KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Krooninen alaraajahaava
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2014-03-10   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Ihotaudit, Plastiikkakirurgia, Verisuonikirurgia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Krooninen alaraajahaava

Käypä hoito
10.3.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Krooninen alaraajahaava on yleinen ja väestön ikääntymisen myötä yleistyvä ongelma.
  • Valtaosa kroonisista alaraajahaavoista on laskimovajaatoiminnan aiheuttamia, mutta myös perifeerisellä valtimotaudilla on haavojen synnyssä merkittävä osuus.
    • Muiden syiden aiheuttamien haavojen osuus on vähäinen, mutta niiden mahdollisuus on tärkeä muistaa.
  • Huolellinen kliininen tutkimus on diagnostiikan kulmakivi.
    • Kuvantamistutkimukset verenkierron tilan selvittämiseksi tehdään ensisijaisesti erikoissairaanhoidossa.
    • Jos epäillään muuta kuin verenkiertoperäistä haavaa, voidaan ottaa kudosnäyte jo perusterveydenhuollossa.
    • Muiden mahdollisesti haavan syntyä edistäneiden sairauksien, kuten diabeteksen, huomioiminen on tärkeää.
  • Haavan hoito on aloitettava tehokkaasti heti haavan ilmaannuttua, sillä hoidon viivästyessä paranemisen todennäköisyys pienenee.
  • Hoidon tulee kohdistua haavan syyn korjaamiseen.
    • Valtimohaavan ainoa tehokas hoito on verenkierron kirurginen tai endovaskulaarinen korjaus.
    • Laskimohaavassa hoidon perusta ovat turvotuksen hallinta ja laskimotoimenpiteet.
    • Systeemisairauksien aiheuttamissa haavoissa hoito kohdistetaan perussairauteen.
    • Paikallishoidon tavoitteena on edistää haavan paranemista luomalla suotuisa paranemisympäristö, puhdistaa haava ja suojata se kontaminaatiolta.
    • Plastiikkakirurgisin keinoin voidaan nopeuttaa suurien tai pitkään avoinna olleiden haavojen paranemista.
    • Haavainfektiota epäiltäessä kliininen kuva ja huolellinen mikrobiologinen diagnostiikka ratkaisevat mikrobilääkehoidon tarpeen.

Suosituksen tavoite

  • Tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa kroonisen alaraajahaavan diagnostiikkaa, hoitoa ja hoidon porrastusta.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat kaikki alaraajahaavoja hoitavat ammattilaiset sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.

Määritelmä

  • Krooninen alaraajahaava on haava, jonka ilmaantumiseen tai huonoon paranemiseen liittyy jokin haavaa ylläpitävä sisäinen tai ulkoinen tekijä.
  • Laskimohaavan kroonisuuden aikarajana pidetään yleensä neljää viikkoa.
  • Jos kysymyksessä on iskeeminen haava, aikarajana on pidettävä jo kahta viikkoa.

Rajaus

  • Suosituksessa ei käsitellä painehaavaa eikä diabeettista jalkahaavaa.

Esiintyvyys

Taulukko 1. Verenkiertoperäisten alaraajahaavojen etiologia ja riskien ehkäisy «Beale RJ, Gough MJ. Treatment options for primary varicose veins--a review. Eur J Vasc Endovasc Surg 2005;30:83-95 »155.
Etiologia Riskien ehkäisy
Laskimovajaatoiminta Ihomuutoksia aiheuttaneen laskimovajaatoiminnan invasiivisen hoidon ajatellaan pienentävän laskimohaavan kehittymisen riskiä. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Laskimovajaatoimintaan liittyvä CEAP-luokitus»1, «Beale RJ, Gough MJ. Treatment options for primary varicose veins--a review. Eur J Vasc Endovasc Surg 2005;30:83-95 »155, «Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2005 »156.
Myös kompressiohoidolla voidaan ehkäistä laskimohaavoja.
Syvän laskimotukoksen tehokas hoito akuuttivaiheessa pienentänee posttromboottisen oireyhtymän kehittymisen riskiä «van Dongen CJ, Prandoni P, Frulla M ym. Relation between quality of anticoagulant treatment and the development of the postthrombotic syndrome. J Thromb Haemost 2005;3:939-42 »157, «Kanaan AO, Lepage JE, Djazayeri S ym. Evaluating the Role of Compression Stockings in Preventing Post thrombotic Syndrome: A Review of the Literature. Thrombosis 2012;2012:694851 »158, «Kahn SR, Shrier I, Kearon C. Physical activity in patients with deep venous thrombosis: a systematic review. Thromb Res 2008;122:763-73 »159, «Kahn SR, Partsch H, Vedantham S ym. Definition of post-thrombotic syndrome of the leg for use in clinical investigations: a recommendation for standardization. J Thromb Haemost 2009;7:879-83 »160, «Henke PK, Comerota AJ. An update on etiology, prevention, and therapy of postthrombotic syndrome. J Vasc Surg 2011;53:500-9 »161, «Enden T, Haig Y, Kløw NE ym. Long-term outcome after additional catheter-directed thrombolysis versus standard treatment for acute iliofemoral deep vein thrombosis (the CaVenT study): a randomised con»162. Ks. myös Käypä hoito -suositus Laskimotukos ja keuhkoembolia «Laskimotukos ja keuhkoembolia»6.
Lihavuus saattaa olla laskimohaavan riskitekijä «Ehdotettuja laskimohaavan riskitekijöitä»2. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (aikuiset)»7, «Lihavuus (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatav»163.
Perifeerinen valtimotauti
Ateroskleroosin primaari- ja sekundaaripreventio. Ks. Käypä hoito -suositus Alaraajojen tukkiva valtimotauti «Alaraajojen tukkiva valtimotauti»8, «Alaraajojen tukkiva valtimotauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura D»12.

Haavapotilaan kliininen perustutkimus

Taulukko 2. Alaraajahaavan erotusdiagnostiikka ja ensisijainen tutkimus- ja hoitopaikka, kun potilaalla ei ole diabetesta.
Todennäköinen etiologia Kliininen kuva Ensisijainen hoitopaikka ja erikoissairaanhoidon konsultaation aiheet
Laskimoperäinen Haava sijaitsee säären tai nilkan alueella. Ensisijaisesti perusterveydenhuolto. Ks. lisätietoja sähköisestä tausta-aineistosta «Diagnostiikan tasot laskimohaavassa»3.
Valtimoperäinen Haava sijaitsee yleensä jalkaterän ja varpaiden alueella, mutta voi olla ylempänäkin raajassa (kuvat «Iskeeminen perifeerinen haava»11 ja «ASO-haava»12 )
  • Haava on kuivapohjainen ja kalpea (kuva «Iskeeminen haava»13 ).
  • Haavan ympäristö punoittaa.
  • Haavassa on tumma nekroottinen kate.
  • Perifeeriset sykkeet ovat heikot tai puuttuvat.
  • Raaja on viileä.
  • Haava on yleensä kivulias.
  • Kipu hellittää raajaa riiputettaessa.
  • Ympäröivä iho on ohut ja atrofinen.
  • Karvoitus puuttuu.
  • Lihakset ovat atrofiset.
Verisuonikirurgin arvio hoidon tarpeesta aina «Alaraajojen tukkiva valtimotauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura D»12
  • kiireellisenä, jos kyseessä on krooninen kriittinen iskemia
  • tarvittaessa päivystyksenä, jos iskemiaan liittyy myös infektio
Pienten suonten vaskuliitti Nekrotisoituvia purppuraleesioita on yleensä symmetrisesti säärten alueella (kuvat «Purpura»14 ja «Vaskuliitti»15 ) Erikoissairaanhoito (iho- tai sisätaudit)
Keskisuurten suonten vaskuliitti Haava sijaitsee yleensä pohkeen alueella. Erikoissairaanhoito (iho- tai sisätaudit)
Pyoderma gangraenosum Erikoissairaanhoito (ihotaudit)
Reuma Kliininen kuva vaihtelee merkittävimpien etiologisten tekijöiden mukaan (kuvat «Reumajalka»22 ja «Reumaatikon kuiva haava»23 ) Erikoissairaanhoito (iho-, sisä- tai reumataudit)
Krooniseen haavan syntynyt levyepiteelikarsinooma (okasolusyöpä) (kuva «Levyepiteelikarsinooma»24 ) tai primaarinen pahanlaatuinen kasvain, kuten ihon tyvisolusyöpä, (kuva «Tyvisolusyöpä»25 ) tai muun syövän etäpesäke
  • Potilaalla on pohjan paikallista epätyypillistä liikakasvua pitkään oireilleessa haavassa tai kliinisesti epätyypillinen haava.
  • Potilaalla on vähitellen kasvavia, kivuttomia, ihosta koholla olevia muutoksia.
Erikoissairaanhoito (ihotaudit tai kirurgia) (kudosnäyte ensin avohoidossa) «Kariniemi AL. Ihokoepala - milloin, mistä ja miten. Suom Lääkäril 2000;55:2533-6»154

Perifeerinen valtimotauti

Laskimovajaatoiminta

Alaraajahaavan hoito

Revaskularisaatio

Turvotuksenestohoito (kompressioterapia)

Sidostekniikat ja lääkinnälliset hoitosukat

Taulukko 3. Tukisidosten ominaisuuksia.
Tukisidostyyppi Ominaisuudet
Monikerrossidos
  • koostuu 2–4 eri sidoskerroksesta
  • antaa voimakkaan tuen
  • sopii potilaille, joilla haavan hoitoväli on pitkä
  • pysyy hyvin paikoillaan
  • sidotaan kerran viikossa (tarvittaessa useammin, jos turvotus poistuu nopeasti ja sidos jää löysäksi)
Vähäelastinen (joustamaton) sidos
  • antaa kohtalaisen voimakkaan tuen
  • tukee liikkuvien potilaiden pohjelihastoimintaa
  • voi olla paikoillaan useamman päivän, koska sidoksen aiheuttama paine on levossa vähäinen
  • ei sovellu liikuntakyvyttömille potilaille, koska sidoksen paine on levossa alhainen
  • on sidontatavaltaan säären anatomian mukainen
Keski- ja runsaselastinen (joustava) sidos
  • antaa voimakkaan tuen
  • sidotaan aamulla ennen vuoteesta nousua ja poistetaan yöksi
  • sopii liikuntakyvyttömille potilaille
  • on sidontatavaltaan spiraali- tai tähkämallinen

Jaksoittainen painepuristushoito

Laskimovajaatoiminnan invasiivinen hoito

Haavan paikallishoito

Taulukko 4. Haavan puhdistaminen.
Vaihtoehdot Tarkempi määrittely
Mekaaninen puhdistus eli revisio
Entsymaattinen puhdistus
  • Menetelmää käytetään tarvittaessa mekaanisen puhdistuksen tukena, ei ainoana puhdistuskeinona.
  • Jotta puhdistus olisi tehokas, haavan tulee pysyä kosteana.
  • Kollagenaasivalmiste pilkkoo kollageenia, joka pitää kuollutta kudosta kiinni terveessä kudoksessa.
Autolyyttinen puhdistus
  • Menetelmää käytetään tarvittaessa mekaanisen puhdistuksen tukena, ei ainoana puhdistuskeinona.
  • Kosteassa haavaympäristössä okkluusion alla kudos hajoaa luonnollisesti.
  • Hydrogeeli edistää autolyyttistä hajoamista.
  • Menetelmä sopii parhaiten fibriinikatteisten haavojen puhdistukseen.
  • Menetelmä on kivuton ja helppo.
  • Haittoina ovat menetelmän hitaus ja haavaympäristön hautuminen.
Biologinen puhdistus

Haavanhoitotuotteiden valintaperusteet

Taulukko 5. Haavanhoitotuotteiden valintaperusteet
Haavan kudostyyppi ja väri Hoitoperiaate Tuotteet
Epiteelikudos,
vaaleanpunainen
Ihon uloin kerros (epidermis)
Suojaa ohutta uudiskudosta Kevyesti kiinnittyvät ja epiteelikudosta suojaavat sidokset
Granulaatiokudos,
punainen
Suojaa uudiskudoksen kasvua. Granulaatiokudos tavitsee kostean haavaympäristön, liiallinen kosteus on haitallista. Erittävä haava: kosteutta imevät haavasidokset
Kuiva haava: kosteutta tuovat sidokset
Hypergranulaatiokudos
Granulaatiokudoksen liikakasvua, mikä estää haavan epitelisoitumisen, johtuu usein haavan liiallisesta kosteudesta. Kudos on väriltään vaalean tai tummanpunaista ja se kasvaa ihon tason yläpuolelle.
Poista mekaanisesti kauhan tai kyretin avulla ja/tai käsittele lapistikulla. Ilmavat ja haavaa kuivattavat sidokset
Fibriinikate,
keltainen
Voi olla pehmeää tai sitkeää. Katteen väri vaihtelee haavan kosteuden mukaan.
Pehmitä ja/tai poista Erittävä katteinen haava: eritettä sitovat sidokset
Kuiva katteinen haava: kosteutta tuovat sidokset/ tuotteet
Nekroottinen kudos,
musta
Voi olla pehmeää tai kovaa. Nekroosin väri riippuu haavan kosteudesta.
Pehmitä ja/tai poista
  1. HUOM! Iskeemisen haavan mustaa kuivaa nekroosia ei pidä poistaa tai pehmittää tuotteilla ennen verisuonikirurgista tutkimusta tai toimenpidettä.
Erittävä haava; eritettä sitovat sidokset
Kuiva haava; kosteutta tuovat sidokset/ tuotteet
Jänne ja luu
Luu tuntuu kovalta instrumenttiin.
Terve jänne on vaaleaa, syymäistä kudosta.
Pidä kosteana, jänne ja luu eivät saa kuivua. Kosteutta tuovat ja ylläpitävät tuotteet
Infektoitunut haava
Haavan ympäristössä esiintyy punoitusta, kuumotusta, turvotusta. Haavaerite voi haista, olla märkäistä.
Haavan kivuliaisuus voi lisääntyä.
Poista ja vähennä bakteerien määrää haavassa. Bakteereja sitovat/ vähentävät/ tappavat tuotteet ja sidokset.
Haavan suojasidos haavan erityksen mukaan, ei okluusiosidoksia (ilmatiiviitä).
Taulukko 6. Haavanhoitosidokset ja -tuotteet jaoteltuna toimintatavan mukaan interaktiivisiin, aktiivisiin ja passiivisiin. Kroonisen haavan hoidossa ei tarvitse käyttää steriilejä tuotteita, vaan tehdaspuhtaat valmisteet riittävät. Suomessa on saatavana yli 500 erilaista haavanhoitotuotetta «Iivanainen A, Seppänen S (toim). Vulnus Fennica. Edita Publishing Oy, Helsinki 2006»167.
Interaktiiviset haavasidokset
  1. Interaktiiviset sidokset luovat optimaalisen kosteuden haavaan. Sidosten vaikuttava ainesosa aktivoituu kudoseritteestä tai ne aktivoidaan nesteellä. Interaktiiviset tuotteet voivat myös sitoa haavan hajua ja tappaa bakteereita.
  2. Interaktiivisia sidoksia ja tuotteita:
Aktiivihiilisidokset
  • sisältävät aktiivihiiltä, joka poistaa hajua, ja lisäksi mahdollisesti alginaattia, hydrokuituja ja polyuretaanivaahtoa
  • tarvitsevat peitto- tai kiinnityssidoksen
  • saattavat värjätä haavan ja haavan ympäristön tummaksi
Alginaattisidokset
  • ovat valmistettu ruskolevästä ja mahdollisesti lisäksi kalsiumista, natriumista ja hopeasta
  • geeliytyvät haavaeritteen vaikutuksesta
  • sopivat kohtalaisesti ja runsaasti erittäviin sekä fibriinikatteisiin haavoihin
  • tyrehdyttävät tihkuvuotoa
  • eivät sovi kapeisiin tai syviin onkaloihin
  • tarvitsevat erillisen peitto- tai kiinnityssidoksen
Hopeasidokset
  • sisältävät hopeaa sen eri muodoissa
  • vaikuttavat mahdollisesti antimikrobisesti
  • myydään muun muassa geelinä, hydrokolloidi-, hydrokuitu-, polyetyleeni- ja polyuretaanivaahto- ja silikonivaahtosidoksina
  • käytetään kuuriluonteisesti, esim. 2 viikon kuureina
  • saattavat värjätä haavan ja haavaa ympäröivän ihon tummaksi
Hydrokuitusidokset
  • ovat natriumkarboksimetyyliselluloosaa
  • geeliytyvät haavaeritteen vaikutuksesta
  • sopivat kohtalaisesti ja runsaasti erittäviin, fibriinikatteisiin ja infektoituneisiin haavoihin (imukykyiset sidokset)
  • sopivat kostutettuina kuiviin haavoihin
  • myydään levyinä ja nauhoina
  • tarvitsevat erillisen peitto- tai kiinnityssidoksen
Hydrofobiset sidokset
  • ovat valmistettu rasvahappoesterillä käsitellystä asetaatti- tai puuvillakuidusta
  • ovat pinnaltaan hydrofobisia eli vettä hylkiviä ja sitovat bakteereja ja sieniä
  • sopivat hyvin kapeisiin ja syviin onkaloihin (nauhat)
  • myydään geelisidoksina, haavatyynyinä, nauhoina, polyuretaanisidoksina, sidetaitoksina ja sykeröinä
  • tarvitsevat peitto- tai kiinnityssidoksen (paitsi tyyny ja polyuretaanisidos)
Hydrogeelit
  • sisältävät runsaasti vettä ja lisäksi mahdollisesti muun muassa keittosuolaa, karboksimetyyliselluloosaa, alginaattia, polymeeriä, propyleeniglykolia, glyserolia ja pektiiniä
  • sopivat kuiviin, vähän erittäviin ja katteisiin haavoihin antamaan lisäkosteutta, joka edistää haavan autolyyttistä puhdistumista
  • myydään geeleinä ja geelilevyinä
  • tarvitsevat erillisen peittosidoksen (geelit)
Hydrokolloidit
  • sisältävät natriumkarboksimetyyliselluloosaa ja muita lisäaineita, muun muassa elastomeeria, mineraaliöljyä, polyisobuteenia, kalsiumalginaattia ja keinotekoista hartsia
  • geeliytyvät haavaeritteen ja lämmön vaikutuksesta pitäen haavapinnan kosteana
  • myydään erimuotoisina ja -paksuisina sidoksina
  • sisältävät puoliläpäisevän (osa tuotteista) tai okklusiivisen kalvon (osa tuotteista)
  • tarttuvat haavan ympäristöön kiinni, eivät tarvitse erillistä kiinnitystä
  • sopivat hieman ja kohtalaisesti erittäviin haavoihin sekä muiden sidosten suojasidokseksi
  • eivät ole suositeltavia infektoituneisiin haavoihin, diabeetikon jalkahaavoihin, vaskuliitin eivätkä iskeemisten haavojen hoitoon
Hunajaa sisältävät tuotteet
  • puhdistavat haavaa osmoosin avulla
  • sopivat infektoituneisiin ja infektioherkkiin haavoihin
  • myydään geeleinä ja alginaatti- ja verkkosidoksina
  • tarvitsevat peitto- tai kiinnityssidoksen
Entsymaattinen valmiste
  • on voidemainen kollageenivalmiste
  • pilkkoo kollageenia, joka pitää kuolleen kudoksen kiinni terveessä kudoksessa
  • tarvitsee kosteutta ylläpitävän suojasidoksen
Pihkavoide
  • on antimikrobinen salva
  • sisältää 10 % kuusen pihkaa
  • ei sovi hartsiyliherkkyydestä kärsiville
  • ei ole suositeltavaa raskauden tai imetyksen aikana
Polyuretaanikalvot
  • eivät ole imukykyisiä
  • sisältävät polyakrylaattiliimaa (itsekiinnittyvät kalvot); puoliläpäisevä ”hengittävä” haavakalvo sallii kaasujenvaihdon (hiilidioksidi, happi)
  • eivät päästä nestettä läpi, muodostavat kostean ympäristön ja soveltuvat kosteuslukoksi
  • eivät sovi infektoituneisiin haavoihin
  • eivät sovi ensimmäiseksi sidokseksi jänteen tai luun päälle
Polyuretaanivaahtosidokset
(Foamit)
  • ovat valmistettu haavan pintaan tarttumattomasta pehmeästä polyuretaanista
  • ovat joko kiinnittyviä ja kiinnittymättömiä
  • sisältävät puoliläpäisevän polyuretaanikalvon (osa tuotteista)
  • ovat erimuotoisia ja -paksuisia ja imukyvyltään erilaisia sidoksia
  • sopivat vähän, kohtalaisesti ja runsaasti erittäviin haavoihin
  • sopivat esimerkiksi hydrogeelin ja voidemaisten haavanhoitotuotteiden suojasidoksiksi
  • myydään myös hopeasidoksina
Polysakkaridivalmisteet
  • sisältävät jodia
  • myydään voiteina, voidesidoksina ja jauheina
  • sopivat erittäviin haavoihin
  • sopivat katteisiin ja infektoituneisiin haavoihin kuuriluontoisina, esim. 2 viikon kuureina
  • tarvitsevat erillisen peittosidoksen
  • eivät sovi jodiyliherkkyydestä kärsiville
  • eivät sopi lapsille, raskauden tai imetyksen aikana eivätkä henkilöille, jotka kärsivät munuaisten tai kilpirauhasen toimintahäiriöstä
PHMB-valmisteet (polyheksametyleenibiguanidia sisältävät valmisteet)*
*PHMB-valmisteista on EU:ssa valmisteilla riskiarvio, ja niiden käyttöön saattaa tulla rajoituksia
  • vaikuttavat hajottamalla haavan biofilmiä ja puhdistamalla ja kosteuttamalla haavaa
  • myydään liuoksina, geeleinä ja sidoksina
  • sopivat katteisiin, infektioherkkiin ja kroonistuneisiin haavoihin, joissa on mahdollisesti biofilmiä
Silikonipintaiset polyuretaanisidokset
  • eivät sisällä liimaa
  • tarttuvat kevyesti haavaan ja sen ympäröivään ihoon
  • eivät vahingoita haurasta ihoa, joten siteen vaihto on kivuton
  • eri paksuisia ja imukykyisiä sidoksia
Sinkkisidokset
  • rauhoittavat ärtynyttä ihoa
  • ovat jalkaan vedettäviä sinkkioksidia, parafiinia ja valkovaseliinia sisältäviä sukkia, joita käytetään tukisidosten alla
Aktiiviset sidokset
  1. Sidokset sisältävät jotakin bioaktiivista materiaalia, kuten kasvutekijöitä, matriksiproteiineja tai glykosaminoglykaaneja.
  2. Synteettistä verihiutalekasvutekijävalmistetta on kaupallisestikin saatavana, ei tosin Suomessa.
  3. Matriksiproteiineja sisältävät tuotteet muodostavat haavan pinnalle tilapäisen kiinnittymisalustan soluille.
  4. Haavan paranemisreaktioon liittyviin matriksin metalloproteinaaseihin vaikuttava sidos on myös tullut markkinoille.
  5. Tekoihovalmisteet kuuluvat myös aktiivisidoksiin.
  6. Eläviä soluja sisältävät tekoihot stimuloivat haavan omia kasvutekijöitä ja edistävät haavan epidermissolukon muodostumista.
  7. Eläviä soluja sisältäviä tekoihovalmisteita ei ole kaupallisesti saatavina Suomessa.
  • Allografti sisältää vieraan ihmisen ihoa: vainajalta saatua tai viljeltyä vastasyntyneen ihosolukkoa.
  • Autografti on viljelty potilaan omasta ihosta.
  • Ksenografti sisältää soluja tai ihoa, joka on peräisin vieraasta lajista, esimerkiksi siasta.
Passiiviset haavasidokset
Sidoksissa ei ole vaikuttavaa ainetta. Ne suojaavat haavaa, imevät haavaeritettä tai estävät toisen sidoksen tarttumista haavanpintaan.
Haavatyynyt ja harsotaitokset
  • ovat imukyvyltään vaihtelevia (saatavana vähän, kohtalaisesti ja runsaasti haavaeritettä imeviä tuotteita)
  • ovat valmistettu puuvillasta, kuitukankaasta (viskoosi, polyesteri) ja selluloosasta (haavatyynyissä)
  • sisältävät kosteudenpitävän suojakalvon tai -reunan sekä haavapintaan tarttumattoman sisäpinnan (osa tuotteista)
  • harsotaitoksilla on vähäinen imukyky, ja ne saattavat tarttua haavan pohjaan kiinni
Superimukykyiset haavatyynyt
  • imevät haavaeritteitä tehokkaasti (jopa useita desilitroja)
  • ovat kuivapintaisia, minkä vuoksi haavaa ympäröivä iho ei maseroidu
  • sopivat kompressiosidosten alle
Verkkosidokset
  • ovat ei-imukykyisiä sidoksia, joiden tarkoituksena on estää eritettä imevän sidoksen tarttuminen haavapintaan ja suojata sitä
  • jaotellaan koostumuksen mukaan polyamidi-, rasva- ja silikoniverkkoihin
Muut sidokset
Yhdistelmäsidokset
  • ovat sidoksia, joissa on yhdistetty useita edellä mainittuja sidostyyppejä, esimerkiksi hydrokolloidi-, hydrokuitu-, hydrofiber-, polyuretaanivaahto- ja silikonisidoksia
Aktivoitavat sidokset
  • ovat polyakrylaatista ja polymeerista valmistettuja haavatyynyjä, jotka aktivoidaan tuotteen mukana tulevalla liuoksella

Kirurginen hoito

Revisiokirurgia

Korjaava kirurgia

Alaraajahaavapotilaan muu hoito

Ravitsemushoito

Infektiot kroonisessa haavassa

Haavan bakteerikolonisaatio ilman kliinistä infektiota

Kliininen haavainfektio

Bakteerinäytteet

Haavainfektion antibioottihoito

Infektoituneen haavan muu hoito

Nivelreumaatikon jalkahaava

Vaskuliittihaavat

  • Vaskuliitit ovat joukko sairauksia, joissa verisuonten sisäkalvoa vaurioittava tulehdus voi aiheuttaa vaurioita eri elimiin, kuten ihoon.
    • Tässä suosituksessa käsitellään vain iho-oirein ilmeneviä vaskuliitteja ja niiden aiheuttamia haavoja.
  • Etiologiaa ja luokittelua on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Vaskuliittien etiologia ja luokittelu»13.
  • Ihovaskuliittien kliiniselle kuvalle ovat tyypillisiä palpoituvat purppuraläiskät, verenpurkaumat ja nekroottiset kivuliaat haavat (kuvat «Vaskuliitti»15 , «Vaskuliitti»16 , «Vaskuliitti»18 ja «Vaskuliitti»17 ).
  • Yleistynyt vaskuliitti voi olla hengenvaarallinen tila, joten sitä epäiltäessä on heti käynnistettävä diagnostiset tutkimukset.
  • Iho-oireisen vaskuliitin ja vaskuliittihaavan diagnostiikka ja hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
  • Diagnostiikkaa «Iho-oireisen vaskuliitin diagnostiikka»14 ja systeemistä hoitoa «Iho-oireisen vaskuliitin systeemihoito»15 käsitellään sähköisessä tausta-aineistossa.
  • Paikallishoito toteutetaan haavanhoidon yleisten periaatteiden mukaisesti.
    • Revidointiin on suhtauduttava harkitsevasti.
    • Muu leikkaushoito, kuten ihonsiirrot, toteutetaan vasta sitten, kun taudin aktiivisuus on saatu hallintaan.
    • Turvotuksen vähentäminen kompressiohoidolla on usein hyödyllistä.

Pyoderma gangraenosum

Muut haavat

Hoitokustannukset

  • Kroonisten alaraajahaavojen hoidon kustannuksia on tutkittu Suomessa melko vähän.
    • Kokonaiskustannuksia laskettaessa on syytä huomioida potilas- ja kuntamaksut, hoitajien työaikakustannukset, hoitotarvikkeet, vyörytyserät, hoitotarvikkeiden hinta ja haavan aiheuttamat välilliset kustannukset, joihin vaikuttavat muun muassa sairaalahoitojen ja poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrät, matkat hoitopaikkaan ja haavanhoidon aiheuttamat ansionmenetykset.
    • Eri hoitomuotojen kustannustehokkuudesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä

Krooninen alaraajahaava -suosituksen historiatiedot «Krooninen alaraajahaava, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»17

Puheenjohtaja:

Annikki Vaalasti, dosentti, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri, ylilääkäri; Tays:n iho- ja sukupuolitautien vastuuyksikkö

Jäsenet:

Elina Heikkilä, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; lääkäriasema Mehiläinen, Turku

Vesa Juutilainen, LL, kirurgian, ortopedian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri, osastonlääkäri; HUS:n plastiikkakirurgian klinikka

Matti Karppelin, LL, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri; Tays, sisätautien vastuualue

Opri Kuokkanen, sairaanhoitaja YAMK, auktorisoitu haavahoitaja; HUS:n plastiikkakirurgian klinikka, Jorvin sairaala

Ville Mattila, vs. ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri; Tays, TULE-vastuualue ja Karoliininen sairaala; Tukholma, (Käypä hoito –toimittaja)

Ulla Siljamäki-Ojansuu, MMM, ravitsemusterapeutti, johtava ravitsemusterapeutti; Tays, ravitsemusterapiayksikkö

Jaakko Viljamaa, LL, verisuonikirurgian erikoislääkäri; TYKS Neuron toimialue, verisuonikirurgisen potilaan hoito

Asiantuntija:

Kaisa Nissinen-Paatsamala, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtava ylilääkäri; Helsingin itäiset terveysasemat

Sidonnaisuudet:

Annikki Vaalasti: Ei sidonnaisuuksia

Elina Heikkilä: Ei sidonnaisuuksia

Vesa Juutilainen: Luentopalkkioita (Mediq Suomi Oy, Mölnlycke Health Care, Respecta Oy, Suomen 3M Oy, UpViser Oy), koulutus- tai kongressikuluja yrityksen tuella (ICF GROUP OY, BonAlive Biomaterials Oy, Innova Medical Oy)

Matti Karppelin: Koulutus- tai kongressikuluja yrityksen tuella (Astellas, Bristol-Myers Squibb)

Opri Kuokkanen: Asiantuntijapalkkioita (Suomen Haavanhoitoyhdistys ry 2011), luentopalkkioita (EDU Health 2013: Haavakoulutus; Professio 2012: Haavakoulutus; Suomen Haavanhoitoyhdistys 2011, 2012 ja 2013: Haavakoulutus; Wanha Satama 2013:Haavakoulutus), Koulutus- tai kongressikuluja yrityksen tuella (Convatec: koulutusmatka Englantiin 2012, KCI: EWMA kongressi Geneve 2010, Mediq Suomi: EWMA kongressi Wien 2012)

Ville Mattila: Ei sidonnaisuuksia

Ulla Siljamäki-Ojansuu: Ei sidonnaisuuksia

Jaakko Viljamaa: Asiantuntijapalkkioita (Orion Pharma), luentopalkkioita (Orion Pharma, Professio Finland, Suomen Haavanhoitoyhdistys ry, Suomen Lääkäriliitto ry), Koulutus- tai kongressikuluja yrityksen tuella (Smith & Nephew, W.L.Gore & Associates, WL-Medical Oy)

Kirjallisuusviite

Krooninen alaraajahaava (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»6

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Moffat CJ, Franks PJ, Doherty DC, Martin R, Blewett R, Ross F. Prevalence of leg ulceration in a London population. Q J Med 2004;97:431-437
  2. Nelzén O, Bergqvist D, Lindhagen A. The prevalence of chronic lower-limb ulceration has been underestimated: results of a validated population questionnaire. Br J Surg 1996;83:255-8 «PMID: 8689181»PubMed
  3. Graham ID, Harrison MB, Nelson EA ym. Prevalence of lower-limb ulceration: a systematic review of prevalence studies. Adv Skin Wound Care 2003;16:305-16 «PMID: 14652517»PubMed
  4. Pina E, Furtado K, Franks PJ ym. Leg ulceration in Portugal: prevalence and clinical history. Eur J Vasc Endovasc Surg 2005;29:549-53 «PMID: 15966097»PubMed
  5. Malanin G, Jansén C. Säärihaavat I. Kuka sairastaa, kuka hoitaa, mitä maksaa? Suom Lääkäril 1990;45:11-13.
  6. Laurikka J. The prevalence , risk indicators and health care implications of varicose veins in the lower extremities. Academic Dissertation. Acta Universitatis Tamperensis ser A 1992:330
  7. Margolis DJ, Knauss J, Bilker W. Medical conditions associated with venous leg ulcers. Br J Dermatol 2004;150:267-73 «PMID: 14996097»PubMed
  8. Briggs M, Closs SJ. The prevalence of leg ulceration: a review of the literature. EWMA Journal 2003;3:14-20
  9. Khan NA, Rahim SA, Anand SS ym. Does the clinical examination predict lower extremity peripheral arterial disease? JAMA 2006;295:536-46 «PMID: 16449619»PubMed
  10. KörberA, Klode J, Al-Benna S, Wax C, Schadendorf D, Steinstraesser L, Dissemond J. Etiology of chronic leg ulcers in 31619 patients in Germany analyzed by an expert survey. J Dtsch Dermatol Ges 2011, 9(2) 116-121
  11. Kondrup J, Rasmussen HH, Hamberg O ym. Nutritional risk screening (NRS 2002): a new method based on an analysis of controlled clinical trials. Clin Nutr 2003;22:321-36 «PMID: 12765673»PubMed
  12. Alaraajojen tukkiva valtimotauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  13. Hirsch AT, Haskal ZJ, Hertzer NR ym. ACC/AHA 2005 Practice Guidelines for the management of patients with peripheral arterial disease (lower extremity, renal, mesenteric, and abdominal aortic): a collaborative report from the American Association for Vascular Surgery/Society for Vascular Surgery, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, Society for Vascular Medicine and Biology, Society of Interventional Radiology, and the ACC/AHA Task Force on Practice Guidelines (Writing Committee to Develop Guidelines for the Management of Patients With Peripheral Arterial Disease): endorsed by the American Association of Cardiovascular and Pulmonary Rehabilitation; National Heart, Lung, and Blood Institute; Society for Vascular Nursing; TransAtlantic Inter-Society Consensus; and Vascular Disease Foundation. Circulation 2006;113:e463-654 «PMID: 16549646»PubMed
  14. Rutherford RB, Baker JD, Ernst C ym. Recommended standards for reports dealing with lower extremity ischemia: revised version. J Vasc Surg 1997;26:517-38 «PMID: 9308598»PubMed
  15. Lepäntalo M. Kriittinen alaraajaiskemia. Duodecim 1995;111:267-72
  16. Lundin M, Wiksten JP, Peräkylä T ym. Distal pulse palpation: is it reliable? World J Surg 1999;23:252-5 «PMID: 9933695»PubMed
  17. Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA ym. Inter-Society Consensus for the Management of Peripheral Arterial Disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33 Suppl 1:S1-75 «PMID: 17140820»PubMed
  18. American Diabetes Association. Peripheral arterial disease in people with diabetes. Diabetes Care 2003;26:3333-41 «PMID: 14633825»PubMed
  19. Leskinen Y, Salenius JP, Lehtimäki T ym. The prevalence of peripheral arterial disease and medial arterial calcification in patients with chronic renal failure: requirements for diagnostics. Am J Kidney Dis 2002;40:472-9 «PMID: 12200797»PubMed
  20. del Rincón I, Haas RW, Pogosian S ym. Lower limb arterial incompressibility and obstruction in rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2005;64:425-32 «PMID: 15271772»PubMed PubMed
  21. Lepäntalo M, Mätzke S. Raajojen valtimoverenkierron tutkimukset. Kirjassa: Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Sovijärvi A, Ahonen A, Hartiala E ym. (toim.) 1. painos. Helsinki, Kustannus Oy Duodecim 2003:438-52
  22. Young MJ, Adams JE, Anderson GF ym. Medial arterial calcification in the feet of diabetic patients and matched non-diabetic control subjects. Diabetologia 1993;36:615-21 «PMID: 8359578»PubMed
  23. Caruana MF, Bradbury AW, Adam DJ. The validity, reliability, reproducibility and extended utility of ankle to brachial pressure index in current vascular surgical practice. Eur J Vasc Endovasc Surg 2005;29:443-51 «PMID: 15966081»PubMed
  24. Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. .Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  25. Meissner MH, Gloviczki P, Bergan J ym. Primary chronic venous disorders. J Vasc Surg 2007;46 Suppl S:54S-67S «PMID: 18068562»PubMed
  26. Danielsson G, Arfvidsson B, Eklof B ym. Reflux from thigh to calf, the major pathology in chronic venous ulcer disease: surgery indicated in the majority of patients. Vasc Endovascular Surg 2004;38:209-19 «PMID: 15181501»PubMed
  27. Obermayer A, Garzon K. Identifying the source of superficial reflux in venous leg ulcers using duplex ultrasound. J Vasc Surg 2010;52:1255-61 «PMID: 20692796»PubMed
  28. Meissner MH, Eklof B, Smith PC ym. Secondary chronic venous disorders. J Vasc Surg 2007;46 Suppl S:68S-83S «PMID: 18068563»PubMed
  29. Magnusson MB, Nelzén O, Risberg B ym. A colour Doppler ultrasound study of venous reflux in patients with chronic leg ulcers. Eur J Vasc Endovasc Surg 2001;21:353-60 «PMID: 11359338»PubMed
  30. Adam DJ, Naik J, Hartshorne T ym. The diagnosis and management of 689 chronic leg ulcers in a single-visit assessment clinic. Eur J Vasc Endovasc Surg 2003;25:462-8 «PMID: 12713787»PubMed
  31. Labropoulos N, Patel PJ, Tiongson JE ym. Patterns of venous reflux and obstruction in patients with skin damage due to chronic venous disease. Vasc Endovascular Surg 2007;41:33-40 «PMID: 17277241»PubMed
  32. Robertson L, Lee AJ, Gallagher K ym. Risk factors for chronic ulceration in patients with varicose veins: a case control study. J Vasc Surg 2009;49:1490-8 «PMID: 19497512»PubMed
  33. Gillespie DL, Writing Group III of the Pacific Vascular Symposium 6, Kistner B ym. Venous ulcer diagnosis, treatment, and prevention of recurrences. J Vasc Surg 2010;52:8S-14S «PMID: 20678885»PubMed
  34. Venous Forum of the Royal Society of Medicine, Berridge D, Bradbury AW ym. Recommendations for the referral and treatment of patients with lower limb chronic venous insufficiency (including varicose veins). Phlebology 2011;26:91-3 «PMID: 21471582»PubMed
  35. Bradbury A, Evans C, Allan P ym. What are the symptoms of varicose veins? Edinburgh vein study cross sectional population survey. BMJ 1999;318:353-6 «PMID: 9933194»PubMed
  36. van den Boezem PB, Klem TM, le Cocq d'Armandville E ym. The management of superficial venous incompetence. BMJ 2011;343:d4489 «PMID: 21816743»PubMed
  37. Scriven JM, Hartshorne T, Bell PR ym. Single-visit venous ulcer assessment clinic: the first year. Br J Surg 1997;84:334-6 «PMID: 9117300»PubMed
  38. Carpentier PH, Cornu-Thénard A, Uhl JF ym. Appraisal of the information content of the C classes of CEAP clinical classification of chronic venous disorders: a multicenter evaluation of 872 patients. J Vasc Surg 2003;37:827-33 «PMID: 12663984»PubMed
  39. Coleridge-Smith P, Labropoulos N, Partsch H ym. Duplex ultrasound investigation of the veins in chronic venous disease of the lower limbs--UIP consensus document. Part I. Basic principles. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31:83-92 «PMID: 16226898»PubMed
  40. Cavezzi A, Labropoulos N, Partsch H ym. Duplex ultrasound investigation of the veins in chronic venous disease of the lower limbs--UIP consensus document. Part II. Anatomy. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31:288-99 «PMID: 16230038»PubMed
  41. Gloviczki P, Comerota AJ, Dalsing MC ym. The care of patients with varicose veins and associated chronic venous diseases: clinical practice guidelines of the Society for Vascular Surgery and the American Venous Forum. J Vasc Surg 2011;53:2S-48S «PMID: 21536172»PubMed
  42. Humphreys ML, Stewart AH, Gohel MS ym. Management of mixed arterial and venous leg ulcers. Br J Surg 2007;94:1104-7 «PMID: 17497654»PubMed
  43. EWMA Position Document 2002. Understanding compression therapy. http://www.ewma.org/
  44. Nelson EA, Iglesias CP, Cullum N ym. Randomized clinical trial of four-layer and short-stretch compression bandages for venous leg ulcers (VenUS I). Br J Surg 2004;91:1292-9 «PMID: 15382102»PubMed
  45. Vin F. Multilayer Bandaging in the treatment of venous ulceration. Phlébologie - Annales Vasculaires 2006;3:257-61
  46. Partsch H. Compression therapy in venous leg ulcers. How does it work? J Phlebol 2002;2:129-36
  47. Iglesias CP, Nelson EA, Cullum N ym. Economic analysis of VenUS I, a randomized trial of two bandages for treating venous leg ulcers. Br J Surg 2004;91:1300-6 «PMID: 15382101»PubMed
  48. Saarinen K, Kolari P, Malanin K, Valkokari K, Lähdeniemi M, Kiistala U. Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus ja käyttö. Suom Lääkäril 1995;50:1391-4
  49. Malanin K. Alaraajahaavat. Duodecim 2006;122:2145-50
  50. Delis KT, Husmann MJ, Nicolaides AN ym. Enhancing foot skin blood flux in peripheral vascular disease using intermittent pneumatic compression: controlled study on claudicants and grafted arteriopaths. World J Surg 2002;26:861-6 «PMID: 12096335»PubMed
  51. Delis KT, Nicolaides AN. Effect of intermittent pneumatic compression of foot and calf on walking distance, hemodynamics, and quality of life in patients with arterial claudication: a prospective randomized controlled study with 1-year follow-up. Ann Surg 2005;241:431-41 «PMID: 15729065»PubMed
  52. Doerler M, Reich-Schupke S, Altmeyer P ym. Impact on wound healing and efficacy of various leg ulcer debridement techniques. J Dtsch Dermatol Ges 2012;10:624-32 «PMID: 22591415»PubMed
  53. Steed DL, Donohoe D, Webster MW ym. Effect of extensive debridement and treatment on the healing of diabetic foot ulcers. Diabetic Ulcer Study Group. J Am Coll Surg 1996;183:61-4 «PMID: 8673309»PubMed
  54. Briggs M, Nelson EA. Topical agents or dressings for pain in venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD001177 «PMID: 10796614»PubMed
  55. Cooper ML, Laxer JA, Hansbrough JF. The cytotoxic effects of commonly used topical antimicrobial agents on human fibroblasts and keratinocytes. J Trauma 1991;31:775-82; discussion 782-4 «PMID: 2056541»PubMed
  56. Klemetti E, Förström L, Ranki A. Yleistyykö klooriheksidiiniallergia? Suom Lääkäril 1994;49:556-8
  57. O'Meara S, Al-Kurdi D, Ologun Y ym. Antibiotics and antiseptics for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD003557 «PMID: 20091548»PubMed
  58. Vermeulen H, van Hattem JM, Storm-Versloot MN ym. Topical silver for treating infected wounds. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD005486 «PMID: 17253557»PubMed
  59. Martinez-Zapata MJ, Martí-Carvajal AJ, Solà I ym. Autologous platelet-rich plasma for treating chronic wounds. Cochrane Database Syst Rev 2012;(10):CD006899 «PMID: 23076929»PubMed
  60. Rennert RC, Rodrigues M, Wong VW ym. Biological therapies for the treatment of cutaneous wounds: phase III and launched therapies. Expert Opin Biol Ther 2013;13:1523-41 «PMID: 24093722»PubMed
  61. Lagus H, Vuola J. Keinotekoiset ihon korvikkeet. Duodecim 2004:120:1977-85
  62. Jones JE, Nelson EA, Al-Hity A. Skin grafting for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2013;(1):CD001737 «PMID: 23440784»PubMed
  63. Hjerppe A, Hjerppe M, Autio V, Raudasoja R, Vaalasti A. Treatment of chronic leg ulcers with human fibroblast-derived dermal substitute- a case series of 114 patients. Wounds 2004
  64. Machet L, Couhé C, Perrinaud A ym. A high prevalence of sensitization still persists in leg ulcer patients: a retrospective series of 106 patients tested between 2001 and 2002 and a meta-analysis of 1975-2003 data. Br J Dermatol 2004;150:929-35 «PMID: 15149505»PubMed
  65. Tavadia S, Bianchi J, Dawe RS ym. Allergic contact dermatitis in venous leg ulcer patients. Contact Dermatitis 2003;48:261-5 «PMID: 12868967»PubMed
  66. Wilson CL, Cameron J, Powell SM ym. High incidence of contact dermatitis in leg-ulcer patients--implications for management. Clin Exp Dermatol 1991;16:250-3 «PMID: 1794164»PubMed
  67. Marasovic D, Vuksic I. Allergic contact dermatitis in patients with leg ulcers. Contact Dermatitis 1999;41:107-9 «PMID: 10445698»PubMed
  68. Katsarou-Katsari A, Armenaka M, Katsenis K ym. Contact allergens in patients with leg ulcers. J Eur Acad Dermatol Venereol 1998;11:9-12 «PMID: 9731959»PubMed
  69. Saap L, Fahim S, Arsenault E ym. Contact sensitivity in patients with leg ulcerations: a North American study. Arch Dermatol 2004;140:1241-6 «PMID: 15492187»PubMed
  70. Wakelin SH, Cooper S, Marren P ym. Sorbitan mono-oleate: a potential allergen in paste bandages. Contact Dermatitis 1996;35:377 «PMID: 9118646»PubMed
  71. Johnsson M, Fiskerstrand EJ. Contact urticaria syndrome due to carboxymethylcellulose in a hydrocolloid dressing. Contact Dermatitis 1999;41:344-5 «PMID: 10617219»PubMed
  72. Dooms-Goossens A, Meinardi MM, Bos JD ym. Contact allergy to corticosteroids: the results of a two-centre study. Br J Dermatol 1994;130:42-7 «PMID: 8305315»PubMed
  73. Brandrup F, Menné T, Agren MS ym. A randomized trial of two occlusive dressings in the treatment of leg ulcers. Acta Derm Venereol 1990;70:231-5 «PMID: 1972837»PubMed
  74. Schianchi S, Calista D, Landi G. Widespread contact dermatitis due to methyl glucose dioleate. Contact Dermatitis 1996;35:257-8 «PMID: 8957657»PubMed
  75. Pasche-Koo F, Piletta PA, Hunziker N ym. High sensitization rate to emulsifiers in patients with chronic leg ulcers. Contact Dermatitis 1994;31:226-8 «PMID: 7842677»PubMed
  76. Zaki I, Shall L, Dalziel KL. Bacitracin: a significant sensitizer in leg ulcer patients? Contact Dermatitis 1994;31:92-4 «PMID: 7750275»PubMed
  77. Mallon E, Powell SM. Sorbitan sesquioleate--a potential allergen in leg ulcer patients. Contact Dermatitis 1994;30:180-1 «PMID: 8187526»PubMed
  78. Salim A, Shaw S. Recommendation to include ester gum resin when patch testing patients with leg ulcers. Contact Dermatitis 2001;44:34 «PMID: 11156009»PubMed
  79. Schulze-Dirks A, Frosch PJ. [Contact allergy to dexpanthenol]. Hautarzt 1988;39:375-7 «PMID: 2969879»PubMed
  80. Vincenzi C, Morelli R, Bardazzi F ym. Contact dermatitis from chloramphenicol in a leg ulcer cream. Contact Dermatitis 1991;25:64-5 «PMID: 1834415»PubMed
  81. Malanin G, Jansen CT. Paikallishoito: hoitoaineet, ongelmia, suosituksia. Suom Lääkäril 1990;45:157-60
  82. Smith J. Debridement of diabetic foot ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2002;(3):CD003556 «PMID: 12519603»PubMed
  83. Schultz GS, Sibbald RG, Falanga V ym. Wound bed preparation: a systematic approach to wound management. Wound Repair Regen 2003;11 Suppl 1:S1-28 «PMID: 12654015»PubMed
  84. Piaggesi A, Schipani E, Campi F ym. Conservative surgical approach versus non-surgical management for diabetic neuropathic foot ulcers: a randomized trial. Diabet Med 1998;15:412-7 «PMID: 9609364»PubMed
  85. Attinger CE, Bulan EJ. Débridement. The key initial first step in wound healing. Foot Ankle Clin 2001;6:627-60 «PMID: 12134576»PubMed
  86. Place M, Herber S, Hardesty R. Basic Techniques and Principles in Plastic Surgery. Kirjassa: Aston S, Beasley R, Thorne C (toim.) Grabb and Smith's Plastic Surgery, 5. painos. Philadelphia: Lippincott-Raven, 1997:13-25
  87. Gelfand JM, Hoffstad O, Margolis DJ. Surrogate endpoints for the treatment of venous leg ulcers. J Invest Dermatol 2002;119:1420-5 «PMID: 12485449»PubMed
  88. Patel GK. The role of nutrition in the management of lower extremity wounds. Int J Low Extrem Wounds 2005;4:12-22 «PMID: 15860449»PubMed
  89. Gilliland EL, Nathwani N, Dore CJ ym. Bacterial colonisation of leg ulcers and its effect on the success rate of skin grafting. Ann R Coll Surg Engl 1988;70:105-8 «PMID: 3044237»PubMed
  90. Koljonen V, Patja K, Tukiainen E. Tupakoinnin vaikutukset haavan paranemiseen. Suom Lääkäril 2006;61:3203-8
  91. Chan LK, Withey S, Butler PE. Smoking and wound healing problems in reduction mammaplasty: is the introduction of urine nicotine testing justified? Ann Plast Surg 2006;56:111-5 «PMID: 16432315»PubMed
  92. Oien RF, Håkansson A, Ahnlide I ym. Pinch grafting in hospital and primary care: a cost analysis. J Wound Care 2001;10:164-9 «PMID: 12964324»PubMed
  93. Baumeister S, Dragu A, Jester A ym. [The role of plastic and reconstructive surgery within an interdisciplinary treatment concept for diabetic ulcers of the foot]. Dtsch Med Wochenschr 2004;129:676-80 «PMID: 15026963»PubMed
  94. Attinger CE, Ducic I, Cooper P ym. The role of intrinsic muscle flaps of the foot for bone coverage in foot and ankle defects in diabetic and nondiabetic patients. Plast Reconstr Surg 2002;110:1047-54; discussion 1055-7 «PMID: 12198416»PubMed
  95. Parhaan hoitokäytännön periaatteet: Kivun minimointi haavanhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Konsensusdokumentti, Lontoo: MEP Ltd 2004. Haava 2004:7:18-25
  96. Vainio, Anneli. Voiko kipua mitata? Saatavilla Internetissä: http://www.terveyskirjasto.fi
  97. Guilhou JJ, Dereure O, Marzin L ym. Efficacy of Daflon 500 mg in venous leg ulcer healing: a double-blind, randomized, controlled versus placebo trial in 107 patients. Angiology 1997;48:77-85 «PMID: 8995348»PubMed
  98. Traissac B, Traissac LM, Traissac T. Reeducation in the treatment of veino-lymphatic insufficiency and its complications. Phlebologie - Annales Vasculaires 1997;3:399-403
  99. Flemming K, Cullum N. Laser therapy for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2000;(1):CD001182 «PMID: 10796615»PubMed
  100. Aziz Z, Cullum N, Flemming K. Electromagnetic therapy for treating venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2013;(2):CD002933 «PMID: 23450536»PubMed
  101. Flemming K, Cullum N. Therapeutic ultrasound for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2000;(4):CD001180 «PMID: 11034703»PubMed
  102. Liikunta (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  103. Wild T, Rahbarnia A, Kellner M ym. Basics in nutrition and wound healing. Nutrition 2010;26:862-6 «PMID: 20692599»PubMed
  104. Legendre C, Debure C, Meaume S ym. Impact of protein deficiency on venous ulcer healing. J Vasc Surg 2008;48:688-93 «PMID: 18579333»PubMed
  105. Wissing U, Ek AC, Unosson M. A follow-up study of ulcer healing, nutrition, and life-situation in elderly patients with leg ulcers. J Nutr Health Aging 2001;5:37-42 «PMID: 11250668»PubMed
  106. Elia M. Guidelines for Detection and Management of Malnutrition. Malnutrition Advisory Group (MAG), Standing Committee of BABEN, Maidenhead. 2000
  107. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2010. Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Edita. Helsinki 2010. WWW.ravitsemusneuvottelukunta.fi
  108. Association for the Advancement of Wound Care (AAWC). Association for the Advancement of Wound Care guideline of pressure ulcer guidelines. Malvern (PA): Association for the Advancement of Wound Care (AAWC); 2010. 14 p
  109. Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  110. O'Meara S, Cullum N, Majid M ym. Systematic reviews of wound care management: (3) antimicrobial agents for chronic wounds; (4) diabetic foot ulceration. Health Technol Assess 2000;4:1-237 «PMID: 11074391»PubMed
  111. Lipsky BA, Berendt AR, Embil J ym. Diagnosing and treating diabetic foot infections. Diabetes Metab Res Rev 2004;20 Suppl 1:S56-64 «PMID: 15150816»PubMed
  112. Alinovi A, Bassissi P, Pini M. Systemic administration of antibiotics in the management of venous ulcers. A randomized clinical trial. J Am Acad Dermatol 1986;15:186-91 «PMID: 3528240»PubMed
  113. Eriksson G, Eklund AE, Kallings LO. The clinical significance of bacterial growth in venous leg ulcers. Scand J Infect Dis 1984;16:175-80 «PMID: 6204377»PubMed
  114. Halbert AR, Stacey MC, Rohr JB ym. The effect of bacterial colonization on venous ulcer healing. Australas J Dermatol 1992;33:75-80 «PMID: 1294056»PubMed
  115. Kontiainen S, Rinne E. Bacteria in ulcera crurum. Acta Derm Venereol 1988;68:240-4 «PMID: 2455418»PubMed
  116. Ramelet AA, Perrenoud D. Bacteriology of leg ulcers. Curr Probl Dermatol 1999;27:20-5 «PMID: 10547724»PubMed
  117. Hansson C, Hoborn J, Möller A ym. The microbial flora in venous leg ulcers without clinical signs of infection. Repeated culture using a validated standardised microbiological technique. Acta Derm Venereol 1995;75:24-30 «PMID: 7747531»PubMed
  118. Trengove NJ, Stacey MC, McGechie DF ym. Qualitative bacteriology and leg ulcer healing. J Wound Care 1996;5:277-80 «PMID: 8850916»PubMed
  119. Douglas WS, Simpson NB. Guidelines for the management of chronic venous leg ulceration. Report of a multidisciplinary workshop. British Association of Dermatologists and the Research Unit of the Royal College of Physicians. Br J Dermatol 1995;132:446-52 «PMID: 7718464»PubMed
  120. Madsen SM, Westh H, Danielsen L ym. Bacterial colonization and healing of venous leg ulcers. APMIS 1996;104:895-9 «PMID: 9048868»PubMed
  121. Bjarnsholt T, Kirketerp-Møller K, Jensen PØ ym. Why chronic wounds will not heal: a novel hypothesis. Wound Repair Regen 2008;16:2-10 «PMID: 18211573»PubMed
  122. Singh V, Barbul A. Bacterial biofilms in wounds. Wound Rep Reg 2008;16:1
  123. Wiström J, Lindholm C, Melhus A ym. [Infections and treatment of chronic leg ulcers: the use of antibiotics is too excessive, restrictive prescription is recommended]. Lakartidningen 1999;96:42-6 «PMID: 9951248»PubMed
  124. Cox NH. Management of lower leg cellulitis. Clin Med 2002;2:23-7 «PMID: 11871634»PubMed
  125. Valeriano-Marcet J, Carter JD, Vasey FB. Soft tissue disease. Rheum Dis Clin North Am 2003;29:77-88, vi «PMID: 12635501»PubMed
  126. Dupuy A, Benchikhi H, Roujeau JC ym. Risk factors for erysipelas of the leg (cellulitis): case-control study. BMJ 1999;318:1591-4 «PMID: 10364117»PubMed
  127. Björnsdóttir S, Gottfredsson M, Thórisdóttir AS ym. Risk factors for acute cellulitis of the lower limb: a prospective case-control study. Clin Infect Dis 2005;41:1416-22 «PMID: 16231251»PubMed PubMed
  128. Brem H, Kirsner RS, Falanga V. Protocol for the successful treatment of venous ulcers. Am J Surg 2004;188:1-8 «PMID: 15223495»PubMed
  129. Carlson P, Koskela M. Bakteriologinen diagnostiikka. Kirjassa: Mikrobiologia ja infektiosairaudet. Kirja II. Huovinen P, Meri S, Peltola H ym (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003:20-35
  130. Simon DA, Dix FP, McCollum CN. Management of venous leg ulcers. Br Med J 2004;328:1358-62
  131. Weingarten MS. State-of-the-art treatment of chronic venous disease. Clin Infect Dis 2001;32:949-54 «PMID: 11247717»PubMed
  132. New Zealand Guidelines Group, the Royal New Zealand College of General Practitioners and the College of Nurses, Aotearoa. Care of people with chronic leg ulcers. An evidence based guideline. Auckland 1999
  133. Swartz MN. Clinical practice. Cellulitis. N Engl J Med 2004;350:904-12 «PMID: 14985488»PubMed
  134. Martin SJ, Zeigler DG. The use of fluoroquinolones in the treatment of skin infections. Expert Opin Pharmacother 2004;5:237-46 «PMID: 14996621»PubMed
  135. Ihon bakteeri-infektiot (online). Käypä hoito -suositus . Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010. Saatavilla Internetissä: http://www.kaypahoito.fi
  136. Dilemmas when managing cellulitis. Drug Ther Bull 2003;41:43-6 «PMID: 12848099»PubMed
  137. Morris A. Cellulitis and erysipelas. Clin Evid 2003;9:1878-83 «PMID: 15555181»PubMed
  138. Thurtle OA, Cawley MI. The frequency of leg ulceration in rheumatoid arthritis: a survey. J Rheumatol 1983;10:507-9 «PMID: 6887178»PubMed
  139. Shanmugam VK, DeMaria DM, Attinger CE. Lower extremity ulcers in rheumatoid arthritis: features and response to immunosuppression. Clin Rheumatol 2011;30:849-53 «PMID: 21340497»PubMed
  140. Bartels C, Bell C, Rosenthal A ym. Decline in rheumatoid vasculitis prevalence among US veterans: a retrospective cross-sectional study. Arthritis Rheum 2009;60:2553-7 «PMID: 19714622»PubMed
  141. Öien RF ym. Leg ulcers in patients with rheumatoid arthritis – a prospective study of aetiology, wound healing and pain reduction after pinch grafting. Rheumatology 2001;40:816-20
  142. Seitz CS, Berens N, Bröcker EB ym. Leg ulceration in rheumatoid arthritis--an underreported multicausal complication with considerable morbidity: analysis of thirty-six patients and review of the literature. Dermatology 2010;220:268-73 «PMID: 20332595»PubMed
  143. Firth J, Hale C, Helliwell P ym. The prevalence of foot ulceration in patients with rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:200-5 «PMID: 18240257»PubMed
  144. Sayah A, English JC 3rd. Rheumatoid arthritis: a review of the cutaneous manifestations. J Am Acad Dermatol 2005;53:191-209; quiz 210-2 «PMID: 16021111»PubMed
  145. Hata T, Kavanaugh A. Rheumatoid arthritis in dermatology. Clinics in Dermatology 2006;24: 430-7
  146. Gullick NJ, Scott DL. Co-morbidities in established rheumatoid arthritis. Best Pract Res Clin Rheumatol 2011;25:469-83 «PMID: 22137918»PubMed
  147. Jaakkola JI, Mann RA. A review of rheumatoid arthritis affecting the foot and ankle. Foot Ankle Int 2004;25:866-74 «PMID: 15680099»PubMed
  148. Trieb K. Management of the foot in rheumatoid arthritis. J Bone Joint Surg Br 2005;87:1171-7 «PMID: 16129737»PubMed
  149. Farrow SJ ym. Interventions for foot disease in rheumatoid arthritis: a systematic review. Arthritis Rheum 2005;53:593-602
  150. Callen JP. Pyoderma gangrenosum. Lancet 1998;351:581-5 «PMID: 9492798»PubMed
  151. Kostiainen M, Snellman E, Vaalasti A ym. [Pyoderma gangrenosum--a less well known ulcerous skin disease]. Duodecim 2002;118:1033-7 «PMID: 12237998»PubMed
  152. Weenig RH, Davis MD, Dahl PR ym. Skin ulcers misdiagnosed as pyoderma gangrenosum. N Engl J Med 2002;347:1412-8 «PMID: 12409543»PubMed
  153. Hughes AP, Jackson JM, Callen JP. Clinical features and treatment of peristomal pyoderma gangrenosum. JAMA 2000;284:1546-8 «PMID: 11000649»PubMed
  154. Kariniemi AL. Ihokoepala - milloin, mistä ja miten. Suom Lääkäril 2000;55:2533-6
  155. Beale RJ, Gough MJ. Treatment options for primary varicose veins--a review. Eur J Vasc Endovasc Surg 2005;30:83-95 «PMID: 15933989»PubMed
  156. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:5. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2005 «http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3557.pdf»7
  157. van Dongen CJ, Prandoni P, Frulla M ym. Relation between quality of anticoagulant treatment and the development of the postthrombotic syndrome. J Thromb Haemost 2005;3:939-42 «PMID: 15869588»PubMed
  158. Kanaan AO, Lepage JE, Djazayeri S ym. Evaluating the Role of Compression Stockings in Preventing Post thrombotic Syndrome: A Review of the Literature. Thrombosis 2012;2012:694851 «PMID: 22315680»PubMed
  159. Kahn SR, Shrier I, Kearon C. Physical activity in patients with deep venous thrombosis: a systematic review. Thromb Res 2008;122:763-73 «PMID: 18078981»PubMed
  160. Kahn SR, Partsch H, Vedantham S ym. Definition of post-thrombotic syndrome of the leg for use in clinical investigations: a recommendation for standardization. J Thromb Haemost 2009;7:879-83 «PMID: 19175497»PubMed
  161. Henke PK, Comerota AJ. An update on etiology, prevention, and therapy of postthrombotic syndrome. J Vasc Surg 2011;53:500-9 «PMID: 21129900»PubMed
  162. Enden T, Haig Y, Kløw NE ym. Long-term outcome after additional catheter-directed thrombolysis versus standard treatment for acute iliofemoral deep vein thrombosis (the CaVenT study): a randomised controlled trial. Lancet 2012;379:31-8 «PMID: 22172244»PubMed
  163. Lihavuus (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  164. Marangoni O, Melato M. Surgical cleansing of varicose ulcers of the leg using a CO2 laser with rotating mirror scanner. J Clin Laser Med Surg 1998;16:181-4 «PMID: 9743657»PubMed
  165. Sherman RA. Maggot therapy for treating diabetic foot ulcers unresponsive to conventional therapy. Diabetes Care 2003;26:446-51 «PMID: 12547878»PubMed
  166. Wayman J, Nirojogi V, Walker A ym. The cost effectiveness of larval therapy in venous ulcers. J Tissue Viability 2000;10:91-4 «PMID: 11299572»PubMed
  167. Iivanainen A, Seppänen S (toim). Vulnus Fennica. Edita Publishing Oy, Helsinki 2006
  168. Barbaud A, Collet E, Le Coz CJ ym. Contact allergy in chronic leg ulcers: results of a multicentre study carried out in 423 patients and proposal for an updated series of patch tests. Contact Dermatitis 2009;60:279-87 «PMID: 19397620»PubMed
  169. Barwell JR, Davies CE, Deacon J ym. Comparison of surgery and compression with compression alone in chronic venous ulceration (ESCHAR study): randomised controlled trial. Lancet 2004;363:1854-9 «PMID: 15183623»PubMed
  170. Belcaro G, Nicolaides AN, Ricci A ym. External femoral vein valvuloplasty with limited anterior plication (LAP): a 10-year randomized, follow-up study. Angiology 1999;50:531-6 «PMID: 10431992»PubMed
  171. Bizer LS, Ramos S, Weiss PR. A prospective randomized double blind study of perioperative antibiotic use in the grafting of ulcers of the lower extremity. Surg Gynecol Obstet 1992;175:113-4 «PMID: 1636133»PubMed
  172. Bradley M, Cullum N, Nelson EA ym. Systematic reviews of wound care management: (2). Dressings and topical agents used in the healing of chronic wounds. Health Technol Assess 1999;3:1-35 «PMID: 10683589»PubMed
  173. Briggs M, Nelson EA, Martyn-St James M. Topical agents or dressings for pain in venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2012;(11):CD001177 «PMID: 23152206»PubMed
  174. Darke SG, Vetrivel S, Foy DM ym. A comparison of duplex scanning and continuous wave Doppler in the assessment of primary and uncomplicated varicose veins. Eur J Vasc Endovasc Surg 1997;14:457-61 «PMID: 9467520»PubMed
  175. Daróczy J. Quality control in chronic wound management: the role of local povidone-iodine (Betadine) therapy. Dermatology 2006;212 Suppl 1:82-7
  176. Davies CE, Hill KE, Newcombe RG ym. A prospective study of the microbiology of chronic venous leg ulcers to reevaluate the clinical predictive value of tissue biopsies and swabs. Wound Repair Regen 2007;15:17-22 «PMID: 17244315»PubMed
  177. De Maeseneer M, Pichot O, Cavezzi A ym. Duplex ultrasound investigation of the veins of the lower limbs after treatment for varicose veins - UIP consensus document. Eur J Vasc Endovasc Surg 2011;42:89-102 «PMID: 21530331»PubMed
  178. Gloviczki P, Gloviczki ML. Evidence on efficacy of treatments of venous ulcers and on prevention of ulcer recurrence. Perspect Vasc Surg Endovasc Ther 2009;21:259-68 «PMID: 20628101»PubMed
  179. Gohel MS, Barwell JR, Earnshaw JJ ym. Randomized clinical trial of compression plus surgery versus compression alone in chronic venous ulceration (ESCHAR study)--haemodynamic and anatomical changes. Br J Surg 2005;92:291-7 «PMID: 15584055»PubMed
  180. Gohel MS, Barwell JR, Taylor M ym. Long term results of compression therapy alone versus compression plus surgery in chronic venous ulceration (ESCHAR): randomised controlled trial. BMJ 2007;335:83 «PMID: 17545185»PubMed
  181. Guest M, Smith JJ, Tripuraneni G ym. Randomized clinical trial of varicose vein surgery with compression versus compression alone for the treatment of venous ulceration. Phlebology 2003;18:130-6
  182. Hammarlund C, Sundberg T. Hyperbaric oxygen reduced size of chronic leg ulcers: a randomized double-blind study. Plast Reconstr Surg 1994;93:829-33; discussion 834 «PMID: 8134442»PubMed
  183. Huovinen S, Kotilainen P, Järvinen H ym. Comparison of ciprofloxacin or trimethoprim therapy for venous leg ulcers: results of a pilot study. J Am Acad Dermatol 1994;31:279-81 «PMID: 8040418»PubMed
  184. Høgsberg T, Bjarnsholt T, Thomsen JS ym. Success rate of split-thickness skin grafting of chronic venous leg ulcers depends on the presence of Pseudomonas aeruginosa: a retrospective study. PLoS One 2011;6:e20492
  185. Jachertz G, Stappler T, Do DD ym. The pole-pressure test: an easy alternative in patients with ischemic legs and incompressible arteries. Vasa 2000;29:59-61 «PMID: 10731890»PubMed
  186. Jankicevic J, Vesic S, Vukicevic J ym. Contact sensitivity in patients with venous leg ulcers in Serbia: comparison with contact dermatitis patients and relationship to ulcer duration. Contact Dermatitis 2008;58:32-6 «PMID: 18154556»PubMed
  187. Jankunas V, Bagdonas R, Samsanavicius D, Rimdeika R. An analysis of the effectiveness of skin grafting to treat chronic venous leg ulcers. Wounds Compend Clin Res Pract 2007;19 (5):128-37
  188. Jones JE, Nelson EA. Skin grafting for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2005;(1):CD001737 «PMID: 15674883»PubMed
  189. Jull AB, Arroll B, Parag V ym. Pentoxifylline for treating venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2012;(12):CD001733 «PMID: 23235582»PubMed
  190. Jull AB, Walker N, Deshpande S. Honey as a topical treatment for wounds. Cochrane Database Syst Rev 2013;(2):CD005083 «PMID: 23450557»PubMed
  191. Kaur S, Pawar M, Banerjee N ym. Evaluation of the efficacy of hyperbaric oxygen therapy in the management of chronic nonhealing ulcer and role of periwound transcutaneous oximetry as a predictor of wound healing response: A randomized prospective controlled trial. J Anaesthesiol Clin Pharmacol 2012;28:70-5 «PMID: 22345950»PubMed
  192. Kranke P, Bennett MH, Martyn-St James M ym. Hyperbaric oxygen therapy for chronic wounds. Cochrane Database Syst Rev 2012;(4):CD004123 «PMID: 22513920»PubMed
  193. Kumar S, Samraj K, Nirujogi V ym. Intermittent pneumatic compression as an adjuvant therapy in venous ulcer disease. J Tissue Viability 2002;12:42-4, 46, 48 passim «PMID: 12001325»PubMed
  194. Lehtola A, Oinonen A, Sugano N ym. Deep venous reconstructions: long-term outcome in patients with primary or post-thrombotic deep venous incompetence. Eur J Vasc Endovasc Surg 2008;35:487-93 «PMID: 17983771»PubMed
  195. Makarova NP, Lurie F, Hmelniker SM. Does surgical correction of the superficial femoral vein valve change the course of varicose disease? J Vasc Surg 2001;33:361-8 «PMID: 11174790»PubMed
  196. Makris SA, Karkos CD, Awad S ym. An "all-comers" venous duplex scan policy for patients with lower limb varicose veins attending a one-stop vascular clinic: is it justified? Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32:718-24 «PMID: 16798025»PubMed
  197. Margolis DJ, Berlin JA, Strom BL. Which venous leg ulcers will heal with limb compression bandages? Am J Med 2000;109:15-9 «PMID: 10936473»PubMed
  198. Marston WA, Carlin RE, Passman MA ym. Healing rates and cost efficacy of outpatient compression treatment for leg ulcers associated with venous insufficiency. J Vasc Surg 1999;30:491-8 «PMID: 10477642»PubMed
  199. Masuda EM, Kistner RL. Long-term results of venous valve reconstruction: a four- to twenty-one-year follow-up. J Vasc Surg 1994;19:391-403 «PMID: 8126852»PubMed
  200. Mercer KG, Scott DJ, Berridge DC. Preoperative duplex imaging is required before all operations for primary varicose veins. Br J Surg 1998;85:1495-7 «PMID: 9823909»PubMed
  201. Milic DJ, Zivic SS, Bogdanovic DC ym. Risk factors related to the failure of venous leg ulcers to heal with compression treatment. J Vasc Surg 2009;49:1242-7 «PMID: 19233601»PubMed
  202. Miller CN, Carville K, Newall N ym. Assessing bacterial burden in wounds: comparing clinical observation and wound swabs. Int Wound J 2011;8:45-55 «PMID: 21078131»PubMed
  203. Moffatt CJ, Doherty DC, Smithdale R ym. Clinical predictors of leg ulcer healing. Br J Dermatol 2010;162:51-8 «PMID: 19785616»PubMed
  204. Moher D, Hopewell S, Schulz KF ym. CONSORT 2010 explanation and elaboration: updated guidelines for reporting parallel group randomised trials. BMJ 2010;340:c869 «PMID: 20332511»PubMed
  205. Morias J, Peremans W, Campaert H ym. Levamisole treatment in ulcus cruris. A double-blind placebo-controlled study. Arzneimittelforschung 1979;29:1050-2 «PMID: 387047»PubMed
  206. Neglén P. Invited commentary. J Vasc Surg 2006;44:571
  207. Nelson EA, Bell-Syer SE. Compression for preventing recurrence of venous ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD002303 «PMID: 22895929»PubMed
  208. Nelson EA, Bradley MD. Dressings and topical agents for arterial leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD001836 «PMID: 17253465»PubMed
  209. Nelson EA, Mani R, Thomas K ym. Intermittent pneumatic compression for treating venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD001899 «PMID: 21328252»PubMed
  210. O'Donnell TF Jr. The present status of surgery of the superficial venous system in the management of venous ulcer and the evidence for the role of perforator interruption. J Vasc Surg 2008;48:1044-52 «PMID: 18992425»PubMed
  211. Oien RF, Håkansson A, Hansen BU ym. Pinch grafting of chronic leg ulcers in primary care: fourteen years' experience. Acta Derm Venereol 2002;82:275-8 «PMID: 12361132»PubMed
  212. O'Meara S, Cullum N, Nelson EA ym. Compression for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2012;(11):CD000265 «PMID: 23152202»PubMed
  213. O'Meara S, Martyn-St James M. Alginate dressings for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD010182 «PMID: 23633381»PubMed
  214. O'Meara S, Martyn-St James M. Foam dressings for venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2013;5:CD009907 «PMID: 23728697»PubMed
  215. Palfreyman SJ, Nelson EA, Lochiel R ym. Dressings for healing venous leg ulcers. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD001103 «PMID: 16855958»PubMed
  216. Paraskevas N, Ayari R, Malikov S ym. 'Pole test' measurements in critical leg ischaemia. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31:253-7 «PMID: 16297645»PubMed
  217. Puonti H, Asko-Seljavaara S. Excision and skin grafting of leg ulcers. Ann Chir Gynaecol 1998;87:219-23 «PMID: 9825067»PubMed
  218. Raju S, Fredericks RK, Neglèn PN ym. Durability of venous valve reconstruction techniques for "primary" and postthrombotic reflux. J Vasc Surg 1996;23:357-66; discussion 366-7 «PMID: 8637114»PubMed
  219. Raju S, Neglén P, Doolittle J ym. Axillary vein transfer in trabeculated postthrombotic veins. J Vasc Surg 1999;29:1050-62; discussion 1062-4 «PMID: 10359939»PubMed
  220. Rautio T, Perälä J, Biancari F ym. Accuracy of hand-held Doppler in planning the operation for primary varicose veins. Eur J Vasc Endovasc Surg 2002;24:450-5 «PMID: 12435347»PubMed
  221. Rosales A, Jørgensen JJ, Slagsvold CE ym. Venous valve reconstruction in patients with secondary chronic venous insufficiency. Eur J Vasc Endovasc Surg 2008;36:466-72 «PMID: 18675560»PubMed
  222. Rosales A, Slagsvold CE, Kroese AJ ym. External venous valve plasty (EVVP) in patients with primary chronic venous insufficiency (PCVI). Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;32:570-6 «PMID: 16919978»PubMed
  223. Salman A, Fligelstone LJ, Wright IA, Lane IF. Hand-held bidirectional Doppler versus colour duplex scanning in the preoperative assessment of varicose veins. J Vasc Invest 1995;4:183-6
  224. Schmeller W, Gaber Y, Gehl HB. Shave therapy is a simple, effective treatment of persistent venous leg ulcers. J Am Acad Dermatol 1998;39:232-8 «PMID: 9704835»PubMed
  225. Schulz KF, Altman DG, Moher D ym. CONSORT 2010 statement: updated guidelines for reporting parallel group randomised trials. BMJ 2010;340:c332 «PMID: 20332509»PubMed
  226. Smart V, Alavi A, Coutts P ym. Contact allergens in persons with leg ulcers: a Canadian study in contact sensitization. Int J Low Extrem Wounds 2008;7:120-5 «PMID: 18757387»PubMed
  227. Smith FC, Shearman CP, Simms MH ym. Falsely elevated ankle pressures in severe leg ischaemia: the pole test--an alternative approach. Eur J Vasc Surg 1994;8:408-12 «PMID: 8088390»PubMed
  228. Suissa D, Danino A, Nikolis A. Negative-pressure therapy versus standard wound care: a meta-analysis of randomized trials. Plast Reconstr Surg 2011;128:498e-503e «PMID: 22030509»PubMed
  229. Ubbink DT, Westerbos SJ, Evans D ym. Topical negative pressure for treating chronic wounds. Cochrane Database Syst Rev 2008;(3):CD001898 «PMID: 18646080»PubMed
  230. Valtonen V, Karppinen L, Kariniemi AL. A comparative study of ciprofloxacin and conventional therapy in the treatment of patients with chronic lower leg ulcers infected with Pseudomonas aeruginosa or other gram-negative rods. Scand J Infect Dis Suppl 1989;60:79-83 «PMID: 2547245»PubMed
  231. van Gent WB, Hop WC, van Praag MC ym. Conservative versus surgical treatment of venous leg ulcers: a prospective, randomized, multicenter trial. J Vasc Surg 2006;44:563-71 «PMID: 16950434»PubMed
  232. Warburg FE, Danielsen L, Madsen SM ym. Vein surgery with or without skin grafting versus conservative treatment for leg ulcers. A randomized prospective study. Acta Derm Venereol 1994;74:307-9
  233. Vuerstaek JD, Vainas T, Wuite J ym. State-of-the-art treatment of chronic leg ulcers: A randomized controlled trial comparing vacuum-assisted closure (V.A.C.) with modern wound dressings. J Vasc Surg 2006;44:1029-37; discussion 1038
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko