KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Epävakaa persoonallisuus
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2015-06-23   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kuntoutus, Nuorisopsykiatria, Psykiatria, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Epävakaa persoonallisuus

Käypä hoito
23.6.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Epävakaa persoonallisuus on vaikea, potilaan toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti.
  • Häiriön esiintyvyys väestössä on arviolta 0,7 %.
  • Epävakaan persoonallisuuden kolme keskeistä oirekokonaisuutta ovat tunne-elämän epävakaus, käyttäytymisen säätelyn häiriö ja alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin.
  • Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy runsasta psykiatrista ja somaattista oheissairastavuutta sekä merkittävä itsemurhariski.
  • Erilainen itseä vahingoittava käyttäytyminen on häiriössä tavallista, minkä vuoksi kriisien hallinta on keskeistä hoidon suunnittelussa.
  • Tietyillä psykoterapiamenetelmillä voidaan lieventää tehokkaasti potilaan oireistoa ja kuormittumista sekä edistää sopeutumista ja kohentaa toimintakykyä.
  • Psykoosilääkkeet saattavat lievittää useamman ulottuvuuden oireita. Mielialaa tasaavista lääkkeistä voi olla hyötyä impulsiivisuuden ja aggressiivisuuden vähentämisessä. Serotoniinin takaisinoton estäjistä voi olla hyötyä etenkin monihäiriöisyyden hoidossa. Lääkehoitoon liittyy polyfarmasian riski.
  • Lääkehoidossa suositaan nykyisin enemmän mielialantasaajia ja toisen polven antipsykootteja «Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological interventions for borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD005653 »1.
  • Hoito tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälti avohoidossa ja sairaalahoidon osalta pääasiassa päiväsairaalaoloissa. Potilaan valmistautuminen kriisitilanteisiin on hoidon kulmakivi. Kuntoutustarve on syytä selvittää psykiatrisen hoidon seurannan yhteydessä.
  • Potilaan kokonaishoidon koordinaatiota helpottaa vastuuhenkilön tai -työryhmän nimeäminen, ja hyvän hoidon toteuttaminen edellyttää osaamistyöryhmien perustamista.
  • Epävakaan persoonallisuuden ennuste on melko hyvä, sillä kymmenen vuoden kuluttua vain pieni osa potilaista täyttää diagnoosin kriteerit. Potilaiden toimintakyky paranee hitaammin kuin he toipuvat oireista.

Aiheen rajaus, kohderyhmä ja tavoitteet

  • Hoitosuositus koskee epävakaata persoonallisuushäiriötä.
  • Suosituksessa sivutaan myös muita persoonallisuushäiriöitä, jos ne voivat valottaa epävakaata persoonallisuutta tai sen keskeisiä oireulottuvuuksia.
  • Suosituksessa käytetään ICD-10:n diagnoosinimikettä "tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus" (jäljempänä termiä "epävakaa persoonallisuus", F60.31), vaikka valtaosassa tutkimuksista käytetään termiä "rajatilapersoonallisuushäiriö" (DSM-IV-TR) «American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Text revision. (DSM-IV-TR). 4. painos. Washington, DC: American Psychiatric Association 2000»2.
  • Suositus on tarkoitettu sovellettavaksi perusterveydenhuoltoon (työterveyshuolto mukaan luettuna) ja erikoissairaanhoitoon.
  • Tavoitteena on luoda ajankohtainen tieteelliseen näyttöön perustuva kattava, kriittinen katsaus epävakaaseen persoonallisuuteen sekä yhtenäistää häiriön diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Määritelmät

Diagnostiset järjestelmät

Taulukko 1. Epävakaan persoonallisuuden diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen ja DSM-IV:n kriteerien mukaan.
ICD-10 DSM-IV
1) Rajatilapersoonallisuushäiriön kategoria perustuu alun perin (DSM-III) John Gundersonin luomiin tutkimuskriteereihin.
F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi 301.83 Rajatilapersoonallisuushäiriö 1)
Huomautukset
  1. Impulsiivista häiriötyyppiä luonnehtivat etenkin tunne-elämän epävakaus ja yllykkeiden hallinnan puute.
  2. Väkivaltaiset purkaukset ja uhkaava käytös ovat tavallisia, etenkin reaktiona muiden kritiikkiin.
 Laaja-alaista ihmissuhteisiin, minäkuvaan ja affekteihin liittyvää epävakautta ja huomattavaa impulsiivisuutta
Alkaa varhaisaikuisuudessa ja esiintyy monissa yhteyksissä vähintään viidellä seuraavista tavoista
Diagnostiset kriteerit:
  1. A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.
  2. B. Kohta A ja sen lisäksi vähintään kaksi seuraavista:
  3. (1) taipumus toimia hetken mielijohteesta ja seurauksia harkitsematta
  4. (2) taipumus käyttäytyä riitaisasti ja joutua ristiriitatilanteisiin muiden ihmisten kanssa etenkin, jos impulsiivista käytöstä pyritään estämään tai sitä arvostellaan
  5. (3) alttius vihan ja väkivallan purkauksille ja kyvyttömyys hallita niitä
  6. (4) kyvyttömyys ylläpitää mitään toimintaa, joka ei tuota välitöntä palkkiota
  7. (5) epävakaa ja oikukas mieliala
  1. 1. Kiihkeitä yrityksiä välttyä todelliselta tai kuvitellulta hylätyksi tulemiselta. Huom. Älä ota huomioon itsetuhoista käyttäytymistä tai itsensä viiltelyä yms. vahingoittamista (kriteeri 5)
  2. 2. Epävakaita ja intensiivisiä ihmissuhteita, joita luonnehtii äärimmäisen ihannoinnin ja vähättelyn vaihtelu
  3. 3. Identiteettihäiriö: merkittävästi ja jatkuvasti epävakaa minäkuva tai kokemus itsestä
  4. 4. Impulsiivisuus ainakin kahdella potentiaalisella itselle vahingollisella alueella (esim. tuhlaaminen, seksi, kemiallisten aineiden käyttö, holtiton liikennekäyttäytyminen, ahmiminen). Huom. älä ota huomioon itsetuhoista käyttäytymistä tai itsensä viiltelyä ym. vahingoittamista (kriteeri 5)
  5. 5. Toistuva itsetuhoinen käytös, siihen viittaavat eleet tai uhkaukset tai itsensä viiltely ym. vahingoittaminen
  6. 6. Affektiivinen epävakaus, joka johtuu mielialan merkittävästä reaktiivisuudesta (esim. intensiivinen jaksoittainen dysforia, ärtyneisyys tai ahdistuneisuus, joka kestää tavallisesti muutamia tunteja ja vain harvoin muutamaa päivää kauemmin)
  7. 7. Krooniset tyhjyyden tuntemukset
  8. 8. Asiaankuulumaton, voimakas suuttumus tai vaikeus kontrolloida suuttumusta (esim. toistuva äkkipikaisuus, jatkuva vihaisuus, toistuva tappeleminen)
  9. 9. Hetkellinen stressiin liittyvä paranoidinen ajattelu tai vakava dissosiatiivinen oireilu
F60.31 Rajatilatyyppi
Huomautukset
  • Rajatilatyypissä esiintyy useita tunne-elämän epävakaisuuden piirteitä. Sille ovat ominaisia häiriöt minäkuvassa, päämäärien asettamisessa ja sisäisissä pyrkimyksissä (seksuaaliset pyrkimykset mukaan luettuina) sekä jatkuva tyhjyyden tunne. Kiihkeät ja epävakaat ihmissuhteet saattavat aiheuttaa toistuvasti tunne-elämän kriisejä. Ne voivat olla yhteydessä liialliseen pyrkimykseen välttää hyljätyksi tulemista. Nämä kriisit voivat johtaa toistuviin itsemurhauhkauksiin tai -yrityksiin tai muuhun itsetuhoisuuteen (vaikkakin tätä saattaa tapahtua myös ilman selviä ulkoisia aiheuttajia).
Diagnostiset kriteerit:
  1. A. Täyttää persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit
  2. B. Diagnoosin F60.30 osiosta B esiintyy vähintään kolme ja lisäksi ainakin kaksi seuraavista:
  3. (1) minäkuvan, sisäisten pyrkimysten ja seksuaalisen suuntautuneisuuden epävarmuus ja häiriintyneisyys
  4. (2) taipumus intensiivisiin ja epävakaisiin ihmissuhteisiin ja niiden myötä tunne- elämän kriiseihin
  5. (3) liiallinen hylätyksi tulemisen välttäminen
  6. (4) toistuvaa itsensä vahingoittamista tai sillä uhkailua
  7. (5) jatkuva tyhjyyden tunne.

Persoonallisuus

Taulukko 2. Viiden tekijän malli on laajimmin tutkittu temperamenttimalli, ja siitä on käytettävissä eniten systemaattisinta tutkimustietoa. Sen mukaisia temperamenttipiirteitä on kuvattu monissa eri kulttuureissa «Egger JI, De Mey HR, Derksen JJ ym. Cross-cultural replication of the five-factor model and comparison of the NEO-PI-R and MMPI-2 PSY-5 scales in a Dutch psychiatric sample. Psychol Assess 2003;15:81-»10
Viisi tekijää alaosioineen
1) neuroottisuus. Suosituksessa käytetään A. Tellegenin termiä "negatiivinen emotionaalisuus" erotukseksi psykopatologisesta neuroottisuudesta.
Ekstroversio / positiivinen emotionaalisuus
  • lämpö, anteliaisuus, itsevarmuus, aktiivisuus, jännityksen etsiminen, positiiviset tunteet
Neuroottisuus / negatiivinen emotionaalisuus1)
  • ahdistus, vihamielisyys, masennus, itsetietoisuus, impulsiivisuus, haavoittuvuus
Avoimuus kokemuksille
  • mielikuvitus, esteettisyys, tunteet, toiminta, ideat, arvot
Miellyttävyys
  • luottamus, suoruus, altruismi, mukautuvuus, vaatimattomuus, hellyys
Tunnollisuus
  • pätevyys, järjestyksestä huolehtiminen, velvollisuudentuntoisuus, tavoitteellisuus, itsekuri, harkinta

Persoonallisuushäiriö

Esiintyvyys

Riskitekijät

Syntymallit

Altistavat tekijät

Ehkäisy

Diagnostiikka

Taulukko 3. Strukturoituja menetelmiä persoonallisuushäiriöiden ja epävakaan persoonallisuuden diagnosoimiseksi.
Menetelmän nimi ja lyhenne International Personality Disorder Examination (IPDE) Structured Clinical Interview for DSM- IV Personality Disorders (SCID-II) Structured interview for DSM-IV Personality Disorders (SIDP-IV) Zanarini Rating Scale for Borderline Personality Disorder (ZAN-BDP) Borderline Personality Disorder Severity Index (BPDSI) Diagnostic Interview for Borderlines (revised)(DIB- R)
Persoonallisuushäiriöiden kattavuus Kaikki Kaikki Kaikki Epävakaa Epävakaa Epävakaa
Kriteerit
  • DSM-IV
 X X X X X
  • ICD-10
 X
Psykometriset ominaisuudet
  • Sisäinen johdonmukaisuus (Cronbachin alfakerroin)
 0,53–0,94 0,85 0,82–0,93 0,87
Reliabiliteetti
  • Inter-rater
 0,71–0.92 0,48–0,98 0,32–1,00 0,66–0,97 0,92–0,93 0,55–0,94
  • Test-retest
 0,62–1,00 0,38–0,63 0,16–0,84 0,59–0,96 0,72–0,77 0,57–0,73
Sensitiivisyys 0,94 0,12–1,00 0,39 0,92–0,95 0,81–0,96
Spesifisyys 1,00 0,72–0,97 0,90–0,95 0,88–0,94
Kysymysten määrä 157 120 160 70 125
Vastaamisen kesto (min) 90–120 30–60 30–90 60
Tutkimuskäyttö (T) tai kliininen käyttö (K) T/K T/K T/K T/K T/K T/K
Taulukko 4. Epävakaa persoonallisuushäiriö perusterveydenhuollossa «Dubovsky AN, Kiefer MM. Borderline personality disorder in the primary care setting. Med Clin North Am 2014;98:1049-64 »26
Vinkkejä potilaan kohtaamiseen
  • Perehdy häiriön oirekuvaan ja epätarkoituksenmukaisen käytöksen yleisiin syihin.
  • Epävakaan persoonallisuushäiriöpotilaan hoito voi olla vaativaa kokeneellekin kliinikolle. Omia tavoitteita ei tule asettaa liian korkealle.
  • Pitkäaikaiseen itseä vahingoittavaan käytökseen, johon ei liity kuolemanvaaraa, ei ole nopeaa toteutettavissa olevaa ratkaisua. Sairaalahoidosta ei välttämättä ole hyötyä.
  • Suhtaudu potilaan kokemuksiin vakavasti ja ymmärrä, että hänellä on omat syynsä kokea asiat niin kuin hän kokee. Nimeä tunteet, joita arvioit potilaalla olevan, kuten hylätyksi tulemisen tunne, viha ja häpeä, ennen kuin keskityt ”faktoihin”. Tunnista potilaan kokema todellinen stressi.
  • Vältä provosoitumasta potilaan häiritsevästä käytöksestä.
  • Anna potilaalle säännöllisiä, aikarajoitettuja vastaanottoaikoja, joiden ehtona ei ole uusi muu sairaus.
  • Toimi hoidon alussa asettamiesi rajojen puitteissa ja poikkea niistä vain hätätilanteessa.
  • Hyvä hoito voi perustua vain sopimukseen avoimesta kommunikaatiomahdollisuudesta muiden potilasta hoitavien tahojen kanssa.
  • Vältä polyfarmasiaa ja suurien potentiaalisesti toksisten lääkemäärien reseptien kirjoittamista. Tämä koskee esimerkiksi trisyklisiä antidepressantteja, tiettyjä sydäntautien hoitoon käytettäviä lääkkeitä ja bentsodiatsepiineja.
  • Vältä potentiaalisesti riippuvuutta aiheuttavien lääkeaineitten, kuten bentsodiatsepiinien, nukahtamislääkkeiden ja keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden, määräämistä.
  • Aseta vetoavaa ja painostavaa käytöstä koskevia rajoja tuomitsematta potilasta ja hänen toimintaansa.
  • Potilas on aina itse vastuussa teoistaan, jos kyse ei ole psykoosista.
  • Älä palkitse häiriökäyttäytymisestä antamalla tilapäistä huomiota vaan tarjoamalla säännöllisiä tapaamisia, jotka eivät riipu potilaan haitallisesta toiminnasta.

Kliininen kuva

Erotusdiagnoosi ja muut samanaikaiset häiriöt

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriö

Psykoottiset häiriöt

Päihteiden käyttö

Muita yhtäaikaisesti esiintyviä akselin I häiriöitä

Samanaikaiset persoonallisuushäiriöt

Toimintakyvyn arviointi

Työkyky

  • Toimintakyvyn huonontumiseen liittyy usein myös työkyvyn heikentymistä «Connor KM, Davidson JR, Hughes DC ym. The impact of borderline personality disorder on post-traumatic stress in the community: a study of health status, health utilization, and functioning. Compr Psyc»91.
  • Työkyky saattaa olla eniten heikentynyt nuoruudessa ja varhaisessa aikuisiässä, jolloin työelämään siirtyminen voi olla uhattuna.
  • Työelämävalmiuksia voidaan kohentaa aikuisten ammatillisilla kuntoutuskursseilla, joita on kohdennettu myös vajaakuntoisille nuorille ja aikuisille. Kurssien ryhmiä on muodostettu myös nuorille aikuisille (18–25-vuotiaat). Kurssien tavoitteena on muun muassa lisätä nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja aktiivisuutta sekä tukea työelämään tai koulutukseen pääsyä.
  • Nuorilla syrjäytymisen vaara on suuri sekä työelämään siirryttäessä että työelämän alussa, jolloin työkyvyttömyyseläkeoikeutta ei vielä lyhyellä työhistorialla ole kertynyt ja työsuhteet ovat usein määräaikaisia.
  • Syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi mahdolliset sairauslomajaksot tulisi yleensä rajoittaa koskemaan akuutteja samanaikaisten psykiatristen häiriöiden vaikeaoireisia jaksoja.
  • Ohjaaminen tehostettuun ammatilliseen kuntoutukseen tai sen arvioon ja tarvittaessa psykiatriseen kuntoutukseen on samasta syystä paikallaan.
  • Jos potilas on häiriöstään huolimatta ollut aiemmin työkykyinen, voidaan ensisijaisesti katsoa, ettei hän ole tullut työkyvyttömäksi pelkästään epävakaan persoonallisuuden perusteella.
  • Lääkärinlausunnoissa, joissa otetaan kantaa potilaan työkykyyn, tulee kuvata huolellisesti
    • oireet
    • elämänkaaritiedot
    • diagnoosin perusteet
    • työ- ja toimintakyky konkreettisesti
    • hoitoyritykset ja niiden tulokset
    • koulutus- ja työhistoria
    • ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma.

Psykologiset tutkimukset

Itsetuhoisuus

Epävakaa persoonallisuus eri ikäryhmissä

Nuoruusikä

Vanhuusikä

Ennuste

Taulukko 5. Epävakaan persoonallisuuden hoidon tulosta ennustavia tekijöitä kymmenen vuoden seuranta-ajalla «Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Prediction of the 10-year course of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2006;163:827-32 »116.
Tekijä Toipumista selittävät tekijät
HR = hazard ratio
Toipuminen nopeampaa
Nähdyn väkivallan vakavuus HR 0,94, p < 0,03
Ei seksuaalista kaltoinkohtelua HR 1,48, p = 0,006
Lapsuudenaikainen kyvykkyys HR 1,03, p < 0,05
Ei PTSD-oireistoa HR 1,56, p = 0,002
Ei samanaikaista C-ryhmän persoonallisuushäiriötä HR 1,84, p < 0,001
Ei aikaisempia sairaalahoitojaksoja HR 1,68, p = 0,001
Vanhemmilla ei mielialahäiriötä HR 1,38, p < 0,03
Vanhemmilla ei päihdehäiriötä HR 1,84, p < 0,001
Hyvä ammatillinen kehitys HR 1,68, p < 0,001
Temperamentti
- miellyttävyys HR 1,04, p < 0,001
- tunnollisuus HR 1,03, p < 0,001
- ulospäin suuntautuneisuus HR 1,04, p < 0,001
Toipuminen hitaampaa
Temperamentti
negatiivinen emotionaalisuus HR 0,96, p < 0,001
Laiminlyönnin vakavuus HR 0,98, p < 0,002
Kaltoinkohtelun vakavuus HR 0,96, p < 0,002

Hoito

  • Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän hoidossa keskeisiä ovat psykoterapeuttiset menetelmät. Niitä voidaan yhdistää muihin hoitomuotoihin.
  • Potilaan vuorovaikutussuhteiden ongelmat saattavat ylläpitää virheellisiä mielikuvia hoidon tehottomuudesta ja huonosta ennusteesta.
  • Terapiasuhde ja terapian vaikuttavuus saattavat vaarantua, jos häpeää ei tunnisteta hoitosuhteessa ja potilaan keskeisimmissä tunnekokemuksissa «Gilbert P. Compassion focused therapy: distinctive features (CBT distinctive features). East Sussex, Great Britain: Routledge 2010»117.
  • Hoidon alussa on
    • tehtävä laaja-alainen riskiarvio
    • määriteltävä kriisien hallinnan vaihtoehdot
    • sovittava hoidon yksityiskohdista yhteistyössä potilaan kanssa
    • vältettävä kaikkea häpeäleimaa lisäävää ja potilasta tuomitsevaa viestintää.

Hoidon käyttö

Hoidon tarpeen arviointi

  • Hoidon tarpeen arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota ajankohtaisiin ja pitkäaikaisiin oireisiin sekä
    • johdonmukaisen, potilasta kannattelevan ja järjestelmällisen hoidon suunnitteluun
    • pitkäaikaisen hoitosuhteen tarjoamiseen
    • jaksoittaiseen, oireidenmukaiseen hoitoon, joka voi olla myös lievemmin oireileville riittävää.
  • Potilaan riskiä arvioitaessa on huomioitava
    • akuutti ja krooninen itsetuhoisuus
    • itsemurhasuunnitelmat
    • aiemmat suunnitelmat ja yritykset
    • hoitosuhdetta mahdollisesti uhkaavat tekijät
    • impulsiivisuus ja päihteiden käyttö
    • tuskaisuuden ja toivottomuuden aste
    • kyky hahmottaa vaihtoehtoja
    • kyky kokea ja vastaanottaa huolenpitoa.

Diagnoosin kertominen

Psykoterapiat

Taulukko 6. Psykoterapiamenetelmät, joita on tutkittu satunnaistetusti ja kontrolloidusti.
Dialektinen käyttäytymisterapia Mentalisaatioterapia Skeematerapia Transferenssikeskeinen psykoterapia STEPPS (Systems Training for Emotional Predictability and Problem Solving) GPM (General Psychiatric Management; kliininen hallinta)
Taustateoria
  1. emootioteoria
  2. dialektinen filosofia
  3. tietoinen läsnäolo (mindfulness)
  4. kognitiivis-käyttäytymisterapeuttinen teoria
  5. biososiaalinen teoria
  1. psykodynaaminen kehitysteoria
  2. kiintymyssuhdeteoria
  3. objektisuhdeteoria
  4. kognitiivinen teoria
  1. kognitiivis-behavioraalinen teoria
  2. kiintymyssuhdeteoria
  3. konstruktivistinen teoria
  4. hahmopsykoterapia (Gestalt-)
  5. objektisuhdeteoria
 objektisuhdeteoria kognitiivis-behavioraalinen teoria
systeemiteoria 		psykodynaaminen kehitysteoria
(John Gundersonin mukaan)
kiintymyssuhdeteoria
Ydinymmärrys epävakaasta persoonallisuushäiriöstä emootioiden säätelyn häiriö mentalisaatiokyvyn huojuminen erityisesti kiintymyssuhdekonteksteissa ja voimakkaiden tunnekokemusten yhteydessä emotionaalisten perustarpeiden vaille jääminen objektimielikuvat, joita hallitsee halkomisen (split) käyttö puolustusmekanismina emotionaalisen intensiteetin häiriö vuorovaikutussuhteiden häiriö ja kiintymyssuhdehäiriö
Terapian keskeiset tavoitteet
  1. oppia validoimaan itseä ja muita
  2. kehittää vaillinaisia taitoja
  3. henkilökohtaisia elämäntavoitteita kohti työskentely
  1. mentalisaation edistäminen ja ylläpitäminen
  2. tunteiden tunnistaminen ja niiden sopiva ilmaiseminen muille
  3. henkilökohtainen vastuunotto ja vuorovaikutus muiden kanssa
  1. oppia tunnistamaan, hyväksymään ja ilmaisemaan emotionaalisia perustarpeita
  2. skeemojen ja moodien tunnistaminen, niiden kehityksellisen taustan ymmärtäminen ja asteittainen korjaantuminen
  3. epätarkoituksenmukaisten toiminta- ja ymmärrystapojen asteittainen korvautuminen tarkoituksenmukaisilla
 vaillinaisesti integroituneiden osaobjektisuhteiden integraatio ja asteittainen siirtyminen ehyiden ja vakaiden ihmissuhteiden maailmaan
  1. itseymmärryksen lisääntyminen
  2. oppia tunnistamaan varhaisia epätarkoituksenmukaisia skeemoja sekä muita tunteita ja käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä
  3. oppia tunnesäätely- ym. taitoja
  4. kytkeä potilaan verkosto mukaan
 painopiste
  1. vuorovaikutussuhteiden käsittelyssä
  2. häiriintyneissä kiinnittymismalleissa ja
  3. tunteiden säätelyssä erityisesti vuorovaikutussuhteissa
Hoidon toteutus
  1. yksilöpsykoterapia kerran viikossa
  2. ryhmämuotoinen taitovalmennus kerran viikossa
  3. puhelinkonsultaation mahdollisuus tapaamisten välillä
  4. terapeuttien konsultaatiotiimi

Hoidon kesto 1–2 vuotta		 Päiväsairaalamallissa:
  1. yksilöpsykoterapia kerran viikossa ja ryhmäpsykoterapia kolmesti viikossa
  2. vapaavalintaisia luovan terapian ryhmiä
  3. yhteisötapaaminen viikoittain
  4. lääkehoidon seuranta kuukausittain

Hoidon kesto: 1,5–3 vuotta
Avohoitomallissa:
  1. yksilöpsykoterapia kerran viikossa
  2. ryhmäterapia kerran viikossa
  3. puhelintuki kriisien yhteydessä
  4. lääkehoidon seuranta
Hoidon kesto: 1,5 vuotta
 yksilöpsykoterapia kerran tai kahdesti viikossa
yksilöpsykoterapian kesto: tutkimuksissa 1,5–4 vuotta
kehitetty myös 30 kerran ryhmäterapia		 yksilöpsykoterapia kahdesti viikossa
Hoidon kesto: tutkimuksissa 1–4 vuotta		 edukatiivinen 20 kerran viikoittainen ryhmä olemassa olevan hoidon rinnalle lisättynä viikoittainen psykodynaaminen psykoterapia, johon integroituna palveluohjaus (case management)
lääkehoito tarvittaessa

Persoonallisuushäiriöiden ja epävakaan persoonallisuuden psykoterapia

Perheterapia

  • Perheterapioista saattaa olla hyötyä epävakaan persoonallisuuden hoidossa «Hoffman PD, Fruzzetti AE, Buteau E ym. Family connections: a program for relatives of persons with borderline personality disorder. Fam Process 2005;44:217-25 »136.
  • Perheiden tapaaminen voi keventää omaisten taakkaa, ja se voi lievittää mahdollisia konflikteja potilaan ja omaisten sekä omaisten ja hoitoyksiköiden kesken.
  • Tavallisimpia perheen ongelmia ovat kommunikaatiovaikeudet, vaikeudet suhtautumisessa vihamielisiin reaktioihin ja pelko potilaan itsemurhasta.
  • Perheiden psykoedukaation keskeisiä perusteita ja piirteitä:
    • Perusteena ovat hoitoa ja ennustetta koskevan tiedon tarjoaminen ja tarjotun tiedon ymmärtämisen varmistus.
    • Psykoedukaatio voi vähentää perheensisäistä vihan ja kritiikin ilmaisemista.
    • Perheet eivät välttämättä huomaa, että psykiatrinen häiriö vieroittaa perheenjäseniä toisistaan ja aiheuttaa sosiaalista eristymistä.
    • Tavoitteena on lisätä perheenjäsenten kykyä ottaa toistensa kokemuksia vakavasti ja pitää heitä pätevinä heidän omista lähtökohdistaan.
  • Perheinterventio on yleensä syytä aloittaa jo hoidon alussa.

Lääke- ja sähköhoito

Sairaalahoito

Epävakaan persoonallisuuden kliininen hallinta

Kriisien, dissosiaatioiden ja vihan kliininen hallinta

Kuntoutus

  • Kuntoutustarpeen moniammatillinen arvio on aiheellinen psykiatrisen hoidon seurannan yhteydessä. Tarve tulee arvioida etenkin, jos sairausloma pitkittyy tai potilaalla on pitkäaikaisia työllistymisvaikeuksia.
  • Tarvittaessa arvio voidaan tehdä kuntoutuslaitoksessa kuntoutustarveselvityksenä.
  • Potilas saattaa hyötyä psykiatrisesta kuntoutuksesta, jos hänen toimintakykynsä on vaikeasti ja pitkäaikaisesti heikentynyt tai hänellä esiintyy neuropsykologisen toiminnan puutoksia, kuten kyvyttömyyttä organisoida omaa elämää ja suunnitella tulevaisuutta.
  • Potilaan neuropsykologisen kuntoutuksen tarve on arvioitava erityisesti silloin, kun hänellä esiintyy lukemisen, kirjoittamisen tai laskemiskyvyn häiriöitä tai muita neuropsykologisia vajeita.
  • Lääkinnällinen kuntoutus voidaan toteuttaa joko psykoterapiana tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon kuntoutuspalveluina.
  • Kuntoutuksella on työllistymisen tai opiskelun mukaan erilaisia tavoitteita, kuten työkyvyn ylläpitäminen tai palauttaminen.
  • Työelämässä oleville mielenterveydenhäiriöistä kärsiville on mahdollista hakea Kansaneläkelaitoksen (Kela) toteuttamaa työkykyä ylläpitävää kuntoutusta (TYK).
  • Jos sairaus on aiheuttanut työkyvyttömyyttä tai olennaista opiskelu- tai työkyvyn heikentymisen uhkaa, potilas voidaan tarvittaessa ohjata hoitavan lääkärin tai työterveyslääkärin B-lausunnon perusteella kuntoutuslaitoksissa toteutettavaan kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arvioon.
  • Työelämävalmiuksia voidaan kohentaa myös vajaakuntoisille nuorille, nuorille aikuisille ja aikuisille kohdennetuilla Kelan ammatillisilla kuntoutuskursseilla. Kurssin tavoitteena on esimerkiksi lisätä nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja aktiivisuutta sekä tukea työelämään tai koulutukseen pääsyä.
  • Mielenterveyden häiriöistä kärsiville voidaan hakea tukea toimintakyvyn kohentamiseksi, ammatillisten opintojen keskeydyttyä, työmotivaation löytämiseksi ja sopivan ammatin kokeilemiseksi myös Verven kuntoutuskursseilta (www «http://www.verve.fi»4).
  • Kuntoutusta varten on mahdollista hakea kuntoutusrahaa joko Kelasta tai työterveyshuollosta. Nuorille (16–19-vuotiaat) voidaan maksaa kuntoutusrahaa ilman kuntoutuspäätöstä.
  • TE-keskukset järjestävät AVO-ammatinvalinnanohjausta työelämään sijoittumisen avustamiseksi.
  • Myös ryhmämuotoinen kurssitoiminta esimerkiksi sopeutumisvalmennuksena saattaa olla soveltuva vaihtoehto.

Porrastus ja työnjako

Hoitopalvelujen järjestäminen

  • Keskeinen vastuu diagnosoinnista, hoidosta ja hoitojen integroinnista kuuluu psykiatriselle avohoitoyksikölle, joka toimii kiinteässä yhteistyössä psykiatrisen sairaalaosaston, perusterveydenhuollon, päihdehuollon, sosiaalisektorin ja psykoterapiapalveluiden tuottajan kanssa.
  • Epävakaan persoonallisuuden hoidon järjestelmällinen kehittäminen edellyttää erityisten työryhmien perustamista riittävän osaamisen ja tehokkaan ammatillisen täydennyskoulutuksen varmistamiseksi.
  • Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän hoito tulee järjestää ja toteuttaa mahdollisimman pitkälti avohoidossa ja sairaalahoidon osalta päiväsairaalaoloissa.
  • Soveltuvin osin hoitoa voidaan järjestää perusterveydenhuollossa tai päihdepalveluissa.
  • Perusterveydenhuollon ensisijainen tehtävä on potilaiden seulonta ja ohjaaminen erikoissairaanhoitoon.
  • Psykoterapeuttista hoitoa annetaan myös yksityisessä terveydenhuollossa.
  • Kriisitilanteisiin valmistautuminen on hoidon kulmakivi, järjestettiinpä hoito julkisella tai yksityisellä sektorilla.
  • Potilaan kokonaishoidon koordinaatiota helpottaa vastuuhenkilön tai -työryhmän nimeäminen.
  • Palvelunohjaaja vastaa hoitosuunnitelman toteutumisen seurannasta ja antaa tarvittaessa muulle toimintayksikölle hoitotoimia tai päätöksiä tukevaa neuvontaa.
  • Terveys- ja päihdehuollon palvelut tulee sovittaa yhteen joustavasti ja edistämällä sujuvaa konsultaatiomahdollisuutta. Potilaat saattavat samanaikaisesti käyttää erilaisia sosiaalitoimen palveluja, kuten lastensuojelun tukitoimia ja toimeentulotukia.
  • Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa voidaan edistää verkostokokouksissa, jotka ovat tarpeellisia erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien potilaiden hoidossa.
  • Potilas hyötyy hoidosta enemmän, jos sekä päihdehäiriön että psykiatrisen häiriön hoito toteutetaan samassa yksikössä. Ks. Käypä hoito-suositus Alkoholiongelmaisen hoito «Alkoholiongelmaisen hoito»5.

Psykiatrinen konsultaatio

  • Mahdollisuus psykiatrisen erikoissairaanhoidon konsultaatioihin ja erikoissairaanhoidon antamaan työnohjaukseen voi lisätä perusterveydenhuollon lääkärin kykyä arvioida potilaan hoidontarvetta.
  • Erikoissairaanhoidon on syytä järjestää riittävät mahdollisuudet säännöllisiin konsultaatioihin.
  • Konsultaatioita on usein aiheellista tehdä toistuvasti ja pitkäjänteisesti.
  • Säännöllinen konsultaatiotoiminta voi toimia myös täydennyskoulutuksen muotona.
  • Psykiatrinen konsultaatio on erityisen merkityksellistä, kun
    • potilas käyttää runsaasti terveyden- tai sosiaalihuollon palveluja
    • oireisto on vaikeasti hallittava mutta potilas ei halua erikoissairaanhoitoon
    • tahdosta riippumattoman hoidon tarve arvioidaan lain edellyttämällä tavalla
    • potilas ei sitoudu somaattisen sairautensa hoitoon
    • kyseessä on erotusdiagnostinen ongelmatilanne
    • yleislääkärin antama hoito ei ole tuottanut riittävää tulosta tai hän on epävarma siitä, onko saatu tulos riittävä.

Perusterveydenhuolto

  • Suurin osa persoonallisuushäiriöistä kärsivistä käyttää perusterveydenhuollon palveluja kuten muukin väestö.
  • Persoonallisuushäiriöistä kärsivät tulevat hoitoon lähes poikkeuksetta ruumiillisen sairauden tai niiden oireiden, muun mielenterveyshäiriön tai vaikeutuneen elämäntilanteen vuoksi. Muiden häiriöiden hoitoon pääsyn osalta on syytä yleensä noudattaa niille asetettuja kriteerejä.
  • Perusterveydenhuollon lääkärillä tulisi olla käytettävissään tilanteen vaatimaa ja riittävän nopeasti toteutettavaa erikoissairaanhoidon konsultaatioapua ja työnohjausta etenkin uhkaavissa tai kuormittavissa tilanteissa.
  • Persoonallisuushäiriö voi vaatia täsmällisempää erikoissairaanhoidossa toteutettavaa psykoterapeuttista ja lääkkeellistä hoitoa, kun potilaalla on
    • pitkäaikaisia ja toistuvia ongelmia
    • vaikeuksia, jotka eivät rajoitu pelkästään kriisitilanteisiin
    • uhkana toimintakyvyn menetys
    • uhkana työ- tai opiskelukyvyn menetys
    • motivaatiota hoitoon
    • kyky sitoutua hoitoon.
  • Kun epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä käyttää runsaasti perusterveydenhuollon palveluja, perusterveydenhuollon lääkärin suositellaan
    • konsultoivan aktiivisesti erikoissairaanhoitoa
    • solmivan luottamuksellisen, sopimukseen perustuvan hoitosuhteen potilaaseen
      • Ensimmäiseksi tavoitteeksi on hyvä asettaa hoitoon motivoituminen, koska potilaan saattaa olla hyvin vaikeaa solmia säännöllistä hoitosuhdetta ja noudattaa sopimuksia
      • Hyvää potilas-lääkärisuhdetta edistää epävakaata persoonallisuushäiriötä koskeva tieto.
    • laativan potilaan tarpeiden mukaisen hoitosuunnitelman
    • arvioivan ja puuttuvan tarvittaessa potilaan riskikäyttäytymiseen, kuten itsetuhoisuuteen.
  • Hypokondriasta, somatisaatio-oireista tai monesta somaattisesta sairaudesta kärsivää potilasta tulee hoitaa ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
  • Epävakaa persoonallisuushäiriö voi olla somaattisen sairaanhoidon komplianssiongelmien taustalla
  • Potilailla esiintyy usein hankalaa kroonista kipua.
  • Potilaan riskikäyttäytymiseen puututaan
    • ilmaisemalla huolta potilaan toiminnasta
    • tarjoamalla mahdollisuutta puhua kuormittavista asioista rauhallisissa oloissa, esimerkiksi säännöllisesti toistuvilla vastaanottokäynneillä
    • kysymällä avoimesti, minkälaista apua potilas odottaa.
  • Kriittisen vaiheen jälkeen
    • potilaan tilaa on syytä seurata aktiivisesti
    • selvitetään potilaalle, ettei hoitava lääkäri ole aina tavoitettavissa ja että on olemassa vaihtoehtoisia tahoja, joilta apua on saatavissa päivystysaikaan.
  • Hoitavan lääkärin on hyvä
    • olla tietoinen, että potilas herättää hoitoon osallistuvissa erilaisia mielikuvia ja tunnereaktioita, jotka saattavat komplisoida potilaan hoitoa ja olla lääkärillekin vaikeita sietää niiden epärealististen vaatimusten vuoksi
    • toimia yhteistyössä erikoissairaanhoidon ja tarvittaessa päihdepalvelujen kanssa
    • tarjota tietoon perustuvaa potilasopetusta.
  • Taulukkoon 6 on koottu perusterveydenhuollon lääkäreille toimintasuosituksia tilanteisiin, joissa epävakaasta persoonallisuudesta kärsivä käyttää runsaasti perusterveydenhuollon palveluja.

Erikoissairaanhoito

Hoidon kehittäminen

  • Työryhmä suosittaa, että
    • hoitoa hakevan potilaan tulisi saada vaikuttavaksi osoitettua hoitoa, mikä edellyttää uusien psykoterapiamenetelmien kattavuuden laajentamista koulutusta lisäämällä ja suuntaamalla
    • hoidon keskeisenä menetelmänä olisi jokin psykoterapia tai psykoterapeuttisesti orientoitunut muu hoitomuoto useimmiten oireenmukaiseen lääkehoitoon yhdistettynä
    • sairaanhoitopiireihin ja erikoissairaanhoidon palvelut tuottaviin kuntiin perustettaisiin vaikeiden persoonallisuushäiriöiden arviointiin ja hoitoon erikoistuneita työryhmiä
    • julkisen sektorin toimipisteissä tulisi kouluttaa henkilökuntaa epävakaan persoonallisuuden sairaalaoloissa tutkittujen mallien soveltamiseen sekä lisätä kliinisen hallinnan ja perhetyön taitoja
    • psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kehitettäisiin mahdollisuuksia epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien päiväsairaalamuotoiseen hoitoon.

Arviointikriteerit

  • Työryhmä suosittaa, että hoidon laatua seurattaisiin seuraavien näkökohtien avulla:
    • Onko perusterveydenhuollolla ja erikoissairaanhoidolla keskinäistä sopimusta työnjaosta?
    • Onko perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä suunnitelmallista konsultaatiotoimintaa?
    • Onko laadittu paikallisia hoito-ohjeita epävakaan persoonallisuuden hoidosta?
    • Onko hoito-ohjeissa täsmennetty diagnostiikassa tarvittavat tutkimukset, potilaan psykoterapeuttinen hoito ja lääkehoito, perheintervention ja potilasohjauksen toimintalinjat sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa?
    • Onko epävakaasta persoonallisuudesta kärsivän sairaskertomukseen kirjattu tavoitteellinen hoitosuunnitelma?
    • Kuinka monen potilaan perheeseen tai läheisiin on otettu yhteyttä ensimmäisen psykiatrisen sairaalahoitojakson aikana?
    • Kuinka moni potilas on saanut viimeisen vuoden aikana psykoterapiaa?
    • Kuinka moni potilas käyttää useampaa kuin kolmea lääkettä samanaikaisesti?
    • Miten moni perusterveydenhuollon palvelujen suurkuluttajista kärsii epävakaasta persoonallisuudesta?
    • Kuinka moni potilas on sairaalahoitojaksojen välillä vahingoittanut tahallisesti itseään?
    • Kuinka moni erikoissairaanhoidon potilas on viimeisen vuoden aikana käynyt ensiapupoliklinikassa itsensä vahingoittamisen vuoksi?
    • Mikä on toistuvasti itsemurhaa yrittäneiden osuus keskus- tai aluesairaaloiden ensiapupoliklinikoissa?
    • Kuinka moni potilas hakee apua useammalta kuin kahdelta eri taholta?
    • Miten ensiapua saaneiden itsemurhaa yrittäneiden potilaiden jatkohoito on järjestetty?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Epävakaa persoonallisuus -suosituksen historiatiedot «Epävakaa persoonallisuus, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»16

Puheenjohtaja:

Jyrki Korkeila, LT, dosentti, psykiatrian professori, ylilääkäri, psykoterapian erityispätevyys (SLL); Turun yliopisto ja Harjavallan sairaala

Jäsenet:

Liisa Kantojärvi, LT, KM, psykiatrian ja psykogeriatrian erikoislääkäri, yleissairaalapsykiatrian erityispätevyys (SLL), psykoterapeutti; osastonylilääkäri; OYS, psykiatrian tulosalue

Maaria Koivisto, LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET), psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL); Helsinki

Hasse Karlsson, LT, FM, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, aikuispsykiatrian tulosyksikköjohtaja, psykoterapeutti (YET), johtaja; Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turku Brain and Mind Center

Matti Keinänen, LKT, psykiatrian ja kliinisen psykologian dosentti, mielenterveyden ylilääkäri, psykoterapian kouluttaja (VET); Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Turku-Rauman terveyspalveluyksikkö

Sari Lindeman, LT, PsM, psykiatrian professori, osastonylilääkäri, psykoterapeutti (VET), psykoterapian ja psykoterapian kouluttajan erityispätevyys; Itä-Suomen yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Heikki Nikkilä, LT, asiantuntijalääkäri; Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Jan-Henry Stenberg, PsT, erikoispsykologi, psykoterapeutti (VET), kouluttajapsykoterapeutti; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS

Tero Taiminen, LT, psykiatrian dosentti, psykoterapeutti, osastonylilääkäri; TYKS

Pekka Jousilahti, FT, tutkimusprofessori, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja

Arja Tuunainen, LT, biologisen psykiatrian dosentti, kliinisen neurofysiologian ja psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, Käypä hoito -vastuutoimittaja

Asiantuntijat:

Tuula Arvonen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, työnohjaaja

Mikko Roine, LL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti

Sidonnaisuudet

Pekka Jousilahti: Apuraha (Syöpäsäätiö, Sydäntutkimussäätiö, Juho Vainion säätiö)

Liisa Kantojärvi: Apuraha (Suomen Lääketieteen säätiö)

Hasse Karlsson: Ei sidonnaisuuksia

Matti Keinänen: Osallistunut VET-psykoterapiakoulutusten suunnitteluun (Psykodynaaminen psykoterapia r.y.:n varapj. ja koulutustoimikunnan jäsen sekä Helsingin Psykoterapiayhdistyksen koulutustoimikunnan jäsen). Toiminut kouluttajana Helsingin Psykoterapiayhdistyksen VET-psykoterapiakoulutuksessa ja luennoitsijana Psykodynaaminen psykoterapia r.y.:n järjestämässä koulutustilaisuudessa.

Maaria Koivisto: Luentopalkkio (Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy 2013 ja 2014)

Jyrki Korkeila: Luentopalkkio (Janssen-Cilag, Lilly, Lundbeck, MSD, Novartis, Professio, Servier, Väinö-Kaarina koti), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck/Otsuka, Servier), Asiantuntijapalkkio (Takeda, Medivire)

Sari Lindeman: Apuraha (Jalmari ja Rauha Ahokkaan Säätiö), Asiantuntijapalkkio (Valvira)

Heikki Nikkilä: Luentopalkkio (FCG Finnish Consulting Group)

Jan-Henry Stenberg: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim)

Tero Taiminen: Apuraha (Sooma Oy), Asiantuntijapalkkio (Asianajotoimisto Jarkko Männistö Oy, Lääketeollisuuden tutkimussäätiö, Pfizer), Matkakorvaus (Duodecim-seura), Luentopalkkio (Astra-Zeneca, Bayer, Bristol-Myers Squibb, Efeko, Eisai, GlaxoSmithKline, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Janssen-Cilag, Lilly, Lundbeck, Nexstim Oy, Orion Pharma, Pfizer, Professio Finland, Suomen Lääkäriliitto, Turun kaupunki, Turun yliopisto), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (GlaxoSmithKline, Lundbeck, Pfizer)

Arja Tuunainen: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Epävakaa persoonallisuus (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Stoffers J, Völlm BA, Rücker G ym. Pharmacological interventions for borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD005653 «PMID: 20556762»PubMed
  2. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. Text revision. (DSM-IV-TR). 4. painos. Washington, DC: American Psychiatric Association 2000
  3. World Health Organization. The ICD-10 classification of mental and behavioural disorders: Diagnostic criteria for research. Geneva: World Health Organization, 1993
  4. McAdams DP. Personality, modernity, and the storied self: A contemporary framework for studying persons. Psychol Inquiry 1996;7:295-321
  5. McCrae RR, Costa PT Jr, Ostendorf F ym. Nature over nurture: temperament, personality, and life span development. J Pers Soc Psychol 2000;78:173-86 «PMID: 10653513»PubMed
  6. Gross JJ. Emotion regulation: affective, cognitive, and social consequences. Psychophysiology 2002;39:281-91 «PMID: 12212647»PubMed
  7. Westen D, Muderrisoglu S, Fowler C ym. Affect regulation and affective experience: individual differences, group differences, and measurement using a Q-sort procedure. J Consult Clin Psychol 1997;65:429-39 «PMID: 9170766»PubMed
  8. Singer JA. Narrative identity and meaning making across the adult lifespan: an introduction. J Pers 2004;72:437-59 «PMID: 15102034»PubMed
  9. Benjamin LS, Wonderlich SA. Social perceptions and borderline personality disorder: the relation to mood disorders. J Abnorm Psychol 1994;103:610-24 «PMID: 7822562»PubMed
  10. Egger JI, De Mey HR, Derksen JJ ym. Cross-cultural replication of the five-factor model and comparison of the NEO-PI-R and MMPI-2 PSY-5 scales in a Dutch psychiatric sample. Psychol Assess 2003;15:81-8 «PMID: 12674727»PubMed
  11. McGlashan TH, Grilo CM, Sanislow CA ym. Two-year prevalence and stability of individual DSM-IV criteria for schizotypal, borderline, avoidant, and obsessive-compulsive personality disorders: toward a hybrid model of axis II disorders. Am J Psychiatry 2005;162:883-9 «PMID: 15863789»PubMed
  12. Lynam DR, Widiger TA. Using the five-factor model to represent the DSM-IV personality disorders: an expert consensus approach. J Abnorm Psychol 2001;110:401-12 «PMID: 11502083»PubMed
  13. Warner MB, Morey LC, Finch JF ym. The longitudinal relationship of personality traits and disorders. J Abnorm Psychol 2004;113:217-27 «PMID: 15122942»PubMed
  14. Pukrop R. Dimensional personality profiles of borderline personality disorder in comparison with other personality disorders and healthy controls. J Pers Disord 2002;16:135-47 «PMID: 12004490»PubMed
  15. Clarkin JF, Hull JW, Cantor J, Sanderson C. Borderline personality disorder and personality traits: a comparison of SCID-II BPD and NEO-PI. Psychol Assessment 1993;5:472–6
  16. Bagge CL, Trull TJ. DAPP-BQ: factor structure and relations to personality disorder symptoms in a non-clinical sample. J Pers Disord 2003;17:19-32 «PMID: 12659544»PubMed
  17. Jang KL, Livesley WJ, Vernon PA ym. Heritability of personality disorder traits: a twin study. Acta Psychiatr Scand 1996;94:438-44 «PMID: 9020996»PubMed
  18. Livesley WJ, Jang KL, Vernon PA. Phenotypic and genetic structure of traits delineating personality disorder. Arch Gen Psychiatry 1998;55:941-8 «PMID: 9783566»PubMed
  19. Austin EJ, Deary IJ. The "four A's": a common framework for normal and abnormal personality? Pers Individ Diff 2000;28:977–95
  20. Skodol AE, Siever LJ, Livesley WJ ym. The borderline diagnosis II: biology, genetics, and clinical course. Biol Psychiatry 2002;51:951-63 «PMID: 12062878»PubMed
  21. Soeteman DI, Verheul R, Busschbach JJ. The burden of disease in personality disorders: diagnosis-specific quality of life. J Pers Disord 2008;22:259-68 «PMID: 18540798»PubMed
  22. Huang Y, Kotov R, de Girolamo G ym. DSM-IV personality disorders in the WHO World Mental Health Surveys. Br J Psychiatry 2009;195:46-53 «PMID: 19567896»PubMed
  23. Moran P, Coffey C, Mann A ym. Personality and substance use disorders in young adults. Br J Psychiatry 2006;188:374-9 «PMID: 16582065»PubMed
  24. Torgersen S, Kringlen E, Cramer V. The prevalence of personality disorders in a community sample. Arch Gen Psychiatry 2001;58:590-6 «PMID: 11386989»PubMed
  25. Coid J, Yang M, Tyrer P ym. Prevalence and correlates of personality disorder in Great Britain. Br J Psychiatry 2006;188:423-31 «PMID: 16648528»PubMed
  26. Dubovsky AN, Kiefer MM. Borderline personality disorder in the primary care setting. Med Clin North Am 2014;98:1049-64 «PMID: 25134872»PubMed
  27. Aragonès E, Salvador-Carulla L, López-Muntaner J ym. Registered prevalence of borderline personality disorder in primary care databases. Gac Sanit 2013;27:171-4 «PMID: 22402239»PubMed
  28. Coid J, Yang M, Bebbington P ym. Borderline personality disorder: health service use and social functioning among a national household population. Psychol Med 2009;39:1721-31 «PMID: 19250579»PubMed
  29. Lana F, Fernández San Martín MI, Sánchez Gil C ym. Study of personality disorders and the use of services in the clinical population attended in the mental health network of a community area. Actas Esp Psiquiatr 2008;36:331-6 «PMID: 18815908»PubMed
  30. Korzekwa MI, Dell PF, Links PS ym. Estimating the prevalence of borderline personality disorder in psychiatric outpatients using a two-phase procedure. Compr Psychiatry 2008;49:380-6 «PMID: 18555059»PubMed
  31. Crawford TN, Cohen P, Brook JS. Dramatic-erratic personality disorder symptoms: II. Developmental pathways from early adolescence to adulthood. J Pers Disord 2001;15:336-50 «PMID: 11556700»PubMed
  32. Crawford TN, Cohen P, Brook JS. Dramatic-erratic personality disorder symptoms: I. Continuity from early adolescence into adulthood. J Pers Disord 2001;15:319-35 «PMID: 11556699»PubMed
  33. Cohen P, Crawford TN, Johnson JG ym. The children in the community study of developmental course of personality disorder. J Pers Disord 2005;19:466-86 «PMID: 16274277»PubMed
  34. Kim-Cohen J, Caspi A, Moffitt TE ym. Prior juvenile diagnoses in adults with mental disorder: developmental follow-back of a prospective-longitudinal cohort. Arch Gen Psychiatry 2003;60:709-17 «PMID: 12860775»PubMed
  35. Andrulonis PA, Vogel NG. Comparison of borderline personality subcategories to schizophrenic and affective disorders. Br J Psychiatry 1984;144:358-63 «PMID: 6722396»PubMed
  36. Fossati A, Novella L, Donati D ym. History of childhood attention deficit/hyperactivity disorder symptoms and borderline personality disorder: a controlled study. Compr Psychiatry 2002;43:369-77 «PMID: 12216012»PubMed
  37. Schwarze CE, Mobascher A, Pallasch B ym. Prenatal adversity: a risk factor in borderline personality disorder? Psychol Med 2013;43:1279-91 «PMID: 23217579»PubMed
  38. Winsper C, Wolke D, Lereya T. Prospective associations between prenatal adversities and borderline personality disorder at 11-12 years. Psychol Med 2015;45:1025-37 «PMID: 25171495»PubMed
  39. Martín-Blanco A, Soler J, Villalta L ym. Exploring the interaction between childhood maltreatment and temperamental traits on the severity of borderline personality disorder. Compr Psychiatry 2014;55:311-8 «PMID: 24262124»PubMed
  40. Chesin M, Fertuck E, Goodman J ym. The interaction between rejection sensitivity and emotional maltreatment in borderline personality disorder. Psychopathology 2015;48:31-5 «PMID: 25277634»PubMed
  41. Yen S, Shea MT. Recent developments in research of trauma and personality disorders. Curr Psychiatry Rep 2001;3:52-8 «PMID: 11177760»PubMed
  42. Murry SK, Baker AW, Lewin L. Screening families with young children for child maltreatment potential. Pediatr Nurs 2000;26:47-54, 65 «PMID: 12026315»PubMed
  43. Sedlak AJ, Broadhurst DD. Third National Incidence Study of Child Abuse and Neglect: final report. U.S. Dept. of Health and Human Services, Administration for Children and Families, Administration on Children, Youth and Families, National Center on Child Abuse and Neglect. Westat: James Bell Associates 1996
  44. Williams LM, Sidis A, Gordon E ym. "Missing links" in borderline personality disorder: loss of neural synchrony relates to lack of emotion regulation and impulse control. J Psychiatry Neurosci 2006;31:181-8 «PMID: 16699604»PubMed
  45. Boutros NN, Torello M, McGlashan TH. Electrophysiological aberrations in borderline personality disorder: state of the evidence. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2003;15:145-54 «PMID: 12724454»PubMed
  46. Raine A, Mellingen K, Liu J ym. Effects of environmental enrichment at ages 3-5 years on schizotypal personality and antisocial behavior at ages 17 and 23 years. Am J Psychiatry 2003;160:1627-35 «PMID: 12944338»PubMed
  47. Hutchings J, Gardner F, Bywater T ym. Parenting intervention in Sure Start services for children at risk of developing conduct disorder: pragmatic randomised controlled trial. BMJ 2007;334:678 «PMID: 17350966»PubMed
  48. Spitzer RL, Williams JBW, Gibbon M. Structured Clinical Interview for DSM-III-R Personality Disorders (SCID-II, 9/1/89 version). New York, NY: Biometrics Research Department, New York State Psychiatric Institute 1989
  49. Case BG, Biel MG, Peselow ED ym. Reliability of personality disorder diagnosis during depression: the contribution of collateral informant reports. Acta Psychiatr Scand 2007;115:487-91 «PMID: 17498161»PubMed
  50. Magill CA. The boundary between borderline personality disorder and bipolar disorder: current concepts and challenges. Can J Psychiatry 2004;49:551-6 «PMID: 15453104»PubMed
  51. Widiger TA, Samuel DB. Evidence-based assessment of personality disorders. Psychol Assess 2005;17:278-87 «PMID: 16262454»PubMed
  52. Koenigsberg HW, Harvey PD, Mitropoulou V ym. Characterizing affective instability in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159:784-8 «PMID: 11986132»PubMed
  53. Kröger C, Vonau M, Kliem S ym. Emotion dysregulation as a core feature of borderline personality disorder: comparison of the discriminatory ability of two self-rating measures. Psychopathology 2011;44:253-60 «PMID: 21546786»PubMed
  54. Sanislow CA, Grilo CM, Morey LC ym. Confirmatory factor analysis of DSM-IV criteria for borderline personality disorder: findings from the collaborative longitudinal personality disorders study. Am J Psychiatry 2002;159:284-90 «PMID: 11823272»PubMed
  55. Beblo T, Fernando S, Kamper P ym. Increased attempts to suppress negative and positive emotions in Borderline Personality Disorder. Psychiatry Res 2013;210:505-9 «PMID: 23871409»PubMed
  56. Mak AD, Lam LC. Neurocognitive profiles of people with borderline personality disorder. Curr Opin Psychiatry 2013;26:90-6 «PMID: 23196999»PubMed
  57. Sharp C, Ha C, Carbone C ym. Hypermentalizing in adolescent inpatients: treatment effects and association with borderline traits. J Pers Disord 2013;27:3-18 «PMID: 23342954»PubMed
  58. Kalpakci A, Vanwoerden S, Elhai JD ym. The independent contributions of emotion dysregulation and hypermentalization to the "double dissociation" of affective and cognitive empathy in female adolescent inpatients with BPD. J Pers Disord 2015;:1-19 «PMID: 25905730»PubMed
  59. Wilkinson-Ryan T, Westen D. Identity disturbance in borderline personality disorder: an empirical investigation. Am J Psychiatry 2000;157:528-41 «PMID: 10739411»PubMed
  60. Stone MH. Long-term outcome in personality disorders. Br J Psychiatry 1993;162:299-313 «PMID: 8453424»PubMed
  61. Klein MH, Wonderlich SA, Crosby R. Self-concept correlates of the personality disorders. J Pers Disord 2001;15:150-6 «PMID: 11345850»PubMed
  62. Rüsch N, Lieb K, Göttler I ym. Shame and implicit self-concept in women with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2007;164:500-8 «PMID: 17329476»PubMed
  63. Karan E, Niesten IJ, Frankenburg FR ym. The 16-year course of shame and its risk factors in patients with borderline personality disorder. Personal Ment Health 2014;8:169-77 «PMID: 24599878»PubMed
  64. Scheel CN, Bender C, Tuschen-Caffier B ym. Do patients with different mental disorders show specific aspects of shame? Psychiatry Res 2014;220:490-5 «PMID: 25219613»PubMed
  65. Gratz KL, Rosenthal MZ, Tull MT ym. An experimental investigation of emotional reactivity and delayed emotional recovery in borderline personality disorder: the role of shame. Compr Psychiatry 2010;51:275-85 «PMID: 20399337»PubMed
  66. Chapman AL, Walters KN, Gordon KL. Emotional reactivity to social rejection and negative evaluation among persons with borderline personality features. J Pers Disord 2014;28:720-33 «PMID: 23130813»PubMed
  67. Peters JR, Geiger PJ, Smart LM ym. Shame and borderline personality features: the potential mediating role of anger and anger rumination. Personal Disord 2014;5:1-9 «PMID: 23834517»PubMed
  68. Giesen-Bloo J, Arntz A. World assumptions and the role of trauma in borderline personality disorder. J Behav Ther Exp Psychiatry 2005;36:197-208 «PMID: 15950930»PubMed
  69. Zanarini MC, Frankenburg FR, Wedig MM ym. Cognitive experiences reported by patients with borderline personality disorder and axis II comparison subjects: a 16-year prospective follow-up study. Am J Psychiatry 2013;170:671-9 «PMID: 23558452»PubMed
  70. Timmerman IG, Emmelkamp PM. The relationship between traumatic experiences, dissociation, and borderline personality pathology among male forensic patients and prisoners. J Pers Disord 2001;15:136-49 «PMID: 11345849»PubMed
  71. Livesley WJ. Practical management of personality disorder. New York: Guilford Press 2003
  72. Bohus M, Schmahl C, Lieb K. New developments in the neurobiology of borderline personality disorder. Curr Psychiatry Rep 2004;6:43-50 «PMID: 14738705»PubMed
  73. Harari H, Shamay-Tsoory SG, Ravid M ym. Double dissociation between cognitive and affective empathy in borderline personality disorder. Psychiatry Res 2010;175:277-9 «PMID: 20045198»PubMed
  74. Gunderson JG. Building structure for the borderline construct. Acta Psychiatr Scand Suppl 1994;379:12-8 «PMID: 8010146»PubMed
  75. El-Gabalawy R, Katz LY, Sareen J. Comorbidity and associated severity of borderline personality disorder and physical health conditions in a nationally representative sample. Psychosom Med 2010;72:641-7 «PMID: 20508177»PubMed
  76. Gunderson JG, Weinberg I, Daversa MT ym. Descriptive and longitudinal observations on the relationship of borderline personality disorder and bipolar disorder. Am J Psychiatry 2006;163:1173-8 «PMID: 16816221»PubMed
  77. Zimmerman M, Galione JN, Ruggero CJ ym. Screening for bipolar disorder and finding borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2010;71:1212-7 «PMID: 20361913»PubMed
  78. Marwaha S, Parsons N, Flanagan S ym. The prevalence and clinical associations of mood instability in adults living in England: results from the Adult Psychiatric Morbidity Survey 2007. Psychiatry Res 2013;205:262-8 «PMID: 23062775»PubMed
  79. Comtois KA, Cowley DS, Dunner DL ym. Relationship between borderline personality disorder and Axis I diagnosis in severity of depression and anxiety. J Clin Psychiatry 1999;60:752-8 «PMID: 10584763»PubMed
  80. Pagura J, Stein MB, Bolton JM ym. Comorbidity of borderline personality disorder and posttraumatic stress disorder in the U.S. population. J Psychiatr Res 2010;44:1190-8 «PMID: 20537660»PubMed
  81. Zanarini MC, Frankenburg FR, Dubo ED ym. Axis I comorbidity of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1998;155:1733-9 «PMID: 9842784»PubMed
  82. Korzekwa MI, Dell PF, Pain C. Dissociation and borderline personality disorder: an update for clinicians. Curr Psychiatry Rep 2009;11:82-8 «PMID: 19187714»PubMed
  83. Barnow S, Arens EA, Sieswerda S ym. Borderline personality disorder and psychosis: a review. Curr Psychiatry Rep 2010;12:186-95 «PMID: 20425279»PubMed
  84. Glaser JP, Van Os J, Thewissen V ym. Psychotic reactivity in borderline personality disorder. Acta Psychiatr Scand 2010;121:125-34 «PMID: 19555465»PubMed
  85. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Axis I comorbidity in patients with borderline personality disorder: 6-year follow-up and prediction of time to remission. Am J Psychiatry 2004;161:2108-14 «PMID: 15514413»PubMed
  86. Skodol AE, Stout RL, McGlashan TH ym. Co-occurrence of mood and personality disorders: a report from the Collaborative Longitudinal Personality Disorders Study (CLPS). Depress Anxiety 1999;10:175-82 «PMID: 10690579»PubMed
  87. Zanarini MC, Frankenburg FR, Dubo ED ym. Axis II comorbidity of borderline personality disorder. Compr Psychiatry 1998;39:296-302 «PMID: 9777282»PubMed
  88. Davids E, Gastpar M. Attention deficit hyperactivity disorder and borderline personality disorder. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2005;29:865-77 «PMID: 15951086»PubMed
  89. Dowson JH, McLean A, Bazanis E ym. The specificity of clinical characteristics in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: a comparison with patients with borderline personality disorder. Eur Psychiatry 2004;19:72-8 «PMID: 15051105»PubMed
  90. Prada P, Hasler R, Baud P ym. Distinguishing borderline personality disorder from adult attention deficit/hyperactivity disorder: a clinical and dimensional perspective. Psychiatry Res 2014;217:107-14 «PMID: 24656900»PubMed
  91. Connor KM, Davidson JR, Hughes DC ym. The impact of borderline personality disorder on post-traumatic stress in the community: a study of health status, health utilization, and functioning. Compr Psychiatry 2002;43:41-8 «PMID: 11788918»PubMed
  92. Berlin HA, Rolls ET, Iversen SD. Borderline personality disorder, impulsivity, and the orbitofrontal cortex. Am J Psychiatry 2005;162:2360-73 «PMID: 16330602»PubMed
  93. LeGris J, van Reekum R. The neuropsychological correlates of borderline personality disorder and suicidal behaviour. Can J Psychiatry 2006;51:131-42 «PMID: 16618004»PubMed
  94. Domes G, Winter B, Schnell K ym. The influence of emotions on inhibitory functioning in borderline personality disorder. Psychol Med 2006;36:1163-72 «PMID: 16700964»PubMed
  95. Coolidge FL, Thede LL, Jang KL. Are personality disorders psychological manifestations of executive function deficits? Bivariate heritability evidence from a twin study. Behav Genet 2004;34:75-84 «PMID: 14739698»PubMed
  96. Rorschach H. Psychodiagnostics. 6. painos. New York: Grune & Stratton 1964
  97. Exner JE. The Rorschach: a comprehensive system. 2. painos. New York. Wiley 1986
  98. Links PS, Kolla NJ, Guimond T ym. Prospective risk factors for suicide attempts in a treated sample of patients with borderline personality disorder. Can J Psychiatry 2013;58:99-106 «PMID: 23442897»PubMed
  99. Distel MA, Willemsen G, Ligthart L ym. Genetic covariance structure of the four main features of borderline personality disorder. J Pers Disord 2010;24:427-44 «PMID: 20695804»PubMed
  100. Chabrol H, Chouicha K, Montovany A ym. [Symptoms of DSM IV borderline personality disorder in a nonclinical population of adolescents: study of a series of 35 patients]. Encephale 2001;27:120-7 «PMID: 11407263»PubMed
  101. Kaess M, Brunner R, Chanen A. Borderline personality disorder in adolescence. Pediatrics 2014;134:782-93 «PMID: 25246626»PubMed
  102. Levy KN, Becker DF, Grilo CM ym. Concurrent and predictive validity of the personality disorder diagnosis in adolescent inpatients. Am J Psychiatry 1999;156:1522-8 «PMID: 10518161»PubMed
  103. Yen S, Gagnon K, Spirito A. Borderline personality disorder in suicidal adolescents. Personal Ment Health 2013;7:89-101 «PMID: 24343935»PubMed
  104. Chanen AM, Jovev M, Jackson HJ. Adaptive functioning and psychiatric symptoms in adolescents with borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2007;68:297-306 «PMID: 17335330»PubMed
  105. Cailhol L, Jeannot M, Rodgers R ym. Borderline personality disorder and mental healthcare service use among adolescents. J Pers Disord 2013;27:252-9 «PMID: 23514188»PubMed
  106. Oldham JM, Skodol AE. Personality disorders in the public sector. Hosp Community Psychiatry 1991;42:481-7 «PMID: 2060913»PubMed
  107. Morse JQ, Lynch TR. Personality disorders in late life. Curr Psychiatry Rep 2000;2:24-31 «PMID: 11122928»PubMed
  108. Fogel BS, Sadavoy J. Somatoform and personality disorders. Kirjassa: Sadavoy J, Lazarus LW, Jarvik LF, Grossberg GT. Comprehensive review of geriatric psychiatry II. 2. painos. Washington DC: American Psychiatric Press 1996, s. 637-58
  109. Stepp SD, Pilkonis PA. Age-related differences in individual DSM criteria for borderline personality disorder. J Pers Disord 2008;22:427-32 «PMID: 18684054»PubMed
  110. Arens EA, Stopsack M, Spitzer C ym. Borderline personality disorder in four different age groups: a cross-sectional study of community residents in Germany. J Pers Disord 2013;27:196-207 «PMID: 23514183»PubMed
  111. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. The longitudinal course of borderline psychopathology: 6-year prospective follow-up of the phenomenology of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2003;160:274-83 «PMID: 12562573»PubMed
  112. Gunderson JG, Stout RL, Shea MT ym. Interactions of borderline personality disorder and mood disorders over 10 years. J Clin Psychiatry 2014;75:829-34 «PMID: 25007118»PubMed
  113. Zanarini MC, Frankenburg FR, Vujanovic AA ym. Axis II comorbidity of borderline personality disorder: description of 6-year course and prediction to time-to-remission. Acta Psychiatr Scand 2004;110:416-20 «PMID: 15521825»PubMed
  114. Frankenburg FR, Zanarini MC. The association between borderline personality disorder and chronic medical illnesses, poor health-related lifestyle choices, and costly forms of health care utilization. J Clin Psychiatry 2004;65:1660-5 «PMID: 15641871»PubMed
  115. Powers AD, Gleason ME, Oltmanns TF. Symptoms of borderline personality disorder predict interpersonal (but not independent) stressful life events in a community sample of older adults. J Abnorm Psychol 2013;122:469-74 «PMID: 23713502»PubMed
  116. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Prediction of the 10-year course of borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2006;163:827-32 «PMID: 16648323»PubMed
  117. Gilbert P. Compassion focused therapy: distinctive features (CBT distinctive features). East Sussex, Great Britain: Routledge 2010
  118. Bender DS, Skodol AE, Pagano ME ym. Prospective assessment of treatment use by patients with personality disorders. Psychiatr Serv 2006;57:254-7 «PMID: 16452705»PubMed
  119. Wnuk S, McMain S, Links PS ym. Factors related to dropout from treatment in two outpatient treatments for borderline personality disorder. J Pers Disord 2013;27:716-26 «PMID: 23718760»PubMed
  120. Riihimäki K, Vuorilehto M, Isometsä E. Borderline personality disorder among primary care depressive patients: a five-year study. J Affect Disord 2014;155:303-6 «PMID: 24268615»PubMed
  121. Gross R, Olfson M, Gameroff M ym. Borderline personality disorder in primary care. Arch Intern Med 2002;162:53-60 «PMID: 11784220»PubMed
  122. Westphal M, Olfson M, Bravova M ym. Borderline personality disorder, exposure to interpersonal trauma, and psychiatric comorbidity in urban primary care patients. Psychiatry 2013;76:365-80 «PMID: 24299094»PubMed
  123. Lequesne ER, Hersh RG. Disclosure of a diagnosis of borderline personality disorder. J Psychiatr Pract 2004;10:170-6 «PMID: 15330223»PubMed
  124. Banerjee P, Duggan C, Huband N ym. Brief psychoeducation for people with personality disorder: a pilot study. Psychol Psychother 2006;79:385-94 «PMID: 16945198»PubMed
  125. Leichsenring F, Leibing E. The effectiveness of psychodynamic therapy and cognitive behavior therapy in the treatment of personality disorders: a meta-analysis. Am J Psychiatry 2003;160:1223-32 «PMID: 12832233»PubMed
  126. Stoffers JM, Völlm BA, Rücker G ym. Psychological therapies for people with borderline personality disorder. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD005652 «PMID: 22895952»PubMed
  127. Alden L. Short-term structured treatment for avoidant personality disorder. J Consult Clin Psychol 1989;57:756-64 «PMID: 2600246»PubMed
  128. Bateman A, Fonagy P. Impact of clinical severity on outcomes of mentalisation-based treatment for borderline personality disorder. Br J Psychiatry 2013;203:221-7 «PMID: 23887998»PubMed
  129. Jørgensen CR, Freund C, Bøye R ym. Outcome of mentalization-based and supportive psychotherapy in patients with borderline personality disorder: a randomized trial. Acta Psychiatr Scand 2013;127:305-17 «PMID: 22897123»PubMed
  130. Rossouw TI, Fonagy P. Mentalization-based treatment for self-harm in adolescents: a randomized controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:1304-1313.e3 «PMID: 23200287»PubMed
  131. Clarkin JF, Levy KN, Lenzenweger MF ym. Evaluating three treatments for borderline personality disorder: a multiwave study. Am J Psychiatry 2007;164:922-8 «PMID: 17541052»PubMed
  132. Gratz KL, Tull MT, Levy R. Randomized controlled trial and uncontrolled 9-month follow-up of an adjunctive emotion regulation group therapy for deliberate self-harm among women with borderline personality disorder. Psychol Med 2014;44:2099-112
  133. Schuppert HM, Timmerman ME, Bloo J ym. Emotion regulation training for adolescents with borderline personality disorder traits: a randomized controlled trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2012;51:1314-1323.e2 «PMID: 23200288»PubMed
  134. Sachdeva S, Goldman G, Mustata G ym. Naturalistic outcomes of evidence-based therapies for borderline personality disorder at a university clinic: a quasi-randomized trial. J Am Psychoanal Assoc 2013;61:578-84 «PMID: 23720029»PubMed
  135. Mohr DC. Negative outcome in psychotherapy: a critical review. Clin Psychol Sci Prac 1995;2:1–27
  136. Hoffman PD, Fruzzetti AE, Buteau E ym. Family connections: a program for relatives of persons with borderline personality disorder. Fam Process 2005;44:217-25 «PMID: 16013747»PubMed
  137. American Psychiatric Association Practice Guidelines. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorder. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 2001;158:1-52 «PMID: 11665545»PubMed
  138. Bellino S, Paradiso E, Bogetto F. Efficacy and tolerability of pharmacotherapies for borderline personality disorder. CNS Drugs 2008;22:671-92 «PMID: 18601305»PubMed
  139. Zanarini MC, Frankenburg FR. omega-3 Fatty acid treatment of women with borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled pilot study. Am J Psychiatry 2003;160:167-9 «PMID: 12505817»PubMed
  140. Hallahan B, Hibbeln JR, Davis JM ym. Omega-3 fatty acid supplementation in patients with recurrent self-harm. Single-centre double-blind randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2007;190:118-22 «PMID: 17267927»PubMed
  141. Amminger GP, Chanen AM, Ohmann S ym. Omega-3 fatty acid supplementation in adolescents with borderline personality disorder and ultra-high risk criteria for psychosis: a post hoc subgroup analysis of a double-blind, randomized controlled trial. Can J Psychiatry 2013;58:402-8 «PMID: 23870722»PubMed
  142. Bellino S, Bozzatello P, Rocca G ym. Efficacy of omega-3 fatty acids in the treatment of borderline personality disorder: a study of the association with valproic acid. J Psychopharmacol 2014;28:125-32 «PMID: 24196948»PubMed
  143. Bertsch K, Gamer M, Schmidt B ym. Oxytocin and reduction of social threat hypersensitivity in women with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2013;170:1169-77 «PMID: 23982273»PubMed
  144. Brüne M, Ebert A, Kolb M ym. Oxytocin influences avoidant reactions to social threat in adults with borderline personality disorder. Hum Psychopharmacol 2013;28:552-61 «PMID: 23950057»PubMed
  145. Bartz JA, Zaki J, Bolger N ym. Social effects of oxytocin in humans: context and person matter. Trends Cogn Sci 2011;15:301-9 «PMID: 21696997»PubMed
  146. Borschmann R, Barrett B, Hellier JM ym. Joint crisis plans for people with borderline personality disorder: feasibility and outcomes in a randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2013;202:357-64 «PMID: 23637110»PubMed
  147. Paris J. Chronic suicidality among patients with borderline personality disorder. Psychiatr Serv 2002;53:738-42 «PMID: 12045312»PubMed
  148. Linehan MM. Cognitive-behavioral treatment of borderline personality disorder. New York: Guilford Press 1993
  149. Linehan MM. Skills training manual for treating borderline personality disorder. New York: Guilford Press1993
  150. Young JE, Klosko JS, Weishaar ME. Schema therapy: a practitioner's guide. New York: Guilford Press 2003
  151. Bateman AW, Fonagy P. Psychotherapy for borderline personality disorder. Mentalization-based treatment. Great Britain: Oxford University Press 2004
  152. Nehls N. Borderline personality disorder: the voice of patients. Res Nurs Health 1999;22:285-93 «PMID: 10435546»PubMed
  153. Turkus JA, Kahler JA. Therapeutic interventions in the treatment of dissociative disorders. Psychiatr Clin North Am 2006;29:245-62, xi «PMID: 16530596»PubMed
  154. Ryle A. Cognitive-analytic therapy and borderline personality disorder: The model and the method. Chichester, UK: Wiley 1997
  155. Läksy K, Lindeman S. Persoonallisuushäiriöiden kiireetön hoito. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2010. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:31. 2. korjattu painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, s. 191
  156. Abraham PF, Calabrese JR. Evidenced-based pharmacologic treatment of borderline personality disorder: a shift from SSRIs to anticonvulsants and atypical antipsychotics? J Affect Disord 2008;111:21-30 «PMID: 18304647»PubMed
  157. Acklin MW, McDowell CJ 2nd, Verschell MS ym. Interobserver agreement, intraobserver reliability, and the Rorschach Comprehensive System. J Pers Assess 2000;74:15-47 «PMID: 10779931»PubMed
  158. Agrawal HR, Gunderson J, Holmes BM ym. Attachment studies with borderline patients: a review. Harv Rev Psychiatry 2004;12:94-104 «PMID: 15204804»PubMed
  159. Akiskal HS, Akiskal KK, Perugi G ym. Bipolar II and anxious reactive "comorbidity": toward better phenotypic characterization suitable for genotyping. J Affect Disord 2006;96:239-47 «PMID: 16973219»PubMed
  160. American Psychiatric Association. Practice guideline for the assessment and treatment of patients with suicidal behaviors. Am J Psychiatry 2003;160 (Suppl.):1–52
  161. Andover MS, Pepper CM, Ryabchenko KA ym. Self-mutilation and symptoms of depression, anxiety, and borderline personality disorder. Suicide Life Threat Behav 2005;35:581-91 «PMID: 16268774»PubMed
  162. Arntz A, Dietzel R, Dreessen L. Assumptions in borderline personality disorder: specificity, stability and relationship with etiological factors. Behav Res Ther 1999;37:545-57 «PMID: 10372468»PubMed
  163. Arntz A, Veen G. Evaluations of others by borderline patients. J Nerv Ment Dis 2001;189:513-21 «PMID: 11531203»PubMed
  164. Aronen E, Kuosa M, Tallila M ym. Kotikäynteihin perustuvan perheneuvonnan vaikutus nuoren psyykkiseen terveyteen - 15 vuoden seurantatutkimus. Duodecim 1995;111:505–9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo50130»6
  165. Baity MR, Blais MA, Hilsenroth MJ ym. Self-mutilation, severity of borderline psychopathology, and the Rorschach. Bull Menninger Clin 2009;73:203-25 «PMID: 19807224»PubMed
  166. Bales D, van Beek N, Smits M ym. Treatment outcome of 18-month, day hospital mentalization-based treatment (MBT) in patients with severe borderline personality disorder in the Netherlands. J Pers Disord 2012;26:568-82 «PMID: 22867507»PubMed
  167. Bamelis LL, Evers SM, Spinhoven P ym. Results of a multicenter randomized controlled trial of the clinical effectiveness of schema therapy for personality disorders. Am J Psychiatry 2014;171:305-22 «PMID: 24322378»PubMed
  168. Bateman A, Fonagy P. 8-year follow-up of patients treated for borderline personality disorder: mentalization-based treatment versus treatment as usual. Am J Psychiatry 2008;165:631-8 «PMID: 18347003»PubMed
  169. Bateman A, Fonagy P. Effectiveness of partial hospitalization in the treatment of borderline personality disorder: a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 1999;156:1563-9 «PMID: 10518167»PubMed
  170. Bateman A, Fonagy P. Randomized controlled trial of outpatient mentalization-based treatment versus structured clinical management for borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2009;166:1355-64 «PMID: 19833787»PubMed
  171. Bateman A, Fonagy P. Treatment of borderline personality disorder with psychoanalytically oriented partial hospitalization: an 18-month follow-up. Am J Psychiatry 2001;158:36-42 «PMID: 11136631»PubMed
  172. Becker DF, Grilo CM, Edell WS ym. Comorbidity of borderline personality disorder with other personality disorders in hospitalized adolescents and adults. Am J Psychiatry 2000;157:2011-6 «PMID: 11097968»PubMed
  173. Berrino A, Ohlendorf P, Duriaux S ym. Crisis intervention at the general hospital: an appropriate treatment choice for acutely suicidal borderline patients. Psychiatry Res 2011;186:287-92 «PMID: 20667602»PubMed
  174. Biskin RS, Frankenburg FR, Fitzmaurice GM ym. Pain in patients with borderline personality disorder. Personal Ment Health 2014;8:218-27 «PMID: 25044742»PubMed
  175. Black DW, Blum N, Pfohl B ym. Suicidal behavior in borderline personality disorder: prevalence, risk factors, prediction, and prevention. J Pers Disord 2004;18:226-39 «PMID: 15237043»PubMed
  176. Black DW, Zanarini MC, Romine A ym. Comparison of low and moderate dosages of extended-release quetiapine in borderline personality disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry 2014;171:1174-82 «PMID: 24968985»PubMed
  177. Blum N, St John D, Pfohl B ym. Systems Training for Emotional Predictability and Problem Solving (STEPPS) for outpatients with borderline personality disorder: a randomized controlled trial and 1-year follow-up. Am J Psychiatry 2008;165:468-78 «PMID: 18281407»PubMed
  178. Bornovalova MA, Hicks BM, Iacono WG ym. Stability, change, and heritability of borderline personality disorder traits from adolescence to adulthood: a longitudinal twin study. Dev Psychopathol 2009;21:1335-53 «PMID: 19825271»PubMed
  179. Bos EH, van Wel EB, Appelo MT ym. A randomized controlled trial of a Dutch version of systems training for emotional predictability and problem solving for borderline personality disorder. J Nerv Ment Dis 2010;198:299-304 «PMID: 20386260»PubMed
  180. Bos EH, van Wel EB, Appelo MT ym. Effectiveness of Systems Training for Emotional Predictability and Problem Solving (STEPPS) for borderline personality problems in a 'real-world' sample: moderation by diagnosis or severity? Psychother Psychosom 2011;80:173-81 «PMID: 21389754»PubMed
  181. Brazier J, Tumur I, Holmes M ym. Psychological therapies including dialectical behaviour therapy for borderline personality disorder: a systematic review and preliminary economic evaluation. Health Technol Assess 2006;10:iii, ix-xii, 1-117 «PMID: 16959171»PubMed
  182. Carter GL, Willcox CH, Lewin TJ ym. Hunter DBT project: randomized controlled trial of dialectical behaviour therapy in women with borderline personality disorder. Aust N Z J Psychiatry 2010;44:162-73 «PMID: 20113305»PubMed
  183. Chang HH, Yen ST. Association between obesity and depression: evidence from a longitudinal sample of the elderly in Taiwan. Aging Ment Health 2012;16:173-80 «PMID: 21861766»PubMed
  184. Chiesa M, Fonagy P, Holmes J ym. Residential versus community treatment of personality disorders: a comparative study of three treatment programs. Am J Psychiatry 2004;161:1463-70 «PMID: 15285974»PubMed
  185. Clarke SB, Rizvi SL, Resick PA. Borderline personality characteristics and treatment outcome in cognitive-behavioral treatments for PTSD in female rape victims. Behav Ther 2008;39:72-8 «PMID: 18328872»PubMed
  186. Coccaro EF, Kavoussi RJ. Fluoxetine and impulsive aggressive behavior in personality-disordered subjects. Arch Gen Psychiatry 1997;54:1081-8 «PMID: 9400343»PubMed
  187. Cowry RW, Gardner DL. Pharmacotherapy of borderline personality disorder: alprazolam, carbamazepine, trifluoperazine, and tranylcypromine. Arch Gen Psychiatry 1988;45:111–9
  188. Dahl AA. Some aspects of the DSM-III personality disorders illustrated by a consecutive sample of hospitalized patients. Acta Psychiatr Scand Suppl 1986;328:61-7 «PMID: 3463140»PubMed
  189. Davidson K, Norrie J, Tyrer P ym. The effectiveness of cognitive behavior therapy for borderline personality disorder: results from the borderline personality disorder study of cognitive therapy (BOSCOT) trial. J Pers Disord 2006;20:450-65 «PMID: 17032158»PubMed
  190. Davidson K, Tyrer P, Gumley A ym. A randomized controlled trial of cognitive behavior therapy for borderline personality disorder: rationale for trial, method, and description of sample. J Pers Disord 2006;20:431-49 «PMID: 17032157»PubMed
  191. Davidson KM, Tyrer P, Norrie J ym. Cognitive therapy v. usual treatment for borderline personality disorder: prospective 6-year follow-up. Br J Psychiatry 2010;197:456-62 «PMID: 21119151»PubMed
  192. de la Fuente JM, Lotstra F. A trial of carbamazepine in borderline personality disorder. Eur Neuropsychopharmacol 1994;4:479-86 «PMID: 7894258»PubMed
  193. De Panfilis C, Politi V, Fortunati R ym. Two-year follow-up of borderline personality disorder patients in Italy: a preliminary report on prognosis and prediction of outcome. Int J Soc Psychiatry 2011;57:528-37 «PMID: 20603267»PubMed
  194. Doering S, Hörz S, Rentrop M ym. Transference-focused psychotherapy v. treatment by community psychotherapists for borderline personality disorder: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2010;196:389-95 «PMID: 20435966»PubMed
  195. Dreessen L, Arntz A. Short-interval test-retest interrater reliability of the Structured Clinical Interview for DSM-III-R personality disorders (SCID-II) in outpatients. J Pers Disord 1998;12:138-48 «PMID: 9661100»PubMed
  196. Edell WS. Role of structure in disordered thinking in borderline and schizophrenic disorders. J Pers Assess 1987;51:23-41 «PMID: 3572709»PubMed
  197. Fan AH, Hassell J. Bipolar disorder and comorbid personality psychopathology: a review of the literature. J Clin Psychiatry 2008;69:1794-803 «PMID: 19026249»PubMed
  198. Farrell JM, Shaw IA, Webber MA. A schema-focused approach to group psychotherapy for outpatients with borderline personality disorder: a randomized controlled trial. J Behav Ther Exp Psychiatry 2009;40:317-28 «PMID: 19176222»PubMed
  199. Favaro A, Santonastaso P. Impulsive and compulsive self-injurious behavior in bulimia nervosa: prevalence and psychological correlates. J Nerv Ment Dis 1998;186:157-65 «PMID: 9521351»PubMed
  200. Favazza AR, Conterio K. Female habitual self-mutilators. Acta Psychiatr Scand 1989;79:283-9 «PMID: 2711856»PubMed
  201. Favazza AR. Why patients mutilate themselves. Hosp Community Psychiatry 1989;40:137-45 «PMID: 2644160»PubMed
  202. Ferro T, Klein DN, Schwartz JE ym. 30-month stability of personality disorder diagnoses in depressed outpatients. Am J Psychiatry 1998;155:653-9 «PMID: 9585717»PubMed
  203. Fertuck EA, Lenzenweger MF, Clarkin JF ym. Executive neurocognition, memory systems, and borderline personality disorder. Clin Psychol Rev 2006;26:346-75 «PMID: 15992977»PubMed
  204. Feske U, Tarter RE, Kirisci L ym. Borderline personality and substance use in women. Am J Addict 2006;15:131-7 «PMID: 16595350»PubMed
  205. Feurino L 3rd, Silk KR. State of the art in the pharmacologic treatment of borderline personality disorder. Curr Psychiatry Rep 2011;13:69-75 «PMID: 21140245»PubMed
  206. Fine MA, Sansone RA. Dilemmas in the management of suicidal behavior in individuals with borderline personality disorder. Am J Psychother 1990;44:160-71 «PMID: 2195899»PubMed
  207. First MB, Spitzer RL, Gibbon M ym. The structured clinical interview for DSM-III Personality Disorders (SCID-II): part II: multi-site test–retest reliability study. J Pers Disord 1995:9:92–104
  208. Fonagy P, Bateman A. Progress in the treatment of borderline personality disorder. Br J Psychiatry 2006;188:1-3 «PMID: 16388061»PubMed
  209. Fonagy P, Leigh T, Steele M ym. The relation of attachment status, psychiatric classification, and response to psychotherapy. J Consult Clin Psychol 1996;64:22-31 «PMID: 8907081»PubMed
  210. Frankenburg FR, Zanarini MC. Divalproex sodium treatment of women with borderline personality disorder and bipolar II disorder: a double-blind placebo-controlled pilot study. J Clin Psychiatry 2002;63:442-6 «PMID: 12019669»PubMed
  211. Gardner F, Shaw DS, Dishion TJ ym. Randomized prevention trial for early conduct problems: effects on proactive parenting and links to toddler disruptive behavior. J Fam Psychol 2007;21:398-406 «PMID: 17874925»PubMed
  212. Giesen-Bloo J, van Dyck R, Spinhoven P ym. Outpatient psychotherapy for borderline personality disorder: randomized trial of schema-focused therapy vs transference-focused psychotherapy. Arch Gen Psychiatry 2006;63:649-58 «PMID: 16754838»PubMed
  213. Gross D, Fogg L, Webster-Stratton C ym. Parent training of toddlers in day care in low-income urban communities. J Consult Clin Psychol 2003;71:261-78 «PMID: 12699021»PubMed
  214. Guarnaccia V, Dill CA, Sabatino S ym. Scoring accuracy using the comprehensive system for the Rorschach. J Pers Assess 2001;77:464-74 «PMID: 11781033»PubMed
  215. Gunderson JG, Stout RL, McGlashan TH ym. Ten-year course of borderline personality disorder: psychopathology and function from the Collaborative Longitudinal Personality Disorders study. Arch Gen Psychiatry 2011;68:827-37 «PMID: 21464343»PubMed
  216. Haaland VØ, Esperaas L, Landrø NI. Selective deficit in executive functioning among patients with borderline personality disorder. Psychol Med 2009;39:1733-43 «PMID: 19243646»PubMed
  217. Harned MS, Chapman AL, Dexter-Mazza ET ym. Treating co-occurring Axis I disorders in recurrently suicidal women with borderline personality disorder: a 2-year randomized trial of dialectical behavior therapy versus community treatment by experts. J Consult Clin Psychol 2008;76:1068-75 «PMID: 19045974»PubMed
  218. Harris D. The prevalence of thought disorder in personality-disordered outpatients. J Pers Assess 1993;61:112-20 «PMID: 8377096»PubMed
  219. Hawton K, Townsend E, Arensman E ym. Psychosocial versus pharmacological treatments for deliberate self harm. Cochrane Database Syst Rev 1999;4:CD001764 «PMID: 10796818»PubMed
  220. Henry C, Mitropoulou V, New AS ym. Affective instability and impulsivity in borderline personality and bipolar II disorders: similarities and differences. J Psychiatr Res 2001;35:307-12 «PMID: 11684137»PubMed
  221. Herpertz S, Sass H, Favazza A. Impulsivity in self-mutilative behavior: psychometric and biological findings. J Psychiatr Res 1997;31:451-65 «PMID: 9352472»PubMed
  222. Herpertz S. Self-injurious behaviour. Psychopathological and nosological characteristics in subtypes of self-injurers. Acta Psychiatr Scand 1995;91:57-68 «PMID: 7754789»PubMed
  223. Hollander E, Allen A, Lopez RP ym. A preliminary double-blind, placebo-controlled trial of divalproex sodium in borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2001;62:199-203 «PMID: 11305707»PubMed
  224. Hollander E, Swann AC, Coccaro EF ym. Impact of trait impulsivity and state aggression on divalproex versus placebo response in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2005;162:621-4 «PMID: 15741486»PubMed
  225. Hollander E, Tracy KA, Swann AC ym. Divalproex in the treatment of impulsive aggression: efficacy in cluster B personality disorders. Neuropsychopharmacology 2003;28:1186-97 «PMID: 12700713»PubMed
  226. Huband N, McMurran M, Evans C ym. Social problem-solving plus psychoeducation for adults with personality disorder: pragmatic randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2007;190:307-13 «PMID: 17401036»PubMed
  227. Hueston WJ, Werth J, Mainous AG 3rd. Personality disorder traits: prevalence and effects on health status in primary care patients. Int J Psychiatry Med 1999;29:63-74 «PMID: 10376233»PubMed
  228. Ingenhoven TJM, Duivenvoorden HJ. Differential effectiveness of antipsychotics in borderline personality disorder: meta-analyses of placebo-controlled, randomized clinical trials on symptomatic outcome domains. J Clin Psychopharmacol 2011;31:489–96
  229. Isometsä ET, Henriksson MM, Heikkinen ME ym. Suicide among subjects with personality disorders. Am J Psychiatry 1996;153:667-73 «PMID: 8615412»PubMed
  230. Johnson JG, Cohen P, Kasen S ym. Age-related change in personality disorder trait levels between early adolescence and adulthood: a community-based longitudinal investigation. Acta Psychiatr Scand 2000;102:265-75 «PMID: 11089726»PubMed
  231. Johnson MK, Hashtroudi S, Lindsay DS. Source monitoring. Psychol Bull 1993;114:3-28 «PMID: 8346328»PubMed
  232. Joyce PR, Light KJ, Rowe SL ym. Self-mutilation and suicide attempts: relationships to bipolar disorder, borderline personality disorder, temperament and character. Aust N Z J Psychiatry 2010;44:250-7 «PMID: 20180727»PubMed
  233. Kahl KG, Greggersen W, Schweiger U ym. Prevalence of the metabolic syndrome in patients with borderline personality disorder: results from a cross-sectional study. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2013;263:205-13 «PMID: 22777277»PubMed
  234. Kernberg O, Selzer M, Koenigsberg H, Carr A, Appelbaum A. Psychodynamic Psychotherapy of Borderline Patients. New York; Basic Books Inc. Publishers 1989
  235. Klonsky ED, Oltmanns TF, Turkheimer E. Deliberate self-harm in a nonclinical population: prevalence and psychological correlates. Am J Psychiatry 2003;160:1501-8 «PMID: 12900314»PubMed
  236. Koeningsberg HW, Anwunah I, New AS ym. Relationship between depression and borderline personality disorder. Depress Anxiety 1999;10:158–67
  237. Koons CR, Robins CJ, Tweed JL ym. Efficacy of dialectical behaviour therapy in women veterans with borderline personality disorder. Behav Ther 2001;32:371–90
  238. Kröger C, Schweiger U, Sipos V ym. Dialectical behaviour therapy and an added cognitive behavioural treatment module for eating disorders in women with borderline personality disorder and anorexia nervosa or bulimia nervosa who failed to respond to previous treatments. An open trial with a 15-month follow-up. J Behav Ther Exp Psychiatry 2010;41:381-8 «PMID: 20444442»PubMed
  239. Legris J, Links PS, van Reekum R ym. Executive function and suicidal risk in women with Borderline Personality Disorder. Psychiatry Res 2012;196:101-8 «PMID: 22377570»PubMed
  240. Lehtinen V, Veijola J, Lindholm T, Väisänen E, Moring J, Puukka P. Mielenterveyden pysyvyys ja muutokset suomalaisilla. UKKI-tutkimuksen 16-vuotisseurannan päätulokset. Turku: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja 1993
  241. Leiberich P, Nickel MK, Tritt K ym. Lamotrigine treatment of aggression in female borderline patients, Part II: an 18-month follow-up. J Psychopharmacol 2008;22:805-8 «PMID: 18308777»PubMed
  242. Leichsenring F, Rabung S, Leibing E. The efficacy of short-term psychodynamic psychotherapy in specific psychiatric disorders: a meta-analysis. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1208-16 «PMID: 15583112»PubMed
  243. Lenzenweger MF, Johnson MD, Willett JB. Individual growth curve analysis illuminates stability and change in personality disorder features: the longitudinal study of personality disorders. Arch Gen Psychiatry 2004;61:1015-24 «PMID: 15466675»PubMed
  244. Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for borderline personality disorder: Cochrane systematic review of randomised trials. Br J Psychiatry 2010;196:4-12 «PMID: 20044651»PubMed
  245. Lieb K, Zanarini MC, Schmahl C ym. Borderline personality disorder. Lancet 2004;364:453-61 «PMID: 15288745»PubMed
  246. Lilienfeld SO, Wood JM, Garb HN. The scientific status of projective techniques. Psychol Sci Public Interest 2000;1:27–66
  247. Linehan MM, Armstrong HE, Suarez A ym. Cognitive-behavioral treatment of chronically parasuicidal borderline patients. Arch Gen Psychiatry 1991;48:1060-4 «PMID: 1845222»PubMed
  248. Linehan MM, Comtois KA, Murray AM ym. Two-year randomized controlled trial and follow-up of dialectical behavior therapy vs therapy by experts for suicidal behaviors and borderline personality disorder. Arch Gen Psychiatry 2006;63:757-66 «PMID: 16818865»PubMed
  249. Linehan MM, Dimeff LA, Reynolds SK ym. Dialectical behavior therapy versus comprehensive validation therapy plus 12-step for the treatment of opioid dependent women meeting criteria for borderline personality disorder. Drug Alcohol Depend 2002;67:13-26 «PMID: 12062776»PubMed
  250. Linehan MM, Heard HL, Armstrong HE. Naturalistic follow-up of a behavioral treatment for chronically parasuicidal borderline patients. Arch Gen Psychiatry 1993;50:971-4 «PMID: 8250683»PubMed
  251. Linehan MM, McDavid JD, Brown MZ ym. Olanzapine plus dialectical behavior therapy for women with high irritability who meet criteria for borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled pilot study. J Clin Psychiatry 2008;69:999-1005 «PMID: 18466045»PubMed
  252. Linehan MM, Schmidt H 3rd, Dimeff LA ym. Dialectical behavior therapy for patients with borderline personality disorder and drug-dependence. Am J Addict 1999;8:279-92 «PMID: 10598211»PubMed
  253. Linehan MM, Tutek DA, Heard HL ym. Interpersonal outcome of cognitive behavioral treatment for chronically suicidal borderline patients. Am J Psychiatry 1994;151:1771-6 «PMID: 7977884»PubMed
  254. Links PS, Heslegrave R, van Reekum R. Prospective follow-up study of borderline personality disorder: prognosis, prediction of outcome, and Axis II comorbidity. Can J Psychiatry 1998;43:265-70 «PMID: 9561315»PubMed
  255. Links PS, Heslegrave RJ. Prospective studies of outcome. Understanding mechanisms of change in patients with borderline personality disorder. Psychiatr Clin North Am 2000;23:137-50 «PMID: 10729936»PubMed
  256. Links PS, Steiner M, Boiago I, Irwin D. Lithium therapy for borderline patients: preliminary findings. J Pers Disord 1990;4:173–81
  257. Liotti G, Pasquini P. Predictive factors for borderline personality disorder: patients' early traumatic experiences and losses suffered by the attachment figure. The Italian Group for the Study of Dissociation. Acta Psychiatr Scand 2000;102:282-9 «PMID: 11089728»PubMed
  258. Lobbestael J, Arntz A, Sieswerda S. Schema modes and childhood abuse in borderline and antisocial personality disorders. J Behav Ther Exp Psychiatry 2005;36:240-53 «PMID: 15953584»PubMed
  259. Loew TH, Nickel MK, Muehlbacher M ym. Topiramate treatment for women with borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2006;26:61-6 «PMID: 16415708»PubMed
  260. Maffei C, Fossati A, Agostoni I ym. Interrater reliability and internal consistency of the structured clinical interview for DSM-IV axis II personality disorders (SCID-II), version 2.0. J Pers Disord 1997;11:279-84 «PMID: 9348491»PubMed
  261. Maier W, Minges J, Lichtermann D ym. Personality disorders and personality variations in relatives of patients with bipolar affective disorders. J Affect Disord 1995;35:173-81 «PMID: 8749982»PubMed
  262. Marinangeli MG, Butti G, Scinto A ym. Patterns of comorbidity among DSM-III-R personality disorders. Psychopathology 2000;33:69-74 «PMID: 10705249»PubMed
  263. McGlashan TH, Grilo CM, Skodol AE ym. The Collaborative Longitudinal Personality Disorders Study: baseline Axis I/II and II/II diagnostic co-occurrence. Acta Psychiatr Scand 2000;102:256-64 «PMID: 11089725»PubMed
  264. McGrath RE, Pogge DL, Stokes JM ym. Field reliability of comprehensive system scoring in an adolescent inpatient sample. Assessment 2005;12:199-209 «PMID: 15914721»PubMed
  265. McMain SF, Links PS, Gnam WH ym. A randomized trial of dialectical behavior therapy versus general psychiatric management for borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2009;166:1365-74 «PMID: 19755574»PubMed
  266. Melartin T. Comorbidity, outcome and treatment of DSM-IV major depressive disorder in psychiatric care. Helsinki: National Public Health Institute: University of Helsinki 2004
  267. Mercer D, Douglass AB, Links PS. Meta-analyses of mood stabilizers, antidepressants and antipsychotics in the treatment of borderline personality disorder: effectiveness for depression and anger symptoms. J Pers Disord 2009;23:156-74 «PMID: 19379093»PubMed
  268. Mihura JL, Nathan-Montano E, Alperin RJ. Rorschach measures of aggressive drive derivatives: a college student sample. J Pers Assess 2003;80:41-9 «PMID: 12584066»PubMed
  269. Minzenberg MJ, Fisher-Irving M, Poole JH ym. Reduced Self-Referential Source Memory Performance is Associated with Interpersonal Dysfunction in Borderline Personality Disorder. J Pers Disord 2006;20:42-54 «PMID: 16563078»PubMed
  270. Minzenberg MJ, Poole JH, Vinogradov S. Adult social attachment disturbance is related to childhood maltreatment and current symptoms in borderline personality disorder. J Nerv Ment Dis 2006;194:341-8 «PMID: 16699383»PubMed
  271. Nicholson B, Anderson M, Fox R, Brenner V. One family at a time: a prevention program for at-risk parents. J Counsel Develop 2002;80:362–71
  272. Nickel MK, Loew TH. Treatment of aggression with topiramate in male borderline patients, part II: 18-month follow-up. Eur Psychiatry 2008;23:115-7 «PMID: 18024088»PubMed
  273. Nickel MK, Muehlbacher M, Nickel C ym. Aripiprazole in the treatment of patients with borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled study. Am J Psychiatry 2006;163:833-8 «PMID: 16648324»PubMed
  274. Nickel MK, Nickel C, Kaplan P ym. Treatment of aggression with topiramate in male borderline patients: a double-blind, placebo-controlled study. Biol Psychiatry 2005;57:495-9 «PMID: 15737664»PubMed
  275. Nigg JT, Goldsmith HH. Genetics of personality disorders: perspectives from personality and psychopathology research. Psychol Bull 1994;115:346-80 «PMID: 8016285»PubMed
  276. Nijman HL, Dautzenberg M, Merckelbach HL ym. Self-mutilating behaviour of psychiatric inpatients. Eur Psychiatry 1999;14:4-10 «PMID: 10572319»PubMed
  277. Nordahl HM, Nysaeter TE. Schema therapy for patients with borderline personality disorder: a single case series. J Behav Ther Exp Psychiatry 2005;36:254-64 «PMID: 15978543»PubMed
  278. Nosè M, Cipriani A, Biancosino B ym. Efficacy of pharmacotherapy against core traits of borderline personality disorder: meta-analysis of randomized controlled trials. Int Clin Psychopharmacol 2006;21:345-53 «PMID: 17012981»PubMed
  279. Oldham JM, Skodol AE, Kellman HD ym. Diagnosis of DSM-III-R personality disorders by two structured interviews: patterns of comorbidity. Am J Psychiatry 1992;149:213-20 «PMID: 1734742»PubMed
  280. Paris J. Is hospitalization useful for suicidal patients with borderline personality disorder? J Pers Disord 2004;18:240-7 «PMID: 15237044»PubMed
  281. Pascual JC, Martín-Blanco A, Soler J ym. A naturalistic study of changes in pharmacological prescription for borderline personality disorder in clinical practice: from APA to NICE guidelines. Int Clin Psychopharmacol 2010;25:349-55 «PMID: 20838221»PubMed
  282. Pascual JC, Soler J, Puigdemont D ym. Ziprasidone in the treatment of borderline personality disorder: a double-blind, placebo-controlled, randomized study. J Clin Psychiatry 2008;69:603-8 «PMID: 18251623»PubMed
  283. Perugi G, Angst J, Azorin JM ym. Is comorbid borderline personality disorder in patients with major depressive episode and bipolarity a developmental subtype? Findings from the international BRIDGE study. J Affect Disord 2013;144:72-8 «PMID: 22858216»PubMed
  284. Pierce DW. The predictive validation of a suicide intent scale: a five year follow-up. Br J Psychiatry 1981;139:391-6 «PMID: 7332842»PubMed
  285. Pirkola SP, Isometsä E, Suvisaari J ym. DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population--results from the Health 2000 Study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:1-10 «PMID: 15624068»PubMed
  286. Posner MI, Rothbart MK, Vizueta N ym. Attentional mechanisms of borderline personality disorder. Proc Natl Acad Sci U S A 2002;99:16366-70 «PMID: 12456876»PubMed
  287. Practice guideline for the assessment and treatment of patients with suicidal behaviors. Am J Psychiatry 2003;160:1-60 «PMID: 14649920»PubMed
  288. Pulakos J. Two models of suicide treatment: evaluation and recommendations. Am J Psychother 1993;47:603-12 «PMID: 8285304»PubMed
  289. Reich DB, Zanarini MC, Bieri KA. A preliminary study of lamotrigine in the treatment of affective instability in borderline personality disorder. Int Clin Psychopharmacol 2009;24:270-5 «PMID: 19636254»PubMed
  290. Rifkin A, Levitan SJ, Galewski J ym. Emotionally unstable character disorder--a follow-up study. I. Description of patients and outcome. Biol Psychiatry 1972;4:65-79 «PMID: 5020699»PubMed
  291. Rinne T, van den Brink W, Wouters L ym. SSRI treatment of borderline personality disorder: a randomized, placebo-controlled clinical trial for female patients with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159:2048-54 «PMID: 12450955»PubMed
  292. Ripoll LH. Clinical psychopharmacology of borderline personality disorder: an update on the available evidence in light of the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders - 5. Curr Opin Psychiatry 2012;25:52-8 «PMID: 22037092»PubMed
  293. Roberts BW, Walton KE, Viechtbauer W. Patterns of mean-level change in personality traits across the life course: a meta-analysis of longitudinal studies. Psychol Bull 2006;132:1-25 «PMID: 16435954»PubMed
  294. Rosenthal RJ, Rinzler C, Wallsh R ym. Wrist-cutting syndrome: the meaning of a gesture. Am J Psychiatry 1972;128:1363-8 «PMID: 5020184»PubMed
  295. Roy A. Self-mutilation. Br J Med Psychol 1978;51:201-3 «PMID: 646965»PubMed
  296. Ruocco AC. The neuropsychology of borderline personality disorder: a meta-analysis and review. Psychiatry Res 2005;137:191-202 «PMID: 16297985»PubMed
  297. Sachsse U, Vogel C, Leichsenring F. Results of psychodynamically oriented trauma-focused inpatient treatment for women with complex posttraumatic stress disorder (PTSD) and borderline personality disorder (BPD). Bull Menninger Clin 2006;70:125-44 «PMID: 16753036»PubMed
  298. Salzman C, Wolfson AN, Schatzberg A ym. Effect of fluoxetine on anger in symptomatic volunteers with borderline personality disorder. J Clin Psychopharmacol 1995;15:23-9 «PMID: 7714224»PubMed
  299. Sansone RA, Gaither GA, Songer DA. Self-harm behaviors across the life cycle: a pilot study of inpatients with borderline personality disorder. Compr Psychiatry 2002;43:215-8 «PMID: 11994840»PubMed
  300. Sansone RA, Whitecar P, Meier BP ym. The prevalence of borderline personality among primary care patients with chronic pain. Gen Hosp Psychiatry 2001;23:193-7 «PMID: 11543845»PubMed
  301. Sansone RA, Wiederman MW, Sansone LA ym. Obesity and borderline personality symptomatology: comparison of a psychiatric versus primary care sample. Int J Obes Relat Metab Disord 2001;25:299-300 «PMID: 11410836»PubMed
  302. Sansone RA, Wiederman MW, Sansone LA. Borderline personality symptomatology, experience of multiple types of trauma, and health care utilization among women in a primary care setting. J Clin Psychiatry 1998;59:108-11 «PMID: 9541152»PubMed
  303. Sansone RA. Chronic suicidality and borderline personality. J Pers Disord 2004;18:215-25 «PMID: 15237042»PubMed
  304. Schaffer CB, Carroll J, Abramowitz SI. Self-mutilation and the borderline personality. J Nerv Ment Dis 1982;170:468-73 «PMID: 7097263»PubMed
  305. Schulz SC, Zanarini MC, Bateman A ym. Olanzapine for the treatment of borderline personality disorder: variable dose 12-week randomised double-blind placebo-controlled study. Br J Psychiatry 2008;193:485-92 «PMID: 19043153»PubMed
  306. Segal DL, Hersen M, Van Hasselt VB. Reliability of the Structured Clinical Interview for DSM-III-R: an evaluative review. Compr Psychiatry 1994;35:316-27 «PMID: 7956189»PubMed
  307. Shea MT, Stout R, Gunderson J ym. Short-term diagnostic stability of schizotypal, borderline, avoidant, and obsessive-compulsive personality disorders. Am J Psychiatry 2002;159:2036-41 «PMID: 12450953»PubMed
  308. Silverman JM, Pinkham L, Horvath TB ym. Affective and impulsive personality disorder traits in the relatives of patients with borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1991;148:1378-85 «PMID: 1897620»PubMed
  309. Simpson EB, Yen S, Costello E ym. Combined dialectical behavior therapy and fluoxetine in the treatment of borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:379-85 «PMID: 15096078»PubMed
  310. Skodol AE, Grilo CM, Pagano ME ym. Effects of personality disorders on functioning and well-being in major depressive disorder. J Psychiatr Pract 2005;11:363-8 «PMID: 16304504»PubMed
  311. Skodol AE, Gunderson JG, McGlashan TH ym. Functional impairment in patients with schizotypal, borderline, avoidant, or obsessive-compulsive personality disorder. Am J Psychiatry 2002;159:276-83 «PMID: 11823271»PubMed
  312. Skodol AE, Oldham JM, Gallaher PE. Axis II comorbidity of substance use disorders among patients referred for treatment of personality disorders. Am J Psychiatry 1999;156:733-8 «PMID: 10327906»PubMed
  313. Skodol AE, Pagano ME, Bender DS ym. Stability of functional impairment in patients with schizotypal, borderline, avoidant, or obsessive-compulsive personality disorder over two years. Psychol Med 2005;35:443-51 «PMID: 15841879»PubMed
  314. Skodol AE, Rosnick L, Kellman D ym. Validating structured DSM-III-R personality disorder assessments with longitudinal data. Am J Psychiatry 1988;145:1297-9 «PMID: 3421353»PubMed
  315. Soler J, Pascual JC, Tiana T ym. Dialectical behaviour therapy skills training compared to standard group therapy in borderline personality disorder: a 3-month randomised controlled clinical trial. Behav Res Ther 2009;47:353-8 «PMID: 19246029»PubMed
  316. Stanley B, Brodsky B, Nelson JD ym. Brief dialectical behavior therapy (DBT-B) for suicidal behavior and non-suicidal self injury. Arch Suicide Res 2007;11:337-41 «PMID: 17882621»PubMed
  317. Stern MI, Herron WG, Primavera LH ym. Interpersonal perceptions of depressed and borderline inpatients. J Clin Psychol 1997;53:41-9 «PMID: 9120031»PubMed
  318. Stoffers JM, Lieb K. Pharmacotherapy for borderline personality disorder--current evidence and recent trends. Curr Psychiatry Rep 2015;17:534 «PMID: 25413640»PubMed
  319. Svartberg M, Stiles TC, Seltzer MH. Randomized, controlled trial of the effectiveness of short-term dynamic psychotherapy and cognitive therapy for cluster C personality disorders. Am J Psychiatry 2004;161:810-7 «PMID: 15121645»PubMed
  320. Tidemalm D, Elofsson S, Stefansson CG ym. Predictors of suicide in a community-based cohort of individuals with severe mental disorder. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2005;40:595-600 «PMID: 16091857»PubMed
  321. Torgensen S, Kringlen E, Cramer V. The prevalence of personality disorders in a community sample. Arch Gen Psychiatry 2001;58:590–6
  322. Tritt K, Nickel C, Lahmann C ym. Lamotrigine treatment of aggression in female borderline-patients: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Psychopharmacol 2005;19:287-91 «PMID: 15888514»PubMed
  323. Turner RM. Naturalistic evaluation of dialectical behavior therapy-oriented treatment for borderline personality disorder. Cogn Behav Pract 2000;7:413–9
  324. Walter M, Gunderson JG, Zanarini MC ym. New onsets of substance use disorders in borderline personality disorder over 7 years of follow-ups: findings from the Collaborative Longitudinal Personality Disorders Study. Addiction 2009;104:97-103 «PMID: 19133893»PubMed
  325. van den Bosch LM, Koeter MW, Stijnen T ym. Sustained efficacy of dialectical behaviour therapy for borderline personality disorder. Behav Res Ther 2005;43:1231-41 «PMID: 16005708»PubMed
  326. van den Bosch LM, Verheul R, Schippers GM ym. Dialectical behavior therapy of borderline patients with and without substance use problems. Implementation and long-term effects. Addict Behav 2002;27:911-23 «PMID: 12369475»PubMed
  327. Waterhouse J, Platt S. General hospital admission in the management of parasuicide. A randomised controlled trial. Br J Psychiatry 1990;156:236-42 «PMID: 2180527»PubMed
  328. Weertman A, Arntz A, Dreessen L ym. Short-interval test-retest interrater reliability of the Dutch version of the Structured Clinical Interview for DSM-IV personality disorders (SCID-II). J Pers Disord 2003;17:562-7 «PMID: 14744081»PubMed
  329. Weinberg I, Gunderson JG, Hennen J ym. Manual assisted cognitive treatment for deliberate self-harm in borderline personality disorder patients. J Pers Disord 2006;20:482-92 «PMID: 17032160»PubMed
  330. Verheul R, Van Den Bosch LM, Koeter MW ym. Dialectical behaviour therapy for women with borderline personality disorder: 12-month, randomised clinical trial in The Netherlands. Br J Psychiatry 2003;182:135-40 «PMID: 12562741»PubMed
  331. Vijay NR, Links PS. New frontiers in the role of hospitalization for patients with personality disorders. Curr Psychiatry Rep 2007;9:63-7 «PMID: 17257516»PubMed
  332. Wilson ST, Stanley B, Oquendo MA ym. Comparing impulsiveness, hostility, and depression in borderline personality disorder and bipolar II disorder. J Clin Psychiatry 2007;68:1533-9 «PMID: 17960968»PubMed
  333. Winograd G, Cohen P, Chen H. Adolescent borderline symptoms in the community: prognosis for functioning over 20 years. J Child Psychol Psychiatry 2008;49:933-41 «PMID: 18665882»PubMed
  334. Vita A, De Peri L, Sacchetti E. Antipsychotics, antidepressants, anticonvulsants, and placebo on the symptom dimensions of borderline personality disorder: a meta-analysis of randomized controlled and open-label trials. J Clin Psychopharmacol 2011;31:613-24 «PMID: 21869691»PubMed
  335. Wood JM, Lilienfeld SO, Garb HN ym. The Rorschach test in clinical diagnosis: a critical review, with a backward look at Garfield (1947). J Clin Psychol 2000;56:395-430; discussion 431-4 «PMID: 10726675»PubMed
  336. Yen S, Shea MT, Sanislow CA ym. Borderline personality disorder criteria associated with prospectively observed suicidal behavior. Am J Psychiatry 2004;161:1296-8 «PMID: 15229066»PubMed
  337. Zanarini MC, Barison LK, Frankenburg FR ym. Family history study of the familial coaggregation of borderline personality disorder with axis I and nonborderline dramatic cluster axis II disorders. J Pers Disord 2009;23:357-69 «PMID: 19663656»PubMed
  338. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Mental health service utilization by borderline personality disorder patients and Axis II comparison subjects followed prospectively for 6 years. J Clin Psychiatry 2004;65:28-36 «PMID: 14744165»PubMed
  339. Zanarini MC, Frankenburg FR, Hennen J ym. Psychosocial functioning of borderline patients and axis II comparison subjects followed prospectively for six years. J Pers Disord 2005;19:19-29
  340. Zanarini MC, Frankenburg FR, Jager-Hyman S ym. The course of dissociation for patients with borderline personality disorder and axis II comparison subjects: a 10-year follow-up study. Acta Psychiatr Scand 2008;118:291-6 «PMID: 18759803»PubMed
  341. Zanarini MC, Frankenburg FR, Parachini EA. A preliminary, randomized trial of fluoxetine, olanzapine, and the olanzapine-fluoxetine combination in women with borderline personality disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:903-7 «PMID: 15291677»PubMed
  342. Zanarini MC, Frankenburg FR, Reich DB ym. Attainment and stability of sustained symptomatic remission and recovery among patients with borderline personality disorder and axis II comparison subjects: a 16-year prospective follow-up study. Am J Psychiatry 2012;169:476-83 «PMID: 22737693»PubMed
  343. Zanarini MC, Frankenburg FR, Reich DB ym. The 10-year course of physically self-destructive acts reported by borderline patients and axis II comparison subjects. Acta Psychiatr Scand 2008;117:177-84 «PMID: 18241308»PubMed
  344. Zanarini MC, Frankenburg FR, Weingeroff JL ym. The course of substance use disorders in patients with borderline personality disorder and Axis II comparison subjects: a 10-year follow-up study. Addiction 2011;106:342-8 «PMID: 21083831»PubMed
  345. Zanarini MC, Frankenburg FR. A preliminary, randomized trial of psychoeducation for women with borderline personality disorder. J Pers Disord 2008;22:284-90 «PMID: 18540800»PubMed
  346. Zanarini MC, Laudate CS, Frankenburg FR ym. Predictors of self-mutilation in patients with borderline personality disorder: A 10-year follow-up study. J Psychiatr Res 2011;45:823-8 «PMID: 21129758»PubMed
  347. Zimmerman M, Coryell W. DSM-III personality disorder diagnoses in a nonpatient sample. Demographic correlates and comorbidity. Arch Gen Psychiatry 1989;46:682-9 «PMID: 2751402»PubMed
  348. Zimmerman M, Mattia JI. Axis I diagnostic comorbidity and borderline personality disorder. Compr Psychiatry 1999;40:245-52 «PMID: 10428182»PubMed
  349. Zittel Conklin C, Westen D. Borderline personality disorder in clinical practice. Am J Psychiatry 2005;162:867-75 «PMID: 15863787»PubMed
  350. Zlotnick C, Mattia JI, Zimmerman M. Clinical correlates of self-mutilation in a sample of general psychiatric patients. J Nerv Ment Dis 1999;187:296-301 «PMID: 10348084»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
OPI JA OTA KÄYTTÖÖN
KOOSTEET
POTILAALLE
MUUT SUOSITUKSET
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko