KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)

Käypä hoito
22.11.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

Koosteet

Potilaalle

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Jos toistuviin apneajaksoihin liittyy unen häiriintyminen ja päiväväsymys, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
  • Hoitamaton uniapnea lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, sydän- ja verisuonitautien vaaraa, tapaturmavaaraa, terveydenhuoltopalveluiden tarvetta sekä ennenaikaista kuolleisuutta.
  • Kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneapotilailla yleisiä. Hoitamaton uniapnea näyttääkin lisäävän vaaraa joutua liikenneonnettomuuteen riippumatta siitä, kokeeko potilas olevansa väsynyt vai ei.
  • Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä tulisi todeta ja hoitaa nykyistä varhemmin varsinkin nuorilla ja keski-ikäisillä.
  • Oireyhtymän diagnoosi perustuu anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja unirekisteröintiin. Väsymyksen aiheuttajina tulee erityisesti ottaa huomioon myös masennus, muut unihäiriöt ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Uniapnean oire voi olla myös unettomuus.
  • Liikapainoisen uniapneapotilaan hoitoon kuuluvat aina painonhallinta ja elämäntapaohjaus. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito.
  • Keskivaikea tai vaikea uniapneaoireyhtymä hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla.
  • Valikoiduilla potilailla uniapneaa voidaan hoitaa uniapneakiskolla tai kirurgisin toimenpitein.
  • Hoidon tavoitteena on oireiden lievittyminen, työkyvyn säilyttäminen, elämänlaadun parantaminen, liitännäissairauksien ehkäisy ja lievittäminen sekä ennenaikaisen kuolleisuuden estäminen.
  • Uniapneaa voidaan ehkäistä painonhallinnalla sekä korjaamalla kasvuiässä uniapnean kannalta epäsuotuisan purennan ja leukasuhteiden kehittymistä oikomishoidolla.

Aiheen rajaus

  • Hoitosuosituksessa käsitellään aikuisten obstruktiivista uniapneaoireyhtymää (jäljempänä uniapnea) sen eri muodoissa. Sentraalista uniapneaa ei tässä suosituksessa käsitellä.

Tavoitteet

  • Parantaa uniapnean tunnistamista, huomioon ottamista, hoitoa ja seurantaa.

Kohderyhmät

  • Uniapneapotilaita tutkivat ja hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset.

Määritelmiä

  • Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimentumia (hypopnea), jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana. Apneoiden ja hypopneoiden keskimääräinen esiintyvyys tuntia kohden ilmaistaan apnea-hypopneaindeksinä (AHI).
  • Osittaisella unenaikaisella ylähengitystieahtaumalla tarkoitetaan pitkiä, yli minuutin kestäviä jaksoja, joissa sisäänhengitysvirtauksen rajoittuminen ei johda hengityskatkokseen tai välittömään havahtumiseen, vaan hengitysyritykset, kovaääninen kuorsaus ja hiilidioksidipitoisuus lisääntyvät vähitellen.
  • Hengityskatkoksiin liittyy veren happikyllästeisyyden pieneneminen, ja ne päättyvät tavallisesti lyhyisiin tiedostamattomiin havahtumisiin unesta.
  • Kun uniapneaan liittyy oireita (taulukko «Oireiden esiintyvyys uniapneapotilailla. Luvut perustuvat pääosin potilaiden itse ilmoittamiin oireisiin.»2), puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
  • Suosituksessa käytetyt lyhenteet on esitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Käypä hoito -suosituksessa Uniapnea käytettyjä lyhenteitä»1.

Epidemiologia

Patofysiologia

Uniapnealle altistavat tekijät

Liitännäissairaudet

  • Uniapneaa ja osittaista unenaikaista ylähengitystieahtaumaa sairastavilla esiintyy usein samanaikaisesti monia muita sairauksia. Tämä johtuu osittain samoista vaaratekijöistä, kuten liikapainosta, mutta osa sairauksista on seurausta unenaikaisesta hengityshäiriöstä.
  • Tunnetut uniapnean liitännäissairaudet ja vaaratekijät on koottu sähköiseen tausta-aineistoon «Uniapnean liitännäissairaudet»3.

Sydän- ja verisuonitaudit

Muut liitännäissairaudet

Ehkäisy

  • Uniapnean ehkäisykeinojen tehosta tiedetään vähän, koska ehkäisystä ei tiettävästi ole tehty pitkäaikaisseurantoja.
  • Normaalipainon ylläpitäminen saattaa ehkäistä uniapnean ilmaantumista.
  • Tupakoimattomuus saattaa ehkäistä uniapneaa, koska tupakointi lisää ylähengitysteiden limakalvojen turvotusta.
  • Alkoholin ja bentsodiatsepiinijohdosten käytön välttäminen erityisesti iltaisin saattaa estää yöllisiä hengityskatkoja, koska nämä aineet lamaavat hengitystä ja rentouttavat lihaksia.
  • Lasten leukasuhteiden ja purentavirheiden oikea-aikaisella oikomishoidolla voidaan usein ohjata leukojen kasvua uniapneaa ehkäisevään suuntaan.

Diagnostiikka

Oireet

Kliininen tutkimus

  • Kliinisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota sydämen ja keuhkojen auskultaatiolöydöksiin, verenpaineeseen, painoindeksiin ja vyötärön ympärykseen (ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten lihavuus «Lihavuus (aikuiset)»5; Lisätietoa aiheesta: Vyötärönympäryksen mittaminen «Painoindeksi ja vyötärön ympärys»12 ja artikkelin kuva «Vyötärönympäryksen mittaamiskohta»1 ). Lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti uniapnealle altistaviin rakenteisiin:
    • nenän tukkoisuuteen (allerginen nuha, polyypit, väliseinän vinous, aikaisemmat traumat)
    • kielen ja risojen kokoon
    • pehmeän suulaen pituuteen ja velttouteen (kitakielekkeen venyttyminen, paksuuntuminen ja uurteisuus ovat usein kuorsauksen merkkejä)
    • kasvojen ja leukojen sekä niiden suhteiden poikkeavuuksiin ja purentavirheisiin (erityisesti alaleuan pienuus tai retrognatia, alakasvojen hyvin pieni tai suurentunut korkeus, suuret ylipurennat, avopurenta)
    • kaulan rakenteeseen.
  • Kognitiivisen suorituskyvyn ja psyykkisen tilanteen arviointi on keskeistä potilaan työ- ja toimintakyvyn kannalta.
  • Allergiset ylähengitysteiden tulehdukset voivat pahentaa uniapnean oireita.
  • Epäilyt muista altistavista sairauksista, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta, reumasta, akromegaliasta tai kyfoskolioosista, kirjataan.
  • Erikoissairaanhoidossa selvitetään tarvittaessa muun muassa seuraavia asioita:
    • Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolla nenän, nielun ja kurkunpään tutkimuksilla selvitetään ylähengitysteiden mahdolliset ahtaumakohdat. Nenän kautta tehtävä alanielun ja kurkunpään tähystys fiberoskoopin avulla voi antaa lisätietoa etenkin kielenkannan ja velton kurkunkannen (laryngomalasia) aiheuttamista ahtaumista. Fiberoskopiatutkimus on mahdollista tehdä myös sedatoidulle potilaalle makuulla (sleep endoscopy).
    • Oikomishoidon erikoishammaslääkäri ja suu- ja leukakirurgi arvioivat tarvittaessa kallorakenteita, leukasuhteita ja purentaa.
    • Normaalipainoisilla miespuolisilla uniapneapotilailla pieni alaleuka ja lyhyt kallonpohja liittynevät uniapneaan. Sen sijaan ylipainoisilla uniapneapotilailla pään ja leukojen alueen kefalometristen tasojen divergenssi, pään ekstensio sekä mahdollisesti kookas kieli ja pehmeä suulaki liittyvät uniapneaan. Lisätietoa sähköisessä tausta-aineistossa «Ylähengitysteiden tilavuuteen vaikuttavista tekijöistä»13.
    • Kieliluun alhainen sijainti liittyy uniapneaan painoindeksistä riippumatta «Kieliluun alhainen sijainti ilmeisesti liittyy uniapneaan ainakin miehillä.»B.
    • Nielun pehmytosia ahtauttavia tekijöitä tutkitaan tarvittaessa tietokonetomografian ja magneettikuvan avulla.

Kliinisneurofysiologiset tutkimukset

Neuropsykologinen tutkimus

  • Kognitiivinen toimintakyky on huonontunut osalla uniapneapotilaista, ja se on yhteydessä työkyvyn heikentymiseen ja lisääntyneeseen onnettomuusriskiin. Kognitiivisia toimintoja arvioitaessa kliininen tutkimus ja anamneesi ovat ensisijaisia. Apuna voidaan käyttää myös kyselytestejä. Muutoksia esiintyy kognitiivisessa prosessointinopeudessa, tarkkaavuuden ylläpitämisessä, toiminnanohjauksessa, uuden oppimisessa ja muistissa, konstruktionaalisissa taidoissa sekä psykomotorisessa suoriutumisessa. Uniapneapotilaiden kognitiivista toimintakykyä arvioidaan tarvittaessa laajalla neuropsykologisella tutkimuksella osana työkyvyn arviointia ja erotusdiagnostiikkaa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Kognitiivisen toimintakyvyn muutokset ja uniapnea»14.

Erotusdiagnostiikka

Taulukko 1. Uniapnean kliinisen vaikeusasteen arvioiminen päiväaikaisen uneliaisuuden ja unirekisteröinnin perusteella «Sleep-related breathing disorders in adults: recommendations for syndrome definition and measurement techniques in clinical research. The Report of an American Academy of Sleep Medicine Task Force. Sl»79, «Institute for Clinical Systems Improvement (ICSI). Diagnosis and treatment of obstructive sleep apnea. Bloomington (MN). March 2005»80.
Vaikeusaste Uneliaisuus Happikyllästeisyys (%) Apnea-hypopneaindeksi
Lievä Ilmenee vain paikallaan ollessa, ei välttämättä päivittäin, ja aiheuttaa vain vähäistä haittaa sosiaalisessa ja työelämässä SaO2 keskimäärin ≥ 90 ja minimi ≥ 85 5–15
Kohtalainen Päivittäistä, kun aktiivisuus vähäistä ja tilanne vaatii kohtalaista keskittymistä (esimerkiksi autolla ajo, kokoukseen osallistuminen, elokuvien katselu) SaO2 keskimäärin < 90 ja minimi ≥ 70 16–30
Vaikea Päivittäisissä tehtävissä, jotka vaativat aktiivisuutta tai selvää keskittymistä (esimerkiksi autolla ajo, keskustelu, syöminen, kävely).
Aiheuttaa huomattavaa haittaa sosiaalisessa elämässä ja työssä
SaO2 keskimäärin < 90 ja minimi < 70 > 30
Taulukko 2. Oireiden esiintyvyys uniapneapotilailla. Luvut perustuvat pääosin potilaiden itse ilmoittamiin oireisiin.
Oireet Osuus (%) uniapneapotilaista Kirjallisuusviitteet
Yöaikaiset Kuorsaus 70–95 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Unenaikaiset hengityskatkot 75 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Herääminen tukehtumisen tunteeseen 18–31 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Levoton yöuni 50 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Yöhikoilu 50 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys 28 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Närästys 54–76 «Zanation AM, Senior BA. The relationship between extraesophageal reflux (EER) and obstructive sleep apnea (OSA). Sleep Med Rev 2005;9:453-8 »146
Suun kuivuminen 74 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Kuolaaminen 36 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Unettomuus 28–59, naisilla yleisempi «Lavie P. Insomnia and sleep-disordered breathing. Sleep Med 2007;8 Suppl 4:S21-5 »59
Päiväaikaiset Päiväväsymys naisilla 23–42 «Young T, Palta M, Dempsey J ym. The occurrence of sleep-disordered breathing among middle-aged adults. N Engl J Med 1993;328:1230-5 »3, «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
miehillä 15–30
Pakkonukahtelu naisilla 29 «Young T, Palta M, Dempsey J ym. The occurrence of sleep-disordered breathing among middle-aged adults. N Engl J Med 1993;328:1230-5 »3
miehillä 23
Aamupäänsärky 18–29 «Loh NK, Dinner DS, Foldvary N ym. Do patients with obstructive sleep apnea wake up with headaches? Arch Intern Med 1999;159:1765-8 »147, «Neau JP, Paquereau J, Bailbe M ym. Relationship between sleep apnoea syndrome, snoring and headaches. Cephalalgia 2002;22:333-9 »148
Muistihäiriöt 66 «Engleman HM, Douglas NJ. Sleep. 4: Sleepiness, cognitive function, and quality of life in obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Thorax 2004;59:618-22 »149, «Flemons WW, Reimer MA. Development of a disease-specific health-related quality of life questionnaire for sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 1998;158:494-503 »150
Keskittymisvaikeudet 78 «Engleman HM, Douglas NJ. Sleep. 4: Sleepiness, cognitive function, and quality of life in obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Thorax 2004;59:618-22 »149, «Flemons WW, Reimer MA. Development of a disease-specific health-related quality of life questionnaire for sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 1998;158:494-503 »150
Mielialahäiriöt 7–70 «Saunamäki T, Jehkonen M. Depression and anxiety in obstructive sleep apnea syndrome: a review. Acta Neurol Scand 2007;116:277-88 »72
Impotenssi, heikentynyt libido 30 «Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3.»145
Yskä 33 «Birring SS, Ing AJ, Chan K ym. Obstructive sleep apnoea: a cause of chronic cough. Cough 2007;3:7 »151, «Lee KK, Birring SS. Cough and sleep. Lung 2010;188 Suppl 1:S91-4 »152

Lähete erikoissairaanhoitoon ja kiireettömän hoidon kriteerit

  • Kiireettömän lähetteen edellytyksenä on vähintään kaksi alla luetelluista oireista «www.terveysportti.fi > Kirjasto > Hoidon perusteet > Keuhkosairaudet ja > Korva-, nenä- ja kurkkutaudit»95 (www.terveysportti.fi > Kirjasto > Hoitoon pääsyn perusteet > Keuhkosairaudet ja > Korva-, nenä- ja kurkkutaudit «http://www.terveysportti.fi/dtk/hpt/koti»2)
    • päiväväsymys
    • poikkeava nukahtelu
    • pitkään jatkunut äänekäs kuorsaus
    • hengityskatkoksia toisen henkilön toteamana
    • aamupäänsärky
    • toistuvat yölliset heräämiset tukehtumisen tunteeseen
    • uniapneaan mahdollisesti liittyvä muistihäiriö tai mielialahäiriö
    • epäily lihavuuteen liittyvästä ventilaatiovajauksesta.
  • Seuraavissa tilanteissa uniapnean tutkimukset on syytä käynnistää kiireellisinä:
    • oireinen potilas työskentelee ehdotonta valppautta vaativassa ammatissa (esimerkiksi ammattiautoilijat, veturinkuljettajat, lentäjät tai lennonjohdossa työskentelevät)
    • potilaalla on vaikea sydän- ja verisuonisairaus
    • uniapneaepäily raskaana olevalla naisella
    • ennen anestesiassa tehtävää toimenpidettä.
  • Esimerkki erikoissairaanhoidon lähetteeseen sisällytettävistä asioista on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa «»2.
  • Erikoissairaanhoidon työnjako vaihtelee paikkakunnittain.
  • Yleisperiaatteet lähetteen ohjaamisessa eri erikoisaloille ovat (tässä otettu huomioon, että yöpolygrafia on tehty ennen lähettämistä):
    • Jos yöpolygrafian tulos ei selitä potilaan oireita, muiden sairauksien selvittely on aiheellista.
    • Jos potilas on vähäoireinen ja yöpolygrafiassa havaitaan lievä uniapnea tai osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma, perusterveydenhuollossa ohjataan laihdutus- ja asentohoitoon.
    • Ellei näihin saada riittävää vastetta, potilas lähetetään korva-, nenä- ja kurkkutautien tai suusairauksien klinikkaan (painoindeksi alle 30 kg/m2) tai keuhkosairauksien klinikkaan (painoindeksi yli 30 kg/m2).
    • Mikäli yöpolygrafiassa havaitaan kohtalainen tai vaikea uniapnea tai potilas työskentelee erityistä vireyttä vaativassa ammatissa, hänet lähetetään ensisijaisesti keuhkosairauksien klinikkaan.

Hoitomuodot ja hoitovaste

Elämäntapahoidot

CPAP-hoito

CPAP-hoidon vaikutukset

CPAP-hoidon haittavaikutukset

Hoitoon sitoutuminen

Taulukko 3. CPAP-hoidon aiheuttamia haittoja ja hoidon onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Haitta Kirjallisuusviitteet
Aloitusvaiheessa Pitkäaikaisessa käytössä
Maskiongelmat Ilmavuoto (konjunktiviitti, epämukavuus, melu) «Rolfe I, Olson LG, Saunders NA. Long-term acceptance of continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Am Rev Respir Dis 1991;144:1130-3 »153, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154, «Stauffer JL, Fayter N, MacLurg BJ. Conjunctivitis from nasal CPAP apparatus. Chest 1984;86:802 »155 «Rolfe I, Olson LG, Saunders NA. Long-term acceptance of continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Am Rev Respir Dis 1991;144:1130-3 »153, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154, «Stauffer JL, Fayter N, MacLurg BJ. Conjunctivitis from nasal CPAP apparatus. Chest 1984;86:802 »155
Iho-ongelmat «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154 «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154
Ilmavuoto suusta, suun kuivuminen «Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG ym. Mouth leak with nasal continuous positive airway pressure increases nasal airway resistance. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:182-6 »116, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154 «Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG ym. Mouth leak with nasal continuous positive airway pressure increases nasal airway resistance. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:182-6 »116, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154
Herääminen yöllä «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Compliance and side effects in sleep apnea patients treated with nasal continuous positive airway pressure. West J Med 1989;150:165-9 »156 «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Compliance and side effects in sleep apnea patients treated with nasal continuous positive airway pressure. West J Med 1989;150:165-9 »156
Klaustrofobia «Kribbs NB, Pack AI, Kline LR ym. Objective measurement of patterns of nasal CPAP use by patients with obstructive sleep apnea. Am Rev Respir Dis 1993;147:887-95 »157
Nenäongelmat Nuha tai nenän tukkoisuus «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66:128-35 »114, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154, «Hoffstein V, Viner S, Mateika S ym. Treatment of obstructive sleep apnea with nasal continuous positive airway pressure. Patient compliance, perception of benefits, and side effects. Am Rev Respir Dis»158 «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66:128-35 »114, «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154, «Hoffstein V, Viner S, Mateika S ym. Treatment of obstructive sleep apnea with nasal continuous positive airway pressure. Patient compliance, perception of benefits, and side effects. Am Rev Respir Dis»158
Nenäverenvuoto, kipu nenässä «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66:128-35 »114, «Strumpf DA, Harrop P, Dobbin J ym. Massive epistaxis from nasal CPAP therapy. Chest 1989;95:1141 »159 «Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66:128-35 »114, «Strumpf DA, Harrop P, Dobbin J ym. Massive epistaxis from nasal CPAP therapy. Chest 1989;95:1141 »159
Muut CPAP-laitteen korkea paine «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7:81-99 »118, «Massie CA, McArdle N, Hart RW ym. Comparison between automatic and fixed positive airway pressure therapy in the home. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:20-3 »160, «Krieger J. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) in obstructive sleep apnea patients and nonapneic snorers. Sleep 1992;15:S42-6 »161 «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7:81-99 »118, «Massie CA, McArdle N, Hart RW ym. Comparison between automatic and fixed positive airway pressure therapy in the home. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:20-3 »160, «Krieger J. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) in obstructive sleep apnea patients and nonapneic snorers. Sleep 1992;15:S42-6 »161
Ilman nieleminen, refluksi «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Compliance and side effects in sleep apnea patients treated with nasal continuous positive airway pressure. West J Med 1989;150:165-9 »156 «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Compliance and side effects in sleep apnea patients treated with nasal continuous positive airway pressure. West J Med 1989;150:165-9 »156
Motivaatio hoitoon «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7:81-99 »118
Hoidon aiheuttama epämukavuus «Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7:81-99 »118
Yleinen sopeutumattomuus hoitoon «Krieger J. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) in obstructive sleep apnea patients and nonapneic snorers. Sleep 1992;15:S42-6 »161, «Waldhorn RE, Herrick TW, Nguyen MC ym. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure therapy of obstructive sleep apnea. Chest 1990;97:33-8 »162, «Rauscher H, Popp W, Wanke T ym. Acceptance of CPAP therapy for sleep apnea. Chest 1991;100:1019-23 »163
Ei vastetta hoitoon «Lojander J, Brander PE, Ammälä K. Nasopharyngeal symptoms and nasal continuous positive airway pressure therapy in obstructive sleep apnoea syndrome. Acta Otolaryngol 1999;119:497-502 »115, «Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Compliance and side effects in sleep apnea patients treated with nasal continuous positive airway pressure. West J Med 1989;150:165-9 »156, «Meslier N, Lebrun T, Grillier-Lanoir V ym. A French survey of 3,225 patients treated with CPAP for obstructive sleep apnoea: benefits, tolerance, compliance and quality of life. Eur Respir J 1998;12:1»164
Puolison häiriintyminen «Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 »154
Laitteen ääni «Meslier N, Lebrun T, Grillier-Lanoir V ym. A French survey of 3,225 patients treated with CPAP for obstructive sleep apnoea: benefits, tolerance, compliance and quality of life. Eur Respir J 1998;12:1»164

Uniapneakisko

Kirurginen hoito

  • Ellei uniapnean konservatiivinen hoito (elämäntapojen muutos, uniapneakisko tai CPAP) ole riittävä, potilas ei siedä hoitoa tai hänellä on merkittäviä uniapnealle altistavia nielun tai kasvojen alueen rakenteellisia tekijöitä, tulee harkita ylähengitysteiden tai kasvojen alueen kirurgiaa. Leikkaus voidaan kohdistaa yhdelle tasolle (esimerkiksi nenä, pehmeä suulaki, kielen kanta) tai usealle eri tasolle samanaikaisesti (monitasokirurgia).
  • Tutkimusnäyttö leikkauksen vaikutuksista uniapnean hoidossa on puutteellista ja ristiriitaista.
  • Muita leikkaushoitoja kuin lihavuus- ja leukakirurgiaa voidaan käyttää ensisijaisesti normaalipainoisten tai lievästi ylipainoisten potilaiden (painoindeksi alle 30 kg/m2) lieväoireisessa uniapneassa.

Ylähengitysteiden alueen kirurgia

Leukakirurgia

  • Keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon voidaan harkita myös leukaosteotomioita.
  • Vaikea purentavirhe on aihe oikomishoitoon myös lievässä uniapneassa.
  • Sekä ylä- että alaleukaa erikseen tai molempia yhdessä voidaan siirtää kirurgisesti eteenpäin, jolloin nielun alueen ilmatila lisääntyy ja unenaikaiset hengityskatkokset saattavat vähentyä. Leukaosteotomioilla voidaan saada paras tulos silloin, kun nielun ahtaumakohta on kielen kannan tasolla alanielun alueella (Fujitan tyyppi III «Uniapnean leikkaushoidoista»24).
  • Pelkästään pehmeän suulaen alueen ahtaumiin leukaosteotomioiden vaikutus on vähäinen. Riittävän radikaalisti toteutettu sekä ylä- että alaleuan yhtäaikainen siirto eteenpäin on uniapnean tehokkain avartava kirurginen hoitomuoto.
  • Oikomishoitopotilaan mahdollinen uniapnea tulee diagnosoida ennen leikkausta.
  • Leukaosteotomiaan liittyy yleensä sekä pre- että postoperatiivinen hampaiston oikomishoito kiintein kojein. Oikomiskirurginen hoito purennan ylläpitovaiheineen voi kestää oikomishoidon tarpeen ja laajuuden mukaan jopa 2–3 vuotta. Se toteutetaan oikomishoidon erikoishammaslääkärin ja suu- ja leukakirurgin yhteistyönä.
  • Ylä- ja alaleukojen invasiivinen kirurgia saattaa olla obstruktiivisen uniapnean tehokas hoito «Ylä- ja alaleukaa eteenpäin tuovat kirurgiset toimenpiteet ovat ilmeisesti tehokkaita obstruktiivisen uniapnean hoidossa.»B. Leikkauksesta voivat hyötyä ne konservatiivisessa hoidossa vasteetta jääneet potilaat, joilla on selkeitä uniapnealle altistavia kasvojen, suun ja nielun anatomisia poikkeavuuksia «Ylä- ja alaleukaa eteenpäin tuovat kirurgiset toimenpiteet ovat ilmeisesti tehokkaita obstruktiivisen uniapnean hoidossa.»B.

Lihavuuskirurgia

Lääkehoito

Ajoterveys ja työkyky

Ajoterveysvaatimukset

Työkyvyn arviointi

Anestesiaa edeltävä arviointi ja hoidon suunnittelu

Seuranta

CPAP-hoito

Muut hoitomuodot

Kuntoutus

  • Uniapneaa sairastavien lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat samat toimenpiteet kuin muissakin pitkäaikaissairauksissa. Lisätietoa aiheesta, ks. sähköinen tausta-aineisto «Uniapneaa sairastavien kuntoutus»28.
  • Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä saatetaan tarvita, jos uniapneaa sairastava työskentelee poikkeuksellista vireyttä vaativassa ammatissa.
  • Uniapneapotilaiden kuntoutusohjelmien hyödystä ei ole käytettävissä tutkimustietoa.

Kustannukset

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä

Uniapnea (aikuisen obstruktiivinen uniapnea) -suosituksen historiatiedot «Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»32

Puheenjohtaja:

Tarja Saaresranta, LT, dosentti, keuhkosairauksien ja keuhkoallergologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, osastonylilääkäri, professori (ma); TYKS:n keuhkosairauksien klinikka ja Turun yliopisto, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia

Jäsenet:

Ulla Anttalainen, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; TYKS:n keuhkosairauksien klinikka

Pirkko Brander, LKT, dosentti, keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; HUS, medisiininen tulosyksikkö, keuhkosairauksien vastuualue, Hyvinkään sairaala

Arja Helin-Salmivaara, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, erikoistutkija ja koulutusylilääkäri; Turun yliopisto, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito ja HUS:n yleislääketieteen yksikkö, (Käypä hoito -toimittaja)

Liisa Hiltunen, LT, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri; Oulun yliopisto, OYS ja Oulun terveyskeskus

Sari-Leena Himanen, LT, dosentti, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri, mvs. professori; Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kuvantamiskeskusliikelaitos, kliinisen neurofysiologian yksikkö ja Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos, fysiologia

Jukka Lojander, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, apulaisylilääkäri; HYKS, Jorvin sairaala

Riitta Pahkala, HLT, erikoishammaslääkäri, apulaisylihammaslääkäri; KYS:n suu- ja leukasairauksien klinikka

Markku Partinen, neurologian dosentti, neurologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, tutkimusjohtaja; Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed ja Helsingin yliopisto, kliinisten neurotieteiden osasto

Olli Polo, LT, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri, vastaava lääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS:n keuhkosairauksien klinikka, Uni- ja hengitysklinikka Unesta

Juha Seppä, LKT, apulaisylilääkäri; KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

Asiantuntijat:

Olli-Pekka Ryynänen, professori; Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos ja Kuopion yliopistollinen sairaala, perusterveydenhuolto

Tiia Saunamäki, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi; TAYS:n neuroalojen ja kuntoutuksen yksikkö

Noora Sjösten, TtM, FT; Työterveyslaitos, työyhteisöt ja organisaatiot, psykososiaalisten tekijöiden kärkitutkimusyksikkö, Turku

Irina Virtanen, LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys; Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, TYKS-SAPA-liikelaitos, kliinisen neurofysiologian palvelualue

Sidonnaisuudet

Ulla Anttalainen: Osallistunut ulkomaan kongressimatkalle lääkealan yrityksen rahoittamana (Pfizer/Boehringer-Ingelheim).

Pirkko E. Brander: Toistuvia luentoja lääkealan yritysten koulutuksissa (AstraZeneca, GlaxoSmithKline). Osallistunut ulkomaan kongressimatkoille lääkealan yritysten rahoittamana (AstraZeneca, Pfizer/Boehringer Ingelheim).

Arja Helin-Salmivaara: Ei sidonnaisuuksia.

Liisa Hiltunen: Suomen Diabetesliiton 2. varapuheenjohtaja. Toiminut luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa ja saanut luentopalkkion (Suomen MSD, Novo Nordisk, Sanofi-Aventis, Leiras, Eli Lilly). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kutsumana (Novo Nordisk, Eli Lilly,). Asiantuntijana lääkealan yritysten Advisory Boardissa (Novo Nordisk, Suomen MSD).

Sari-Leena Himanen: Toistuvia luentoja lääkealan yrityksen koulutuksissa (Leiras). Omistaa terveydenhuoltoalan yrityksen osakkeita (Neurotest Tampere Oy).

Jukka Lojander: Saanut palkkion osallistumisesta lääkealan yrityksen järjestämän koulutustilaisuuden suunnitteluun (GSK). Matkustanut ja osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoittamana (AZ, Roche, Lilly, Boehringer). Antanut asiantuntija-apua terveydenhuollon yhdistykselle ja saanut siitä palkkion (Filha).

Riitta Pahkala: Ei sidonnaisuuksia.

Markku Partinen: Toistuvia luentoja lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja saanut niistä luentopalkkion (Boehringer-Ingelheim, Cephalon, GSK, Leiras, MSD, Orion Pharma, Servier, UCB). Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan yritysten tukemana (Boehringer-Ingelheim, GSK, Leiras, Sanofi-Aventis, UCB). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Boehringer-Ingelheim, GSK, Leiras, MSD, Sanofi-Aventis, UCB). Osallistunut useisiin kliinisiin lääkeainetutkimuksiin (Actelion, Boehringer-Ingelheim, Bioprojet, Leiras, MSD, Mundipharma, Pfizer, Sanofi-Aventis, Servier, Takeda). Uniliitto ry:n puheenjohtaja, Suomen Unitutkimusseura ry:n hallituksen jäsen, World Association of Sleep Medicine hallituksen jäsen (Past President), EU Narcolepsy Network (perustajajäsen), International RBD study group (perustajajäsen), American Academy of Sleep Medicine, Sleep Research Society, ENS, ESRS, MDS, EURLSG, Suomen neurologinen yhdistys. Apurahoja tieteelliseen tutkimustyöhön Suomen Akatemia, Parkinsonsäätiö, Rinnekoti-Säätiö, Työsuojelurahasto. Helsingin yliopiston kliinisten laitosten neurologian osaston unilääketieteen vastuullinen tutkija (PI). Tutkimuskeskus Vitalmedin tutkimusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Olli Polo: Luentoja lääkealan yritysten ja laitevalmistajien järjestämissä koulutuksissa ja saanut niistä luentopalkkion (GSK, AstraZeneca, Leiras, Boehringer-Ingelheim, Orion Pharma, MSD, Pfizer, ResMed, Philips Respironics). Ulkomaan kongressimatkoja lääkealan yritysten rahoittamana (Orion Pharma, Leiras, Boehringer-Ingelheim, GSK, Weinmann). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (Orion Pharma, Pfizer). Tutkimusyhteistyötä uniapnean CPAP-laitteita valmistavan yrityksen (ResMed) kanssa. Toimii Uni- ja hengitysklinikka Unestan vastaavana lääkärinä ja tutkimuskeskus Relestian lääketieteellisenä johtajana.

Olli-Pekka Ryynänen: Wisane Oy:n hallituksen jäsen.

Tarja Saaresranta: Osallistunut European Respiratory Societyn kongressiin v. 2009 lääkealan yrityksen rahoittamana (Boehringer Ingelheim). FILHAN valtuuston jäsen 2008 alkaen. Suomen Unitutkimusseura ry:n puheenjohtaja vuoteen 2009. COST Action B26 (Sleep apnoea) Management Committeessa Suomen edustaja. European Sleep Research Society, Suomen edustaja Associated National Sleep Societies kokouksissa vuoteen 2009. Nordic Sleep Assembly, puheenjohtaja vuoteen 2009. Nordic Sleep Medicine Accreditation Committee, Suomen edustaja.

Juha Seppä: Ulkomaan kongressimatka lääkealan yrityksen rahoittamana ja kuntatyönantajan määräämänä (MSD). Lääkealan yrityksen allergialääkkeiden neuvottelukunnan jäsen (MSD).

Kirjallisuusviite

Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Telakivi T, Partinen M, Koskenvuo M ym. Periodic breathing and hypoxia in snorers and controls: validation of snoring history and association with blood pressure and obesity. Acta Neurol Scand 1987;76:69-75 «PMID: 3630648»PubMed
  2. Gislason T, Almqvist M, Eriksson G ym. Prevalence of sleep apnea syndrome among Swedish men--an epidemiological study. J Clin Epidemiol 1988;41:571-6 «PMID: 3385458»PubMed
  3. Young T, Palta M, Dempsey J ym. The occurrence of sleep-disordered breathing among middle-aged adults. N Engl J Med 1993;328:1230-5 «PMID: 8464434»PubMed
  4. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Prevalence of sleep-disordered breathing in women: effects of gender. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:608-13 «PMID: 11254512»PubMed
  5. Young T, Finn L, Austin D ym. Menopausal status and sleep-disordered breathing in the Wisconsin Sleep Cohort Study. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1181-5 «PMID: 12615621»PubMed
  6. Ip MS, Lam B, Tang LC ym. A community study of sleep-disordered breathing in middle-aged Chinese women in Hong Kong: prevalence and gender differences. Chest 2004;125:127-34 «PMID: 14718431»PubMed
  7. Partinen M, Hublin C. Epidemiology of sleep disorders. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 4. painos. Elsevier 2005, s. 626-47
  8. Bixler EO, Vgontzas AN, Lin HM ym. Excessive daytime sleepiness in a general population sample: the role of sleep apnea, age, obesity, diabetes, and depression. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:4510-5 «PMID: 15941867»PubMed
  9. Polo-Kantola P, Rauhala E, Helenius H ym. Breathing during sleep in menopause: a randomized, controlled, crossover trial with estrogen therapy. Obstet Gynecol 2003;102:68-75 «PMID: 12850609»PubMed
  10. Frey WC, Pilcher J. Obstructive sleep-related breathing disorders in patients evaluated for bariatric surgery. Obes Surg 2003;13:676-83 «PMID: 14627460»PubMed
  11. Anttalainen U, Saaresranta T, Kalleinen N ym. CPAP adherence and partial upper airway obstruction during sleep. Sleep Breath 2007;11:171-6 «PMID: 17287956»PubMed
  12. Howard ME, Desai AV, Grunstein RR ym. Sleepiness, sleep-disordered breathing, and accident risk factors in commercial vehicle drivers. Am J Respir Crit Care Med 2004;170:1014-21 «PMID: 15317672»PubMed
  13. Pack AI, Maislin G, Staley B ym. Impaired performance in commercial drivers: role of sleep apnea and short sleep duration. Am J Respir Crit Care Med 2006;174:446-54 «PMID: 16690976»PubMed
  14. Talmage JB, Hudson TB, Hegmann KT ym. Consensus criteria for screening commercial drivers for obstructive sleep apnea: evidence of efficacy. J Occup Environ Med 2008;50:324-9 «PMID: 18332782»PubMed
  15. Young T, Evans L, Finn L ym. Estimation of the clinically diagnosed proportion of sleep apnea syndrome in middle-aged men and women. Sleep 1997;20:705-6 «PMID: 9406321»PubMed
  16. Shahar E, Redline S, Young T ym. Hormone replacement therapy and sleep-disordered breathing. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:1186-92 «PMID: 12531779»PubMed
  17. Fletcher EC, DeBehnke RD, Lovoi MS ym. Undiagnosed sleep apnea in patients with essential hypertension. Ann Intern Med 1985;103:190-5 «PMID: 4014900»PubMed
  18. Williams AJ, Houston D, Finberg S ym. Sleep apnea syndrome and essential hypertension. Am J Cardiol 1985;55:1019-22 «PMID: 3984861»PubMed
  19. Gislason T, Benediktsdóttir B, Björnsson JK ym. Snoring, hypertension, and the sleep apnea syndrome. An epidemiologic survey of middle-aged women. Chest 1993;103:1147-51 «PMID: 8131455»PubMed
  20. Martikainen K, Partinen M, Urponen H ym. Natural evolution of snoring: a 5-year follow-up study. Acta Neurol Scand 1994;90:437-42 «PMID: 7892764»PubMed
  21. Young T, Peppard P, Palta M ym. Population-based study of sleep-disordered breathing as a risk factor for hypertension. Arch Intern Med 1997;157:1746-52 «PMID: 9250236»PubMed
  22. Ip Mary SM, Tsang WT, Lam WK ym. Obstructive sleep apnea syndrome: an experience in Chinese adults in Hong Kong. Chin Med J (Engl) 1998;111:257-60 «PMID: 10374429»PubMed
  23. Ip M, Chung KF, Chan KN ym. Previously unrecognized obstructive sleep apnea in Chinese subjects with essential hypertension. Lung 1999;177:391-400 «PMID: 10541889»PubMed
  24. Nieto FJ, Young TB, Lind BK ym. Association of sleep-disordered breathing, sleep apnea, and hypertension in a large community-based study. Sleep Heart Health Study. JAMA 2000;283:1829-36 «PMID: 10770144»PubMed
  25. Gottlieb DJ, Redline S, Nieto FJ ym. Association of usual sleep duration with hypertension: the Sleep Heart Health Study. Sleep 2006;29:1009-14 «PMID: 16944668»PubMed
  26. Bradley TD, Floras JS. Obstructive sleep apnoea and its cardiovascular consequences. Lancet 2009;373:82-93 «PMID: 19101028»PubMed
  27. Tishler PV, Larkin EK, Schluchter MD ym. Incidence of sleep-disordered breathing in an urban adult population: the relative importance of risk factors in the development of sleep-disordered breathing. JAMA 2003;289:2230-7 «PMID: 12734134»PubMed
  28. Marti S, Sampol G, Muñoz X ym. Mortality in severe sleep apnoea/hypopnoea syndrome patients: impact of treatment. Eur Respir J 2002;20:1511-8 «PMID: 12503712»PubMed
  29. He J, Kryger MH, Zorick FJ ym. Mortality and apnea index in obstructive sleep apnea. Experience in 385 male patients. Chest 1988;94:9-14 «PMID: 3289839»PubMed
  30. Lavie P, Lavie L, Herer P. All-cause mortality in males with sleep apnoea syndrome: declining mortality rates with age. Eur Respir J 2005;25:514-20 «PMID: 15738297»PubMed
  31. Lavie P, Herer P, Lavie L. Mortality risk factors in sleep apnoea: a matched case-control study. J Sleep Res 2007;16:128-34 «PMID: 17309772»PubMed
  32. Marin JM, Carrizo SJ, Vicente E ym. Long-term cardiovascular outcomes in men with obstructive sleep apnoea-hypopnoea with or without treatment with continuous positive airway pressure: an observational study. Lancet 2005;365:1046-53 «PMID: 15781100»PubMed
  33. Morrish E, Shneerson JM, Smith IE. Why does gender influence survival in obstructive sleep apnoea? Respir Med 2008;102:1231-6 «PMID: 18617382»PubMed
  34. Shamsuzzaman AS, Gersh BJ, Somers VK. Obstructive sleep apnea: implications for cardiac and vascular disease. JAMA 2003;290:1906-14 «PMID: 14532320»PubMed
  35. Ip MS, Tse HF, Lam B ym. Endothelial function in obstructive sleep apnea and response to treatment. Am J Respir Crit Care Med 2004;169:348-53 «PMID: 14551167»PubMed
  36. Trzepizur W, Gagnadoux F, Abraham P ym. Microvascular endothelial function in obstructive sleep apnea: Impact of continuous positive airway pressure and mandibular advancement. Sleep Med 2009;10:746-52 «PMID: 19147401»PubMed
  37. Ryan S, Taylor CT, McNicholas WT. Selective activation of inflammatory pathways by intermittent hypoxia in obstructive sleep apnea syndrome. Circulation 2005;112:2660-7 «PMID: 16246965»PubMed
  38. Shamsuzzaman AS, Winnicki M, Lanfranchi P ym. Elevated C-reactive protein in patients with obstructive sleep apnea. Circulation 2002;105:2462-4 «PMID: 12034649»PubMed
  39. Minoguchi K, Tazaki T, Yokoe T ym. Elevated production of tumor necrosis factor-alpha by monocytes in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Chest 2004;126:1473-9 «PMID: 15539715»PubMed
  40. Narkiewicz K, Kato M, Phillips BG ym. Nocturnal continuous positive airway pressure decreases daytime sympathetic traffic in obstructive sleep apnea. Circulation 1999;100:2332-5 «PMID: 10587337»PubMed
  41. Marshall NS, Wong KK, Phillips CL ym. Is sleep apnea an independent risk factor for prevalent and incident diabetes in the Busselton Health Study? J Clin Sleep Med 2009;5:15-20 «PMID: 19317376»PubMed
  42. Schwab J. Sex differences and sleep apnoea. Thorax 1999;54:284-5 «PMID: 10092685»PubMed
  43. Al Lawati NM, Patel SR, Ayas NT. Epidemiology, risk factors, and consequences of obstructive sleep apnea and short sleep duration. Prog Cardiovasc Dis 2009;51:285-93 «PMID: 19110130»PubMed
  44. Solow B, Kreiborg S. Soft-tissue stretching: a possible control factor in craniofacial morphogenesis. Scand J Dent Res 1977;85:505-7 «PMID: 271349»PubMed
  45. Linder-Aronson S. Respiratory function in relation to facial morphology and the dentition. Br J Orthod 1979;6:59-71 «PMID: 295672»PubMed
  46. Solow B, Siersbaek-Nielsen S, Greve E. Airway adequacy, head posture, and craniofacial morphology. Am J Orthod 1984;86:214-23 «PMID: 6591801»PubMed
  47. Guilleminault C, Pelayo R, Leger D ym. Recognition of sleep-disordered breathing in children. Pediatrics 1996;98:871-82 «PMID: 8909480»PubMed
  48. Shintani T, Asakura K, Kataura A. Evaluation of the role of adenotonsillar hypertrophy and facial morphology in children with obstructive sleep apnea. ORL J Otorhinolaryngol Relat Spec 1997;59:286-91 «PMID: 9279869»PubMed
  49. Kawashima S, Peltomäki T, Sakata H ym. Craniofacial morphology in preschool children with sleep-related breathing disorder and hypertrophy of tonsils. Acta Paediatr 2002;91:71-7 «PMID: 11883823»PubMed
  50. Zettergren-Wijk L, Forsberg CM, Linder-Aronson S. Changes in dentofacial morphology after adeno-/tonsillectomy in young children with obstructive sleep apnoea--a 5-year follow-up study. Eur J Orthod 2006;28:319-26 «PMID: 16648209»PubMed
  51. Saaresranta T, Polo O. Hormones and breathing. Chest 2002;122:2165-82 «PMID: 12475861»PubMed
  52. Bottini P, Tantucci C. Sleep apnea syndrome in endocrine diseases. Respiration 2003;70:320-7 «PMID: 12915757»PubMed
  53. Liu PY, Yee B, Wishart SM ym. The short-term effects of high-dose testosterone on sleep, breathing, and function in older men. J Clin Endocrinol Metab 2003;88:3605-13 «PMID: 12915643»PubMed
  54. Dexter DD, Dovre EJ. Obstructive sleep apnea due to endogenous testosterone production in a woman. Mayo Clin Proc 1998;73:246-8 «PMID: 9511783»PubMed
  55. Shoda N, Seichi A, Takeshita K ym. Sleep apnea in rheumatoid arthritis patients with occipitocervical lesions: the prevalence and associated radiographic features. Eur Spine J 2009;18:905-10 «PMID: 19365641»PubMed
  56. Grunstein RR, Ho KY, Sullivan CE. Sleep apnea in acromegaly. Ann Intern Med 1991;115:527-32 «PMID: 1883121»PubMed
  57. Roehrs T, Roth T. Sleep, sleepiness, sleep disorders and alcohol use and abuse. Sleep Med Rev 2001;5:287-297 «PMID: 12530993»PubMed
  58. Peppard PE, Austin D, Brown RL. Association of alcohol consumption and sleep disordered breathing in men and women. J Clin Sleep Med 2007;3:265-70 «PMID: 17561593»PubMed
  59. Lavie P. Insomnia and sleep-disordered breathing. Sleep Med 2007;8 Suppl 4:S21-5 «PMID: 18346673»PubMed
  60. Maasilta P, Bachour A, Teramo K ym. Sleep-related disordered breathing during pregnancy in obese women. Chest 2001;120:1448-54 «PMID: 11713118»PubMed
  61. Edwards N, Middleton PG, Blyton DM ym. Sleep disordered breathing and pregnancy. Thorax 2002;57:555-8 «PMID: 12037233»PubMed
  62. Franklin KA, Holmgren PA, Jönsson F ym. Snoring, pregnancy-induced hypertension, and growth retardation of the fetus. Chest 2000;117:137-41 «PMID: 10631211»PubMed
  63. Louis JM, Auckley D, Sokol RJ ym. Maternal and neonatal morbidities associated with obstructive sleep apnea complicating pregnancy. Am J Obstet Gynecol 2010;202:261.e1-5 «PMID: 20005507»PubMed
  64. Connolly G, Razak AR, Hayanga A ym. Inspiratory flow limitation during sleep in pre-eclampsia: comparison with normal pregnant and nonpregnant women. Eur Respir J 2001;18:672-6 «PMID: 11716173»PubMed
  65. Yinon D, Lowenstein L, Suraya S ym. Pre-eclampsia is associated with sleep-disordered breathing and endothelial dysfunction. Eur Respir J 2006;27:328-33 «PMID: 16452588»PubMed
  66. Vgontzas AN, Legro RS, Bixler EO ym. Polycystic ovary syndrome is associated with obstructive sleep apnea and daytime sleepiness: role of insulin resistance. J Clin Endocrinol Metab 2001;86:517-20 «PMID: 11158002»PubMed
  67. Fogel RB, Malhotra A, Pillar G ym. Increased prevalence of obstructive sleep apnea syndrome in obese women with polycystic ovary syndrome. J Clin Endocrinol Metab 2001;86:1175-80 «PMID: 11238505»PubMed
  68. Riha RL, Gislasson T, Diefenbach K. The phenotype and genotype of adult obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Eur Respir J 2009;33:646-55 «PMID: 19251800»PubMed
  69. Somers VK, White DP, Amin R ym. Sleep apnea and cardiovascular disease: an American Heart Association/american College Of Cardiology Foundation Scientific Statement from the American Heart Association Council for High Blood Pressure Research Professional Education Committee, Council on Clinical Cardiology, Stroke Council, and Council On Cardiovascular Nursing. In collaboration with the National Heart, Lung, and Blood Institute National Center on Sleep Disorders Research (National Institutes of Health). Circulation 2008;118:1080-111 «PMID: 18725495»PubMed
  70. Kuniyoshi FH, Garcia-Touchard A, Gami AS ym. Day-night variation of acute myocardial infarction in obstructive sleep apnea. J Am Coll Cardiol 2008;52:343-6 «PMID: 18652941»PubMed
  71. McNicholas WT. Chronic obstructive pulmonary disease and obstructive sleep apnea: overlaps in pathophysiology, systemic inflammation, and cardiovascular disease. Am J Respir Crit Care Med 2009;180:692-700 «PMID: 19628778»PubMed
  72. Saunamäki T, Jehkonen M. Depression and anxiety in obstructive sleep apnea syndrome: a review. Acta Neurol Scand 2007;116:277-88 «PMID: 17854419»PubMed
  73. Sharafkhaneh A, Giray N, Richardson P ym. Association of psychiatric disorders and sleep apnea in a large cohort. Sleep 2005;28:1405-11 «PMID: 16335330»PubMed
  74. Pillar G, Lavie P. Psychiatric symptoms in sleep apnea syndrome: effects of gender and respiratory disturbance index. Chest 1998;114:697-703 «PMID: 9743153»PubMed
  75. Anttalainen U, Polo O, Vahlberg T ym. Reimbursed drugs in patients with sleep-disordered breathing: A static-charge-sensitive bed study. Sleep Med 2010;11:49-55 «PMID: 19620024»PubMed
  76. Beebe DW, Gozal D. Obstructive sleep apnea and the prefrontal cortex: towards a comprehensive model linking nocturnal upper airway obstruction to daytime cognitive and behavioral deficits. J Sleep Res 2002;11:1-16 «PMID: 11869421»PubMed
  77. Bloom HG, Ahmed I, Alessi CA ym. Evidence-based recommendations for the assessment and management of sleep disorders in older persons. J Am Geriatr Soc 2009;57:761-89 «PMID: 19484833»PubMed
  78. Launois SH, Pépin JL, Lévy P. Sleep apnea in the elderly: a specific entity? Sleep Med Rev 2007;11:87-97 «PMID: 17276106»PubMed
  79. Sleep-related breathing disorders in adults: recommendations for syndrome definition and measurement techniques in clinical research. The Report of an American Academy of Sleep Medicine Task Force. Sleep 1999;22:667-89 «PMID: 10450601»PubMed
  80. Institute for Clinical Systems Improvement (ICSI). Diagnosis and treatment of obstructive sleep apnea. Bloomington (MN). March 2005
  81. National institute for Health and Clinical Excellence. Continuous positive airway pressure for the treatment of obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. NICE technology appraisal guidance 139. March 2008
  82. Van Dongen HP, Maislin G, Mullington JM ym. The cumulative cost of additional wakefulness: dose-response effects on neurobehavioral functions and sleep physiology from chronic sleep restriction and total sleep deprivation. Sleep 2003;26:117-26 «PMID: 12683469»PubMed
  83. Silber MH, Ancoli-Israel S, Bonnet MH ym. The visual scoring of sleep in adults. J Clin Sleep Med 2007;3:121-31 «PMID: 17557422»PubMed
  84. Hernández L, Ballester E, Farré R ym. Performance of nasal prongs in sleep studies : spectrum of flow-related events. Chest 2001;119:442-50 «PMID: 11171721»PubMed
  85. Guilleminault C, Stoohs R, Clerk A ym. A cause of excessive daytime sleepiness. The upper airway resistance syndrome. Chest 1993;104:781-7 «PMID: 8365289»PubMed
  86. Alihanka J. Basic principles for analyzing and scoring Bio-Matt (SCSB) recordings. Annales Universitatis Turkuensis 1987;D26:1-129
  87. Polo O, Tafti M, Hämäläinen M ym. Respiratory variation of the ballistocardiogram during increased respiratory load and voluntary central apnoea. Eur Respir J 1992;5:257-62 «PMID: 1559591»PubMed
  88. Rauhala E, Himanen SL, Saastamoinen A ym. Prolonged spiking in the Emfit sensor in patients with sleep-disordered breathing is characterized by increase in transcutaneous carbon dioxide. Physiol Meas 2007;28:1163-73 «PMID: 17906385»PubMed
  89. Ayappa I, Norman RG, Suryadevara M ym. Comparison of limited monitoring using a nasal-cannula flow signal to full polysomnography in sleep-disordered breathing. Sleep 2004;27:1171-9 «PMID: 15532212»PubMed
  90. Johns MW. A new method for measuring daytime sleepiness: the Epworth sleepiness scale. Sleep 1991;14:540-5 «PMID: 1798888»PubMed
  91. Goldberg DP, Gater R, Sartorius N ym. The validity of two versions of the GHQ in the WHO study of mental illness in general health care. Psychol Med 1997;27:191-7 «PMID: 9122299»PubMed
  92. Salokangas RK, Stengård E, Poutanen O. DEPS - uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110:1141-8 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo40242»6 «PMID: 7497919»PubMed
  93. Partinen M, Gislason T. Basic Nordic Sleep Questionnaire (BNSQ): a quantitated measure of subjective sleep complaints. J Sleep Res 1995;4:150-155 «PMID: 10607192»PubMed
  94. Partinen M, Huovinen M. Terve Uni. WSOY, Helsinki, 4. painos, 2009, s. 255
  95. www.terveysportti.fi > Kirjasto > Hoidon perusteet > Keuhkosairaudet ja > Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
  96. Persson HE, Svanborg E. Sleep deprivation worsens obstructive sleep apnea. Comparison between diurnal and nocturnal polysomnography. Chest 1996;109:645-50 «PMID: 8617071»PubMed
  97. Peppard PE, Young T. Exercise and sleep-disordered breathing: an association independent of body habitus. Sleep 2004;27:480-4 «PMID: 15164902»PubMed
  98. Giebelhaus V, Strohl KP, Lormes W ym. Physical Exercise as an Adjunct Therapy in Sleep Apnea-An Open Trial. Sleep Breath 2000;4:173-176 «PMID: 11894204»PubMed
  99. Jokic R, Klimaszewski A, Crossley M ym. Positional treatment vs continuous positive airway pressure in patients with positional obstructive sleep apnea syndrome. Chest 1999;115:771-81 «PMID: 10084491»PubMed
  100. Epstein LJ, Kristo D, Strollo PJ Jr ym. Clinical guideline for the evaluation, management and long-term care of obstructive sleep apnea in adults. J Clin Sleep Med 2009;5:263-76 «PMID: 19960649»PubMed
  101. Kiely JL, Murphy M, McNicholas WT. Subjective efficacy of nasal CPAP therapy in obstructive sleep apnoea syndrome: a prospective controlled study. Eur Respir J 1999;13:1086-90 «PMID: 10414408»PubMed
  102. Rodenstein DO, D'Odemont JP, Pieters T ym. Diurnal and nocturnal diuresis and natriuresis in obstructive sleep apnea. Effects of nasal continuous positive airway pressure therapy. Am Rev Respir Dis 1992;145:1367-71 «PMID: 1596005»PubMed
  103. Krieger J, Laks L, Wilcox I ym. Atrial natriuretic peptide release during sleep in patients with obstructive sleep apnoea before and during treatment with nasal continuous positive airway pressure. Clin Sci (Lond) 1989;77:407-11 «PMID: 2530023»PubMed
  104. Svatikova A, Shamsuzzaman AS, Wolk R ym. Plasma brain natriuretic peptide in obstructive sleep apnea. Am J Cardiol 2004;94:529-32 «PMID: 15325948»PubMed
  105. Fitzgerald MP, Mulligan M, Parthasarathy S. Nocturic frequency is related to severity of obstructive sleep apnea, improves with continuous positive airways treatment. Am J Obstet Gynecol 2006;194:1399-403 «PMID: 16579944»PubMed
  106. Margel D, Shochat T, Getzler O ym. Continuous positive airway pressure reduces nocturia in patients with obstructive sleep apnea. Urology 2006;67:974-7 «PMID: 16635510»PubMed
  107. Ryan S, Taylor CT, McNicholas WT. Systemic inflammation: a key factor in the pathogenesis of cardiovascular complications in obstructive sleep apnoea syndrome? Thorax 2009;64:631-6 «PMID: 19561283»PubMed
  108. Lévy P, Pépin JL, Arnaud C ym. Intermittent hypoxia and sleep-disordered breathing: current concepts and perspectives. Eur Respir J 2008;32:1082-95 «PMID: 18827154»PubMed
  109. Egea CJ, Aizpuru F, Pinto JA ym. Cardiac function after CPAP therapy in patients with chronic heart failure and sleep apnea: a multicenter study. Sleep Med 2008;9:660-6 «PMID: 17904420»PubMed
  110. Mansfield DR, Gollogly NC, Kaye DM ym. Controlled trial of continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea and heart failure. Am J Respir Crit Care Med 2004;169:361-6 «PMID: 14597482»PubMed
  111. Martínez-García MA, Galiano-Blancart R, Román-Sánchez P ym. Continuous positive airway pressure treatment in sleep apnea prevents new vascular events after ischemic stroke. Chest 2005;128:2123-9 «PMID: 16236864»PubMed
  112. Doherty LS, Kiely JL, Swan V ym. Long-term effects of nasal continuous positive airway pressure therapy on cardiovascular outcomes in sleep apnea syndrome. Chest 2005;127:2076-84 «PMID: 15947323»PubMed
  113. Gerson LB, Fass R. A systematic review of the definitions, prevalence, and response to treatment of nocturnal gastroesophageal reflux disease. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7:372-8; quiz 367 «PMID: 19111949»PubMed
  114. Brander PE, Soirinsuo M, Lohela P. Nasopharyngeal symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Effect of nasal CPAP treatment. Respiration 1999;66:128-35 «PMID: 10202316»PubMed
  115. Lojander J, Brander PE, Ammälä K. Nasopharyngeal symptoms and nasal continuous positive airway pressure therapy in obstructive sleep apnoea syndrome. Acta Otolaryngol 1999;119:497-502 «PMID: 10445068»PubMed
  116. Richards GN, Cistulli PA, Ungar RG ym. Mouth leak with nasal continuous positive airway pressure increases nasal airway resistance. Am J Respir Crit Care Med 1996;154:182-6 «PMID: 8680678»PubMed
  117. Gordon P, Sanders MH. Sleep.7: positive airway pressure therapy for obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Thorax 2005;60:68-75 «PMID: 15618587»PubMed
  118. Engleman HM, Wild MR. Improving CPAP use by patients with the sleep apnoea/hypopnoea syndrome (SAHS). Sleep Med Rev 2003;7:81-99 «PMID: 12586532»PubMed
  119. Ryan S, Doherty LS, Nolan GM ym. Effects of heated humidification and topical steroids on compliance, nasal symptoms, and quality of life in patients with obstructive sleep apnea syndrome using nasal continuous positive airway pressure. J Clin Sleep Med 2009;5:422-7 «PMID: 19961025»PubMed
  120. Grote L, Hedner J, Grunstein R ym. Therapy with nCPAP: incomplete elimination of Sleep Related Breathing Disorder. Eur Respir J 2000;16:921-7 «PMID: 11153593»PubMed
  121. Sin DD, Mayers I, Man GC ym. Long-term compliance rates to continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea: a population-based study. Chest 2002;121:430-5 «PMID: 11834653»PubMed
  122. Rosenthal L, Gerhardstein R, Lumley A ym. CPAP therapy in patients with mild OSA: implementation and treatment outcome. Sleep Med 2000;1:215-220 «PMID: 10828432»PubMed
  123. Engleman HM, Kingshott RN, Wraith PK ym. Randomized placebo-controlled crossover trial of continuous positive airway pressure for mild sleep Apnea/Hypopnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 1999;159:461-7 «PMID: 9927358»PubMed
  124. Haniffa M, Lasserson TJ, Smith I. Interventions to improve compliance with continuous positive airway pressure for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2004;4:CD003531 «PMID: 15495057»PubMed
  125. Kiely JL, Nolan P, McNicholas WT. Intranasal corticosteroid therapy for obstructive sleep apnoea in patients with co-existing rhinitis. Thorax 2004;59:50-5 «PMID: 14694248»PubMed
  126. Hedner J, Grote L, Zou D. Pharmacological treatment of sleep apnea: current situation and future strategies. Sleep Med Rev 2008;12:33-47 «PMID: 18201662»PubMed
  127. Smith I, Lasserson TJ, Wright J. Drug therapy for obstructive sleep apnoea in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD003002 «PMID: 16625567»PubMed
  128. Jha A, Sharma SK, Tandon N ym. Thyroxine replacement therapy reverses sleep-disordered breathing in patients with primary hypothyroidism. Sleep Med 2006;7:55-61 «PMID: 16198143»PubMed
  129. British Thoracic Society. Management of obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome in adults: A national clinical guideline. Scottish Intercollegiate Guidelines Network 2003, Edinburg, UK. ISBN1899893334
  130. Ellen RL, Marshall SC, Palayew M ym. Systematic review of motor vehicle crash risk in persons with sleep apnea. J Clin Sleep Med 2006;2:193-200 «PMID: 17557495»PubMed
  131. Hartenbaum N, Collop N, Rosen IM ym. Sleep apnea and commercial motor vehicle operators: statement from the joint Task Force of the American College of Chest Physicians, American College of Occupational and Environmental Medicine, and the National Sleep Foundation. J Occup Environ Med 2006;48:S4-37 ja J Occup Environ Med 2006;48:S4-30 «PMID: 16985410»PubMed
  132. McDaid C, Griffin S, Weatherly H ym. Continuous positive airway pressure devices for the treatment of obstructive sleep apnoea-hypopnoea syndrome: a systematic review and economic analysis. Health Technol Assess 2009;13:iii-iv, xi-xiv, 1-119, 143-274 «PMID: 19103134»PubMed
  133. Alonderis A, Barbé F, Bonsignore M ym. Medico-legal implications of sleep apnoea syndrome: driving license regulations in Europe. Sleep Med 2008;9:362-75 «PMID: 17765641»PubMed
  134. Arand D, Bonnet M, Hurwitz T ym. The clinical use of the MSLT and MWT. Sleep 2005;28:123-44 «PMID: 15700728»PubMed
  135. Philip P, Sagaspe P, Taillard J ym. Maintenance of Wakefulness Test, obstructive sleep apnea syndrome, and driving risk. Ann Neurol 2008;64:410-6 «PMID: 18688799»PubMed
  136. Sagaspe P, Taillard J, Chaumet G ym. Maintenance of wakefulness test as a predictor of driving performance in patients with untreated obstructive sleep apnea. Sleep 2007;30:327-30 «PMID: 17425229»PubMed
  137. Brander PE, Hermanson T. Keuhkosairaudet ja ajokyvyn heikentyminen - Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Suomen Lääkäril 2006;61:1127-32
  138. Chung SA, Yuan H, Chung F. A systemic review of obstructive sleep apnea and its implications for anesthesiologists. Anesth Analg 2008;107:1543-63 «PMID: 18931212»PubMed
  139. Finkel KJ, Searleman AC, Tymkew H ym. Prevalence of undiagnosed obstructive sleep apnea among adult surgical patients in an academic medical center. Sleep Med 2009;10:753-8 «PMID: 19186102»PubMed
  140. Gross JB, Bachenberg KL, Benumof JL ym. Practice guidelines for the perioperative management of patients with obstructive sleep apnea: a report by the American Society of Anesthesiologists Task Force on Perioperative Management of patients with obstructive sleep apnea. Anesthesiology 2006;104:1081-93; quiz 1117-8 «PMID: 16645462»PubMed
  141. den Herder C, Schmeck J, Appelboom DJ ym. Risks of general anaesthesia in people with obstructive sleep apnoea. BMJ 2004;329:955-9 «PMID: 15499112»PubMed
  142. AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The economic impact of obstructive sleep apnea. Lung 2008;186:7-12 «PMID: 18066623»PubMed
  143. Sjösten N, Kivimäki M, Oksanen T ym. Obstructive sleep apnoea syndrome as a predictor of work disability. Respir Med 2009;103:1047-55 «PMID: 19246183»PubMed
  144. Sjösten N, Vahtera J, Salo P ym. Increased risk of lost workdays prior to the diagnosis of sleep apnea. Chest 2009;136:130-6 «PMID: 19318680»PubMed
  145. Bassiri AG, Guilleminault C. Clinical features and evaluation of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Kirjassa: Principles and Practice of Sleep Medicine. Kryger MH, Roth T, Dement WC (toim.) 3. painos. W.B. Saunders 2000, s. 869-78
  146. Zanation AM, Senior BA. The relationship between extraesophageal reflux (EER) and obstructive sleep apnea (OSA). Sleep Med Rev 2005;9:453-8 «PMID: 16182575»PubMed
  147. Loh NK, Dinner DS, Foldvary N ym. Do patients with obstructive sleep apnea wake up with headaches? Arch Intern Med 1999;159:1765-8 «PMID: 10448780»PubMed
  148. Neau JP, Paquereau J, Bailbe M ym. Relationship between sleep apnoea syndrome, snoring and headaches. Cephalalgia 2002;22:333-9 «PMID: 12110108»PubMed
  149. Engleman HM, Douglas NJ. Sleep. 4: Sleepiness, cognitive function, and quality of life in obstructive sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Thorax 2004;59:618-22 «PMID: 15223874»PubMed
  150. Flemons WW, Reimer MA. Development of a disease-specific health-related quality of life questionnaire for sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 1998;158:494-503 «PMID: 9700127»PubMed
  151. Birring SS, Ing AJ, Chan K ym. Obstructive sleep apnoea: a cause of chronic cough. Cough 2007;3:7 «PMID: 17605822»PubMed
  152. Lee KK, Birring SS. Cough and sleep. Lung 2010;188 Suppl 1:S91-4 «PMID: 19823913»PubMed
  153. Rolfe I, Olson LG, Saunders NA. Long-term acceptance of continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Am Rev Respir Dis 1991;144:1130-3 «PMID: 1952444»PubMed
  154. Pépin JL, Leger P, Veale D ym. Side effects of nasal continuous positive airway pressure in sleep apnea syndrome. Study of 193 patients in two French sleep centers. Chest 1995;107:375-81 «PMID: 7842764»PubMed
  155. Stauffer JL, Fayter N, MacLurg BJ. Conjunctivitis from nasal CPAP apparatus. Chest 1984;86:802 «PMID: 6386364»PubMed
  156. Nino-Murcia G, McCann CC, Bliwise DL ym. Compliance and side effects in sleep apnea patients treated with nasal continuous positive airway pressure. West J Med 1989;150:165-9 «PMID: 2658326»PubMed
  157. Kribbs NB, Pack AI, Kline LR ym. Objective measurement of patterns of nasal CPAP use by patients with obstructive sleep apnea. Am Rev Respir Dis 1993;147:887-95 «PMID: 8466125»PubMed
  158. Hoffstein V, Viner S, Mateika S ym. Treatment of obstructive sleep apnea with nasal continuous positive airway pressure. Patient compliance, perception of benefits, and side effects. Am Rev Respir Dis 1992;145:841-5 «PMID: 1554212»PubMed
  159. Strumpf DA, Harrop P, Dobbin J ym. Massive epistaxis from nasal CPAP therapy. Chest 1989;95:1141 «PMID: 2651038»PubMed
  160. Massie CA, McArdle N, Hart RW ym. Comparison between automatic and fixed positive airway pressure therapy in the home. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:20-3 «PMID: 12406840»PubMed
  161. Krieger J. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure (CPAP) in obstructive sleep apnea patients and nonapneic snorers. Sleep 1992;15:S42-6 «PMID: 1470808»PubMed
  162. Waldhorn RE, Herrick TW, Nguyen MC ym. Long-term compliance with nasal continuous positive airway pressure therapy of obstructive sleep apnea. Chest 1990;97:33-8 «PMID: 2403899»PubMed
  163. Rauscher H, Popp W, Wanke T ym. Acceptance of CPAP therapy for sleep apnea. Chest 1991;100:1019-23 «PMID: 1914550»PubMed
  164. Meslier N, Lebrun T, Grillier-Lanoir V ym. A French survey of 3,225 patients treated with CPAP for obstructive sleep apnoea: benefits, tolerance, compliance and quality of life. Eur Respir J 1998;12:185-92 «PMID: 9701435»PubMed
  165. Newman AB, Nieto FJ, Guidry U ym. Relation of sleep-disordered breathing to cardiovascular disease risk factors: the Sleep Heart Health Study. Am J Epidemiol 2001;154:50-9 «PMID: 11434366»PubMed
  166. Martinez-Rivera C, Abad J, Fiz JA ym. Usefulness of truncal obesity indices as predictive factors for obstructive sleep apnea syndrome. Obesity (Silver Spring) 2008;16:113-8 «PMID: 18223622»PubMed
  167. Miles PG, Vig PS, Weyant RJ ym. Craniofacial structure and obstructive sleep apnea syndrome--a qualitative analysis and meta-analysis of the literature. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1996;109:163-72 «PMID: 8638562»PubMed
  168. Johal A, Patel SI, Battagel JM. The relationship between craniofacial anatomy and obstructive sleep apnoea: a case-controlled study. J Sleep Res 2007;16:319-26 «PMID: 17716281»PubMed
  169. Hoekema A, Hovinga B, Stegenga B ym. Craniofacial morphology and obstructive sleep apnoea: a cephalometric analysis. J Oral Rehabil 2003;30:690-6 «PMID: 12791153»PubMed
  170. Wetter DW, Young TB, Bidwell TR ym. Smoking as a risk factor for sleep-disordered breathing. Arch Intern Med 1994;154:2219-24 «PMID: 7944843»PubMed
  171. Kashyap R, Hock LM, Bowman TJ. Higher prevalence of smoking in patients diagnosed as having obstructive sleep apnea. Sleep Breath 2001;5:167-72 «PMID: 11868156»PubMed
  172. Elwood P, Hack M, Pickering J ym. Sleep disturbance, stroke, and heart disease events: evidence from the Caerphilly cohort. J Epidemiol Community Health 2006;60:69-73 «PMID: 16361457»PubMed
  173. Yaggi HK, Concato J, Kernan WN ym. Obstructive sleep apnea as a risk factor for stroke and death. N Engl J Med 2005;353:2034-41 «PMID: 16282178»PubMed
  174. Arzt M, Young T, Finn L ym. Association of sleep-disordered breathing and the occurrence of stroke. Am J Respir Crit Care Med 2005;172:1447-51 «PMID: 16141444»PubMed
  175. Cuccia AM, Campisi G, Cannavale R ym. Obesity and craniofacial variables in subjects with obstructive sleep apnea syndrome: comparisons of cephalometric values. Head Face Med 2007;3:41 «PMID: 18154686»PubMed
  176. Tangugsorn V, Krogstad O, Espeland L ym. Obstructive sleep apnoea: multiple comparisons of cephalometric variables of obese and non-obese patients. J Craniomaxillofac Surg 2000;28:204-12 «PMID: 11110151»PubMed
  177. Riha RL, Brander P, Vennelle M ym. A cephalometric comparison of patients with the sleep apnea/hypopnea syndrome and their siblings. Sleep 2005;28:315-20 «PMID: 16173652»PubMed
  178. Sériès F, Marc I. Nasal pressure recording in the diagnosis of sleep apnoea hypopnoea syndrome. Thorax 1999;54:506-10 «PMID: 10335004»PubMed
  179. Ballester E, Badia JR, Hernández L ym. Nasal prongs in the detection of sleep-related disordered breathing in the sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Eur Respir J 1998;11:880-3 «PMID: 9623691»PubMed
  180. Teichtahl H, Cunnington D, Cherry G ym. Scoring polysomnography respiratory events: the utility of nasal pressure and oro-nasal thermal sensor recordings. Sleep Med 2003;4:419-25 «PMID: 14592283»PubMed
  181. Thurnheer R, Xie X, Bloch KE. Accuracy of nasal cannula pressure recordings for assessment of ventilation during sleep. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1914-9 «PMID: 11734446»PubMed
  182. Farré R, Rigau J, Montserrat JM ym. Relevance of linearizing nasal prongs for assessing hypopneas and flow limitation during sleep. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:494-7 «PMID: 11179129»PubMed
  183. Heitman SJ, Atkar RS, Hajduk EA ym. Validation of nasal pressure for the identification of apneas/hypopneas during sleep. Am J Respir Crit Care Med 2002;166:386-91 «PMID: 12153976»PubMed
  184. Vázquez JC, Tsai WH, Flemons WW ym. Automated analysis of digital oximetry in the diagnosis of obstructive sleep apnoea. Thorax 2000;55:302-7 «PMID: 10722770»PubMed
  185. Sériès F, Kimoff RJ, Morrison D ym. Prospective evaluation of nocturnal oximetry for detection of sleep-related breathing disturbances in patients with chronic heart failure. Chest 2005;127:1507-14 «PMID: 15888821»PubMed
  186. Pradhan PS, Gliklich RE, Winkelman J. Screening for obstructive sleep apnea in patients presenting for snoring surgery. Laryngoscope 1996;106:1393-7 «PMID: 8914907»PubMed
  187. Herer B, Roche N, Carton M ym. Value of clinical, functional, and oximetric data for the prediction of obstructive sleep apnea in obese patients. Chest 1999;116:1537-44 «PMID: 10593773»PubMed
  188. Golpe R, Jiménez A, Carpizo R ym. Utility of home oximetry as a screening test for patients with moderate to severe symptoms of obstructive sleep apnea. Sleep 1999;22:932-7 «PMID: 10566911»PubMed
  189. Hussain SF, Fleetham JA. Overnight home oximetry: can it identify patients with obstructive sleep apnea-hypopnea who have minimal daytime sleepiness? Respir Med 2003;97:537-40 «PMID: 12735672»PubMed
  190. Epstein LJ, Dorlac GR. Cost-effectiveness analysis of nocturnal oximetry as a method of screening for sleep apnea-hypopnea syndrome. Chest 1998;113:97-103 «PMID: 9440575»PubMed
  191. Tuomilehto HP, Seppä JM, Partinen MM ym. Lifestyle intervention with weight reduction: first-line treatment in mild obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2009;179:320-7 «PMID: 19011153»PubMed
  192. Johansson K, Neovius M, Lagerros YT ym. Effect of a very low energy diet on moderate and severe obstructive sleep apnoea in obese men: a randomised controlled trial. BMJ 2009;339:b4609 «PMID: 19959590»PubMed
  193. Shneerson J, Wright J. Lifestyle modification for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD002875 «PMID: 11279768»PubMed
  194. Lojander J, Räsänen P, Sintonen H ym. Effect of nasal continuous positive airway pressure therapy on health-related quality of life in sleep apnoea patients treated in the routine clinical setting of a university hospital. J Int Med Res 2008;36:760-70 «PMID: 18652772»PubMed
  195. Lam B, Sam K, Mok WY ym. Randomised study of three non-surgical treatments in mild to moderate obstructive sleep apnoea. Thorax 2007;62:354-9 «PMID: 17121868»PubMed
  196. Foster GD, Borradaile KE, Sanders MH ym. A randomized study on the effect of weight loss on obstructive sleep apnea among obese patients with type 2 diabetes: the Sleep AHEAD study. Arch Intern Med 2009;169:1619-26 «PMID: 19786682»PubMed
  197. Ayas NT, Patel SR, Malhotra A ym. Auto-titrating versus standard continuous positive airway pressure for the treatment of obstructive sleep apnea: results of a meta-analysis. Sleep 2004;27:249-53 «PMID: 15124718»PubMed
  198. Hukins C. Comparative study of autotitrating and fixed-pressure CPAP in the home: a randomized, single-blind crossover trial. Sleep 2004;27:1512-7 «PMID: 15683142»PubMed
  199. Nussbaumer Y, Bloch KE, Genser T ym. Equivalence of autoadjusted and constant continuous positive airway pressure in home treatment of sleep apnea. Chest 2006;129:638-43 «PMID: 16537862»PubMed
  200. Nolan GM, Doherty LS, Mc Nicholas WT. Auto-adjusting versus fixed positive pressure therapy in mild to moderate obstructive sleep apnoea. Sleep 2007;30:189-94 «PMID: 17326544»PubMed
  201. To KW, Chan WC, Choo KL ym. A randomized cross-over study of auto-continuous positive airway pressure versus fixed-continuous positive airway pressure in patients with obstructive sleep apnoea. Respirology 2008;13:79-86 «PMID: 18197915»PubMed
  202. Massie CA, McArdle N, Hart RW ym. Comparison between automatic and fixed positive airway pressure therapy in the home. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:20-3 «PMID: 12406840»PubMed
  203. Weaver TE, Grunstein RR. Adherence to continuous positive airway pressure therapy: the challenge to effective treatment. Proc Am Thorac Soc 2008;5:173-8 «PMID: 18250209»PubMed
  204. Engleman HM, Martin SE, Deary IJ ym. Effect of continuous positive airway pressure treatment on daytime function in sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Lancet 1994;343:572-5 «PMID: 7906330»PubMed
  205. Engleman HM, Martin SE, Kingshott RN ym. Randomised placebo controlled trial of daytime function after continuous positive airway pressure (CPAP) therapy for the sleep apnoea/hypopnoea syndrome. Thorax 1998;53:341-5 «PMID: 9708223»PubMed
  206. Faccenda JF, Mackay TW, Boon NA ym. Randomized placebo-controlled trial of continuous positive airway pressure on blood pressure in the sleep apnea-hypopnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:344-8 «PMID: 11179104»PubMed
  207. Weaver TE, Maislin G, Dinges DF ym. Relationship between hours of CPAP use and achieving normal levels of sleepiness and daily functioning. Sleep 2007;30:711-9 «PMID: 17580592»PubMed
  208. Zimmerman ME, Arnedt JT, Stanchina M ym. Normalization of memory performance and positive airway pressure adherence in memory-impaired patients with obstructive sleep apnea. Chest 2006;130:1772-8 «PMID: 17166995»PubMed
  209. Smith I, Lasserson TJ. Pressure modification for improving usage of continuous positive airway pressure machines in adults with obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD003531 «PMID: 19821310»PubMed
  210. Giles TL, Lasserson TJ, Smith BH ym. Continuous positive airways pressure for obstructive sleep apnoea in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD001106 «PMID: 16855960»PubMed
  211. Marshall NS, Barnes M, Travier N ym. Continuous positive airway pressure reduces daytime sleepiness in mild to moderate obstructive sleep apnoea: a meta-analysis. Thorax 2006;61:430-4 «PMID: 16467072»PubMed
  212. Patel SR, White DP, Malhotra A ym. Continuous positive airway pressure therapy for treating sleepiness in a diverse population with obstructive sleep apnea: results of a meta-analysis. Arch Intern Med 2003;163:565-71 «PMID: 12622603»PubMed
  213. Sforza E, Lugaresi E. Daytime sleepiness and nasal continuous positive airway pressure therapy in obstructive sleep apnea syndrome patients: effects of chronic treatment and 1-night therapy withdrawal. Sleep 1995;18:195-201 «PMID: 7610316»PubMed
  214. Siccoli MM, Pepperell JC, Kohler M ym. Effects of continuous positive airway pressure on quality of life in patients with moderate to severe obstructive sleep apnea: data from a randomized controlled trial. Sleep 2008;31:1551-8 «PMID: 19014075»PubMed
  215. Bazzano LA, Khan Z, Reynolds K ym. Effect of nocturnal nasal continuous positive airway pressure on blood pressure in obstructive sleep apnea. Hypertension 2007;50:417-23 «PMID: 17548722»PubMed
  216. Peled N, Abinader EG, Pillar G ym. Nocturnal ischemic events in patients with obstructive sleep apnea syndrome and ischemic heart disease: effects of continuous positive air pressure treatment. J Am Coll Cardiol 1999;34:1744-9 «PMID: 10577565»PubMed
  217. Milleron O, Pillière R, Foucher A ym. Benefits of obstructive sleep apnoea treatment in coronary artery disease: a long-term follow-up study. Eur Heart J 2004;25:728-34 «PMID: 15120882»PubMed
  218. Kanagala R, Murali NS, Friedman PA ym. Obstructive sleep apnea and the recurrence of atrial fibrillation. Circulation 2003;107:2589-94 «PMID: 12743002»PubMed
  219. Becker H, Brandenburg U, Peter JH ym. Reversal of sinus arrest and atrioventricular conduction block in patients with sleep apnea during nasal continuous positive airway pressure. Am J Respir Crit Care Med 1995;151:215-8 «PMID: 7812557»PubMed
  220. Grimm W, Hoffmann J, Menz V ym. Electrophysiologic evaluation of sinus node function and atrioventricular conduction in patients with prolonged ventricular asystole during obstructive sleep apnea. Am J Cardiol 1996;77:1310-4 «PMID: 8677871»PubMed
  221. Koehler U, Fus E, Grimm W ym. Heart block in patients with obstructive sleep apnoea: pathogenetic factors and effects of treatment. Eur Respir J 1998;11:434-9 «PMID: 9551750»PubMed
  222. Harbison J, O'Reilly P, McNicholas WT. Cardiac rhythm disturbances in the obstructive sleep apnea syndrome: effects of nasal continuous positive airway pressure therapy. Chest 2000;118:591-5 «PMID: 10988177»PubMed
  223. Simantirakis EN, Schiza SI, Marketou ME ym. Severe bradyarrhythmias in patients with sleep apnoea: the effect of continuous positive airway pressure treatment: a long-term evaluation using an insertable loop recorder. Eur Heart J 2004;25:1070-6 «PMID: 15191779»PubMed
  224. Arias MA, García-Río F, Alonso-Fernández A ym. Pulmonary hypertension in obstructive sleep apnoea: effects of continuous positive airway pressure: a randomized, controlled cross-over study. Eur Heart J 2006;27:1106-13 «PMID: 16497687»PubMed
  225. Alchanatis M, Tourkohoriti G, Kakouros S ym. Daytime pulmonary hypertension in patients with obstructive sleep apnea: the effect of continuous positive airway pressure on pulmonary hemodynamics. Respiration 2001;68:566-72 «PMID: 11786710»PubMed
  226. Sajkov D, Wang T, Saunders NA ym. Continuous positive airway pressure treatment improves pulmonary hemodynamics in patients with obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2002;165:152-8 «PMID: 11790646»PubMed
  227. Chaouat A, Weitzenblum E, Kessler R ym. Five-year effects of nasal continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 1997;10:2578-82 «PMID: 9426098»PubMed
  228. West SD, Nicoll DJ, Wallace TM ym. Effect of CPAP on insulin resistance and HbA1c in men with obstructive sleep apnoea and type 2 diabetes. Thorax 2007;62:969-74 «PMID: 17557769»PubMed
  229. Patruno V, Aiolfi S, Costantino G ym. Fixed and autoadjusting continuous positive airway pressure treatments are not similar in reducing cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep apnea. Chest 2007;131:1393-9 «PMID: 17494789»PubMed
  230. Babu AR, Herdegen J, Fogelfeld L ym. Type 2 diabetes, glycemic control, and continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnea. Arch Intern Med 2005;165:447-52 «PMID: 15738376»PubMed
  231. Brooks B, Cistulli PA, Borkman M ym. Obstructive sleep apnea in obese noninsulin-dependent diabetic patients: effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin responsiveness. J Clin Endocrinol Metab 1994;79:1681-5 «PMID: 7989475»PubMed
  232. Chin K, Shimizu K, Nakamura T ym. Changes in intra-abdominal visceral fat and serum leptin levels in patients with obstructive sleep apnea syndrome following nasal continuous positive airway pressure therapy. Circulation 1999;100:706-12 «PMID: 10449691»PubMed
  233. Cooper BG, White JE, Ashworth LA ym. Hormonal and metabolic profiles in subjects with obstructive sleep apnea syndrome and the acute effects of nasal continuous positive airway pressure (CPAP) treatment. Sleep 1995;18:172-9 «PMID: 7610313»PubMed
  234. Davies RJ, Turner R, Crosby J ym. Plasma insulin and lipid levels in untreated obstructive sleep apnoea and snoring; their comparison with matched controls and response to treatment. J Sleep Res 1994;3:180-5 «PMID: 10607124»PubMed
  235. Harsch IA, Schahin SP, Brückner K ym. The effect of continuous positive airway pressure treatment on insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnoea syndrome and type 2 diabetes. Respiration 2004;71:252-9 «PMID: 15133345»PubMed
  236. Harsch IA, Schahin SP, Radespiel-Tröger M ym. Continuous positive airway pressure treatment rapidly improves insulin sensitivity in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2004;169:156-62 «PMID: 14512265»PubMed
  237. Ip MS, Lam KS, Ho C ym. Serum leptin and vascular risk factors in obstructive sleep apnea. Chest 2000;118:580-6 «PMID: 10988175»PubMed
  238. Saarelainen S, Lahtela J, Kallonen E. Effect of nasal CPAP treatment on insulin sensitivity and plasma leptin. J Sleep Res 1997;6:146-7 «PMID: 9377535»PubMed
  239. Saini J, Krieger J, Brandenberger G ym. Continuous positive airway pressure treatment. Effects on growth hormone, insulin and glucose profiles in obstructive sleep apnea patients. Horm Metab Res 1993;25:375-81 «PMID: 8406324»PubMed
  240. Sala H, Nigro C, Rabec C ym. [Argentine consensus on sleep-related respiratory disorders]. Medicina (B Aires) 2001;61:351-63 «PMID: 11474886»PubMed
  241. Stoohs RA, Facchini FS, Philip P ym. Selected cardiovascular risk factors in patients with obstructive sleep apnea: effect of nasal continuous positive airway pressure (n-CPAP). Sleep 1993;16:S141-2 «PMID: 8178008»PubMed
  242. Dawson A, Abel SL, Loving RT ym. CPAP therapy of obstructive sleep apnea in type 2 diabetics improves glycemic control during sleep. J Clin Sleep Med 2008;4:538-42 «PMID: 19110882»PubMed
  243. Dorkova Z, Petrasova D, Molcanyiova A ym. Effects of continuous positive airway pressure on cardiovascular risk profile in patients with severe obstructive sleep apnea and metabolic syndrome. Chest 2008;134:686-92 «PMID: 18625666»PubMed
  244. Pallayova M, Donic V, Tomori Z. Beneficial effects of severe sleep apnea therapy on nocturnal glucose control in persons with type 2 diabetes mellitus. Diabetes Res Clin Pract 2008;81:e8-11 «PMID: 18440086»PubMed
  245. Barceló A, Barbé F, de la Peña M ym. Insulin resistance and daytime sleepiness in patients with sleep apnoea. Thorax 2008;63:946-50 «PMID: 18535117»PubMed
  246. Schahin SP, Nechanitzky T, Dittel C ym. Long-term improvement of insulin sensitivity during CPAP therapy in the obstructive sleep apnoea syndrome. Med Sci Monit 2008;14:CR117-21 «PMID: 18301354»PubMed
  247. McMahon JP, Foresman BH, Chisholm RC. The influence of CPAP on the neurobehavioral performance of patients with obstructive sleep apnea hypopnea syndrome: a systematic review. WMJ 2003;102:36-43 «PMID: 12679970»PubMed
  248. Kawahara S, Akashiba T, Akahoshi T ym. Nasal CPAP improves the quality of life and lessens the depressive symptoms in patients with obstructive sleep apnea syndrome. Intern Med 2005;44:422-7 «PMID: 15942087»PubMed
  249. Muñoz A, Mayoralas LR, Barbé F ym. Long-term effects of CPAP on daytime functioning in patients with sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 2000;15:676-81 «PMID: 10780758»PubMed
  250. Neill AM, Wai HS, Bannan SP ym. Humidified nasal continuous positive airway pressure in obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 2003;22:258-62 «PMID: 12952257»PubMed
  251. Duong M, Jayaram L, Camfferman D ym. Use of heated humidification during nasal CPAP titration in obstructive sleep apnoea syndrome. Eur Respir J 2005;26:679-85 «PMID: 16204601»PubMed
  252. Mador MJ, Krauza M, Pervez A ym. Effect of heated humidification on compliance and quality of life in patients with sleep apnea using nasal continuous positive airway pressure. Chest 2005;128:2151-8 «PMID: 16236868»PubMed
  253. Wiest GH, Harsch IA, Fuchs FS ym. Initiation of CPAP therapy for OSA: does prophylactic humidification during CPAP pressure titration improve initial patient acceptance and comfort? Respiration 2002;69:406-12 «PMID: 12232447»PubMed
  254. Rakotonanahary D, Pelletier-Fleury N, Gagnadoux F ym. Predictive factors for the need for additional humidification during nasal continuous positive airway pressure therapy. Chest 2001;119:460-5 «PMID: 11171723»PubMed
  255. Massie CA, Hart RW, Peralez K ym. Effects of humidification on nasal symptoms and compliance in sleep apnea patients using continuous positive airway pressure. Chest 1999;116:403-8 «PMID: 10453869»PubMed
  256. Lim J, Lasserson TJ, Fleetham J ym. Oral appliances for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD004435 «PMID: 16437488»PubMed
  257. Tegelberg A, Wilhelmsson B, Walker-Engström ML ym. Effects and adverse events of a dental appliance for treatment of obstructive sleep apnoea. Swed Dent J 1999;23:117-26 «PMID: 10591454»PubMed
  258. Gotsopoulos H, Kelly JJ, Cistulli PA. Oral appliance therapy reduces blood pressure in obstructive sleep apnea: a randomized, controlled trial. Sleep 2004;27:934-41 «PMID: 15453552»PubMed
  259. Yoshida K. Effect on blood pressure of oral appliance therapy for sleep apnea syndrome. Int J Prosthodont 2006;19:61-6 «PMID: 16479762»PubMed
  260. Blanco J, Zamarrón C, Abeleira Pazos MT ym. Prospective evaluation of an oral appliance in the treatment of obstructive sleep apnea syndrome. Sleep Breath 2005;9:20-5 «PMID: 15785917»PubMed
  261. Petri N, Svanholt P, Solow B ym. Mandibular advancement appliance for obstructive sleep apnoea: results of a randomised placebo controlled trial using parallel group design. J Sleep Res 2008;17:221-9 «PMID: 18482111»PubMed
  262. Ghazal A, Sorichter S, Jonas I ym. A randomized prospective long-term study of two oral appliances for sleep apnoea treatment. J Sleep Res 2009;18:321-8 «PMID: 19493297»PubMed
  263. Naismith SL, Winter VR, Hickie IB ym. Effect of oral appliance therapy on neurobehavioral functioning in obstructive sleep apnea: a randomized controlled trial. J Clin Sleep Med 2005;1:374-80 «PMID: 17564405»PubMed
  264. Nambu Y, Nagasaka Y, Fujita E ym. Effect of mandibular advancement splint on psycho-intellectual derangements in patients with sleep apnea syndrome. Tohoku J Exp Med 1999;188:119-32 «PMID: 10526873»PubMed
  265. Barnes M, McEvoy RD, Banks S ym. Efficacy of positive airway pressure and oral appliance in mild to moderate obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2004;170:656-64 «PMID: 15201136»PubMed
  266. Friedman M, Tanyeri H, Lim JW ym. Effect of improved nasal breathing on obstructive sleep apnea. Otolaryngol Head Neck Surg 2000;122:71-4 «PMID: 10629486»PubMed
  267. Powell NB, Zonato AI, Weaver EM ym. Radiofrequency treatment of turbinate hypertrophy in subjects using continuous positive airway pressure: a randomized, double-blind, placebo-controlled clinical pilot trial. Laryngoscope 2001;111:1783-90 «PMID: 11801946»PubMed
  268. Verse T, Maurer JT, Pirsig W. Effect of nasal surgery on sleep-related breathing disorders. Laryngoscope 2002;112:64-8 «PMID: 11802040»PubMed
  269. Verse T, Kroker BA, Pirsig W ym. Tonsillectomy as a treatment of obstructive sleep apnea in adults with tonsillar hypertrophy. Laryngoscope 2000;110:1556-9 «PMID: 10983961»PubMed
  270. Ferguson KA, Heighway K, Ruby RR. A randomized trial of laser-assisted uvulopalatoplasty in the treatment of mild obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2003;167:15-9 «PMID: 12502473»PubMed
  271. Bäck LJ, Liukko T, Rantanen I ym. Radiofrequency surgery of the soft palate in the treatment of mild obstructive sleep apnea is not effective as a single-stage procedure: A randomized single-blinded placebo-controlled trial. Laryngoscope 2009;119:1621-7 «PMID: 19504550»PubMed
  272. Verse T, Baisch A, Maurer JT ym. Multilevel surgery for obstructive sleep apnea: short-term results. Otolaryngol Head Neck Surg 2006;134:571-7 «PMID: 16564374»PubMed
  273. Baisch A, Maurer JT, Hörmann K. The effect of hyoid suspension in a multilevel surgery concept for obstructive sleep apnea. Otolaryngol Head Neck Surg 2006;134:856-61 «PMID: 16647548»PubMed
  274. Lin HC, Friedman M, Chang HW ym. The efficacy of multilevel surgery of the upper airway in adults with obstructive sleep apnea/hypopnea syndrome. Laryngoscope 2008;118:902-8 «PMID: 18300704»PubMed
  275. Thomas AJ, Chavoya M, Terris DJ. Preliminary findings from a prospective, randomized trial of two tongue-base surgeries for sleep-disordered breathing. Otolaryngol Head Neck Surg 2003;129:539-46 «PMID: 14595277»PubMed
  276. Sundaram S, Bridgman SA, Lim J ym. Surgery for obstructive sleep apnoea. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001004 «PMID: 16235277»PubMed
  277. Lojander J, Maasilta P, Partinen M ym. Nasal-CPAP, surgery, and conservative management for treatment of obstructive sleep apnea syndrome. A randomized study. Chest 1996;110:114-9 «PMID: 8681614»PubMed
  278. Prinsell JR. Maxillomandibular advancement surgery in a site-specific treatment approach for obstructive sleep apnea in 50 consecutive patients. Chest 1999;116:1519-29 «PMID: 10593771»PubMed
  279. Dattilo DJ, Drooger SA. Outcome assessment of patients undergoing maxillofacial procedures for the treatment of sleep apnea: comparison of subjective and objective results. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:164-8 «PMID: 14762748»PubMed
  280. Buchwald H, Avidor Y, Braunwald E ym. Bariatric surgery: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2004;292:1724-37 «PMID: 15479938»PubMed
  281. Greenburg DL, Lettieri CJ, Eliasson AH. Effects of surgical weight loss on measures of obstructive sleep apnea: a meta-analysis. Am J Med 2009;122:535-42 «PMID: 19486716»PubMed
  282. Rao A, Tey BH, Ramalingam G ym. Obstructive sleep apnoea (OSA) patterns in bariatric surgical practice and response of OSA to weight loss after laparoscopic adjustable gastric banding (LAGB). Ann Acad Med Singapore 2009;38:587-7 «PMID: 19652849»PubMed
  283. Kingshott RN, Vennelle M, Coleman EL ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled crossover trial of modafinil in the treatment of residual excessive daytime sleepiness in the sleep apnea/hypopnea syndrome. Am J Respir Crit Care Med 2001;163:918-23 «PMID: 11282766»PubMed
  284. Dinges DF, Weaver TE. Effects of modafinil on sustained attention performance and quality of life in OSA patients with residual sleepiness while being treated with nCPAP. Sleep Med 2003;4:393-402 «PMID: 14592280»PubMed
  285. Pack AI, Black JE, Schwartz JR ym. Modafinil as adjunct therapy for daytime sleepiness in obstructive sleep apnea. Am J Respir Crit Care Med 2001;164:1675-81 «PMID: 11719309»PubMed
  286. Black JE, Hirshkowitz M. Modafinil for treatment of residual excessive sleepiness in nasal continuous positive airway pressure-treated obstructive sleep apnea/hypopnea syndrome. Sleep 2005;28:464-71 «PMID: 16171291»PubMed
  287. Bittencourt LR, Lucchesi LM, Rueda AD ym. Placebo and modafinil effect on sleepiness in obstructive sleep apnea. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2008;32:552-9 «PMID: 18053628»PubMed
  288. Franklin K, Rehnqvist N, Axelsson S. Obstructive sleep apnoea syndrome - Report of a joint Nordic project. A systematic literature review. Steering group of the project: Mäkelä M, Kristensen FB, Morland B, Rehnqvist N. Elanders Infologistics Väst AB, Mölnlycke, Sweden, 2007
  289. Young T, Blustein J, Finn L ym. Sleep-disordered breathing and motor vehicle accidents in a population-based sample of employed adults. Sleep 1997;20:608-13 «PMID: 9351127»PubMed
  290. Terán-Santos J, Jiménez-Gómez A, Cordero-Guevara J. The association between sleep apnea and the risk of traffic accidents. Cooperative Group Burgos-Santander. N Engl J Med 1999;340:847-51 «PMID: 10080847»PubMed
  291. Barbé, Pericás J, Muñoz A ym. Automobile accidents in patients with sleep apnea syndrome. An epidemiological and mechanistic study. Am J Respir Crit Care Med 1998;158:18-22 «PMID: 9655701»PubMed
  292. Horstmann S, Hess CW, Bassetti C ym. Sleepiness-related accidents in sleep apnea patients. Sleep 2000;23:383-9 «PMID: 10811382»PubMed
  293. Pizza F, Contardi S, Ferlisi M ym. Daytime driving simulation performance and sleepiness in obstructive sleep apnoea patients. Accid Anal Prev 2008;40:602-9 «PMID: 18329412»PubMed
  294. Woodson BT, Steward DL, Weaver EM ym. A randomized trial of temperature-controlled radiofrequency, continuous positive airway pressure, and placebo for obstructive sleep apnea syndrome. Otolaryngol Head Neck Surg 2003;128:848-61 «PMID: 12825037»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko