinsiirron saaneet potilaat (< 6 kk siirrosta)
  • Sydämen mekaaninen keinoläppä tai alle vuoden sisällä asetettu muu verisuoniston keinomateriaali (sydämen bioläppä, verisuoniproteesi tai verisuonistentti)
  • Huonosti tasapainossa oleva sydämen vajaatoiminta
  • Todennäköinen suuperäinen akuutti yleis- tai etäinfektio

Diagnostiikka

Kliininen diagnoosi

Radiologiset tutkimukset

Laboratoriotutkimukset

Mikrobilääkehoito

Käyttöaiheet

Taulukko 3. Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä.
Kerta-annos
-profylaksi
Jatkettu profylaksi (yleensä 3–5 vrk) Mikrobilääkehoito
(yleensä 5–7 vrk)
Hammasperäisen äkillisen infektion kirurginen hoito
  • kaikille paisepotilaille fokushampaan poiston yhteydessä
  • aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito
  • ei tule kyseeseen
  • aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio
  • aina keskisuuren ja suuren infektioriskin potilaille
Endodonttisen äkillisen infektion hoito
  • infektioriskipotilaille apikaalisen parodontiitin endodonttisen hoidon yhteydessä
  • aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito
  • ei tule kyseeseen
  • aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio
  • harkittava keskisuuren ja suuren infektioriskin potilaiden apikaalisen parodontiitin endodonttisen hoidon lisänä
Parodontologisen äkillisen infektion hoito
  • infektioriskipotilaille
  • aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito
  • ei tule kyseeseen
  • aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio
  • harkittava nekrotisoivien parodontaalisairauksien paikallishoidon lisänä
  • parodontaalipaiseen mekaanisen hoidon lisänä keskisuuren tai suuren infektioriskin potilailla
Hammastraumojen hoito
  • kaikille potilaille
  • kaikille hammas-luksaatio- ja leukamurtuma-potilaille (5–7 vrk)
  • ei tule kyseeseen
Luuhun ulottuvat operatiiviset toimenpiteet (vrt. hampaan operatiivinen poisto, ei infektiota)
  • kaikille potilaille
  • yleensä terveille kirurgisen toimenpiteen laajuuden mukaan
  • infektioriskipotilaille
  • ei tule kyseeseen

Vasta-aiheet

  • Mikrobilääkehoidon vasta-aiheet ovat
    • Yleiset lääkehoidon ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet (esimerkiksi allergia lääkeaineelle tai valmisteen muulle ainesosalle, yhteisvaikutukset muiden potilaan käyttämien lääkkeiden kanssa, yleissairauksien tai niiden hoidon aiheuttama poikkeava lääkeainemetabolia tai muu yhteisvaikutus).
    • Noudatettava varovaisuutta, mikäli potilas on aiemmin sairastanut rajun antibioottiripulin (Clostridium difficile -ripuli).
    • Raskauden ja imetyksen aikana on käytettävä harkintaa mikrobilääkityksen aloituksessa ja varmistuttava sen turvallisuudesta sikiölle ja imetettävälle lapselle.
    • Mikrobilääkehoito ei vähennä akuutin pulpiitin oireita «Mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä eikä sitä suositella äkillisen pulpiitin hoidossa.»C eikä sitä yleensä suositella hampaan sisään rajoittuvien infektioiden hoitoon. Mikrobilääkehoito ei korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa.

Mikrobilääkeprofylaksi hammashoidon yhteydessä

Taulukko 4. Ensisijaiset mikrobilääkkeet hammasperäisten infektiokomplikaatioiden kerta-annosprofylaksissa.
Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle
(muu kuin anafylaktinen reaktio)1)
Penisilliiniallergikolle (anafylaktinen reaktio)
  1. Ensisijainen potilaille, joilla on profylaksia vaativa nivelproteesi tai muu tuore elimistöön asennettu vierasesine (taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2), (työryhmä suosittaa Staphylococcus aureuksen kattamista). Internet-linkki www.aaos.org, Information Statement «http://www.aaos.org/about/papers/advis.asp»3. Amoksisilliini on myös mahdollinen.
Aiemmin terveet ja suurentuneen infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset Amoksisilliini 2 g Kefaleksiini 1.5 g Klindamysiini 600 mg
Lapset Amoksisilliini 50 mg/kg Kefaleksiini 50 mg/kg Klindamysiini 20 mg/kg
Keskisuuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset Amoksisilliini 2 g + metronidatsoli 400 mg Kefaleksiini 1.5 g + metronidatsoli 400 mg Klindamysiini 600 mg ± metronidatsoli 400 mg
Lapset Amoksisilliini 50 mg/kg + metronidatsoli 15 mg/kg Kefaleksiini 50 mg/kg + metronidatsoli 15 mg/kg Klindamysiini 20 mg/kg ± metronidatsoli 15 mg/kg
Suuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito
Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito
Taulukko 5. Jatketun profylaksin ensilinjan mikrobilääkehoidot.
Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle
(muu kuin anafylaktinen reaktio)1)
Penisilliiniallergikolle (anafylaktinen reaktio)
  1. Ensisijainen potilaille, joilla on profylaksia vaativa nivelproteesi tai muu tuore elimistöön asennettu vierasesine (taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2), (työryhmä suosittaa Staphylococcus aureuksen kattamista).
Aiemmin terveet ja suurentuneen ja keskisuuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset V-penisilliini 1 milj. IU x 3–4 Kefaleksiini 500 mg x 3
  1. Doksisykliini 100 mg x 1
  2. Klindamysiini 300 mg x 4
Lapset V-penisilliini 66 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Kefaleksiini 50–100 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan
Suuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito
Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito

Mikrobilääkeprofylaksi kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä

Taulukko 6. Ensilinjan mikrobilääkityksen vaihtoehdot hammasperäisen infektion hoidossa.
Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle
(muu kuin anafylaktinen reaktio)
Penisilliiniallergikolle
(anafylaktinen reaktio)
Aiemmin terveet
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset V-penisilliini 1 milj. IU x 3–4 + metronidatsoli 400 mg x 3 Kefaleksiini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3 Klindamysiini 300 mg x 4
Lapset V-penisilliini 66 mg/kg/vrk + metronidatsoli 22.5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Kefaleksiini 50–100 mg/kg/vrk + metronidatsoli 22.5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan
Suurentuneen ja keskisuuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset
  1. Amoksisilliini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3
  2. Amoksisilliini-klavulaanihappo 500(125) mg x 3
Kefaleksiini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3 Klindamysiini 300 mg x 4
Lapset
  1. Amoksisilliini 40 mg/kg/vrk + metronidatsoli 22.5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan
  2. Amoksisilliini-klavulaanihappo 45 (6.4) mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan
Kefaleksiini 50–100 mg/kg/vrk + metronidatsoli 22.5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan
Suuren infektioriskin potilaat
(taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2)
Aikuiset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito
Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito

Mikrobilääkehoidon periaatteet

Endodonttisten infektioiden mikrobilääkehoito

Mikrobilääkkeen valinta endodonttisessa hoidossa

Akuuttien parodontologisten infektioiden mikrobilääkehoito

Parodontaalipaiseen hoitolinjat

Nekrotisoivien parodontaalisairauksien hoitolinjat

Mikrobilääkkeet hammas- ja leukatraumojen hoidossa

Lasten mikrobilääkehoidon erityispiirteet

Seuranta

  • Potilaan huolellinen seuranta ja selkeiden jatkohoito-ohjeiden antaminen suullisesti ja kirjallisesti on leukojen alueen infektioiden hoidon yhteydessä erityisen tärkeää, koska suun ja leukojen infektioissa tilanteen kehittymistä on hyvin vaikea arvioida «Toimenpidehetkellä veressä oleva osuva mikrobilääke todennäköisesti estää hammasperäisiä etäinfektioita.»D.
  • Taudin vaikeusasteen mukaan ensimmäinen seurantakäynti on hyvä ajoittaa jo 1–2 vuorokauden päähän, jolloin hoitovaste jo yleensä näkyy.
  • Suun ja nielun alueen turvotus ja kivut haittaavat syömistä ja juomista ja saattavat vaikeuttaa myös lääkkeenottoa.
  • Varsinaisen infektion hoidon lisäksi tulee huolehtia myös potilaan ravitsemuksesta, neste- ja elektrolyyttitasapainosta, kipulääkityksestä ja suuhygieniasta.
  • Aloitetusta hoidosta huolimatta hammasperäinen tulehdus voi jatkaa leviämistä.
    • Etu- ja kulmahammasalueiden infektiot vastaavat yleensä hyvin hammaslääkärin antamaan hoitoon.
    • Poskihampaiden, etenkin alaleuan poskihampaiden tulehdukset voivat levitä nopeastikin. Alaleuan poskihammasalueelta tulehdus leviää tyypillisesti suunpohjan kielenpuoleisiin pehmytkudoksiin, mistä on suora yhteys nielua ja kaulaa ympäröiviin syviin rakenteisiin alas aina välikarsinaan saakka.
    • Alaleuan aition infektio voi myös kehittyä suunpohjan flegmoniksi (angina Ludovici eli ns. Ludwigin angiina).
    • Yläleuan poskihammasperäiset infektiot leviävät yleensä suulakeen tai poskeen, mutta ne voivat levitä poskionteloihin ja jopa silmäkuoppaan.
  • Potilaan tulee ottaa yhteyttä lähimpään päivystävään sairaalaan aina, jos hänelle nousee kuume tai kehittyy muita vakavan infektion merkkejä (taulukko «Vakavan infektion tunnusmerkit.»1).

Porrastus ja työnjako

  • Potilas, jolla on hammasperäinen infektio, tutkitaan ja hoidetaan aina viipymättä.
  • Potilaat, joilla on vakavan infektion oireita (taulukko «Vakavan infektion tunnusmerkit.»1), tulee ohjata hoitoon päivystystapauksena.
  • Potilaat, joilla on hammasperäisille infektiokomplikaatioille altistava perussairaus tai lääkitys, tulee myös arvioida päivystystapauksena.
  • Aiemmin terveen potilaan (taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2) suun alueen infektiot hoidetaan avoterveydenhuollossa. Sama koskee sellaista suurentuneen infektioriskin potilasta (taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2), jolla ei ole yleisoireita eikä infektio uhkaa henkiteitä (taulukko «Vakavan infektion tunnusmerkit.»1).
  • Septisen potilaan (tunnistettu infektiofokus ja systeeminen elimistön vaste sille: kuume, suurentunut syke ja hengitystaajuus) ja potilaan, jolla on muita vakavan infektion merkkejä, hoito kuuluu aina sairaalaan (taulukko «Vakavan infektion tunnusmerkit.»1).
  • Keskisuuren infektioriskin potilaan (taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2) ensisijainen hoitopaikka on vastaavasti avoterveydenhoito, mutta hoitolinjoista ja työnjaosta suositellaan konsultoimaan lähialueen suutautien poliklinikkaa tai perussairauden hoidosta vastuussa olevaa lääkäriä.
  • Suuren infektioriskin potilaan (taulukko «Potilaskohtaiset infektion riskitekijät.»2) ensisijainen hoitopaikka on sairaala, mutta niin sovittaessa hoito voidaan toteuttaa yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa. Tällöin ensisijainen hoitovastuu on sairaalalla.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet -suosituksen historiatiedot «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3

Puheenjohtaja:

Riina Richardson, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoishammaslääkäri, suulääketieteen yliopistolehtori; HY ja HYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikka

Sihteeri:

Anne Hiiri, HLT, terveydenhuollon erikoishammaslääkäri, terveysjohtaja; Kotkan kaupunki, (Käypä hoito -toimittaja)

Jäsenet:

Heikki Alapulli, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri; HYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikka, Lastenklinikan yksikkö

Asko Järvinen, dosentti, sisätautien, infektiosairauksien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS:n infektiosairauksien klinikka

Marianne Pinnola, kliinisen hammashoidon (parodontologia) erikoishammaslääkäri, terveyskeskushammaslääkäri; Salon kaupunki

Harri Saxén, dosentti, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; HYKS:n lasten- ja nuortensairaala

Tero Soukka, dosentti, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, apulaisylihammaslääkäri; TYKS:n suusairauksien klinikka

Leo Tjäderhane, kariologian ja endodontian professori; Oulun yliopisto

Sidonnaisuudet

Heikki Alapulli: Toimii terveydenhuoltoalan pörssiyrityksen Oral Hammaslääkärit Oyj:n kliinisen hoidon neuvottelukunnan jäsenenä.

Anne Hiiri: Ei sidonnaisuuksia.

Asko Järvinen: Kutsuttuna luennoitsijana terveydenhuoltoalan ja lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (OrionPharma, FILHA ry, Bayer, Arcada, Farmasian oppimiskeskus, Lääketietokeskus). Osallistunut ulkomaisiin ja kotimaisiin lääketieteellisiin kongresseihin tai koulutustilaisuuksiin lääkealan yritysten rahoittamana (Suomen MSD, Baxter, Pfizer, AstraZeneca, Wyethi, Astellas, Octapharma). Antanut asiantuntija-apua terveydenhuollon ja lääkealan yrityksille (Astellas, Euroopan elintarvikevirasto, Lääketietokeskus, Pfizer, Ipsat Therapies Oy, CLS Behring, Lääkevahinkolautakunta, Kansaneläkelaitos, OrionPharma).

Marianne Pinnola: Ei sidonnaisuuksia.

Riina Richardsson: Toiminut lääkealan yrityksille asiantuntijan ja kouluttajana palkkiota vastaan ja osallistunut koulutustilaisuuksien suunnitteluun (MSD Oy, Schering-Plough Oy, Pfizer Ltd UK). Osallistunut lääkealan yritysten maksamana ulkomaisiin kongresseihin (Schering-Plough Oy, Pfizer Ltd UK, Astellas Pharma Ltd UK).

Harri Saxén: Kutsuttuna vieraana kansainvälisissä kongresseissa, jolloin kuluista ovat vastanneet lääkealan yritykset (Suomen MSD, Astellas, GSK). Luennoinut lääkealan yritysten pitämissä koulutustilaisuuksissa ja saanut niistä palkkion (Suomen MSD, Orion).

Tero Soukka: Osallistunut kongressimatkalle (Synthes Oy).

Leo Tjäderhane: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Meurman JH (a), Lumio J, Valtonen V ym. Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksisuositus. Suom Hammaslääkäril 2008;15:32-4
  2. Meurman JH (b), Lumio J, Valtonen V ym. Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksisuositus. Suom Lääkäril 2008;63:2792-4
  3. Lee JJ, Hahn LJ, Kao TP ym. Post-tooth extraction sepsis without locoregional infection--a population-based study in Taiwan. Oral Dis 2009;15:602-7 «PMID: 19619196»PubMed
  4. Seppänen L, Rautemaa R, Lindqvist C ym. Changing clinical features of odontogenic maxillofacial infections. Clin Oral Investig 2010;14:459-65 «PMID: 19449042»PubMed
  5. Seppänen L, Lauhio A, Lindqvist C ym. Analysis of systemic and local odontogenic infection complications requiring hospital care. J Infect 2008;57:116-22 «PMID: 18649947»PubMed
  6. Chow AW. Infections of the oral cavity, neck and head. Kirjassa: Mandell GL, Bennett JE, Dolin R (toim.) Principles and practice of infectious diseases. Volume 1. 6. painos. Philadelphia: Churchill Livingstone 2005:787-802
  7. Richardson R, Seppänen L. Leukojen alueen syvät infektiot. Duodecim 2010;126:695-701 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo98709»6 «PMID: 20597319»PubMed
  8. Andreasen JO, Jensen SS, Schwartz O ym. A systematic review of prophylactic antibiotics in the surgical treatment of maxillofacial fractures. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:1664-8 «PMID: 17052593»PubMed
  9. Flores MT, Andersson L, Andreasen JO ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. I. Fractures and luxations of permanent teeth. Dent Traumatol 2007;23:66-71 «PMID: 17367451»PubMed
  10. Flores MT, Andersson L, Andreasen JO ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. II. Avulsion of permanent teeth. Dent Traumatol 2007;23:130-6 «PMID: 17511833»PubMed
  11. Flores MT, Malmgren B, Andersson L ym. Guidelines for the management of traumatic dental injuries. III. Primary teeth. Dent Traumatol 2007;23:196-202 «PMID: 17635351»PubMed
  12. Hinckfuss SE, Messer LB. An evidence-based assessment of the clinical guidelines for replanted avulsed teeth. Part II: prescription of systemic antibiotics. Dent Traumatol 2009;25:158-64 «PMID: 19290893»PubMed
  13. Esposito M, Grusovin MG, Tzanetea E ym. Interventions for replacing missing teeth: treatment of perimplantitis. Cochrane Database Syst Rev 2010;7:CD004970 «PMID: 20556759»PubMed
  14. Ylijoki S, Suuronen R, Jousimies-Somer H ym. Differences between patients with or without the need for intensive care due to severe odontogenic infections. J Oral Maxillofac Surg 2001;59:867-72; discussion 872-3 «PMID: 11474438»PubMed
  15. Herrera D, Roldán S, González I ym. The periodontal abscess (I). Clinical and microbiological findings. J Clin Periodontol 2000;27:387-94 «PMID: 10883867»PubMed
  16. Marucha PT. Acute gingival infections. Kirjassa: Carranza's clinical periodontology. Newman MG, Takei HH, Klokkevold PR, Carranza FA (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA 2006a:391-403
  17. Novak MJ. Classification of diseases and conditions affecting the periodontium. Kirjassa: Carranza's clinical periodontology. Newman MG, Takei HH, Klokkevold PR, Carranza FA (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA 2006:100-9
  18. Dodson TB, Perrott DH, Kaban LB. Pediatric maxillofacial infections: a retrospective study of 113 patients. J Oral Maxillofac Surg 1989;47:327-30 «PMID: 2926541»PubMed
  19. Biederman GR, Dodson TB. Epidemiologic review of facial infections in hospitalized pediatric patients. J Oral Maxillofac Surg 1994;52:1042-5 «PMID: 8089789»PubMed
  20. Kuriyama T, Karasawa T, Nakagawa K ym. Bacteriologic features and antimicrobial susceptibility in isolates from orofacial odontogenic infections. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2000;90:600-8 «PMID: 11077383»PubMed
  21. Herrera D, Roldán S, O'Connor A ym. The periodontal abscess (II). Short-term clinical and microbiological efficacy of 2 systemic antibiotic regimes. J Clin Periodontol 2000;27:395-404 «PMID: 10883868»PubMed
  22. Dahlén G. Microbiology and treatment of dental abscesses and periodontal-endodontic lesions. Periodontol 2000 2002;28:206-39 «PMID: 12013343»PubMed
  23. Jacinto RC, Gomes BP, Ferraz CC ym. Microbiological analysis of infected root canals from symptomatic and asymptomatic teeth with periapical periodontitis and the antimicrobial susceptibility of some isolated anaerobic bacteria. Oral Microbiol Immunol 2003;18:285-92 «PMID: 12930519»PubMed
  24. Jaramillo A, Arce RM, Herrera D ym. Clinical and microbiological characterization of periodontal abscesses. J Clin Periodontol 2005;32:1213-8 «PMID: 16268997»PubMed
  25. Brook I. Microbiology of acute sinusitis of odontogenic origin presenting with periorbital cellulitis in children. Ann Otol Rhinol Laryngol 2007;116:386-8 «PMID: 17561769»PubMed
  26. Siqueira J. Microbiology of apical periodontitis. Kirjassa: Essential Endodontology. Prevention and treatment of apical periodontitis. Ørstavik D, Pitt Ford T (toim.) 2. painos. Blackwell Munksgaard Ltd, Oxford, UK 2008:135-96
  27. Robertson D, Smith AJ. The microbiology of the acute dental abscess. J Med Microbiol 2009;58:155-62 «PMID: 19141730»PubMed
  28. Listgarten MA, socransky SS. Ultrastructural characteristics of a spirochete in the lesion of acute necrotizing ulcerative gingivostomatitis (Vincent's infection). Arch Oral Biol 1964;9:95-6 «PMID: 14104906»PubMed
  29. Loesche WJ, Syed SA, Laughon BE ym. The bacteriology of acute necrotizing ulcerative gingivitis. J Periodontol 1982;53:223-30 «PMID: 6122728»PubMed
  30. Rihtniemi L, Tjäderhane L, Kotiranta A, Lauhio A ja Richardson R. Juurikanavien mikrobilyödökset Suomessa ja niiden merkitys. Suom Hammaslääkäril 2010;1:18-26
  31. Bergmann OJ. Oral infections and septicemia in immunocompromised patients with hematologic malignancies. J Clin Microbiol 1988;26:2105-9 «PMID: 3182997»PubMed
  32. Melkos AB, Massenkeil G, Arnold R ym. Dental treatment prior to stem cell transplantation and its influence on the posttransplantation outcome. Clin Oral Investig 2003;7:113-5 «PMID: 12768464»PubMed
  33. Bamias A, Kastritis E, Bamia C ym. Osteonecrosis of the jaw in cancer after treatment with bisphosphonates: incidence and risk factors. J Clin Oncol 2005;23:8580-7 «PMID: 16314620»PubMed
  34. Yamagata K, Onizawa K, Yanagawa T ym. A prospective study to evaluate a new dental management protocol before hematopoietic stem cell transplantation. Bone Marrow Transplant 2006;38:237-42 «PMID: 16850033»PubMed
  35. Seppänen L, Richardson R, Suuronen R, Lindqvist C. Hammasperäiset sairaalahoitoa vaatineet infektiot – aineisto Potilasvakuutuskeskukseen toimitetuista vahinkoilmoituksista. Suom Hammaslääkäril 2006;13:514-25
  36. Seppänen L, Lemberg KK, Lauhio A ym. Is dental treatment of an infected tooth a risk factor for locally invasive spread of infection? J Oral Maxillofac Surg 2011;69:986-93 «PMID: 20950917»PubMed
  37. Aikuisten vaikean sepsiksen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2009 (19.10.2009). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  38. Gendron R, Grenier D, Maheu-Robert L. The oral cavity as a reservoir of bacterial pathogens for focal infections. Microbes Infect 2000;2:897-906 «PMID: 10962273»PubMed
  39. Rajasuo A, Nyfors S, Kanervo A ym. Bacteremia after plate removal and tooth extraction. Int J Oral Maxillofac Surg 2004;33:356-60 «PMID: 15145038»PubMed
  40. Kinane DF, Riggio MP, Walker KF ym. Bacteraemia following periodontal procedures. J Clin Periodontol 2005;32:708-13 «PMID: 15966875»PubMed
  41. Parahitiyawa NB, Jin LJ, Leung WK ym. Microbiology of odontogenic bacteremia: beyond endocarditis. Clin Microbiol Rev 2009;22:46-64, Table of Contents «PMID: 19136433»PubMed
  42. Grubeck-Loebenstein B, Wick G. The aging of the immune system. Adv Immunol 2002;80:243-84 «PMID: 12078483»PubMed
  43. Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of antibiotic prophylaxis in third molar surgery: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1909-21 «PMID: 17884515»PubMed
  44. Pharmaca Fennica 2010. www.terveysportti.fi/terveysportti/pharmaca2.pharmaca «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/pharmaca2.pharmaca»7
  45. Lindeboom JA, Frenken JW, Valkenburg P ym. The role of preoperative prophylactic antibiotic administration in periapical endodontic surgery: a randomized, prospective double-blind placebo-controlled study. Int Endod J 2005;38:877-81 «PMID: 16343114»PubMed
  46. Lindeboom JA, Tuk JG, Kroon FH ym. A randomized prospective controlled trial of antibiotic prophylaxis in intraoral bone grafting procedures: single-dose clindamycin versus 24-hour clindamycin prophylaxis. Mund Kiefer Gesichtschir 2005;9:384-8 «PMID: 16270222»PubMed
  47. Brennan MT, Runyon MS, Batts JJ ym. Odontogenic signs and symptoms as predictors of odontogenic infection: a clinical trial. J Am Dent Assoc 2006;137:62-6 «PMID: 16457000»PubMed
  48. Lambrecht JT. Antibiotic prophylaxis and therapy in oral surgery: a review. Quintessence Int 2007;38:689-97 «PMID: 17823688»PubMed
  49. Cachovan G, Böger RH, Giersdorf I ym. Comparative efficacy and safety of moxifloxacin and clindamycin in the treatment of odontogenic abscesses and inflammatory infiltrates: a phase II, double-blind, randomized trial. Antimicrob Agents Chemother 2011;55:1142-7 «PMID: 21173173»PubMed
  50. Sigurdsson A. Clinical manifestation and diagnosis. Kirjassa: Essential Endodontology. Prevention and treatment of apical periodontitis. Ørstavik D, Pitt Ford T (toim.) 2. painos. Blackwell Munksgaard Ltd, Oxford, UK 2008:235-61
  51. Keenan JV, Farman AG, Fedorowicz Z ym. A Cochrane systematic review finds no evidence to support the use of antibiotics for pain relief in irreversible pulpitis. J Endod 2006;32:87-92 «PMID: 16427452»PubMed
  52. Commentary by Ram Nair Nair PNR, Duncan HF, Pitt Ford TR, Luder HU (2008) Histological, ultrastructural and quantitative investigations on the response of healthy human pulps to experimental capping with Mineral Trioxide Aggregate: a randomized controlled trial. International Endodontic Journal 41, 128-50. Int Endod J 2009;42:421 «PMID: 19356179»PubMed
  53. Matthews DC, Sutherland S, Basrani B. Emergency management of acute apical abscesses in the permanent dentition: a systematic review of the literature. J Can Dent Assoc 2003;69:660 «PMID: 14611715»PubMed
  54. Lewis MA, McGowan DA, MacFarlane TW. Short-course high-dosage amoxycillin in the treatment of acute dento-alveolar abscess. Br Dent J 1986;161:299-302 «PMID: 3535857»PubMed
  55. Lewis MA, Carmichael F, MacFarlane TW ym. A randomised trial of co-amoxiclav (Augmentin) versus penicillin V in the treatment of acute dentoalveolar abscess. Br Dent J 1993;175:169-74 «PMID: 8398438»PubMed
  56. Baumgartner JC, Xia T. Antibiotic susceptibility of bacteria associated with endodontic abscesses. J Endod 2003;29:44-7 «PMID: 12540219»PubMed
  57. Pinheiro ET, Gomes BP, Drucker DB ym. Antimicrobial susceptibility of Enterococcus faecalis isolated from canals of root filled teeth with periapical lesions. Int Endod J 2004;37:756-63 «PMID: 15479258»PubMed
  58. Brescó-Salinas M, Costa-Riu N, Berini-Aytés L ym. Antibiotic susceptibility of the bacteria causing odontogenic infections. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2006;11:E70-5 «PMID: 16388299»PubMed
  59. Jacinto RC, Gomes BP, Shah HN ym. Incidence and antimicrobial susceptibility of Porphyromonas gingivalis isolated from mixed endodontic infections. Int Endod J 2006;39:62-70 «PMID: 16409330»PubMed
  60. Kuriyama T, Absi EG, Williams DW ym. An outcome audit of the treatment of acute dentoalveolar infection: impact of penicillin resistance. Br Dent J 2005;198:759-63; discussion 754; quiz 778 «PMID: 15980845»PubMed
  61. Skucaite N, Peciuliene V, Vitkauskiene A ym. Susceptibility of endodontic pathogens to antibiotics in patients with symptomatic apical periodontitis. J Endod 2010;36:1611-6 «PMID: 20850663»PubMed
  62. Ahl DR, Hilgeman JL, Snyder JD. Periodontal emergencies. Dent Clin North Am 1986;30:459-72 «PMID: 3459680»PubMed
  63. Heitz-Mayfield LJ. Systemic antibiotics in periodontal therapy. Aust Dent J 2009;54 Suppl 1:S96-101 «PMID: 19737272»PubMed
  64. Melnik PR, Takei HH. Treatment of periodontal abscess. Kirjassa: Carranza's clinical periodontology. Newman MG, Takei HH, Klokkevold PR, Carranza FA (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA 2006:714-21
  65. Slots J, Research, Science and Therapy Committee. Systemic antibiotics in periodontics. J Periodontol 2004;75:1553-65 «PMID: 15633334»PubMed
  66. Preshaw PM. Antibiotics in the treatment of periodontitis. Dent Update 2004;31:448-50, 453-4, 456 «PMID: 15554049»PubMed
  67. Holmstrup P, Westergaard J. Necrotizing periodontal disease. Kirjassa: Clinical periodontology and implant dentistry. Lindhe J, Lang NP, Karring T (toim). Volume I, 5. painos. Blackwell Munksgaard, Oxford, UK 2008:459-74
  68. Marucha PT. Treatment of acute gingival disease. Kirjassa: Carranza's clinical periodontology. Newman MG, Takei HH, Klokkevold PR, Carranza FA (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA 2006b:706-13
  69. Hartnett AC, Shiloah J. The treatment of acute necrotizing ulcerative gingivitis. Quintessence Int 1991;22:95-100 «PMID: 2068255»PubMed
  70. Horning GM. Necotizing gingivostomatitis: NUG to noma. Compend Contin Educ Dent 1996;17:951-4, 956, 957-8 passim; quiz 964 «PMID: 9533316»PubMed
  71. Johnson BD, Engel D. Acute necrotizing ulcerative gingivitis. A review of diagnosis, etiology and treatment. J Periodontol 1986;57:141-50 «PMID: 3514841»PubMed
  72. American Academy on Pediatric Dentistry Council on Clinical Affairs. Guideline on appropriate use of antibiotic therapy for pediatric dental patients. Pediatr Dent 2008;30:212-4 «PMID: 19216423»PubMed
  73. Guggenheimer J. Tetracyclines and the human dentition. Compend Contin Educ Dent 1984;5:245-8, 251-2, 254 «PMID: 6380926»PubMed
  74. Olson CA, Riley HD Jr. Complications of tetracycline therapy. J Pediatr 1966;68:783-91 «PMID: 5325961»PubMed
  75. Volovitz B, Shkap R, Amir J ym. Absence of tooth staining with doxycycline treatment in young children. Clin Pediatr (Phila) 2007;46:121-6 «PMID: 17325084»PubMed
  76. Akintoye SO, Brennan MT, Graber CJ ym. A retrospective investigation of advanced periodontal disease as a risk factor for septicemia in hematopoietic stem cell and bone marrow transplant recipients. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;94:581-8 «PMID: 12424452»PubMed
  77. Brown JB, Rosenstein D, Mullooly J ym. Impact of intensified dental care on outcomes in human immunodeficiency virus infection. AIDS Patient Care STDS 2002;16:479-86 «PMID: 12437859»PubMed
  78. Diz Dios P, Tomás Carmona I, Limeres Posse J ym. Comparative efficacies of amoxicillin, clindamycin, and moxifloxacin in prevention of bacteremia following dental extractions. Antimicrob Agents Chemother 2006;50:2996-3002 «PMID: 16940094»PubMed
  79. Duckworth R, Waterhouse JP, Britton DE ym. Acute ulcerative gingivitis. A double-blind controlled clinical trial of metronidazole. Br Dent J 1966;120:599-602 «PMID: 4957500»PubMed
  80. Fouad AF, Rivera EM, Walton RE. Penicillin as a supplement in resolving the localized acute apical abscess. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;81:590-5 «PMID: 8734709»PubMed
  81. Henry M, Reader A, Beck M. Effect of penicillin on postoperative endodontic pain and swelling in symptomatic necrotic teeth. J Endod 2001;27:117-23 «PMID: 11491635»PubMed
  82. Keenan JV, Farman AG, Fedorowicz Z ym. Antibiotic use for irreversible pulpitis. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD004969 «PMID: 15846738»PubMed
  83. LaPorte DM, Waldman BJ, Mont MA ym. Infections associated with dental procedures in total hip arthroplasty. J Bone Joint Surg Br 1999;81:56-9 «PMID: 10068004»PubMed
  84. Lockhart PB, Brennan MT, Kent ML ym. Impact of amoxicillin prophylaxis on the incidence, nature, and duration of bacteremia in children after intubation and dental procedures. Circulation 2004;109:2878-84 «PMID: 15173031»PubMed
  85. Michalowicz BS, Hodges JS, DiAngelis AJ ym. Treatment of periodontal disease and the risk of preterm birth. N Engl J Med 2006;355:1885-94 «PMID: 17079762»PubMed
  86. Nagle D, Reader A, Beck M ym. Effect of systemic penicillin on pain in untreated irreversible pulpitis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2000;90:636-40 «PMID: 11077389»PubMed
  87. Oliver R, Roberts GJ, Hooper L ym. Antibiotics for the prophylaxis of bacterial endocarditis in dentistry. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD003813 «PMID: 18843649»PubMed
  88. Pickenpaugh L, Reader A, Beck M ym. Effect of prophylactic amoxicillin on endodontic flare-up in asymptomatic, necrotic teeth. J Endod 2001;27:53-6 «PMID: 11487166»PubMed
  89. Tomás Carmona I, Limeres Posse J, Diz Dios P ym. Bacterial endocarditis of oral etiology in an elderly population. Arch Gerontol Geriatr 2003;36:49-55 «PMID: 12849098»PubMed
  90. Wade AB, Blake GC, Mirza KB. Effectiveness of metronidazole in treating the acute phase of ulcerative gingivitis. Dent Pract Dent Rec 1966;16:440-3 «PMID: 5222061»PubMed
  91. Walton RE, Chiappinelli J. Prophylactic penicillin: effect on posttreatment symptoms following root canal treatment of asymptomatic periapical pathosis. J Endod 1993;19:466-70 «PMID: 8263455»PubMed
  92. Van der Meer JT, Van Wijk W, Thompson J ym. Efficacy of antibiotic prophylaxis for prevention of native-valve endocarditis. Lancet 1992;339:135-9 «PMID: 1346008»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko