Parodontiitti
Ota käyttöön
- Taulukko: Yleisimpien parodontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnoosit sekä ja niihin liittyvät löydökset «hoi50086a.pdf»1
- Taulukko: Parodontiitin vaiheen määrittäminen «hoi50086b.pdf»2
- Taulukko: Potilaan riskiluokka ilmentää parodontiitin etenemisnopeutta huomioiden mahdolliset riskitekijät taudin etenemiselle / puutteelliselle hoitovasteelle «hoi50086c.pdf»3
- Video: Motivoivan keskustelun menetelmä parodontologisen potilaan hoidossa «Motivoivan keskustelun menetelmä parodontologisen potilaan hoidossa (video)»1
- Potilasversion englanninkielinen käännös (PDF) «khp00096_engl.pdf»4
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudosten sairaus on merkittävä kansantauti. Se on väestössä alidiagnosoitu ja jää sen takia osin hoitamatta.
- Gingiviitin eli ientulehduksen ehkäisy ja hoito ovat keskeinen osa parodontiitin ehkäisyä.
- Parodontiitin varhaisdiagnostiikkaan ja hoitoon on perusterveydenhuollossa kohdistettava erityistä huomiota, sillä vaikea parodontiitti ja sen seuraukset aiheuttavat huomattavia kustannuksia ja vaativat usein erikoishammaslääkäritasoista hoitoa.
- Parodontiittiriskin toteaminen edistää ehkäisyn ja hoidon kohdentamista.
- Parodontologinen tutkimus, johon kuuluu olennaisesti ientaskumittaus, on osa suun terveydentilan tutkimusta ja sisältää myös peri-implanttikudosten tutkimisen. Tutkimus pitää tehdä kaikenikäisille säännöllisin väliajoin, jotta hampaita ja hammasimplantteja ympäröivien kudosten sairaudet todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Hammaslääkäri vastaa diagnostiikasta, hoidon suunnittelusta ja sen toteutuksesta.
- Kun sairaus on diagnosoitu, se hoidetaan viipymättä. Vaikuttava hoito on toteutettavissa tehokkaasti lyhyellä aikavälillä.
- Tärkeä osa hoitoa ovat omahoidon ohjaus, potilaan sitouttaminen hoitoon ja tarvittaessa tupakkatuotteista vieroitus.
- Hyvän ja pysyvän hoitotuloksen edellytyksenä on potilaan toimiva omahoito.
- Ylläpitohoito on olennainen osa kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksien hoitoa.
- Terveet hampaan kiinnityskudokset ovat tärkeä osa yleisterveyttä.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Parodontiitti»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Periodontitis»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Hampaan kiinnityskudossairaus (parodontiitti)»3 ja ruotsiksi «Tandlossningssjukdom (parodontit)»4
Aiheen rajaus
- Suositus käsittelee parodontiitin ehkäisyä, diagnostiikkaa ja hoitoa. Lisäksi suositus käsittelee peri-implanttisairauksien ehkäisyä ja diagnostiikkaa sekä peri-implanttimukosiitin hoitoa.
- Suosituksessa ei käsitellä
- erikoishammaslääkäritasoista parodontiitin hoitoa
- hampaan kiinnityskudosten kirurgisia hoitomuotoja
- peri-implantiitin hoitoa
- akuutteja parodontaali-infektioita (ks. Käypä hoito -suositus Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet»5, «Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkk...»1)
- yleissairauksien ilmentymiä hampaan kiinnityskudoksissa.
Tavoitteet
- Suosituksen tavoitteina on
- kiinnittää huomiota erityisesti parodontiitin ehkäisyyn, varhaisdiagnostiikkaan ja -hoitoon
- kiinnittää huomiota myös hammasimplantteja ympäröivien kudosten terveydentilaan
- luoda hyvin toimivia hoitokäytäntöjä perusterveydenhuoltoon
- lisätä tietoisuutta hampaan kiinnityskudos- ja peri-implanttisairauksista, jotta ihmiset osaisivat hakeutua riittävän ajoissa hoitoon ja pystyisivät toimimaan aktiivisesti osana hoitotiimiä
- lisätä tietoisuutta parodontiitin vaikutuksista yleissairauksiin.
Kohderyhmät
- Suosituksen kohderyhminä ovat
- hammaslääkärit, suuhygienistit ja muu suun terveydenhuollon ammattihenkilöstö
- muut terveydenhuollon ammattihenkilöt (mm. lääkärit, neuvola- ja kouluterveydenhoitajat, opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, diabeteshoitajat, vanhusten hoivatyötä tekevät)
- potilasyhdistykset, kuten sydän-, diabetes- ja reumayhdistykset
- muu väestö.
Määritelmät
- Suositukseen liittyvää alan termistöä on koottu lisätietoaineistoon «Käypä hoito -suositukseen Parodontiitti liittyviä määritelmiä»2.
Esiintyvyys
- Terveys 2000 -tutkimuksen «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunte...»2, «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf»1 mukaan ien- ja hampaan kiinnityskudossairaudet ovat merkittävä hammashoidollinen
kansanterveysongelma 30 vuotta täyttäneillä hampaallisilla suomalaisilla.
- Ientulehdusta esiintyy 74 %:lla (miehistä 77 %:lla ja naisista 70 %:lla).
- Syventyneitä (≥ 4 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 64 %:lla (miehistä
72 %:lla ja naisista 57 %:lla)
- 30–34-vuotiaista 48 %:lla
- 35–44-vuotiaista 61 %:lla.
- Syviä (≥ 6 mm) ientaskuja (vähintään 1) esiintyy 21 %:lla (miehistä 26 %:lla
ja naisista 16 %:lla)
- 30–34-vuotiaista 6 %:lla
- 35–44-vuotiaista 14 %:lla.
- Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan sairauden esiintyvyydessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia «Terveys 2011. https://www.julkari.fi/bitstream/han...»3 verrattuna Terveys 2000 -tutkimuksen tietoihin.
- Poski- /etuhampaisiin paikallistuneen nopeasti etenevän parodontiitin (aiemmat termit paikallinen aggressiivinen parodontiitti ja juveniili parodontiitti) esiintyvyys on Suomessa noin 0,1 % «Saxén L. Juvenile periodontitis in Finland. Proc F...»4.
- Parodontiitiin esiintyvyys lisääntyy selkeästi jo alle 30-vuotiailla, erityisesti tupakoivilla «Thomson WM, Shearer DM, Broadbent JM ym. The natur...»5.
- Vaikean parodontiitin esiintyvyys lisääntyy iän myötä siten, että ilmaantuvuus kasvaa jyrkästi 20. ja 40. ikävuoden välillä «Kassebaum NJ, Bernabé E, Dahiya M ym. Global burde...»6.
- Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna vaikean parodontiitin esiintyvyys (11,2 %) ei ole muuttunut vuodesta 1990 vuoteen 2010 «Kassebaum NJ, Bernabé E, Dahiya M ym. Global burde...»6.
- Implanteilla hoidetuista potilaista peri-implanttimukosiittia esiintyy 43 %:lla (meta-analyysi, CI: 32–54 %, vaihteluväli 1–65 %) ja peri-implantiittia 22 %:lla (meta-analyysi, CI: 14–30 %, vaihteluväli 1–47 %) «Jepsen S, Berglundh T, Genco R ym. Primary prevent...»7, «Derks J, Tomasi C. Peri-implant health and disease...»8.
Altistavat tekijät
- Riski sairastua vaihtelee yksilöittäin.
- Altistavien tekijöiden huolellinen selvitys ja suuren riskin yksilöiden löytäminen on tärkeää ehkäisyn ja hoidon kohdentamiseksi.
- Parodontiitille altistavia ja syytekijöitä luetellaan taulukossa «Parodontiitille ja sen uusiutumiselle altistavia ja syytekijöitä...»1.
- Peri-implanttisairauksille altistavia ja syytekijöitä luetellaan taulukossa «Peri-implanttisairauksille altistavia ja syytekijöitä...»2.
Diagnostiikka
Tavoite
- Diagnostiikan tavoitteena on tunnistaa jo varhaisvaiheessa
- tulehduksen merkit (ienverenvuoto, punoitus, turvotus) hampaita ja hammasimplantteja
ympäröivissä kudoksissa
- gingiviitti: ienverenvuoto taskumittauksen yhteydessä (bleeding on probing, BOP)
- peri-implanttimukosiitti: ienverenvuoto taskumittauksen yhteydessä implanttia ympäröivässä pehmytkudoksessa
- kiinnityskato
- parodontiitti: kliinisesti syventyneitä ientaskuja ja röntgenkuvissa havaittavaa alveoliluukatoa
- peri-implantiitti: kliinisesti suurentunut taskusyvyys ja röntgenkuvissa havaittava alveoliluukato verrattuna implanttikruunun valmistumisvaiheen mittauksiin
- taudin uusiutuminen (BOP, syventyneitä ientaskuja ja kiinnityskadon eteneminen) hoidetulla parodontiittipotilaalla.
- tulehduksen merkit (ienverenvuoto, punoitus, turvotus) hampaita ja hammasimplantteja
ympäröivissä kudoksissa
Oireet
- Ienverenvuoto (harjauksen tai hammasvälien puhdistuksen yhteydessä) on silmin havaittava
merkki tulehduksesta, ja myös ikenen punoitus ja turvotus ovat tavallisia (kuva «Tulehduksen merkkejä hampaanvieruskudoksen alueella»1).
- Näkyvät tulehdusmerkit ovat tupakoivilla lievemmät kuin tupakoimattomilla «Tupakointi peittää parodontiitin kliinisiä merkkejä vähentämällä merkittävästi ienverenvuodon esiintymistä.»A.
- On huomattava, että tauti voi olla pitkään oireeton ja edellä mainitut tulehduksen merkit saattavat puuttua vaikeassakin parodontiitissa.
- Hampaan lisääntynyt liikkuvuus ja siirtyminen, rakojen muodostuminen sekä märkävuoto ientaskusta liittyvät usein vaikeaan parodontiittiin.
- Pahanhajuinen hengitys saattaa liittyä sekä gingiviittiin että parodontiittiin «Quirynen M, Dadamio J, Van den Velde S ym. Charact...»53, «Sanz M, Bäumer A, Buduneli N ym. Effect of profess...»54.
- Peri-implantiitissa voi olla verenvuodon lisäksi märkävuotoa.
Esitiedot
- Koska monet sairaudet tai niiden hoito voivat vaikuttaa parodontiittiin ja sen hoitoon,
alkutilanteessa pitää selvittää ja kirjata potilaan mahdolliset yleissairaudet ja
niihin käytetty lääkitys. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä.
- Esimerkiksi huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes «Diabeetikoilla on suurempi riski sairastua parodontaalisairauksiin kuin ei-diabeetikoilla, huono hoitotasapaino lisää riskiä.»A ja immuunipuutossairaudet «Holmstrup P, Glick M. Treatment of periodontal dis...»55 altistavat parodontiitille. Diabetespotilaan pitkäaikaisverensokeriarvo (HbA1c) on syytä selvittää.
- Esitiedoista on tärkeä huomioida lääkitykset, jotka voivat aiheuttaa hoitotapahtumassa riskejä, esimerkiksi vuotokomplikaatioita tai interaktioita.
- Tietyt lääkeaineet, muun muassa immunosupressiivinen siklosporiini, kohonneen verenpaineen hoidossa käytettävät kalsiumkanavan salpaajat ja epilepsialääkkeistä muun muassa fenytoiini, voivat altistaa ikenen liikakasvulle «Bondon-Guitton E, Bagheri H, Montastruc JL. Drug-i...»56.
- Ikä: parodontiitin mahdollisuus on otettava huomioon jo lapsilla ja nuorilla «American Academy of Periodontology-Research, Scice...»57. Vaikean parodontiitin ilmaantuvuuden kasvu on suurimmillaan jo 20–30-vuotiailla «Kassebaum NJ, Bernabé E, Dahiya M ym. Global burde...»6.
- Tupakointi: sekä tupakoinnin kesto että määrä vaikuttavat parodontiitin esiintymiseen, kudostuhon vaikeusasteeseen ja sen etenemiseen sekä hoidon ennusteeseen «Tupakointi huonontaa merkittävästi parodontiumin kudosten terveydentilaa, lisää alveoliluukatoa, heikentää parodontiumin paranemista ja suurentaa hampaiden menettäminen riskiä.»A, «Tonetti MS, Greenwell H, Kornman KS. Staging and g...»58.
- Omahoitotottumukset: riittävä päivittäinen suuhygienia edellyttää hampaiden ja hammasimplanttien harjauksen lisäksi välien puhdistamista «Jepsen S, Berglundh T, Genco R ym. Primary prevent...»7, «Sälzer S, Slot DE, Van der Weijden FA ym. Efficacy...»59.
- Aiempi hammashoito.
Kliininen tutkimus
- Hammaslääkäri tekee parodontologisen tutkimuksen jokaiselle suun terveydentilan tutkimuksen osana. Sama koskee suuhygienistin tekemää suun terveystarkastusta.
- Profylaktista mikrobilääkitystä tarvitseville pitää antaa tämä lääkitys ennen ientaskumittausta «Daly CG, Mitchell DH, Highfield JE ym. Bacteremia ...»60.
- Parodontaalitilanne selvitetään kaikista hampaista ja hammasimplanteista.
- Viisaudenhammasalueella todetut syventyneet ientaskut saattavat vuosien mittaan ennustaa heikentyvää parodontaalitilannetta koko hampaiston alueella tai jo olemassa olevan parodontiitin etenemistä (ks. Käypä hoito -suositus Viisaudenhammas «Viisaudenhammas (online). Käypä hoito -suositus. S...»61, «Viisaudenhammas»6), «Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pa...»62, «Offenbacher S, Beck JD, Moss KL ym. What are the l...»63.
- Lapsilla ja nuorilla parodontologinen tutkimus on syytä sisällyttää ainakin valtioneuvoston asetuksen mukaisiin, tietyt ikäluokat
kattaviin terveystarkastuksiin, joissa selvitetään suun terveydentila ja hoidon tarve
(www «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338»2).
- Alle kouluikäisiltä ja ensimmäisen vuosiluokan oppilailta tutkitaan ja rekisteröidään plakki, hammaskivi ja ientulehdus.
- Edellä mainitun lisäksi 5. vuosiluokasta alkaen oppilaille annetaan tietoa tupakkatuotteiden haitoista ja kannustetaan savuttomuuteen.
- 8. vuosiluokalta lähtien tehdään täydellinen parodontiumin tutkimus osana suun terveystarkastusta. Tämä koskee myös opiskeluterveydenhuoltoa.
- Oppilaiden suun terveystarkastuksiin sisältyy aina myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan.
- Erityisryhmät, kuten diabetesta tai reumaa sairastavat, tarvitsevat muuta väestöä tiheämpää parodontaaliterveyden seurantaa. Myös tupakoitsijat tarvitsevat muuta väestöä tiheämpää seurantaa.
- Parodontologisessa tutkimuksessa rekisteröidään (ks. esim. www «http://www.periodontalchart-online.com/uk/index.asp»3)
- plakin sijainti ja sen määrä (kuvaillaan vähintään sanallisesti potilasasiakirjaan)
- ienrajan kulku (ienvetäytymät ja ikenen liikakasvu)
- ientaskumittauksen tulokset kuudelta (vähintään neljältä) pinnalta hammasta kohden:
- ientaskusyvyydet (≥ 4 mm) ja ienverenvuoto (BOP), jotka on määritetty kaikista hampaista kuljettamalla ientaskumittaria askeltaen juuren pintaa pitkin hampaan akselin suuntaisesti
- mahdollinen märkävuoto
- kahden edellisen perusteella määrittyy kiinnityksen menetys etäisyytenä kiillesementtirajasta ientaskun pohjaan (ienvetäytymä + taskun syvyys)
- poskihampaiden ja ylänelosten furkaatiovauriot
- furkaatioalueiden tutkimiseen tarvitaan furkaatiokoetin
- furkaatiovaurioista määritetään niiden aste (I–IV) ja sijainti «Nieminen M, Varrela T, könönen E, Pöllänen M. Furk...»71
- plakkiretentiot (hammaskivi, paikkojen- ja kruunujen yli/alimäärät ja irtoproteesit)
- hampaiden liikkuvuudet (sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti; asteet 1–3), purennan liukuliikkeet ja hampaiden kosketussuhteet alaleuan eri asennoissa sekä purennan esikontaktit ja liikkuvuus purentafunktiossa (ks. Purenta-analyysi «»1: Terveysportti, Hammaslääketiede, Therapia Odontologica; vaatii käyttöoikeuden)
- menetetyt hampaat (purentaparien lukumäärä)
- implanttifikstuuran liikkuvuus, joka on merkki koko osseointegraation menetyksestä (ja edellyttää implantin poistoa) «Lindhe J, Meyle J, Group D of European Workshop on...»70.
- Tutkimuksessa on huomattava, että
- liian kevyesti tai voimakkaasti suoritettu ientaskumittaus johtaa hampaan kiinnityskudosten terveydentilan ali- tai yliarvioimiseen. On siis tärkeää, että mittaus suoritetaan standardoidusti «Larsen C, Barendregt DS, Slot DE ym. Probing press...»64, «Bulthuis HM, Barendregt DS, Timmerman MF ym. Probe...»65. Mittaus ei aiheuta tavallisesti kipua potilaalle
- manuaalisella ientaskumittauksella saavutetaan riittävä diagnostinen tarkkuus «Wang SF, Leknes KN, Zimmerman GJ ym. Reproducibili...»66, «Grossi SG, Dunford RG, Ho A ym. Sources of error f...»67
- BOP ientaskusta on merkki tulehduksesta ja tärkeä havainto parodontiitin varhaisdiagnostiikassa «Ienverenvuoto (BOP) liittyy kudoksen alttiuteen sairastua parodontiittiin ja on siten tärkeä parametri parodontiitin varhaisdiagnostiikassa.»A
- tupakoivilla BOP % ei yleensä anna luotettavaa kuvaa kiinnityskudosten tulehdusasteesta «Tupakointi peittää parodontiitin kliinisiä merkkejä vähentämällä merkittävästi ienverenvuodon esiintymistä.»A
- tupakoinnin lopettaneilla ienverenvuoto (BOP %) voi lisääntyä muutaman viikon ajaksi hyvästä omahoidon tasosta huolimatta «Scott DA, Singer DL. Suppression of overt gingival...»68
- toistuvasti samassa kohdassa todettu BOP viittaa kiinnityskadon etenemiseen «Schätzle M, Löe H, Lang NP ym. Clinical course of ...»18 ja sen puuttuminen terveeseen kiinnityskudokseen «Lang NP, Adler R, Joss A ym. Absence of bleeding o...»69
- taskumittaus tehdään myös implanttien ympäriltä «Jepsen S, Berglundh T, Genco R ym. Primary prevent...»7, «Lindhe J, Meyle J, Group D of European Workshop on...»70
- Tavanomainen ientaskumittari ei vahingoita implantin pehmytkudoskiinnitystä eikä implantin pintaa.
- Jos implanttikruunun muoto estää mittauksen useammalta pinnalta, vähintään yksi pinta pitäisi saada mitatuksi.
- BOP on merkki peri-implanttikudoksen tulehduksesta ja tärkeä havainto peri-implanttisairauksien varhaisdiagnostiikassa.
- Tarvittaessa kuvaillaan sanallisesti myös
- ikenen poikkeava muoto, väri ja pintarakenne
- ikenen kudostyyppi «Müller HP, Eger T. Masticatory mucosa and periodon...»72, «De Rouck T, Eghbali R, Collys K ym. The gingival b...»73
- huulijänteen ja lihaskiinnikkeiden kiinnityskohdat silloin, kun ne liittyvät kudosmuutoksiin marginaalisen ikenen alueella
- hampaiden asentomuutokset.
Kuvantamistutkimukset
- Kun kliinisessä tutkimuksessa todetaan merkkejä parodontiitista tai peri-implantiitista, on syytä tehdä radiologinen tutkimus, josta laadittu lausunto liitetään potilasdokumentteihin.
- Panoraamatomografia antaa yleiskuvan alveoliluun määrästä ja luureunan kulusta (vertikaalinen/horisontaalinen
luukato). Tarvittaessa sitä täydennetään suunsisäisin röntgenkuvin, jotka ovat panoraamatomografiaa
tarkempia luumuutosten, kuten II–III asteen furkaatiovaurioiden, vertikaalisten
luutaskujen ja implanttia ympäröivän luukadon, havaitsemisessa «Pepelassi EA, Tsiklakis K, Diamanti-Kipioti A. Rad...»74, «Preshaw PM. Detection and diagnosis of periodontal...»75 (kuva «Alkava parodontiitti»2).
- Röntgenkuvien kyky osoittaa lievää kudostuhoa (alle 2 mm) marginaalisen luun alueella on heikko «Graetz C, Plaumann A, Wiebe JF ym. Periodontal pro...»76.
- Laajentunut parodontaalirako ja vertikaalinen tai furkaatioalueen luukato voivat viitata purentatraumaan.
- Implantin ympärillä luukato on yleensä maljamainen.
- Lasten ja nuorten kariesdiagnostiikassa usein käytetyt "bitewing"-röntgenkuvat on
tulkittava huolellisesti myös marginaalisen luurajan kulun arvioimiseksi ja approksimaalisen
hammaskiven toteamiseksi «Lasten ja nuorten ”bitewing”-röntgenkuvia tulkittaessa tulee kuvista diagnosoida mahdollinen approksimaalinen hammaskivi sekä marginaalinen luutason menetys, sillä edellä mainitut löydökset saattavat toimia parodontiitin ennusmerkkeinä.»B.
- Jos marginaalisen luun ja kiille-sementtirajan välinen etäisyys on yli 2 mm, löydös viittaa parodontiittiin.
- Jos ensimmäisen poskihampaan kohdalla on muutoksia luurajassa, on syytä ottaa tarkennuskuva etuhammasalueilta.
- Poski- /etuhampaisiin paikallistunut nopeasti etenevä parodontiitti (aiemmat termit paikallinen aggressiivinen parodontiitti ja juveniili parodontiitti) on diagnosoitavissa alveoliluun vertikaalisesta kadosta ensimmäisten poskihampaiden ja etuhampaiden approksimaaliväleistä.
- Kartiokeilatietokonetomografia ei kuulu parodontologiseen perustutkimukseen.
Mikrobiologiset tutkimukset
- Mikrobiologista tutkimusta ei tarvita rutiininomaisesti parodontologisessa diagnostiikassa.
- Mikrobiologinen näyte suositellaan otettavaksi
- aina, kun suunnitellaan mikrobilääkitystä parodontiitin hoidossa
- nuorilta (alle 30-vuotiailta), kun kyseessä on hampaan kiinnityskudosten nopeasti edennyt paikallinen tuho tai kun parodontiittia esiintyy laajalla alueella
- aikuisilta, kun parodontiitti on edennyt nopeasti tai kun vaste asianmukaiseen hoitoon on huono.
- Subgingivaaliplakki on yleisimmin käytetty mikrobiologinen näyte.
- Subgingivaaliplakkia kerätään muutamasta syvimmästä ientaskusta steriilillä kyretillä tai paperinastoin «Renvert S, Wikström M, Helmersson M ym. Comparativ...»77, «Jervøe-Storm PM, Alahdab H, Koltzscher M ym. Compa...»78, «Teles FR, Haffajee AD, Socransky SS. The reproduci...»79 ja laitetaan samaan näyteputkeen.
- Näytteestä määritetään keskeiset parodontiitin patogeenit, muun muassa Aggregatibacter actinomycetemcomitans ja niin sanotut punaisen kompleksin bakteerit (Porphyromonas gingivalis, Tannerella forsythia ja Treponema denticola), ja niiden suhteellinen osuus kokonaiskasvusta (viljelyyn perustuva tutkimus) tai kvantitatiivinen viitearvo (molekyylibiologiset menetelmät). Viljely mahdollistaa myös poikkeavan valtakasvun osoittamisen näytteestä.
- Tulosten tulkinnassa käytetään eri bakteerilajeille määritettyjä merkitsevyysrajoja.
Muut diagnostiset tutkimukset
- Perinnöllisen alttiuden selvittämisen hyödystä interleukiini-1-genotyyppitestillä ei ole riittävää näyttöä «Shapira L, Wilensky A, Kinane DF. Effect of geneti...»80, «Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. The associatio...»81, «Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. Association of...»82.
- Parodontaalikudoksen hajoamista mittaavia kliiniseen käyttöön soveltuvia MMP-8-testejä on tullut markkinoille. Alustavat tutkimustulokset testien käyttökelpoisuudesta ovat lupaavia «Heikkinen AM, Nwhator SO, Rathnayake N ym. Pilot S...»83, «Lorenz K, Keller T, Noack B ym. Evaluation of a no...»84, «Herr AE, Hatch AV, Throckmorton DJ ym. Microfluidi...»85, «Izadi Borujeni S, Mayer M, Eickholz P. Activated m...»86, «Johnson N, Ebersole JL, Kryscio RJ ym. Rapid asses...»87. Testi ei kuitenkaan yksinään korvaa parodontologista tutkimusta.
- Hematologiset laboratoriotutkimukset voivat tulla kyseeseen, jos epäillään esimerkiksi veren sokeritasapainon ja veren hyytymisen häiriöitä tai muita sairauksia.
Keskeiset diagnoosit
- Löydösten perusteella tehdään parodontologinen diagnoosi ja parodontiittitapauksissa määritetään taudin vaihe (I-IV) ja potilaan riskiluokka (A-C).
- Diagnoosit ja niihin liittyvät löydökset esitetään taulukossa «Yleisimpien parodontaali- ja peri-implanttisairauksien diagnoosit sekä niihin liittyvät löydökset , , , , , , . Taulukon tulostettava versio: ....»3, parodontiitin etenemisen vaiheet taulukossa «Parodontiitin vaiheen määrittäminen , , , , , , . Taulukon tulostettava versio: . ...»4 ja potilaan riskiluokitus taulukossa «Potilaan riskiluokka ilmentää parodontiitin etenemisnopeutta huomioiden mahdolliset riskitekijät taudin etenemiselle / puutteelliselle hoitovasteelle , . Taulukon tulostettava versio: ....»5. Kliinisesti terveen parodontiumin sekä plakkivälitteisen gingiviitin diagnostiset kriteerit löytyvät lisäaineistosta «Kliinisesti terveen parodontiumin sekä plakkivälitteisen gingiviitin diagnostiset kriteerit»3. Parodontiumin alueen diagnoosit on esitetty laajemmin lisäaineistossa «Hampaita ja hammasimplantteja ympäröivien kudosten sairaudet (ICD-10 tautiluokitus)»4.
- Gingiviitin diagnoosi voidaan asettaa, kun hampaistossa todetaan ienverenvuotoa taskumittauksen yhteydessä (bleeding on probing, BOP) vähintään 10 %:lla pinnoista «Trombelli L, Farina R, Silva CO ym. Plaque-induced...»88.
- Syventynyt tasku, kiinnityskato ja röntgenkuvasta havaittu alveoliluukato ovat parodontiitin ja peri-implantiitin diagnostisia merkkejä.
- Parodontiitti tulee diagnoosiksi, kun vähintään kahdessa ei vierekkäisessä hampaassa todetaan kiinnityskatoa ja syventynyt ientasku (≥ 4 mm) sekä verenvuotoa taskumittauksen yhteydessä ja
radiologisesti luukatoa «Papapanou PN, Sanz M, Buduneli N ym. Periodontitis...»89, «Tonetti MS, Greenwell H, Kornman KS. Staging and g...»58.
- Parodontiittilöydösten esiintyessä yksittäisessä hampaassa on kiinnitettävä erityistä huomiota erotusdiagnostiikkaan.
- Parodontiitin vaihe määritetään kiinnityksen menetyksen tai radiologisen luukadon
perusteella (taulukko «Parodontiitin vaiheen määrittäminen , , , , , , . Taulukon tulostettava versio: .
...»4).
- Alkavassa (vaihe I) ja keskivaikeassa (vaihe II) parodontiitissa esiintyy syventyneiden ientaskujen lisäksi pääasiassa horisontaalista luukatoa juuren koronaalisessa kolmanneksessa (vaihe I: < 15 % ja vaihe II: 15–33 %).
- Parodontiitti on vaikea (vaihe III), kun syventyneisiin (≥ 6 mm) ientaskuihin liittyy ≥ 5 mm:n kiinnityskatoa ja luukato on edennyt juuren keski- tai apikaalikolmannekseen. Sairaus on vaikea myös silloin, kun hampaistossa esiintyy II-III asteen furkaatiovaurioita tai vertikaalisia luutaskuja.
- Pitkälle edenneessä parodontiitissa (vaihe IV) on lisäksi menetetty parodontiitin seurauksena useita (≥ 5) hampaita, hampaiden lukumäärä on < 20 (purentaparien määrä < 10) tai purenta on vaarassa romahtaa.
- Tauti on paikallistunut, kun sitä esiintyy < 30 %:ssa ja yleistynyt, kun sitä esiintyy ≥ 30 %:ssa jäljellä olevista hampaista.
- Potilaan riskiluokka (A-C) määritetään kiinnitys- tai luukadon etenemisen perusteella
(Taulukko «Potilaan riskiluokka ilmentää parodontiitin etenemisnopeutta huomioiden mahdolliset
riskitekijät taudin etenemiselle / puutteelliselle hoitovasteelle , . Taulukon tulostettava
versio: ....»5).
- Suora näyttö taudin etenemisestä on saatavissa aiemmista kirjauksista tai röntgenkuvista edeltävien viiden vuoden ajalta. Vaihtoehtoisesti riskiluokka voidaan määrittää radiologisen luukadon perusteella suhteutettuna ikään (epäsuora näyttö taudin etenemisestä).
- Potilaan riskiluokkaan vaikuttavat tupakointi ja diabetes (luokat B-C).
- Tupakoinnin määrä huomioidaan: < 10 tai ≥ 10 savuketta/vrk
- Pitkäaikaisverensokeriarvo (HbA1c) huomioidaan: < 7 % tai ≥ 7 %
- Lisäksi plakin vähäinen määrä nopeasti edenneen taudin yhteydessä viittaa suurentuneeseen riskiin (luokka C).
- Parodontiittia voivat komplisoida tupakointi tai yleissairauksista esimerkiksi diabetes sekä näiden ohella etenkin sen hoitoa myös paikalliset tekijät (vaikea ja pitkälle edennyt parodontiitti, vaiheet III ja IV).
- Peri-implantiitti tulee diagnoosiksi, kun kliininen taskusyvyys on suurentunut (≥ 6 mm), siihen liittyy verenvuotoa (ja mahdollisesti märkävuotoa) ja röntgenkuvissa havaitaan poikkeavaa alveoliluun katoa verrattuna proteettisen rakenteen valmistumisvaiheen mittauksiin «Berglundh T, Armitage G, Araujo MG ym. Peri-implan...»90, «Renvert S, Persson GR, Pirih FQ ym. Peri-implant h...»91.
- Parodontiittidiagnoosin jälkeen määritetään taudin vaihe ja potilaan riskiluokka. Näiden perusteella laaditaan hoitosuunnitelma ja arvioidaan hoidon ennuste.
- Alkavassa parodontiitissa (vaihe I) vaiheessa todetun parodontiitin hoitoennuste on lähes aina hyvä.
- = pintakohtaisesti negatiivinen löydös + = pintakohtaisesti positiivinen löydös * = Kun BOP 10–30 %, kyseessä on paikallinen gingiviitti. Kun BOP > 30 %, kyseessä on yleistynyt gingiviitti. ** = Vaikka hoidetulla parodontiittipotilaalla olisi luukatoa ja kiinnityskatoa, diagnoosina voi olla gingiviitti, jos syventyneitä ientaskuja ei esiinny. *** = Kun hampaista on affisioitunut < 30 %, on kyseessä taudin paikallistunut muoto, ja kun ≥ 30 % on affisioitunut, on kyseessä taudin yleistynyt muoto =potilaan riskiluokka (luokat A-C) ja luokkien kriteerit esitetään tarkemmin taulukossa «Potilaan riskiluokka ilmentää parodontiitin etenemisnopeutta huomioiden mahdolliset riskitekijät taudin etenemiselle / puutteelliselle hoitovasteelle , . Taulukon tulostettava versio: ....»5 = sulkussyvyydessä ei havaittavissa muutoksia alkutilanteeseen / edelliseen käyntiin verrattuna |
||||||
Kliiniset löydökset | Radiologiset löydökset | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
Diagnoosit | ICD-10 | Erityispiirteet | Ienverenvuoto (BOP %) | Taskusyvyydet | Kiinnityskato | Luukato |
PARODONTAALISAIRAUDET | K05 | |||||
Gingiviitti* | K05.1 | Ikenen punoitus ja turvotus mahdollista | ≥ 10 % | < 4 mm | -** | -** |
Parodontiitti*** (aiempi termi ”krooninen parodontiitti”) |
K05.3 | Ikenen punoitus ja turvotus mahdollista | ≥ 10 % | ≥ 4 mm | + | + |
Luokka A ¶ (”komplisoitumaton”) |
K05.30 | Ei komplisoivia tekijöitä | ≥ 10 % | ≥ 4 mm | + | + |
Luokat B-C ¶ (”komplisoitunut”) |
K05.31 | Tupakointi ja diabetes tai paikalliset tekijät voivat komplisoida | ≥ 10 % | ≥ 4 mm | + | + |
Parodontiitti (aiempi termi ”aggressiivinen parodontiitti”) |
K05.4 | Poski-/etuhampaisiin paikallistunut Nopeasti edennyt kudostuho | + | ≥ 4 mm | + | + |
PERI-IMPLANTTISAIRAUDET | T84 | |||||
Peri-implanttimukosiitti | T84.60 | Ikenen punoitus ja turvotus mahdollista | + | - ¶¶ | - | - |
Peri-implantiitti | T84.62 | Ikenen punoitus, turvotus ja märkävuoto ientaskusta mahdollista | + | ≥ 6 mm | + | ≥ 3 mm |
Kliiniset löydökset | Radiologiset löydökset | |||||
---|---|---|---|---|---|---|
* = prosentuaalinen osuus juuren pituudesta ‡ = parodontiitin vuoksi menetettyjen hampaiden lukumäärä |
||||||
Parodontiitin vaihe | Erityispiirteet | Ienverenvuoto (BOP %) | Taskusyvyydet | Kiinnityskato | Puuttuvat hampaat‡ | Luukato |
alkava (I-vaihe) | Lähinnä horisontaalista luukatoa | + | 4 mm | 1–2 mm | 0 | juuren koronaalikolmannes (< 15 %*) |
keskivaikea (II-vaihe) | Lähinnä horisontaalista luukatoa | + | 4–5mm | 3–4 mm | 0 | juuren koronaalikolmannes (15–33 %*) |
vaikea (III-vaihe) | Edellisen lisäksi:
|
+ | ≥ 6 mm | ≥ 5 mm | 1–4 | juuren keski- tai apikaalikolmannes |
pitkälle edennyt (IV-vaihe) | Edellisen lisäksi vähintään yksi seuraavista:
|
+ | ≥ 6 mm | ≥ 5 mm | ≥ 5 | juuren keski- tai apikaalikolmannes |
Luokituksen primaarikriteerit | Luokitusta modifioivat tekijät | |||
---|---|---|---|---|
* = luokitus määritetään ensisijaisesti kiinnitys- tai luukadon mukaan, kun ko. tieto
on saatavilla (suora näyttö taudin etenemisestä)
** = määritetään hampaasta, jossa eniten radiologista luukatoa (epäsuora näyttö taudin etenemisestä) *** = tupakointi ja diabetes voivat nostaa primaarikriteerein määritettyä riskiluokkaa, joten tupakoinnin määrä ja pitkäaikaisverensokeriarvo (HbA1c) huomioidaan riskiluokan määrityksessä |
||||
Potilaan riskiluokitus | Kiinnitys- tai luukato edeltävän 5 vuoden aikana * | % luukato / ikä ** | Tupakointi*** | Diabetes*** |
Luokka A: Hidas taudin eteneminen |
Ei havaittavissa | < 0,50 | Savuttomuus | Ei-diabeetikko / Normoglykeeminen potilas (HbA1c < 6,5 %) |
Luokka B:
Kohtalainen taudin eteneminen |
< 2 mm | 0,50–1,0 | Tupakointi (< 10 savuketta / vrk) | Diabeetikko (HbA1c < 7,0 %) |
Luokka C: Nopea taudin eteneminen |
≥ 2 mm | > 1,0 | Tupakointi (≥ 10 savuketta / vrk) | Diabeetikko (HbA1c ≥ 7,0 %) |
Erotusdiagnostiikka
- Ientaskun ≥ 4 mm:n syvyys voi johtua hampaan kiinnityskadosta tai tulehduksen
aiheuttamasta turvotuksesta.
- Puberteetti «Mombelli A, Gusberti FA, van Oosten MA ym. Gingiva...»95, «Nakagawa S, Fujii H, Machida Y ym. A longitudinal ...»96, raskaus «Figuero E, Carrillo-de-Albornoz A, Martín C ym. Ef...»97, «Gürsoy M, Pajukanta R, Sorsa T ym. Clinical change...»98 ja tietyt lääkkeet «Trackman PC, Kantarci A. Connective tissue metabol...»99, «Seymour RA. Effects of medications on the periodon...»100, kuten kalsiumkanavan salpaajat ja immunosuppressiivit, voivat aiheuttaa ikenen turvotusta tai liikakasvua ilman kiinnityskatoa.
- Ienvetäytymä voi olla merkki parodontiitin aiheuttamasta kiinnityskadosta mutta myös seurausta mekaanisesta vauriosta, kuten harjaus- tai purentatraumasta, tai traumaattisesta purennasta.
- Yksittäinen syventynyt ientasku tai märkävuoto voi johtua paitsi parodontiitista myös esimerkiksi hampaan juuren murtumasta tai periapikaalialueen tulehduksesta, mutta löydös vähintään kahdessa ei-vierekkäisessä hampaassa viittaa parodontiittiin.
Ehkäisy
- Hyvä päivittäinen suuhygienia ehkäisee gingiviittiä ja parodontiittia. Lisäksi se ehkäisee peri-implanttimukosiittia «Bakteeripeitteiden säännöllinen mekaaninen puhdistus implanttien pinnalta vähentää peri-implanttimukosiittia.»A ja peri-implantiittia «Renvert S, Quirynen M. Risk indicators for peri-im...»48.
- Tehokas omahoito perustuu ensisijaisesti päivittäiseen hampaiden, hammasvälien ja
proteettisten rakenteiden puhdistukseen, jonka toteuttaminen ohjataan yksilöllisesti.
- Hampaansa vähintään 2 kertaa päivässä harjaavilla esiintyy vähemmän parodontiittia kuin hampaansa harvemmin harjaavilla «Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunte...»2.
- Sähköhammasharja vähentää plakkia ja gingiviittiä tehokkaammin kuin tavallinen hammasharja «Sähköhammasharjat poistavat tehokkaammin plakkia ja vähentävät tehokkaammin ientulehdusta kuin tavalliset hammasharjat.»A.
- Hammasvälien puhdistus on oleellinen osa päivittäistä omahoitoa, sillä parodontiitti
alkaa usein taka-alueen hammasväleistä «Löe H, Morrison E. Periodontal health and disease ...»101. Suunterveydenhuollon ammattilaisen opastuksella valitaan sopivat puhdistusvälineet
yksilöllisen tarpeen ja hammasvälien koon mukaisesti.
- Hammasväliharjat ovat ensisijainen menetelmä bakteeripeitteiden poistamiseen hampaiden väleistä, ja niiden teho on parempi kuin hammaslangan tai -tikkujen «Sälzer S, Slot DE, Van der Weijden FA ym. Efficacy...»59, «Chapple IL, Van der Weijden F, Doerfer C ym. Prima...»102, «Slot DE, Dörfer CE, Van der Weijden GA. The effica...»103.
- Hammaslanka soveltuu hammasvälien puhdistukseen, jos muu puhdistusväline ei mahdu hammasväliin «Chapple IL, Van der Weijden F, Doerfer C ym. Prima...»102. Hammaslangan käyttö hampaiden harjauksen yhteydessä poistaa tehokkaammin bakteeripeitteitä kuin pelkkä harjaus «Sambunjak D, Nickerson JW, Poklepovic T ym. Flossi...»104.
- Harjatikun käyttö on osoittautunut kokemuspohjaisesti hoitomyöntyvyyden kannalta helposti omaksuttavaksi. Näyttö harjatikun tehosta on vielä erittäin vähäistä «Yost KG, Mallatt ME, Liebman J. Interproximal ging...»105, «Abouassi T, Woelber JP, Holst K ym. Clinical effic...»106.
- Implanttien puhdistukseen valitaan yksilölliset puhdistusvälineet proteettisten rakenteiden mukaan.
- Savuttomuuteen kannustaminen ja tupakkatuotteista vieroittaminen kuuluvat parodontiitin ehkäisyyn kaikenikäisillä «Tupakoinnin lopettaneilla ientaskut paranevat paremmin ja luukadon eteneminen hidastuu verrattuna tupakoitsijoihin.»A, «Lindson-Hawley N, Thompson TP, Begh R. Motivationa...»107, «Ramseier CA, Suvan JE. Behaviour change counsellin...»108.
- Motivoivaa keskustelua voidaan käyttää omahoidon ohjauksessa motivaation lisäämiseksi «Motivoivan keskustelun avulla tehty omahoidon ohjaus saattaa parantaa suuhygieniatottumuksia ja vähentää plakin määrää verrattuna tavanomaiseen omahoidon ohjaukseen.»C, «Werner H, Hakeberg M, Dahlström L ym. Psychologica...»109, (video «Motivoivan keskustelun menetelmä parodontologisen potilaan hoidossa (video)»1) ja savuttomuuteen «Lindson-Hawley N, Thompson TP, Begh R. Motivationa...»107 kannustamisessa.
- Eri hammastahnojen tehokkuudesta parodontaalisairauksien ehkäisyssä on ristiriitaisia
tuloksia.
- Tutkimustulokset tukevat tinafluoridia ja sinkkisitraattia sisältävien hammastahnojen käyttöä ientulehduksen ehkäisyyn «Serrano J, Escribano M, Roldán S ym. Efficacy of a...»110.
- Aikuisille tehty ammattimainen hampaiston puhdistus ja omahoidon ohjaus vähentävät bakteeripeitteitä hampaiden pinnoilla, ienverenvuotoa ja ikenien liikakasvua. Pelkän ammattimaisen puhdistuksen merkitys ilman omahoidon ohjausta on kyseenalainen «Hugoson A, Lundgren D, Asklöw B ym. Effect of thre...»111, «Hujoel PP, Cunha-Cruz J, Loesche WJ ym. Personal o...»112, «Needleman I, Nibali L, Di Iorio A. Professional me...»113.
- Implanttihoitoa edeltävä omahoitosuunnitelma ja perusteellinen parodontologinen tutkimus ja tarvittaessa hoito ovat oleellisia implanttikomplikaatioiden ehkäisyssä. Hoidon suunnittelussa pitää huomioida potilaan parodontiittitausta sekä riskitekijöistä erityisesti tupakointi ja epäsäännöllinen ylläpitohoito. Ks. myös Vältä viisaasti -suositus «Implanttihoidot parodontiittipotilailla»5.
- Implanttien ammattimainen puhdistus omahoidon ohjauksen lisäksi vähentää peri-implanttimukosiittia «Bakteeripeitteiden säännöllinen mekaaninen puhdistus implanttien pinnalta vähentää peri-implanttimukosiittia.»A. Implanttien sijainti ja niiden varaan kiinnitettävät rakenteet on suunniteltava niin, että implanttien puhdistus on mahdollista.
- Implanttien säännöllinen ylläpitohoito on tärkeää peri-implanttisairauksien ehkäisemiseksi.
Hoitoväli määräytyy potilaan riskiprofiilin mukaan «Monje A, Aranda L, Diaz KT ym. Impact of Maintenan...»114, taulukko «Peri-implanttisairauksille altistavia ja syytekijöitä...»2.
- Peri-implantiitin ilmaantuvuus lisääntyy, kun ylläpitohoitoväli on yli 6 kuukautta «Monje A, Aranda L, Diaz KT ym. Impact of Maintenan...»114.
Gingiviitin ja peri-implanttimukosiitin hoito
- Hoidon ensisijaisena tavoitteena on edistää parodontaaliterveyttä ja estää parodontiitin
ja peri-implantiitin synty.
- Hoitoon kuuluvat ammattimainen hampaiston puhdistus ja omahoidon ohjaus.
- Olennaista hoidon onnistumisen kannalta on päivittäinen huolellinen omahoito.
- Jos tavanomaisilla suuhygieniamenetelmillä ei saada toivottua tulosta, antimikrobisten
suuvesien käytöstä saattaa joissain tapauksissa olla hyötyä omahoidon tukena.
- Päivittäinen purskuttelu klooriheksidiiniä, eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävällä suuvedellä ilmeisesti vähentää plakin määrää hampaiden pinnoilla ja ientulehduksen oireita «Päivittäinen purskuttelu klooriheksidiiniä, eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävällä suuvedellä ilmeisesti vähentää plakin määrää hampaiden pinnoilla sekä ientulehduksen oireita.»B.
- Klooriheksidiiniä voidaan käyttää erityisryhmissä (henkilöillä, jotka eivät muuten pysty huolehtimaan suuhygieniastaan) suun terveydenhuollon ammattilaisen ohjeistuksen mukaan «al-Tannir MA, Goodman HS. A review of chlorhexidin...»115.
- On viitteitä siitä, että antimikrobisten suuvesien pitkäaikaiskäytöllä voi olla haitallisia paikallisia tai systeemisiä vaikutuksia, kuten syljen asetaldehydipitoisuuden suurentumista «Moazzez R, Thompson H, Palmer RM ym. Effect of rin...»116, kserostomiaa «Chevalier M, Sakarovitch C, Precheur I ym. Antisep...»117 tai verenpaineen nousua «Bondonno CP, Liu AH, Croft KD ym. Antibacterial mo...»118.
- Tutkimustulokset alkoholipitoisten (yli 20-prosenttisten) suuvesien vaikutuksesta suusyövän suurentuneeseen riskiin ovat ristiriitaisia «McCullough MJ, Farah CS. The role of alcohol in or...»119, «Lachenmeier DW. Safety evaluation of topical appli...»120, «La Vecchia C. Mouthwash and oral cancer risk: an u...»121, «Currie S, Farah C. Alcohol-containing mouthwash an...»122.
- Peri-implanttimukosiitin hoitoon tarvitaan siihen soveltuvat instrumentit (esim. hiilikuitu- tai titaani-) ja tarvittaessa proteettisen päällysrakenteen irrottaminen ja muotoilu puhdistamisen helpottamiseksi «Jepsen S, Berglundh T, Genco R ym. Primary prevent...»7.
- Hoitotulos arvioidaan noin kuukauden kuluttua.
- Vuotoprosenttia (BOP %) käytetään hoitotuloksen arviointiin.
- Hoidon tavoitteena on BOP < 10 % «Chapple ILC, Mealey BL, Van Dyke TE ym. Periodonta...»92. Joissain tapauksissa tavoitteeseen päästään vasta pidemmän ajanjakson kuluessa BOP %:n asteittaisella pienenemisellä.
- Terveessä peri-implanttikudoksessa ei esiinny verenvuotoa.
Parodontiitin hoito
- Ensisijaisena tavoitteena on hoitaa infektio ja estää kudostuhon eteneminen.
- Taudin kulkuun puuttuminen jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa tuottaa hyvän ja usein pysyvän tuloksen ilman merkittäviä kudosvaurioita. Samalla se ehkäisee taudin vaikean muodon aiheuttamia toiminnallisia ja esteettisiä haittoja suussa.
- Hoito perustuu siihen, että infektiota hallitaan poistamalla hampaiden pinnoilta bakteeripeitteet ja niitä retentoivat tekijät mahdollisimman tehokkaasti hammaslääkärin, suuhygienistin ja potilaan yhteistyönä. Tarvittaessa käytetään paikallispuudutusta «van Steenberghe D, Garmyn P, Geers L ym. Patients'...»123. Profylaktista mikrobilääkitystä tarvitseville lääkitys annetaan ennen hoitotoimenpiteitä (www «http://www.heart.org/HEARTORG/Conditions/CongenitalHeartDefects/TheImpactofCongenitalHeartDefects/Infective-Endocarditis_UCM_307108_Article.jsp#.Vp041Pl97IU»4).
- Parodontiitin hoitotoimenpiteiden yhteydessä bakteereita pääsee vähäisessä määrin verenkiertoon. Myös omahoidon yhteydessä syntyy bakteremiaa, ja huono suuhygienia saattaa merkittävästi suurentaa yleisterveydellisten komplikaatioiden syntymisen riskiä etenkin infektioherkällä potilaalla «Lockhart PB, Brennan MT, Thornhill M ym. Poor oral...»124, «Mougeot FK, Saunders SE, Brennan MT ym. Associatio...»125, «Matthews D. Impact of everyday oral activities on ...»126. Potilaan ja tarvittaessa hoitavan lääkärin kanssa keskustellaan mahdollisesta profylaktisen mikrobilääkityksen tarpeesta sekä sen hyödyistä ja haitoista.
- Oleellinen osa hoitoa on luoda hyvät olosuhteet hampaiden puhdistamista varten ja sitouttaa potilas säännölliseen omahoitoon.
- Parodontiitin yleiset riskitekijät on otettava huomioon.
- Tupakoivien hoitovaste on huonompi kuin tupakoimattomien «Tupakointi huonontaa merkittävästi parodontiumin kudosten terveydentilaa, lisää alveoliluukatoa, heikentää parodontiumin paranemista ja suurentaa hampaiden menettäminen riskiä.»A. Tupakoinnin lopettamiseen kannustaminen ja vieroittamisen tukitoimenpiteisiin opastaminen (ks. Käypä hoito -suositus Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus «Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus (online)....»127, «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»7) ovat siten keskeinen osa parodontologista hoitoa «Tupakoinnin lopettaneilla ientaskut paranevat paremmin ja luukadon eteneminen hidastuu verrattuna tupakoitsijoihin.»A, «Ramseier CA, Suvan JE. Behaviour change counsellin...»108.
- Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes liittyy parodontiitin vaikeusasteeseen «Diabeetikoilla on suurempi riski sairastua parodontaalisairauksiin kuin ei-diabeetikoilla, huono hoitotasapaino lisää riskiä.»A ja taudin etenemiseen «Papapanou PN, Sanz M, Buduneli N ym. Periodontitis...»89, «Tonetti MS, Greenwell H, Kornman KS. Staging and g...»58. Suurentunut pitkäaikaisverensokeriarvo (HbA1c > 64 mmol/mol tai > 8 %) huomioidaan hoidossa ja tarvittaessa hoito suunnitellaan yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa (ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes «Tyypin 2 diabetes»8, «Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalai...»128).
- Parodontologinen hoito tehdään ennen hampaiston korjaavaa hoitoa lukuun ottamatta ensiapuluonteisia toimenpiteitä.
- Hoitosuunnitelma ja potilaan suostumus merkitään potilasasiakirjoihin.
- Hoidon ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat
- potilaan informointi (perehdytys taudin syihin, kulkuun ja hoitoon terveyskeskustelun avulla)
- potilaan motivointi ja sitouttaminen osaksi hoitotiimiä ja hoidon toteutusta
- hampaiden puhdistustekniikan ohjaus ja tarkistus.
- Anti-infektiivinen hoito, joka tehdään kaikille parodontiittipotilaille, käsittää
bakteeripeitteiden ja niitä retentoivien tekijöiden, kuten hammaskiven ja täyteylimäärien,
ammattimaisen poiston.
- Käsi-instrumenteilla tai värähtelevillä laitteilla (esim. ultraäänilaitteilla) suoritetun toimenpiteen tavoitteena on rikkoa bakteeripeitteiden biofilmirakenne, poistaa hammaskivi ja puhdistaa juuren pinta sitä vaurioittamatta.
- Subgingivaaliseen työskentelyyn soveltuvilla värähtelevillä laitteilla on ilmeisesti mahdollista päästä yhtä hyvään kliiniseen tulokseen kuin käsi-instrumenteilla «Subgingivaaliseen työskentelyyn soveltuvilla ultraäänilaitteilla on ilmeisesti mahdollista päästä pienemmällä ajan käytöllä yhtä hyvään kliiniseen tulokseen kuin käsi-instrumenteilla keskivaikeiden ja vaikeiden parodontiittien hoidossa.»B.
- Anti-infektiivinen hoito toteutetaan koko hampaistoon 1–2 päivän aikana tai useammalla käyntikerralla osa-alueittain (enintään kuukauden aikana) «Lyhyen ajan sisällä tehdyllä tehokkaalla anti-infektiivisellä hoidolla on mahdollisuus päästä samanlaiseen paranemistulokseen kuin pitkällä aikavälillä osa-alueittain tapahtuvalla hoidolla.»A.
- 4–6 mm:n syvyiset ientaskut hoidetaan yleensä ei-kirurgisesti anti-infektiivisellä hoidolla «Alkava parodontiitti hoidetaan pelkästään ei-kirurgisesti anti-infektiivisellä hoidolla. Keskivaikea parodontiitti voidaan hoitaa yhtä tehokkaasti pelkästään anti-infektiivisellä hoidolla kuin hoidolla, jossa anti-infektiivisen hoidon lisäksi käytetään kirurgisia hoitomuotoja.»A.
- Subgingivaalisen toimenpiteen jälkeen saattaa esiintyä ohimenevää kipua, johon voidaan käyttää tarvittaessa lyhytkestoista kipulääkitystä «Pihlstrom BL, Hargreaves KM, Bouwsma OJ ym. Pain a...»129.
- Hyvä suuhygienia paranemisen aikana vähentää patogeenisten bakteeripeitteiden muodostumista, mikä on kudosten optimaalisen paranemisen edellytys «Ximénez-Fyvie LA, Haffajee AD, Som S ym. The effec...»130.
- Jos omahoidon taso ei ole riittävä ja ienverenvuotoa esiintyy runsaasti (BOP ≥
20 %), omahoidon tukena voidaan käyttää purskuttelua klooriheksidiiniä, eteerisiä
öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävällä suuvedellä «Päivittäinen purskuttelu klooriheksidiiniä, eteerisiä öljyjä tai setyylipyridiinikloridia sisältävällä suuvedellä ilmeisesti vähentää plakin määrää hampaiden pinnoilla sekä ientulehduksen oireita.»B. Myös klooriheksidiiniä sisältävästä geelistä saattaa olla hyötyä «Supranoto SC, Slot DE, Addy M ym. The effect of ch...»131.
- Suositeltava käyttöaika on 1–4 viikkoa.
- Lyhytaikaisessa käytössä mahdolliset haittavaikutukset (makuaistihäiriöt, hampaiden ja kielen värjäytyminen, supragingivaalisen hammaskiven muodostuminen) ovat vähäisiä ja korjaantuvia.
- Parodontiitin hoidossa ei yleensä käytetä systeemistä mikrobilääkitystä. Vaikean parodontiitin
hoito saattaa edellyttää mekaanisen anti-infektiivisen hoidon lisäksi mikrobilääkitystä
tai kirurgista hoitoa.
- Mikrobilääkityksen aloittamisen kynnystä laskee aggressiivinen taudinkulku tai potilaan huono yleisterveys (esim. huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes ja taudista tai lääkityksestä johtuva immunosuppressio).
- Mikrobilääkkeen valinta perustuu mikrobinäytevastaukseen. Ensisijainen mikrobilääke on metronidatsoli (kun patogeenilöydökset ovat anaerobeja) tarvittaessa yhdistettynä amoksisilliiniin (kun Aggregatibacter actinomycetemcomitans on mukana) «Mikrobilääkitys»6, «Haffajee AD, Socransky SS, Gunsolley JC. Systemic ...»132, «Asikainen S, Dahlén G, Klinge B, Olsen I, Westerga...»133, «Jepsen K, Jepsen S. Antibiotics/antimicrobials: sy...»134, «Smiley CJ, Tracy SL, Abt E ym. Systematic review a...»135, «Shaddox LM, Walker C. Microbial testing in periodo...»136.
- Kun mikrobilääkitys on aiheellinen, se aloitetaan yleensä hoitojakson päätteeksi «Herrera D, Alonso B, León R ym. Antimicrobial ther...»137. Siihen liittyy subgingivaalisen biofilmin rikkominen. Ennen lääkityksen aloittamista pitää tarkoin punnita sen hyödyt ja haitat.
- Anti-infektiiviseen hoitoon yhdistetty mikrobilääkitys saattaa vähentää kirurgian tarvetta «Mombelli A, Almaghlouth A, Cionca N ym. Differenti...»138.
- Anti-infektiivisen hoidon lisänä voidaan huonosti hoitoon reagoivilla potilailla harkita anti-inflammatorista pieniannoksista doksisykliinilääkitystä. Tämä lääkitys saattaa vähentää parodontiitin kudostuhoa ja edistää parodontiitin paranemista «Smiley CJ, Tracy SL, Abt E ym. Systematic review a...»135, «Preshaw PM, Hefti AF, Bradshaw MH. Adjunctive suba...»139.
- Parodontiittipotilaalla on tärkeä huolehtia tasapainoisesta purennasta.
- Toiminnallisissa liikkeissä olevat purennan esikontaktit hiotaan osana anti-infektiivistä hoitoa «Harrel SK, Nunn ME. The association of occlusal co...»44.
- Purennan tasapainottamiseksi sivuliikkeiden kulmahammasohjaus on tärkeää, ja joskus myös hampaiden muodon palauttaminen saattaa olla tarpeen.
- Purennan stabiloimiseksi liikkuvan hampaan kiskotus voi tulla kysymykseen «Nyman SR, Lang NP. Tooth mobility and the biologic...»140.
- Heikkoennusteisen parodontiittihampaan poiston kynnystä alentavat riittämätön omahoito,
runsas tupakointi, hampaan vähäinen merkitys purennan kokonaisuuden kannalta, hampaan
huono kunto (esim. laaja kariesvaurio) ja potilaan heikentynyt yleisterveys «Kwok V, Caton JG. Commentary: prognosis revisited:...»141, «Eickholz P, Kaltschmitt J, Berbig J ym. Tooth loss...»142, «Graetz C, Schützhold S, Plaumann A ym. Prognostic ...»143, «Miller PD Jr, McEntire ML, Marlow NM ym. An eviden...»144.
- Päätös hampaan poistosta perustuu hoitoennusteeseen ja -vasteeseen, yksilölliseen kokonaishoitosuunnitelmaan ja potilaan suostumukseen.
- Hoidetuilla luonnollisilla hampailla on parempi ennuste kuin hammasimplanteilla «Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the l...»145, «Tomasi C, Wennström JL, Berglundh T. Longevity of ...»146, «Lang NP, Zitzmann NU, Working Group 3 of the VIII ...»147, «Salvi GE, Mischler DC, Schmidlin K ym. Risk factor...»148, «Klinge B, Flemming T, Cosyn J ym. The patient unde...»149, «Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the l...»150. Myös hoidettujen parodontiittihampaiden ennuste on vähintään yhtä hyvä kuin implanttien. Ensisijaisesti on arvioitava, onko hampaan säilyttäminen hoidolla mahdollista «Implanttihoidot parodontiittipotilailla»5.
- Parodontologinen hoito voi kohentaa elämänlaatua potilailla, joilla on pitkälle edennyt hampaiden kiinnityskato «Jansson H, Wahlin Å, Johansson V ym. Impact of per...»151, «Shanbhag S, Dahiya M, Croucher R. The impact of pe...»152.
Hoidon komplikaatioita
- Subgingivaaliseen instrumentointiin liittyy joskus ohimenevää lämmönnousua ja huonovointisuutta «Eberhard J, Jepsen S, Jervøe-Storm PM ym. Full-mou...»153, «Graziani F, Cei S, Orlandi M ym. Acute-phase respo...»154. Ne eivät yleensä vaadi mitään hoitoa. Systeeminen tulehdusreaktio saattaa olla voimakkaampi silloin, kun hoito tehdään koko suuhun yhdellä kerralla kuin silloin, kun hoito tehdään hampaistoneljännes kerrallaan «Eberhard J, Jepsen S, Jervøe-Storm PM ym. Full-mou...»153.
- Hampaan kiinnityskudosten paranemisen seurauksena voi esiintyä ikenien vetäytymistä
ja kipuherkkyyttä paljastuneissa juurenpinnoissa «von Troil B, Needleman I, Sanz M. A systematic rev...»155.
- Kipuherkkien juurenpintojen hoitona käytetään bakteeripeitteiden huolellista poistamista, desensitoivia hammastahnoja ja huuhteluaineita tai tarkoitukseen kehitettyjä pinnoitteita «West NX, Seong J, Davies M. Management of dentine ...»156.
Hoitotuloksen arviointi
- 4–6 viikon kuluttua aktiivisen hoidon päättymisestä tehdään uusi parodontologinen
tutkimus ja rekisteröidään saavutettu hoitotulos:
- omahoidon toimivuus (plakin määrä ja paikantuminen)
- tupakointitottumusten muutokset
- ienrajan kulku
- ientaskujen syvyydet
- BOP, muut tulehduksen merkit ja furkaatiovauriot
- hampaiden liikkuvuus.
- Lisäksi arvioidaan mahdollinen lisähoidon tarve. Arvion perusteena ovat BOP-arvo, jäännöshammaskiven esiintyminen ja jäännöstaskujen (≥ 5 mm) lukumäärä.
Ylläpitohoito ja ajoitus
- Ylläpitohoito on olennaista anti-infektiivisen hoidon tulosten säilyttämisessä «Costa FO, Lages EJ, Cota LO ym. Tooth loss in indi...»26, «Axelsson P, Nyström B, Lindhe J. The long-term eff...»157, «Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of...»158, «Rosling B, Serino G, Hellström MK ym. Longitudinal...»159, «Teles RP, Patel M, Socransky SS ym. Disease progre...»161.
- Tulokset saadaan yleensä pysyviksi 3–12 kuukauden välein tehtävällä ylläpitohoidolla, jossa käyntien tiheys määräytyy potilaan yksilöllisen riskiprofiilin mukaisesti «Parodontiitin etenemisen riskiä ylläpitohoidossa olevilla potilailla voidaan ennakoida PRA-riskinarviointimallin avulla.»A.
- Ylläpitokäyntiin sisältyvät
- esitietojen päivitys
- kliininen tutkimus
- plakin sijainti ja määrä
- BOP:n, ientaskusyvyyksien ja ienvetäytymien rekisteröinti
- furkaatioalueiden, hampaiden liikkuvuuden ja purennan tarkastus
- omahoidon riittävyyden arviointi ja ohjeiden tarkennus (välineet, harjaustekniikka ja hammasvälien puhdistus) ja potilaan sitouttaminen ylläpitohoitoon
- bakteeripeitteiden ja hammaskiven poisto värähtelevillä laitteilla, käsi-instrumenteilla tai jauhepuhdistimella «Jauhepuhdistus on tehokas ja kivuton menetelmä jäännöstaskujen ylläpitohoidossa.»B
- erillisen hoitokäynnin varaaminen, jos merkkejä taudin jatkumisesta tai uusiutumisesta esiintyy «Matuliene G, Pjetursson BE, Salvi GE ym. Influence...»36
- juurenpintojen käsittely (esim. paikallinen fluorikäsittely) vihlomisen ja juurikariesriskin eliminoimiseksi
- seuraavasta ylläpitokäynnistä sopiminen.
- Ylläpitohoitoväli määritetään saavutetun hoitotuloksen ja riskitekijöiden perusteella. Sen määrittämisessä voidaan käyttää apuna yksilöllistä riskikartoitusmallia (ks. www «https://www.perio-tools.com/pra/en/»5), «Parodontiitin etenemisen riskiä ylläpitohoidossa olevilla potilailla voidaan ennakoida PRA-riskinarviointimallin avulla.»A.
- Taudin uusiutumiseen vaikuttavat samat riskitekijät kuin taudin syntyyn (taulukko «Parodontiitille ja sen uusiutumiselle altistavia ja syytekijöitä...»1), «Teles RP, Patel M, Socransky SS ym. Disease progre...»161.
- Epäsäännöllisessä ylläpitohoidossa olevilla potilailla on suuri riski parodontiitin etenemiseen ja hampaiden menetykseen «Parodontiitin etenemistä ja hampaiden menetystä ylläpitohoidon aikana ennustavat potilaan tupakointi, epäsäännöllinen ylläpitohoidossa käynti, parodontiitin vaikeusaste alkutilanteessa ja jäännöstaskujen määrä ylläpitohoidon aikana.»A.
Tiimityö parodontologisessa hoidossa
- Potilaan ja hammaslääkärin ohella parodontologisen hoitotiimin jäseniä voivat olla suuhygienisti, hammashoitaja ja erikoishammaslääkäri.
- Potilaan omahoito ja sitoutuminen hoitoon ovat parodontologisen hoidon onnistumisen edellytys. Joissakin tapauksissa (esim. laitoshoidossa olevan potilaan) huoltaja tai omahoitaja avustaa omahoidossa.
- Hammaslääkäri tekee parodontologisen diagnoosin ja laatii sen perusteella hoitosuunnitelman.
- Hammaslääkäri osallistuu hoitoon ja vastaa aina sen toteutumisesta kokonaisuutena.
- Suuhygienisti huolehtii suun terveyden ylläpitämisestä ja osallistuu hoitoon ja ylläpitohoitoon.
- Jos tarvittavat hoitotoimenpiteet menevät oman osaamisalueen ulkopuolelle, potilas on ohjattava jatkohoitoon.
- Säännöllisestä ylläpitohoidosta huolimatta etenevä tai uusiutuva parodontiitti (10–20 %:lla potilaista) edellyttää erikoishammaslääkäritasoista hoitoa «Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of...»158.
- Potilas lähetetään parodontologiseen hoitoon perehtyneelle (erikois-)hammaslääkärille,
kun kyseessä on
- vaikea parodontiitti, jossa toimenpiteet ovat erittäin vaativia (syvät taskut, furkaatiovauriot, vaikeapääsyiset pinnat)
- parodontiitti, jossa purenta tai endodonttiset ongelmat ovat osana etiologiaa
- yleissairauden komplisoima parodontiitti
- vaikea nuoruusiän parodontiitti
- vaativaa parodontaalikirurgista hoitoa tarvitseva potilas
- peri-implantiitti
- tilanne, jossa asianmukaisen hoidon jälkeen on merkkejä aktiivisesta sairaudesta.
- Ks. myös kuva työnjaosta «Tiimityö parodontologisessa hoidossa»3.
Parodontiitin yhteys yleissairauksiin
- Hampaan kiinnityskudosten terveys on yleisterveyden tärkeä osa.
- Parodontiitti lisää ja pitää hoitamattomana yllä elimistön matala-asteista tulehdustilaa «Paraskevas S, Huizinga JD, Loos BG. A systematic r...»162.
- Parodontiittia sairastavilla on ilmeisesti suurentunut
- ateroskleroottisten sydänsairauksien riski «Parodontiittipotilailla on ilmeisesti suurentunut riski sydän- ja verenkiertoelinsairauksille verrattuna parodontaalisesti terveisiin.»B
- aivoinfarktin riski «Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disea...»163
- diabeteksen hoitotasapainon huonontumisen ja komplikaatioiden riski «Lalla E, Papapanou PN. Diabetes mellitus and perio...»164, «Preshaw PM, Alba AL, Herrera D ym. Periodontitis a...»165
- alahengitystieinfektioiden riski «Gomes-Filho IS, Santos CM, Cruz SS ym. Periodontit...»166, «Gomes-Filho IS, de Oliveira TF, da Cruz SS ym. Inf...»167, «de Melo Neto JP, Melo MS, dos Santos-Pereira SA ym...»168.
- Laitos- ja sairaalapotilailla huono suunterveys suurentaa riskiä sairastua pneumoniaan ja muihin hengitystieinfektioihin «Huonon suunterveyden omaavilla laitos- ja sairaalapotilailla on korkeampi riski sairastua keuhkokuumeeseen ja muihin hengitystieinfektioihin kuin hyvän suunterveyden omaavilla. Näiden sairauksien ilmaantumista voidaan pienentää parantamalla suuhygieniaa.»A.
- Suuhygienian parantamisella voidaan ehkäistä laitospotilaiden pneumonioita ja muita alahengitystieinfektioita «Huonon suunterveyden omaavilla laitos- ja sairaalapotilailla on korkeampi riski sairastua keuhkokuumeeseen ja muihin hengitystieinfektioihin kuin hyvän suunterveyden omaavilla. Näiden sairauksien ilmaantumista voidaan pienentää parantamalla suuhygieniaa.»A.
- Parodontiitin hoito
- lieventää elimistön matala-asteista tulehdustilaa «Paraskevas S, Huizinga JD, Loos BG. A systematic r...»162, «Offenbacher S, Beck JD, Moss K ym. Results from th...»169, «D'Aiuto F, Orlandi M, Gunsolley JC. Evidence that ...»170, «Teeuw WJ, Slot DE, Susanto H ym. Treatment of peri...»171, «Artese HP, Foz AM, Rabelo Mde S ym. Periodontal th...»172
- parantaa tyypin 2 diabeetikon glukoositasapainoa «Teeuw WJ, Gerdes VE, Loos BG. Effect of periodonta...»173, «Onnistunut parodontiitin hoito ilmeisesti parantaa diabeteksen hoitotasapainoa (interventioryhmässä HbA1c alenema keskimäärin 0,4 % parempi ja paastoverensokerin alenema keskimäärin 9 mg/dL parempi kuin kontrolliryhmässä).»B
- vaikuttaa edullisesti sydän- ja verenkiertoelinsairausriskiin liittyviin tekijöihin, muun muassa seerumin CRP-, IL-6-, TNF-alfa- ja fibrinogeenitasoihin «Teeuw WJ, Slot DE, Susanto H ym. Treatment of peri...»171
- parantaa endoteelifunktiota «Teeuw WJ, Slot DE, Susanto H ym. Treatment of peri...»171.
- Tutkimusnäyttö parodontologisen hoidon vaikuttavuudesta sydän- ja verenkiertoelinsairauksien, aivoinfarktin ja alahengitystieinfektioiden ehkäisyssä on puutteellista.
Kustannusasiat
- Parodontologinen hoito on kustannustehokasta «Kroonisen parodontiitin ammattimainen hoito aiheuttaa potilaalle kustannuksia, mutta se on kuitenkin edullisempaa kuin useiden menetettyjen hampaiden korvaaminen joko kiinteillä silloilla tai hammasimplantein.»A, «Fardal Ø, Grytten J. A comparison of teeth and imp...»174, «Fardal Ø, Grytten J. Applying quality assurance in...»175, «Martin JA, Fardal Ø, Page RC ym. Incorporating sev...»176, «Schwendicke F, Plaumann A, Stolpe M ym. Retention ...»177, «Schwendicke F, Graetz C, Stolpe M ym. Retaining or...»178.
- Ehkäisevällä ja varhaisella parodontologisella hoidolla voidaan vähentää hammashoidon kokonaistarvetta.
- On syytä olettaa, että terveyspalvelujärjestelmän kannalta kustannustehokkaimpia ovat
- tehokas omahoitoon perustuva ehkäisy
- parodontiitin riskiyksilöiden tunnistaminen ja hoidon kohdistaminen
- parodontiitin varhaisvaiheessa aloitettu hoito ja hoitotulosten ylläpito
- tupakoinnin aloittamisen ehkäisyyn tai lopettamiseen tähtäävät ohjelmat.
- Edellä mainitut toimenpiteet ehkäisevät parodontiitin aiheuttamia terveydellisiä ja psykososiaalisia haittoja «Needleman I, McGrath C, Floyd P ym. Impact of oral...»179, «O'Dowd LK, Durham J, McCracken GI ym. Patients' ex...»180 ja mahdollistavat toimivan hampaiston säilyttämisen läpi elämän «Salvi GE, Mischler DC, Schmidlin K ym. Risk factor...»148, «Braegger U. Cost-benefit, cost-effectiveness and c...»181, «Gjermo PE. Impact of periodontal preventive progra...»182, «Gaunt F, Devine M, Pennington M ym. The cost-effec...»183.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
Parodontiitti-suosituksen historiatiedot «Parodontiitti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7
Puheenjohtaja:
Eija Könönen, parodontologian professori, oraalimikrobiologian dosentti, HLT, EHL, Turun yliopisto ja ylihammaslääkäri; Turun sosiaali- ja terveystoimi
Jäsenet:
Mervi Gürsoy, parodontologian dosentti, HLT, EHL, yliopistonlehtori; Turun yliopisto
Erja Nuutinen, TtM
Marja Pöllänen, parodontologian dosentti, HLT, EHL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)
Kimmo Suomalainen, parodontologian dosentti, HLT, EHL, ylihammaslääkäri; Tampereen yliopistollinen sairaala
Pekka Ylöstalo, parodontologian ja geriatrisen hammaslääketieteen professori; Oulun yliopisto ja ylihammaslääkäri; Oulun yliopistollinen sairaala
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 11.12.2019 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.
Mervi Gürsoy: Ei sidonnaisuuksia
Eija Könönen: Muut sidonnaisuudet: Johnson&Johnson / Oral Care Advisory Board 2017
Erja Nuutinen: Ei sidonnaisuuksia
Marja Pöllänen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ekoweb Turku (luentopalkkio). Luottamustoimet: Meritalon Hammaslääkärit Oy, hallituksen pj. Sivutoimet: Hammas Mehiläinen Turku, erikoishammaslääkäri.
Kimmo Suomalainen: Osakeomistus (Orion Oyj)
Pekka Ylöstalo: Ei sidonnaisuuksia
Kirjallisuusviite
Parodontiitti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
- Kansanterveyslaitos. Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16/2004:88-97, http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78322/2004b16.pdf
- Terveys 2011. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence»7
- Saxén L. Juvenile periodontitis in Finland. Proc Finn Dent Soc 1987;83:143-9 «PMID: 3303023»PubMed
- Thomson WM, Shearer DM, Broadbent JM ym. The natural history of periodontal attachment loss during the third and fourth decades of life. J Clin Periodontol 2013;40:672-80 «PMID: 23656174»PubMed
- Kassebaum NJ, Bernabé E, Dahiya M ym. Global burden of severe periodontitis in 1990-2010: a systematic review and meta-regression. J Dent Res 2014;93:1045-53 «PMID: 25261053»PubMed
- Jepsen S, Berglundh T, Genco R ym. Primary prevention of peri-implantitis: managing peri-implant mucositis. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S152-7 «PMID: 25626479»PubMed
- Derks J, Tomasi C. Peri-implant health and disease. A systematic review of current epidemiology. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S158-71 «PMID: 25495683»PubMed
- Axelsson P, Lindhe J. Effect of controlled oral hygiene procedures on caries and periodontal disease in adults. Results after 6 years. J Clin Periodontol 1981;8:239-48 «PMID: 6947990»PubMed
- Clerehugh V, Worthington HV, Lennon MA ym. Site progression of loss of attachment over 5 years in 14- to 19-year-old adolescents. J Clin Periodontol 1995;22:15-21 «PMID: 7706535»PubMed
- Ylöstalo P, Suominen-Taipale L, Reunanen A ym. Association between body weight and periodontal infection. J Clin Periodontol 2008;35:297-304 «PMID: 18294226»PubMed
- Kocher T, Schwahn C, Gesch D ym. Risk determinants of periodontal disease--an analysis of the Study of Health in Pomerania (SHIP 0). J Clin Periodontol 2005;32:59-67 «PMID: 15642060»PubMed
- Papapanou PN, Wennström JL. A 10-year retrospective study of periodontal disease progression. Clinical characteristics of subjects with pronounced and minimal disease development. J Clin Periodontol 1990;17:78-84 «PMID: 2303574»PubMed
- Löe H. Oral hygiene in the prevention of caries and periodontal disease. Int Dent J 2000;50:129-39 «PMID: 10967765»PubMed
- Schätzle M, Löe H, Ramseier CA ym. Clinical course of chronic periodontitis: effect of lifelong light smoking (20 years) on loss of attachment and teeth. J Investig Clin Dent 2010;1:8-15 «PMID: 25427181»PubMed
- Genco RJ, Borgnakke WS. Risk factors for periodontal disease. Periodontol 2000 2013;62:59-94 «PMID: 23574464»PubMed
- Lee KS, Lee SG, Kim EK ym. Metabolic syndrome parameters in adolescents may be determinants for the future periodontal diseases. J Clin Periodontol 2015;42:105-12 «PMID: 25469423»PubMed
- Schätzle M, Löe H, Lang NP ym. Clinical course of chronic periodontitis. III. Patterns, variations and risks of attachment loss. J Clin Periodontol 2003;30:909-18 «PMID: 14710771»PubMed
- Grbic JT, Lamster IB. Risk indicators for future clinical attachment loss in adult periodontitis. Tooth and site variables. J Periodontol 1992;63:262-9 «PMID: 1573540»PubMed
- Chambrone L, Chambrone D, Lima LA ym. Predictors of tooth loss during long-term periodontal maintenance: a systematic review of observational studies. J Clin Periodontol 2010;37:675-84 «PMID: 20528960»PubMed
- Hart TC, Atkinson JC. Mendelian forms of periodontitis. Periodontol 2000 2007;45:95-112 «PMID: 17850451»PubMed
- Deas DE, Mackey SA, McDonnell HT. Systemic disease and periodontitis: manifestations of neutrophil dysfunction. Periodontol 2000 2003;32:82-104 «PMID: 12756035»PubMed
- Hodge P, Michalowicz B. Genetic predisposition to periodontitis in children and young adults. Periodontol 2000 2001;26:113-34 «PMID: 11452901»PubMed
- Kinane DF, Hart TC. Genes and gene polymorphisms associated with periodontal disease. Crit Rev Oral Biol Med 2003;14:430-49 «PMID: 14656898»PubMed
- Loos BG, Papantonopoulos G, Jepsen S ym. What is the Contribution of Genetics to Periodontal Risk? Dent Clin North Am 2015;59:761-80 «PMID: 26427567»PubMed
- Costa FO, Lages EJ, Cota LO ym. Tooth loss in individuals under periodontal maintenance therapy: 5-year prospective study. J Periodontal Res 2014;49:121-8 «PMID: 23647520»PubMed
- Klinge B, Norlund A. A socio-economic perspective on periodontal diseases: a systematic review. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:314-25 «PMID: 16128846»PubMed
- Knight ET, Liu J, Seymour GJ ym. Risk factors that may modify the innate and adaptive immune responses in periodontal diseases. Periodontol 2000 2016;71:22-51 «PMID: 27045429»PubMed
- Könönen E, Paju S, Pussinen PJ ym. Population-based study of salivary carriage of periodontal pathogens in adults. J Clin Microbiol 2007;45:2446-51 «PMID: 17567788»PubMed
- Ezzo PJ, Cutler CW. Microorganisms as risk indicators for periodontal disease. Periodontol 2000 2003;32:24-35 «PMID: 12756031»PubMed
- Haffajee AD, Socransky SS, Smith C ym. Relation of baseline microbial parameters to future periodontal attachment loss. J Clin Periodontol 1991;18:744-50 «PMID: 1661304»PubMed
- Paju S, Pussinen PJ, Suominen-Taipale L ym. Detection of multiple pathogenic species in saliva is associated with periodontal infection in adults. J Clin Microbiol 2009;47:235-8 «PMID: 19020069»PubMed
- Machtei EE, Hausmann E, Dunford R ym. Longitudinal study of predictive factors for periodontal disease and tooth loss. J Clin Periodontol 1999;26:374-80 «PMID: 10382577»PubMed
- Lang NP, Schätzle MA, Löe H. Gingivitis as a risk factor in periodontal disease. J Clin Periodontol 2009;36 Suppl 10:3-8 «PMID: 19432625»PubMed
- Albandar JM. Some predictors of radiographic alveolar bone height reduction over 6 years. J Periodontal Res 1990;25:186-92 «PMID: 2141878»PubMed
- Matuliene G, Pjetursson BE, Salvi GE ym. Influence of residual pockets on progression of periodontitis and tooth loss: results after 11 years of maintenance. J Clin Periodontol 2008;35:685-95 «PMID: 18549447»PubMed
- Schätzle M, Faddy MJ, Cullinan MP ym. The clinical course of chronic periodontitis: V. Predictive factors in periodontal disease. J Clin Periodontol 2009;36:365-71 «PMID: 19419434»PubMed
- Lang NP, Kiel RA, Anderhalden K. Clinical and microbiological effects of subgingival restorations with overhanging or clinically perfect margins. J Clin Periodontol 1983;10:563-78 «PMID: 6581173»PubMed
- Schwalm CA, Smith DE, Erickson JD. A clinical study of patients 1 to 2 years after placement of removable partial dentures. J Prosthet Dent 1977;38:380-91 «PMID: 333107»PubMed
- Reitemeier B, Hänsel K, Walter MH ym. Effect of posterior crown margin placement on gingival health. J Prosthet Dent 2002;87:167-72 «PMID: 11854673»PubMed
- Schätzle M, Land NP, Anerud A ym. The influence of margins of restorations of the periodontal tissues over 26 years. J Clin Periodontol 2001;28:57-64 «PMID: 11142668»PubMed
- Matthews DC, Tabesh M. Detection of localized tooth-related factors that predispose to periodontal infections. Periodontol 2000 2004;34:136-50 «PMID: 14717860»PubMed
- Burgett FG, Ramfjord SP, Nissle RR ym. A randomized trial of occlusal adjustment in the treatment of periodontitis patients. J Clin Periodontol 1992;19:381-7 «PMID: 1634627»PubMed
- Harrel SK, Nunn ME. The association of occlusal contacts with the presence of increased periodontal probing depth. J Clin Periodontol 2009;36:1035-42 «PMID: 19930093»PubMed
- Bernhardt O, Gesch D, Look JO ym. The influence of dynamic occlusal interferences on probing depth and attachment level: results of the Study of Health in Pomerania (SHIP). J Periodontol 2006;77:506-16 «PMID: 16512766»PubMed
- Heitz-Mayfield LJ, Huynh-Ba G. History of treated periodontitis and smoking as risks for implant therapy. Int J Oral Maxillofac Implants 2009;24 Suppl:39-68 «PMID: 19885434»PubMed
- Sgolastra F, Petrucci A, Severino M ym. Smoking and the risk of peri-implantitis. A systematic review and meta-analysis. Clin Oral Implants Res 2015;26:e62-7 «PMID: 24438442»PubMed
- Renvert S, Quirynen M. Risk indicators for peri-implantitis. A narrative review. Clin Oral Implants Res 2015;26 Suppl 11:15-44 «PMID: 26385619»PubMed
- Clementini M, Rossetti PH, Penarrocha D ym. Systemic risk factors for peri-implant bone loss: a systematic review and meta-analysis. Int J Oral Maxillofac Surg 2014;43:323-34 «PMID: 24373525»PubMed
- Dalago HR, Schuldt Filho G, Rodrigues MA ym. Risk indicators for Peri-implantitis. A cross-sectional study with 916 implants. Clin Oral Implants Res 2016;Jan 11.doi: 10.1111/clr.12772. [Epub ahead of print] «PMID: 26754342»PubMed
- Karbach J, Callaway A, Kwon YD ym. Comparison of five parameters as risk factors for peri-mucositis. Int J Oral Maxillofac Implants 2009;24:491-6 «PMID: 19587872»PubMed
- Renvert S, Polyzois I. Risk indicators for peri-implant mucositis: a systematic literature review. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S172-86 «PMID: 25496066»PubMed
- Quirynen M, Dadamio J, Van den Velde S ym. Characteristics of 2000 patients who visited a halitosis clinic. J Clin Periodontol 2009;36:970-5 «PMID: 19811581»PubMed
- Sanz M, Bäumer A, Buduneli N ym. Effect of professional mechanical plaque removal on secondary prevention of periodontitis and the complications of gingival and periodontal preventive measures: consensus report of group 4 of the 11th European Workshop on Periodontology on effective prevention of periodontal and peri-implant diseases. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S214-20 «PMID: 25626357»PubMed
- Holmstrup P, Glick M. Treatment of periodontal disease in the immunodeficient patient. Periodontol 2000 2002;28:190-205 «PMID: 12013342»PubMed
- Bondon-Guitton E, Bagheri H, Montastruc JL. Drug-induced gingival overgrowth: a study in the French Pharmacovigilance Database. J Clin Periodontol 2012;39:513-8 «PMID: 22519416»PubMed
- American Academy of Periodontology-Research, Scicence and Therapy Committee. Periodontal diseases of children and adolescents. Pediatr Dent 2008;30:240-7 «PMID: 19216430»PubMed
- Tonetti MS, Greenwell H, Kornman KS. Staging and grading of periodontitis: Framework and proposal of a new classification and case definition. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S149-S161 «PMID: 29926495»PubMed
- Sälzer S, Slot DE, Van der Weijden FA ym. Efficacy of inter-dental mechanical plaque control in managing gingivitis--a meta-review. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S92-105 «PMID: 25581718»PubMed
- Daly CG, Mitchell DH, Highfield JE ym. Bacteremia due to periodontal probing: a clinical and microbiological investigation. J Periodontol 2001;72:210-4 «PMID: 11288795»PubMed
- Viisaudenhammas (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (18.8.2014). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
- Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33 «PMID: 12420253»PubMed
- Offenbacher S, Beck JD, Moss KL ym. What are the local and systemic implications of third molar retention? J Oral Maxillofac Surg 2012;70:S58-65 «PMID: 22916700»PubMed
- Larsen C, Barendregt DS, Slot DE ym. Probing pressure, a highly undervalued unit of measure in periodontal probing: a systematic review on its effect on probing pocket depth. J Clin Periodontol 2009;36:315-22 «PMID: 19426178»PubMed
- Bulthuis HM, Barendregt DS, Timmerman MF ym. Probe penetration in relation to the connective tissue attachment level: influence of tine shape and probing force. J Clin Periodontol 1998;25:417-23 «PMID: 9650880»PubMed
- Wang SF, Leknes KN, Zimmerman GJ ym. Reproducibility of periodontal probing using a conventional manual and an automated force-controlled electronic probe. J Periodontol 1995;66:38-46 «PMID: 7891248»PubMed
- Grossi SG, Dunford RG, Ho A ym. Sources of error for periodontal probing measurements. J Periodontal Res 1996;31:330-6 «PMID: 8858537»PubMed
- Scott DA, Singer DL. Suppression of overt gingival inflammation in tobacco smokers - clinical and mechanistic considerations. Int J Dent Hyg 2004;2:104-10 «PMID: 16451473»PubMed
- Lang NP, Adler R, Joss A ym. Absence of bleeding on probing. An indicator of periodontal stability. J Clin Periodontol 1990;17:714-21 «PMID: 2262585»PubMed
- Lindhe J, Meyle J, Group D of European Workshop on Periodontology. Peri-implant diseases: Consensus Report of the Sixth European Workshop on Periodontology. J Clin Periodontol 2008;35:282-5 «PMID: 18724855»PubMed
- Nieminen M, Varrela T, könönen E, Pöllänen M. Furkaatioleesioiden etiologia, diagnostiikka ja hoito. Suom Hammaslääkäril 2015;(8):20-8
- Müller HP, Eger T. Masticatory mucosa and periodontal phenotype: a review. Int J Periodontics Restorative Dent 2002;22:172-83 «PMID: 12019713»PubMed
- De Rouck T, Eghbali R, Collys K ym. The gingival biotype revisited: transparency of the periodontal probe through the gingival margin as a method to discriminate thin from thick gingiva. J Clin Periodontol 2009;36:428-33 «PMID: 19419444»PubMed
- Pepelassi EA, Tsiklakis K, Diamanti-Kipioti A. Radiographic detection and assessment of the periodontal endosseous defects. J Clin Periodontol 2000;27:224-30 «PMID: 10783834»PubMed
- Preshaw PM. Detection and diagnosis of periodontal conditions amenable to prevention. BMC Oral Health 2015;15 Suppl 1:S5 «PMID: 26390822»PubMed
- Graetz C, Plaumann A, Wiebe JF ym. Periodontal probing versus radiographs for the diagnosis of furcation involvement. J Periodontol 2014;85:1371-9 «PMID: 24605872»PubMed
- Renvert S, Wikström M, Helmersson M ym. Comparative study of subgingival microbiological sampling techniques. J Periodontol 1992;63:797-801 «PMID: 1328591»PubMed
- Jervøe-Storm PM, Alahdab H, Koltzscher M ym. Comparison of curet and paper point sampling of subgingival bacteria as analyzed by real-time polymerase chain reaction. J Periodontol 2007;78:909-17 «PMID: 17470026»PubMed
- Teles FR, Haffajee AD, Socransky SS. The reproducibility of curet sampling of subgingival biofilms. J Periodontol 2008;79:705-13 «PMID: 18380565»PubMed
- Shapira L, Wilensky A, Kinane DF. Effect of genetic variability on the inflammatory response to periodontal infection. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:72-86 «PMID: 16128831»PubMed
- Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. The association of the composite IL-1 genotype with periodontitis progression and/or treatment outcomes: a systematic review. J Clin Periodontol 2007;34:305-17 «PMID: 17378887»PubMed
- Huynh-Ba G, Lang NP, Tonetti MS ym. Association of the composite IL-1 genotype with peri-implantitis: a systematic review. Clin Oral Implants Res 2008;19:1154-62 «PMID: 18983319»PubMed
- Heikkinen AM, Nwhator SO, Rathnayake N ym. Pilot Study on Oral Health Status as Assessed by an Active Matrix Metalloproteinase-8 Chairside Mouthrinse Test in Adolescents. J Periodontol 2016;87:36-40 «PMID: 26430926»PubMed
- Lorenz K, Keller T, Noack B ym. Evaluation of a novel point-of-care test for active matrix metalloproteinase-8: agreement between qualitative and quantitative measurements and relation to periodontal inflammation. J Periodontal Res 2016;May 23. doi: 10.1111/jre.12392. [Epub ahead of print] «PMID: 27214099»PubMed
- Herr AE, Hatch AV, Throckmorton DJ ym. Microfluidic immunoassays as rapid saliva-based clinical diagnostics. Proc Natl Acad Sci U S A 2007;104:5268-73 «PMID: 17374724»PubMed
- Izadi Borujeni S, Mayer M, Eickholz P. Activated matrix metalloproteinase-8 in saliva as diagnostic test for periodontal disease? A case-control study. Med Microbiol Immunol 2015;204:665-72 «PMID: 25841875»PubMed
- Johnson N, Ebersole JL, Kryscio RJ ym. Rapid assessment of salivary MMP-8 and periodontal disease using lateral flow immunoassay. Oral Dis 2016;22:681-7 «PMID: 27273425»PubMed
- Trombelli L, Farina R, Silva CO ym. Plaque-induced gingivitis: Case definition and diagnostic considerations. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S44-S67 «PMID: 29926492»PubMed
- Papapanou PN, Sanz M, Buduneli N ym. Periodontitis: Consensus report of workgroup 2 of the 2017 World Workshop on the Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S162-S170 «PMID: 29926490»PubMed
- Berglundh T, Armitage G, Araujo MG ym. Peri-implant diseases and conditions: Consensus report of workgroup 4 of the 2017 World Workshop on the Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S286-S291 «PMID: 29926491»PubMed
- Renvert S, Persson GR, Pirih FQ ym. Peri-implant health, peri-implant mucositis, and peri-implantitis: Case definitions and diagnostic considerations. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S278-S285 «PMID: 29926496»PubMed
- Chapple ILC, Mealey BL, Van Dyke TE ym. Periodontal health and gingival diseases and conditions on an intact and a reduced periodontium: Consensus report of workgroup 1 of the 2017 World Workshop on the Classification of Periodontal and Peri-Implant Diseases and Conditions. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S68-S77 «PMID: 29926499»PubMed
- Fine DH, Patil AG, Loos BG. Classification and diagnosis of aggressive periodontitis. J Clin Periodontol 2018;45 Suppl 20:S95-S111 «PMID: 29926487»PubMed
- Dietrich T, Ower P, Tank M ym. Periodontal diagnosis in the context of the 2017 classification system of periodontal diseases and conditions - implementation in clinical practice. Br Dent J 2019;226:16-22 «PMID: 30631188»PubMed
- Mombelli A, Gusberti FA, van Oosten MA ym. Gingival health and gingivitis development during puberty. A 4-year longitudinal study. J Clin Periodontol 1989;16:451-6 «PMID: 2768539»PubMed
- Nakagawa S, Fujii H, Machida Y ym. A longitudinal study from prepuberty to puberty of gingivitis. Correlation between the occurrence of Prevotella intermedia and sex hormones. J Clin Periodontol 1994;21:658-65 «PMID: 7852609»PubMed
- Figuero E, Carrillo-de-Albornoz A, Martín C ym. Effect of pregnancy on gingival inflammation in systemically healthy women: a systematic review. J Clin Periodontol 2013;40:457-73 «PMID: 23557432»PubMed
- Gürsoy M, Pajukanta R, Sorsa T ym. Clinical changes in periodontium during pregnancy and post-partum. J Clin Periodontol 2008;35:576-83 «PMID: 18430046»PubMed
- Trackman PC, Kantarci A. Connective tissue metabolism and gingival overgrowth. Crit Rev Oral Biol Med 2004;15:165-75 «PMID: 15187034»PubMed
- Seymour RA. Effects of medications on the periodontal tissues in health and disease. Periodontol 2000 2006;40:120-9 «PMID: 16398689»PubMed
- Löe H, Morrison E. Periodontal health and disease in young people: screening for priority care. Int Dent J 1986;36:162-7 «PMID: 3533788»PubMed
- Chapple IL, Van der Weijden F, Doerfer C ym. Primary prevention of periodontitis: managing gingivitis. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S71-6 «PMID: 25639826»PubMed
- Slot DE, Dörfer CE, Van der Weijden GA. The efficacy of interdental brushes on plaque and parameters of periodontal inflammation: a systematic review. Int J Dent Hyg 2008;6:253-64 «PMID: 19138177»PubMed
- Sambunjak D, Nickerson JW, Poklepovic T ym. Flossing for the management of periodontal diseases and dental caries in adults. Cochrane Database Syst Rev 2011;12:CD008829 «PMID: 22161438»PubMed
- Yost KG, Mallatt ME, Liebman J. Interproximal gingivitis and plaque reduction by four interdental products. J Clin Dent 2006;17:79-83 «PMID: 17022370»PubMed
- Abouassi T, Woelber JP, Holst K ym. Clinical efficacy and patients' acceptance of a rubber interdental bristle. A randomized controlled trial. Clin Oral Investig 2014;18:1873-80 «PMID: 24407549»PubMed
- Lindson-Hawley N, Thompson TP, Begh R. Motivational interviewing for smoking cessation. Cochrane Database Syst Rev 2015;3:CD006936 «PMID: 25726920»PubMed
- Ramseier CA, Suvan JE. Behaviour change counselling for tobacco use cessation and promotion of healthy lifestyles: a systematic review. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S47-58 «PMID: 25496370»PubMed
- Werner H, Hakeberg M, Dahlström L ym. Psychological Interventions for Poor Oral Health: A Systematic Review. J Dent Res 2016;95:506-14 «PMID: 26826109»PubMed
- Serrano J, Escribano M, Roldán S ym. Efficacy of adjunctive anti-plaque chemical agents in managing gingivitis: a systematic review and meta-analysis. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S106-38 «PMID: 25495592»PubMed
- Hugoson A, Lundgren D, Asklöw B ym. Effect of three different dental health preventive programmes on young adult individuals: a randomized, blinded, parallel group, controlled evaluation of oral hygiene behaviour on plaque and gingivitis. J Clin Periodontol 2007;34:407-15 «PMID: 17448044»PubMed
- Hujoel PP, Cunha-Cruz J, Loesche WJ ym. Personal oral hygiene and chronic periodontitis: a systematic review. Periodontol 2000 2005;37:29-34 «PMID: 15655023»PubMed
- Needleman I, Nibali L, Di Iorio A. Professional mechanical plaque removal for prevention of periodontal diseases in adults--systematic review update. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S12-35 «PMID: 25495962»PubMed
- Monje A, Aranda L, Diaz KT ym. Impact of Maintenance Therapy for the Prevention of Peri-implant Diseases: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2016;95:372-9 «PMID: 26701350»PubMed
- al-Tannir MA, Goodman HS. A review of chlorhexidine and its use in special populations. Spec Care Dentist 1994;14:116-22 «PMID: 7871472»PubMed
- Moazzez R, Thompson H, Palmer RM ym. Effect of rinsing with ethanol-containing mouthrinses on the production of salivary acetaldehyde. Eur J Oral Sci 2011;119:441-6 «PMID: 22112029»PubMed
- Chevalier M, Sakarovitch C, Precheur I ym. Antiseptic mouthwashes could worsen xerostomia in patients taking polypharmacy. Acta Odontol Scand 2015;73:267-73 «PMID: 25601200»PubMed
- Bondonno CP, Liu AH, Croft KD ym. Antibacterial mouthwash blunts oral nitrate reduction and increases blood pressure in treated hypertensive men and women. Am J Hypertens 2015;28:572-5 «PMID: 25359409»PubMed
- McCullough MJ, Farah CS. The role of alcohol in oral carcinogenesis with particular reference to alcohol-containing mouthwashes. Aust Dent J 2008;53:302-5 «PMID: 19133944»PubMed
- Lachenmeier DW. Safety evaluation of topical applications of ethanol on the skin and inside the oral cavity. J Occup Med Toxicol 2008;3:26 «PMID: 19014531»PubMed
- La Vecchia C. Mouthwash and oral cancer risk: an update. Oral Oncol 2009;45:198-200 «PMID: 18952488»PubMed
- Currie S, Farah C. Alcohol-containing mouthwash and oral cancer risk: a review of current evidence. OA Alcohol 2014 Feb 10;2(1):4 1-9. issn2053-0285
- van Steenberghe D, Garmyn P, Geers L ym. Patients' experience of pain and discomfort during instrumentation in the diagnosis and non-surgical treatment of periodontitis. J Periodontol 2004;75:1465-70 «PMID: 15633322»PubMed
- Lockhart PB, Brennan MT, Thornhill M ym. Poor oral hygiene as a risk factor for infective endocarditis-related bacteremia. J Am Dent Assoc 2009;140:1238-44 «PMID: 19797553»PubMed
- Mougeot FK, Saunders SE, Brennan MT ym. Associations between bacteremia from oral sources and distant-site infections: tooth brushing versus single tooth extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2015;119:430-5 «PMID: 25758845»PubMed
- Matthews D. Impact of everyday oral activities on the risk of bacteraemia is unclear. Evid Based Dent 2012;13:80 «PMID: 23059921»PubMed
- Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (19.1.2012). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
- Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (22.3.2016). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
- Pihlstrom BL, Hargreaves KM, Bouwsma OJ ym. Pain after periodontal scaling and root planing. J Am Dent Assoc 1999;130:801-7 «PMID: 10377637»PubMed
- Ximénez-Fyvie LA, Haffajee AD, Som S ym. The effect of repeated professional supragingival plaque removal on the composition of the supra- and subgingival microbiota. J Clin Periodontol 2000;27:637-47 «PMID: 10983597»PubMed
- Supranoto SC, Slot DE, Addy M ym. The effect of chlorhexidine dentifrice or gel versus chlorhexidine mouthwash on plaque, gingivitis, bleeding and tooth discoloration: a systematic review. Int J Dent Hyg 2015;13:83-92 «PMID: 25059640»PubMed
- Haffajee AD, Socransky SS, Gunsolley JC. Systemic anti-infective periodontal therapy. A systematic review. Ann Periodontol 2003;8:115-81 «PMID: 14971252»PubMed
- Asikainen S, Dahlén G, Klinge B, Olsen I, Westergaard J. Antibiootit parodontaalihoidossa. Suom Hammaslääkäril 2002;8:438-43
- Jepsen K, Jepsen S. Antibiotics/antimicrobials: systemic and local administration in the therapy of mild to moderately advanced periodontitis. Periodontol 2000 2016;71:82-112 «PMID: 27045432»PubMed
- Smiley CJ, Tracy SL, Abt E ym. Systematic review and meta-analysis on the nonsurgical treatment of chronic periodontitis by means of scaling and root planing with or without adjuncts. J Am Dent Assoc 2015;146:508-24.e5 «PMID: 26113099»PubMed
- Shaddox LM, Walker C. Microbial testing in periodontics: value, limitations and future directions. Periodontol 2000 2009;50:25-38 «PMID: 19388951»PubMed
- Herrera D, Alonso B, León R ym. Antimicrobial therapy in periodontitis: the use of systemic antimicrobials against the subgingival biofilm. J Clin Periodontol 2008;35:45-66 «PMID: 18724841»PubMed
- Mombelli A, Almaghlouth A, Cionca N ym. Differential benefits of amoxicillin-metronidazole in different phases of periodontal therapy in a randomized controlled crossover clinical trial. J Periodontol 2015;86:367-75 «PMID: 25415250»PubMed
- Preshaw PM, Hefti AF, Bradshaw MH. Adjunctive subantimicrobial dose doxycycline in smokers and non-smokers with chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2005;32:610-6 «PMID: 15882219»PubMed
- Nyman SR, Lang NP. Tooth mobility and the biological rationale for splinting teeth. Periodontol 2000 1994;4:15-22 «PMID: 9673190»PubMed
- Kwok V, Caton JG. Commentary: prognosis revisited: a system for assigning periodontal prognosis. J Periodontol 2007;78:2063-71 «PMID: 17970671»PubMed
- Eickholz P, Kaltschmitt J, Berbig J ym. Tooth loss after active periodontal therapy. 1: patient-related factors for risk, prognosis, and quality of outcome. J Clin Periodontol 2008;35:165-74 «PMID: 18199150»PubMed
- Graetz C, Schützhold S, Plaumann A ym. Prognostic factors for the loss of molars--an 18-years retrospective cohort study. J Clin Periodontol 2015;42:943-50 «PMID: 26399690»PubMed
- Miller PD Jr, McEntire ML, Marlow NM ym. An evidenced-based scoring index to determine the periodontal prognosis on molars. J Periodontol 2014;85:214-25 «PMID: 23725028»PubMed
- Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:15-9 «PMID: 17594366»PubMed
- Tomasi C, Wennström JL, Berglundh T. Longevity of teeth and implants - a systematic review. J Oral Rehabil 2008;35 Suppl 1:23-32 «PMID: 18181931»PubMed
- Lang NP, Zitzmann NU, Working Group 3 of the VIII European Workshop on Periodontology. Clinical research in implant dentistry: evaluation of implant-supported restorations, aesthetic and patient-reported outcomes. J Clin Periodontol 2012;39 Suppl 12:133-8 «PMID: 22533953»PubMed
- Salvi GE, Mischler DC, Schmidlin K ym. Risk factors associated with the longevity of multi-rooted teeth. Long-term outcomes after active and supportive periodontal therapy. J Clin Periodontol 2014;41:701-7 «PMID: 24766602»PubMed
- Klinge B, Flemming T, Cosyn J ym. The patient undergoing implant therapy. Summary and consensus statements. The 4th EAO Consensus Conference 2015. Clin Oral Implants Res 2015;26 Suppl 11:64-7 «PMID: 26385621»PubMed
- Holm-Pedersen P, Lang NP, Müller F. What are the longevities of teeth and oral implants? Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:15-9 «PMID: 17594366»PubMed
- Jansson H, Wahlin Å, Johansson V ym. Impact of periodontal disease experience on oral health-related quality of life. J Periodontol 2014;85:438-45 «PMID: 23895254»PubMed
- Shanbhag S, Dahiya M, Croucher R. The impact of periodontal therapy on oral health-related quality of life in adults: a systematic review. J Clin Periodontol 2012;39:725-35 «PMID: 22694297»PubMed
- Eberhard J, Jepsen S, Jervøe-Storm PM ym. Full-mouth treatment modalities (within 24 hours) for chronic periodontitis in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;4:CD004622 «PMID: 25884249»PubMed
- Graziani F, Cei S, Orlandi M ym. Acute-phase response following full-mouth versus quadrant non-surgical periodontal treatment: A randomized clinical trial. J Clin Periodontol 2015;42:843-52 «PMID: 26309133»PubMed
- von Troil B, Needleman I, Sanz M. A systematic review of the prevalence of root sensitivity following periodontal therapy. J Clin Periodontol 2002;29 Suppl 3:173-7; discussion 195-6 «PMID: 12787217»PubMed
- West NX, Seong J, Davies M. Management of dentine hypersensitivity: efficacy of professionally and self-administered agents. J Clin Periodontol 2015;42 Suppl 16:S256-302 «PMID: 25495777»PubMed
- Axelsson P, Nyström B, Lindhe J. The long-term effect of a plaque control program on tooth mortality, caries and periodontal disease in adults. Results after 30 years of maintenance. J Clin Periodontol 2004;31:749-57 «PMID: 15312097»PubMed
- Pastagia J, Nicoara P, Robertson PB. The effect of patient-centered plaque control and periodontal maintenance therapy on adverse outcomes of periodontitis. J Evid Based Dent Pract 2006;6:25-32 «PMID: 17138393»PubMed
- Rosling B, Serino G, Hellström MK ym. Longitudinal periodontal tissue alterations during supportive therapy. Findings from subjects with normal and high susceptibility to periodontal disease. J Clin Periodontol 2001;28:241-9 «PMID: 11284537»PubMed
- Lee CT, Huang HY, Sun TC ym. Impact of Patient Compliance on Tooth Loss during Supportive Periodontal Therapy: A Systematic Review and Meta-analysis. J Dent Res 2015;94:777-86 «PMID: 25818586»PubMed
- Teles RP, Patel M, Socransky SS ym. Disease progression in periodontally healthy and maintenance subjects. J Periodontol 2008;79:784-94 «PMID: 18454656»PubMed
- Paraskevas S, Huizinga JD, Loos BG. A systematic review and meta-analyses on C-reactive protein in relation to periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:277-90 «PMID: 18294231»PubMed
- Lafon A, Pereira B, Dufour T ym. Periodontal disease and stroke: a meta-analysis of cohort studies. Eur J Neurol 2014;21:1155-61, e66-7 «PMID: 24712659»PubMed
- Lalla E, Papapanou PN. Diabetes mellitus and periodontitis: a tale of two common interrelated diseases. Nat Rev Endocrinol 2011;7:738-48 «PMID: 21709707»PubMed
- Preshaw PM, Alba AL, Herrera D ym. Periodontitis and diabetes: a two-way relationship. Diabetologia 2012;55:21-31 «PMID: 22057194»PubMed
- Gomes-Filho IS, Santos CM, Cruz SS ym. Periodontitis and nosocomial lower respiratory tract infection: preliminary findings. J Clin Periodontol 2009;36:380-7 «PMID: 19419436»PubMed
- Gomes-Filho IS, de Oliveira TF, da Cruz SS ym. Influence of periodontitis in the development of nosocomial pneumonia: a case control study. J Periodontol 2014;85:e82-90 «PMID: 24171504»PubMed
- de Melo Neto JP, Melo MS, dos Santos-Pereira SA ym. Periodontal infections and community-acquired pneumonia: a case-control study. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2013;32:27-32 «PMID: 22855366»PubMed
- Offenbacher S, Beck JD, Moss K ym. Results from the Periodontitis and Vascular Events (PAVE) Study: a pilot multicentered, randomized, controlled trial to study effects of periodontal therapy in a secondary prevention model of cardiovascular disease. J Periodontol 2009;80:190-201 «PMID: 19186958»PubMed
- D'Aiuto F, Orlandi M, Gunsolley JC. Evidence that periodontal treatment improves biomarkers and CVD outcomes. J Clin Periodontol 2013;40 Suppl 14:S85-105 «PMID: 23627337»PubMed
- Teeuw WJ, Slot DE, Susanto H ym. Treatment of periodontitis improves the atherosclerotic profile: a systematic review and meta-analysis. J Clin Periodontol 2014;41:70-9 «PMID: 24111886»PubMed
- Artese HP, Foz AM, Rabelo Mde S ym. Periodontal therapy and systemic inflammation in type 2 diabetes mellitus: a meta-analysis. PLoS One 2015;10:e0128344 «PMID: 26010492»PubMed
- Teeuw WJ, Gerdes VE, Loos BG. Effect of periodontal treatment on glycemic control of diabetic patients: a systematic review and meta-analysis. Diabetes Care 2010;33:421-7 «PMID: 20103557»PubMed
- Fardal Ø, Grytten J. A comparison of teeth and implants during maintenance therapy in terms of the number of disease-free years and costs -- an in vivo internal control study. J Clin Periodontol 2013;40:645-51 «PMID: 23534343»PubMed
- Fardal Ø, Grytten J. Applying quality assurance in real time to compliant long-term periodontal maintenance patients utilizing cost-effectiveness and cost utility. J Clin Periodontol 2014;41:604-11 «PMID: 24666095»PubMed
- Martin JA, Fardal Ø, Page RC ym. Incorporating severity and risk as factors to the Fardal cost-effectiveness model to create a cost-benefit model for periodontal treatment. J Periodontol 2014;85:e31-9 «PMID: 24144268»PubMed
- Schwendicke F, Plaumann A, Stolpe M ym. Retention costs of periodontally compromised molars in a German population. J Clin Periodontol 2016;43:261-70 «PMID: 27001032»PubMed
- Schwendicke F, Graetz C, Stolpe M ym. Retaining or replacing molars with furcation involvement: a cost-effectiveness comparison of different strategies. J Clin Periodontol 2014;41:1090-7 «PMID: 25255893»PubMed
- Needleman I, McGrath C, Floyd P ym. Impact of oral health on the life quality of periodontal patients. J Clin Periodontol 2004;31:454-7 «PMID: 15142215»PubMed
- O'Dowd LK, Durham J, McCracken GI ym. Patients' experiences of the impact of periodontal disease. J Clin Periodontol 2010;37:334-9 «PMID: 20447256»PubMed
- Braegger U. Cost-benefit, cost-effectiveness and cost-utility analyses of periodontitis prevention. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:301-13 «PMID: 16128845»PubMed
- Gjermo PE. Impact of periodontal preventive programmes on the data from epidemiologic studies. J Clin Periodontol 2005;32 Suppl 6:294-300 «PMID: 16128844»PubMed
- Gaunt F, Devine M, Pennington M ym. The cost-effectiveness of supportive periodontal care for patients with chronic periodontitis. J Clin Periodontol 2008;35:67-82 «PMID: 18724842»PubMed