KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Parkinsonin tauti
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2017-04-10   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kuntoutus, Neurologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Parkinsonin tauti

Käypä hoito
10.4.2017
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Parkinsonin taudin diagnoosi perustuu ensisijaisesti kliiniseen tutkimukseen.
  • Parantavaa tai taudin etenemisen estävää hoitoa ei tunneta. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on oireiden lievittäminen ja toimintakyvyn parantaminen.
  • Nuorempien (alle 60–65-vuotiaiden) ja lieväoireisten potilaiden oireita lievittävä hoito suositellaan aloitettavaksi dopamiiniagonistilla tai monoamiinioksidaasi B:n (MAO-B) estäjällä. Tätä vanhemmilla potilailla lääkitys voidaan aloittaa myös levodopalla.
  • Hoito voidaan nuoremmillakin potilailla aloittaa suoraan levodopalla, jos potilas on monisairas tai vaikeaoireinen tai hänellä esiintyy kognitiivisia tai psyykkisiä oireita. Lopulta kaikki potilaat tarvitsevat levodopahoitoa.
  • Keskivaiheen taudin hoidossa levodopan ohella hyödyllisiä lääkkeitä ovat dopamiiniagonistit, katekolioksimetyylitransferaasin (COMT) estäjä, apomorfiini-injektiot ja mahdollisesti myös MAO-B:n estäjät.
  • Edenneessä taudissa syväaivostimulaatiolla (DBS), duodenaalisella levodopainfuusiolla ja apomorfiini-infuusiolla voidaan auttaa potilaita, joilla esiintyy asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta vaikeita tilanvaihteluita ja lääkityksen aiheuttamia häiritseviä tahattomia liikkeitä.
  • Omatoimiseen liikuntaan tulisi ohjata heti diagnoosin varmistuttua.
  • Kuntoutuksella voidaan parantaa kävelynopeutta, askelpituutta ja tasapainon hallintaa, vähentää kaatumisia ja parantaa puheäänen voimakkuutta. Etenevässä sairaudessa kuntoutuksen tulos ei ole pysyvä vaan harjoittelua tulee toistaa toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Tavoitteet

  • Tämän suosituksen tavoitteena on
    • esittää näyttöön perustuva suositus diagnostiikasta, hoidon aiheista, hoitomenetelmien valinnasta, lääkkeiden käytöstä ja kuntoutuksesta
    • yhtenäistää hoitokäytäntöjä.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu Parkinsonin tautia sairastavia potilaita hoitaville perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreille sekä muulle hoitohenkilöstölle.

Määritelmä ja oireet

  • Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka motoriset oireet johtuvat substantia nigran dopamiinihermosolujen tuhoutumisesta ja siten striatumiin kulkevan dopamiiniradan toiminnan häiriintymisestä.
  • Hermosoluja tuhoutuu myös ääreishermostossa, muiden välittäjäainejärjestelmien alueelta ja laajemmin aivorungossa, autonomisessa hermostossa sekä subkortikaalisissa ja kortikaalisissa rakenteissa, mikä aiheuttaa taudin ei-motoriset oireet.
  • Tässä suosituksessa
    • varhaisvaiheen taudilla tarkoitetaan lieväoireista tautia, johon ei liity tilanvaihteluita tai dyskinesioita
    • keskivaiheen taudilla tarkoitetaan vaihetta, jolloin tilanvaihteluita tai dyskinesioita on kehittynyt ja käytössä on levodopavalmiste
    • edenneellä taudilla tarkoitetaan vaihetta, jolloin tilanvaihtelut tai dyskinesiat ovat hankalia optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta ja kajoavat hoidot tulevat kyseeseen.

Oireet

  • Taudin keskeisinä motorisina oireina esiintyy bradykinesiaa, rigiditeettiä, lepovapinaa ja tasapaino-ongelmia.
  • Motoriset oireet alkavat yleensä epäsymmetrisesti ja etenevät hitaasti. Tavallisin havaittu alkuoire on käden tai sormien lepovapina.
  • Parkinsonin taudin kaltaisia motorisia oireita (parkinsonismi) esiintyy myös muissa sairauksissa ja käytettäessä dopamiinireseptoreita salpaavia lääkkeitä (psykoosilääkkeet).
  • Ei-motorisista oireista tavallisia ovat depressio, kognitiiviset muutokset, harhat, lääkitykseen liittyvät impulsiivis-kompulsiiviset häiriöt, virtsarakon toimintahäiriöt ja muut autonomisen hermoston häiriöt, unihäiriöt sekä hajuaistin heikkeneminen.
  • Lisäksi monilla potilailla esiintyy muun muassa ahdistuneisuutta ja kipuja.

Oireiden eteneminen

Diagnostiikka

Geenitestit Parkinsonin taudin diagnostiikassa

Motoristen oireiden hoito

  • Lääkehoidon aloittamisen optimaalista ajankohtaa ei ole riittävästi tutkittu, eikä varmaa osoitusta minkään lääkkeen neuroprotektiivisesta luonteesta ole.
  • Lääkehoito aloitetaan, jos oireista on potilaalle itselleen haittaa.

Varhaisvaiheen lääkehoito

Dopamiiniagonistit

Levodopa

MAO-B:n estäjät

Antikolinergit

Amantadiini

Keskivaiheen lääkehoito

Annosvasteen hiipuminen ja "on-off"-vaihtelut

Nopeat "on-off"-vaihtelut

Dyskinesiat eli tahattomat liikkeet

Edenneen taudin hoito

Edenneen Parkinsonin taudin leikkaushoito

Kohdetumakkeet

Syväaivostimulaatiohoidon yleiset edellytykset

Käyttöaiheet edenneessä Parkinsonin taudissa

Vasta-aiheet

Leikkauskelpoisuustutkimukset

Postoperatiivinen stimulaattorin ja lääkityksen säätäminen

  • DBS:n säätöihin perehtynyt kliinikko, yleensä neurologi, vastaa postoperatiivisesta stimulaattorin säätämisestä ja lääkehoidon muutoksista ainakin ensimmäisten 6 kuukauden aikana «Bronstein JM, Tagliati M, Alterman RL ym. Deep brain stimulation for Parkinson disease: an expert consensus and review of key issues. Arch Neurol 2011;68:165 »68.
  • Säätöjä joudutaan tekemään useita kertoja operaation jälkeisenä aikana muun muassa mikroleesiovaikutuksen takia.
  • Säätökerroilla haetaan optimiasetuksia ja muutetaan samanaikaisesti lääkitystä. Säädöt tehdään esimerkiksi 1, 3 ja 6 kuukautta operaation jälkeen, jolloin haetaan muun muassa optimikontaktit, -taajuus ja -virta «Bronstein JM, Tagliati M, Alterman RL ym. Deep brain stimulation for Parkinson disease: an expert consensus and review of key issues. Arch Neurol 2011;68:165 »68. Sen jälkeen DBS:n säätöihin puututaan vain tarvittaessa.
  • STN:n DBS:n säädöillä voidaan usein pienentää olennaisesti potilaan käyttämää levodopa-annosta toisin kuin GPi:n DBS:n säädöillä. Annoksen pienennys on yksilöllinen ja vaihtelee suuresti (20–100 %). Potilaalle jätetään lisäksi yleensä dopamiiniagonisti- ja MAO-B:n estäjälääkitykset. Yksittäisissä tapauksissa levodopalääkitys on voitu lopettaa.
  • Taudin edetessä potilas joutuu tavallisesti aloittamaan uudelleen levodopan tai suurentamaan sen annosta.
  • Motoristen oireiden edetessä uusi stimulaattorin säätö voi joissain tapauksissa lievittää motorisia oireita.
  • Generaattori ehtyy tavallisesti 3–5 vuodessa, minkä jälkeen on asennettava uusi virtalähde.
    • Generaattorin jännitteen pienenemistä pitäisi seurata säännöllisesti. Potilaan oman säätölaitteen ilmoitus ennakoi generaattorin ehtymistä.
    • Virtalähteen ehtyessä otetaan yhteys neurokirurgian klinikkaan generaattorin vaihtamiseksi.
  • Jos potilaan generaattorin virrankulutus on suuri ja hän hallitsee säätölaitteensa käytön, hänelle voidaan vaihtaa ladattava generaattori, jonka elinkaari on jopa 9 vuotta. Tällöin vältytään lukuisilta virtalähteen vaihdoilta ja samalla infektioriski vaihdon takia pienenee.

STN- vs. GPi-stimulaatio

Komplikaatiot

Laitteeseen liittyvät

VIM-DBS

Ablatiiviset toimenpiteet: talamotomia ja pallidotomia

Jatkuva levodopainfuusio

Käyttöaiheet

Levodopainfuusion vasta-aiheet

Levodopainfuusiohoidon testaus

  • Epäselvissä tapauksissa potilaalle kannattaa ensin tehdä pelkkä levodopatesti. Ks. lisätietoa aiheesta «Levodopa-testin suoritus»3.
  • Negatiivinen levodopatesti sulkee käytännössä pois levodopainfuusiohoidon, ja tulos voi viitata Parkinson plus -oireyhtymään.
  • Varsinainen hoitovaste testataan pääsääntöisesti sairaalaoloissa laittamalla potilaalle nenä-suoliletku (joko läpivalaisussa tai gastroskopian avulla) siten, että letkun kärki on Treitzin ligamentin distaalipuolella. Nenä-suoliletkun kautta infusoidaan jatkuva levodopageeli ohutsuoleen ulkoisen pumpun avulla.
    • Nenä-suoliletkun avulla tehty testaus voidaan joissain tapauksissa ohittaa (esim. potilaalla ei ole merkittävää kognitiivisen tason laskua), jolloin potilaalle voidaan laittaa suoraan PEG-letku. Tällöin suositellaan, että potilaalle tehdään edeltävästi levodopatesti.
  • Infuusioannos jaetaan 3 osaan – aamu-, ylläpito- ja mahdollisiin ylimääräisiin annoksiin – ja se lasketaan potilaan käyttämästä tablettihoidosta ottamalla huomioon levodopan lisäksi MAO-B:n estäjien, dopamiiniagonistien ja COMT:n estäjän vaikutus (ks. lisätietoa aiheesta Parkinson-lääkkeiden muuntokaavio «Levodopan (LD) annosekvivalenssit ( LED) Parkinson-lääkkeille»6).
  • Nenä-suoliletkutestaus kestää yleensä noin 5–7 vuorokautta, ja se tehdään sairaalaoloissa (potilas voi olla osan aikaa kotona). Seurantalomakkeen täyttäminen on suositeltava tilanvaihtelujen ja dyskinesioiden muutoksen arvioimiseksi.
  • Jos vaste on positiivinen, nenäsuoliletku poistetaan ja sen tilalle laitetaan PEG-letku.
  • Pumpun käyttö opetetaan sairaalassa potilaalle tai hänen omaiselleen.
  • Hoidossa pyritään monoterapiaan, mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi dopamiiniagonistin tai COMT:n estäjän käyttöä voidaan jatkaa, jos potilas kokee saavansa siitä selvää hyötyä.
  • Infuusiota annetaan yleensä päivällä 16 tunnin ajan. Yöksi otetaan tablettimuotoinen pitkävaikutteinen levodopa.
  • Tarvittaessa voidaan käyttää 24 tunnin infuusiota. Tällöin yöinfuusion määrä on noin 50–60 % päiväinfuusion määrästä.

Komplikaatiot

Seuranta

Apomorfiini-infuusio

  • Hoito on tullut lääkekorvattavuuden piiriin 4/2017.
  • Infuusio annetaan subkutaanisesti ulkoisen pumpun avulla.

Käyttöaiheet

  • Käyttöaiheet ovat
    • edennyt Parkinsonin tauti, johon on edelleen levodopavaste
    • päivittäiset useat ja vaikeat "wearing-off"- tai satunnaiset "off"-vaiheet, joita ei hallita tablettimuotoisella lääkityksellä.
    • apomorfiini-injektioiden (kynä) tarve yli 6–8 kertaa päivässä.

Vasta-aiheet

Testaus

  • Testaus suoritetaan sairaalaoloissa.
  • Hoitopäätöstä tehtäessä on varmistettava, että potilas hallitsee pumpun käytön. Ideaalitilanteessa omainenkin hallitsee pumpun käyttö.

Komplikaatiot

Ei-motoriset oireet

Kognitiiviset ja psykiatriset oireet

Depressio

Dementia

Hallusinaatiot ja psykoosi

Impulsiivis-kompulsiiviset häiriöt

Muut kognitiiviset ja psykiatriset oireet

Autonomisen hermoston oireet

Ortostaattinen hypotensio

Muut autonomisen hermoston oireet

Muut ei-motoriset oireet

Nielemisvaikeudet

Muut ei-motoriset oireet

Erityistapauksia

Akineettinen kriisi

Kuntoutus

Fysioterapia, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus

Kävelyn parantaminen

Tasapainon parantaminen ja kaatumisten estäminen

Päivittäisistä toimista suoriutuminen

Puheterapia

Perusterveydenhuollon osuus diagnostiikassa ja seurannassa

  • Epäily Parkinsonin taudista on aihe neurologille tehtävään lähetteeseen.
  • Diagnoosi, hoidon tarpeen arviointi, hoidon valinta ja hoitovasteen arviointi kuuluvat ensisijaisesti neurologian erikoislääkärille.
  • Hoidon onnistumisen kannalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen joustava tiedonkulku on tärkeää. Sen toteuttamiseksi suositellaan alueellisten hoitoketjujen rakentamista.
  • Ensitieto sairaudesta ja sen kuntoutusmahdollisuuksista sekä sosiaalisen tuen muodoista tulisi antaa jo erikoissairaanhoidossa.
  • Potilaan on hyvä saada tietoa myös vertaistuen mahdollisuuksista (www «http://www.parkinson.fi»3).
  • Työikäisten potilaiden hoito toteutuu parhaiten neurologin ja työterveyslääkärin yhteistyössä.
  • Potilaiden kokonaistilannetta, toimintakykyä, lääkitystä, ravitsemustilaa ja kuntoutustarvetta tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa.
  • Moniammatillisesta kuntoutustyöryhmästä on hyötyä kuntoutusarviossa. Kuntoutustyöryhmän tulisi olla konsultoitavissa erilaisissa Parkinsonin taudin aiheuttamissa oireissa.
  • Jos terveyskeskuslääkärin seurannassa olevan potilaan oireet etenevät nopeasti tai hänelle ilmaantuu taudin pitkäaikaisongelmia, on konsultoitava neurologista erikoissairaanhoitoa.
  • Tautiin liittyy monia ei-motorisia oireita, ja potilas voi hyötyä perusselvitysten jälkeen myös urologin tai psykiatrin konsultaatiosta.
  • Sairauden edenneessä vaiheessa potilas hyötyy myös Parkinson-hoitajan ohjauksesta lääkkeiden oikeassa käytössä.
  • Potilaan muuta lääkehoitoa arvioitaessa on huomioitava
  • Potilaan toimintakyvyn tai kognition heikentyessä on arvioitava ajokyky sekä kotihoidon, apuvälineiden ja muiden tukipalvelujen sekä eläkkeensaajan hoitotuen tai omaishoidon tuen tarve.

Laitospotilaiden hoito

Palliatiivinen hoito

  • Koska Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, palliatiivinen hoito tulisi aloittaa toimintakykyä parantavan hoidon rinnalla jo varhain ja hoitoon liittyvistä toiveista tulisi keskustella jo siinä vaiheessa, kun potilas pystyy vielä ilmaisemaan oman tahtonsa.
    • Hoitotahto on kirjattava esimerkiksi sairauskertomukseen niin, että se on helposti huomioitavissa hoitopäätöksiä tehtäessä.
  • Edennyttä Parkinsonin tautia sairastavat hyötyvät palliatiivisesta hoidosta, johon kuuluu fyysisten ja psyykkisten oireiden hoidon lisäksi sosiaalinen ja potilaan vakaumuksen mukainen hengellinen tuki.
  • Tukea tarvitsevat myös potilaan läheiset.
  • Vaikeaa Parkinsonin tautia sairastavan palliatiivisesta hoidosta on kappale kirjassa Palliatiivinen hoito (2015) www «http://www.oppiportti.fi»5.
  • Ks. myös Käypä hoito -suositus Kuolevan potilaan oireiden hoito «Kuolevan potilaan oireiden hoito»6.

Potilasinformaatio

  • Ohjaus hoidon oikeaan toteutukseen, tieto kuntoutuksesta, apuvälineistä ja sosiaalisen tuen muodoista sekä muiden samaa sairautta potevien tapaaminen hyödyttävät potilaita ja heidän omaisiaan.
  • Potilaille annettu tieto sairaudesta, lääkkeiden käytöstä ja liikunnasta on vähentänyt päivittäisen levodopalääkityksen määrää ja taudin oireita ja lisännyt liikunnan harrastamista «Montgomery EB Jr, Lieberman A, Singh G ym. Patient education and health promotion can be effective in Parkinson's disease: a randomized controlled trial. PROPATH Advisory Board. Am J Med 1994;97:429-3»180.
  • Parkinson-hoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, puheterapeutit, neuropsykologit, sosiaalityöntekijät ja kuntoutusohjaajat voivat antaa yksilöllistä ohjausta potilaalle ja hänen läheisilleen.
  • Ohjausta on mahdollista toteuttaa keskitetysti ensitieto-, kuntoutus- ja sopeutumis-valmennuskursseilla.
  • Potilasjärjestö Suomen Parkinson-liitto ry julkaisee myös Parkinson-postia -nimistä lehteä. Internet-sivuilla «http://www.parkinson.fi/»6 on tietoa taudista, sopeutumisvalmennuksesta ja kuntoutuksesta, potilasoppaita ja tietoa alueyhdistysten toiminnasta sekä muista vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan muodoista.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä

Parkinsonin tauti -suosituksen historiatiedot «Parkinsonin tauti, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»10

Puheenjohtaja:

Eero Pekkonen, dosentti, osastonylilääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Kokoava kirjoittaja:

Sari Atula, LT, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Jäsenet:

Jaana Autere, LT, neurologian erikoislääkäri; KYS Neurokeskus

Johanna Eerola-Rautio, LT, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Valtteri Kaasinen, dosentti, neurologian erikoislääkäri; TYKS:n neurotoimialue

Mikko Kauppinen, LL, neurokirurgian erikoislääkäri; OYS:n neurokirurgian klinikka

Kirsti Martikainen, dosentti, neurologian erikoislääkäri; Suomen Parkinson-liitto

Hanna Ruottinen, dosentti, neurologian erikoislääkäri; TAYS:n neurologian klinikka

Meri Viljamaa, LL, terveyskeskuslääkäri; Ilomantsin terveyskeskus

Sidonnaisuudet

Sari Atula: Luentopalkkio (Novartis, Genzyme, Biogen, TEVA), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Merck, Novartis, Genzyme)

Jaana Autere: Luentopalkkio (Abbvie, Orion Pharma, UCB Pharma oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Abbvie, Allergan, Boehringer-Ingelheim, Lundbeck, Medtronic, Merck Serono, Orion Pharma)

Johanna Eerola-Rautio: Luentopalkkio (Abbvie Oy, Farmasian oppimiskekus)

Valtteri Kaasinen: Apuraha (Suomen Akatemia, Suomen Alkoholitutkimussäätiö, Turun Yliopistosäätiö, Tyks (Erva)), Asiantuntijapalkkio (Abbvie, Lundbeck, Nestle Healthcare, Potilasvahinkolautakunta, Abbvie), Luentopalkkio (Lundbeck, Abbvie, Medtronic, UCB, Roche, Orion Pharma, NordicInfu Care), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Abbvie, Lundbeck, Medtronic)

Mikko Kauppinen: Asiantuntijapalkkio (Medtronic), Luentopalkkio (Boehringer-Ingelheim, Medtronic, Orion), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Medtronic, Orion)

Kirsti Martikainen: Asiantuntijapalkkio (Orion Pharma, Lundbeck, UCB Pharma, Suomen Lääkärilehti), Luentopalkkio (Orion Pharma, Boehringer-Ingelheim, UCB Pharma), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (NordicInfu Care)

Eero Pekkonen: Apuraha (Medtronic), Asiantuntijapalkkio (Abbvie, Abbvie, Britannia Pharmaceuticals Ltd, Nestle Ltd, Lääkevakuutuskeskus, NordicInfu Care), Työsuhde (Potilasvakuutuskeskus), Luentopalkkio (Abbvie, Medtronic, NordicInfu Care, Orion, UCB)

Hanna Ruottinen: Asiantuntijapalkkio (Abbvie), Luentopalkkio (Abbvie), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck, Medtronic, Orion Pharma)

Meri Viljamaa: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Parkinsonin tauti (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»7

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Suchowersky O, Reich S, Perlmutter J ym. Practice Parameter: diagnosis and prognosis of new onset Parkinson disease (an evidence-based review): report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2006;66:968-75 «PMID: 16606907»PubMed
  2. Post B, Merkus MP, de Haan RJ ym. Prognostic factors for the progression of Parkinson's disease: a systematic review. Mov Disord 2007;22:1839-51; quiz 1988 «PMID: 17595026»PubMed
  3. Willis AW, Schootman M, Kung N ym. Predictors of survival in patients with Parkinson disease. Arch Neurol 2012;69:601-7 «PMID: 22213411»PubMed
  4. Hughes AJ, Daniel SE, Ben-Shlomo Y ym. The accuracy of diagnosis of parkinsonian syndromes in a specialist movement disorder service. Brain 2002;125:861-70 «PMID: 11912118»PubMed
  5. Postuma RB, Berg D, Stern M ym. MDS clinical diagnostic criteria for Parkinson's disease. Mov Disord 2015;30:1591-601 «PMID: 26474316»PubMed
  6. Politis M. Neuroimaging in Parkinson disease: from research setting to clinical practice. Nat Rev Neurol 2014;10:708-22 «PMID: 25385334»PubMed
  7. Berardelli A, Wenning GK, Antonini A ym. EFNS/MDS-ES/ENS [corrected] recommendations for the diagnosis of Parkinson's disease. Eur J Neurol 2013;20:16-34 «PMID: 23279440»PubMed
  8. Rajput AH, Rozdilsky B, Rajput A. Accuracy of clinical diagnosis in parkinsonism--a prospective study. Can J Neurol Sci 1991;18:275-8 «PMID: 1913360»PubMed
  9. Hughes AJ, Daniel SE, Kilford L ym. Accuracy of clinical diagnosis of idiopathic Parkinson's disease: a clinico-pathological study of 100 cases. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1992;55:181-4 «PMID: 1564476»PubMed
  10. Hughes AJ, Daniel SE, Lees AJ. Improved accuracy of clinical diagnosis of Lewy body Parkinson's disease. Neurology 2001;57:1497-9 «PMID: 11673599»PubMed
  11. Horvath J, Burkhard PR, Bouras C ym. Etiologies of Parkinsonism in a century-long autopsy-based cohort. Brain Pathol 2013;23:28-33 «PMID: 22702335»PubMed
  12. Adler CH, Beach TG, Hentz JG ym. Low clinical diagnostic accuracy of early vs advanced Parkinson disease: clinicopathologic study. Neurology 2014;83:406-12 «PMID: 24975862»PubMed
  13. Joutsa J, Gardberg M, Röyttä M ym. Diagnostic accuracy of parkinsonism syndromes by general neurologists. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:840-4 «PMID: 24816002»PubMed
  14. Klein C, Djarmati A. Parkinson disease: genetic testing in Parkinson disease-who should be assessed? Nat Rev Neurol 2011;7:7-9 «PMID: 21221111»PubMed
  15. Alcalay RN, Caccappolo E, Mejia-Santana H ym. Frequency of known mutations in early-onset Parkinson disease: implication for genetic counseling: the consortium on risk for early onset Parkinson disease study. Arch Neurol 2010;67:1116-22 «PMID: 20837857»PubMed
  16. Kilarski LL, Pearson JP, Newsway V ym. Systematic review and UK-based study of PARK2 (parkin), PINK1, PARK7 (DJ-1) and LRRK2 in early-onset Parkinson's disease. Mov Disord 2012;27:1522-9 «PMID: 22956510»PubMed
  17. Eerola J, Launes J, Hellström O ym. Apolipoprotein E (APOE), PARKIN and catechol-O-methyltransferase (COMT) genes and susceptibility to sporadic Parkinson's disease in Finland. Neurosci Lett 2002;330:296-8 «PMID: 12270650»PubMed
  18. Autere JM, Hiltunen MJ, Mannermaa AJ ym. Molecular genetic analysis of the alpha-synuclein and the parkin gene in Parkinson's disease in Finland. Eur J Neurol 2002;9:479-83 «PMID: 12220378»PubMed
  19. Hernandez DG, Nalls MA, Ylikotila P ym. Genome wide assessment of young onset Parkinson's disease from Finland. PLoS One 2012;7:e41859 «PMID: 22911860»PubMed
  20. Bonifati V. Genetics of Parkinson's disease--state of the art, 2013. Parkinsonism Relat Disord 2014;20 Suppl 1:S23-8 «PMID: 24262182»PubMed
  21. Parkinson Study Group. Pramipexole vs levodopa as initial treatment for Parkinson disease: A randomized controlled trial. Parkinson Study Group. JAMA 2000;284:1931-8 «PMID: 11035889»PubMed
  22. Holloway RG, Shoulson I, Fahn S ym. Pramipexole vs levodopa as initial treatment for Parkinson disease: a 4-year randomized controlled trial. Arch Neurol 2004;61:1044-53 «PMID: 15262734»PubMed
  23. Rascol O, Brooks DJ, Korczyn AD ym. A five-year study of the incidence of dyskinesia in patients with early Parkinson's disease who were treated with ropinirole or levodopa. N Engl J Med 2000;342:1484-91 «PMID: 10816186»PubMed
  24. van Hilten JJ, Ramaker CC, Stowe R ym. Bromocriptine/levodopa combined versus levodopa alone for early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD003634 «PMID: 17943795»PubMed
  25. Levine CB, Fahrbach KR, Siderowf AD ym. Diagnosis and treatment of Parkinson's disease: a systematic review of the literature. Evid Rep Technol Assess (Summ) 2003;:1-4 «PMID: 12841131»PubMed
  26. Bonuccelli U. Comparing dopamine agonists in Parkinson's disease. Curr Opin Neurol 2003;16 Suppl 1:S13-9 «PMID: 15180133»PubMed
  27. PD Med Collaborative Group, Gray R, Ives N ym. Long-term effectiveness of dopamine agonists and monoamine oxidase B inhibitors compared with levodopa as initial treatment for Parkinson's disease (PD MED): a large, open-label, pragmatic randomised trial. Lancet 2014;384:1196-205 «PMID: 24928805»PubMed
  28. Rascol O, Goetz C, Koller W ym. Treatment interventions for Parkinson's disease: an evidence based assessment. Lancet 2002;359:1589-98 «PMID: 12047983»PubMed
  29. Levodopa: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17:S23-37 «PMID: 12211137»PubMed
  30. Goetz CG, Poewe W, Rascol O ym. Evidence-based medical review update: pharmacological and surgical treatments of Parkinson's disease: 2001 to 2004. Mov Disord 2005;20:523-39 «PMID: 15818599»PubMed
  31. Ferreira JJ, Katzenschlager R, Bloem BR ym. Summary of the recommendations of the EFNS/MDS-ES review on therapeutic management of Parkinson's disease. Eur J Neurol 2013;20:5-15 «PMID: 23279439»PubMed
  32. Warren Olanow C, Kieburtz K, Rascol O ym. Factors predictive of the development of Levodopa-induced dyskinesia and wearing-off in Parkinson's disease. Mov Disord 2013;28:1064-71 «PMID: 23630119»PubMed
  33. Stocchi F, Rascol O, Kieburtz K ym. Initiating levodopa/carbidopa therapy with and without entacapone in early Parkinson disease: the STRIDE-PD study. Ann Neurol 2010;68:18-27 «PMID: 20582993»PubMed
  34. Wickremaratchi MM, Ben-Shlomo Y, Morris HR. The effect of onset age on the clinical features of Parkinson's disease. Eur J Neurol 2009;16:450-6 «PMID: 19187262»PubMed
  35. MAO-B inhibitors for the treatment of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17:S38-44 «PMID: 12211138»PubMed
  36. Ives NJ, Stowe RL, Marro J ym. Monoamine oxidase type B inhibitors in early Parkinson's disease: meta-analysis of 17 randomised trials involving 3525 patients. BMJ 2004;329:593 «PMID: 15310558»PubMed
  37. Parkinson Study Group. A controlled, randomized, delayed-start study of rasagiline in early Parkinson disease. Arch Neurol 2004;61:561-6 «PMID: 15096406»PubMed
  38. Chen JJ, Fernandez HH. Community and long-term care management of Parkinson's disease in the elderly: focus on monoamine oxidase type B inhibitors. Drugs Aging 2007;24:663-80 «PMID: 17702535»PubMed
  39. Anticholinergic therapies in the treatment of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17 Suppl 4:S7-12 «PMID: 12211135»PubMed
  40. Katzenschlager R, Sampaio C, Costa J ym. Anticholinergics for symptomatic management of Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003735 «PMID: 12804486»PubMed
  41. Obeso JA, Rodriguez-Oroz M, Marin C ym. The origin of motor fluctuations in Parkinson's disease: importance of dopaminergic innervation and basal ganglia circuits. Neurology 2004;62:S17-30 «PMID: 14718677»PubMed
  42. LeWitt PA, Nyholm D. New developments in levodopa therapy. Neurology 2004;62:S9-16 «PMID: 14718676»PubMed
  43. Stocchi F, Olanow CW. Continuous dopaminergic stimulation in early and advanced Parkinson's disease. Neurology 2004;62:S56-63 «PMID: 14718681»PubMed
  44. Connolly BS, Lang AE. Pharmacological treatment of Parkinson disease: a review. JAMA 2014;311:1670-83 «PMID: 24756517»PubMed
  45. Olanow CW, Watts RL, Koller WC. An algorithm (decision tree) for the management of Parkinson's disease (2001): treatment guidelines. Neurology 2001;56:S1-S88 «PMID: 11402154»PubMed
  46. Stowe R, Ives N, Clarke CE ym. Meta-analysis of the comparative efficacy and safety of adjuvant treatment to levodopa in later Parkinson's disease. Mov Disord 2011;26:587-98 «PMID: 21370258»PubMed
  47. Stocchi F, Tagliati M, Olanow CW. Treatment of levodopa-induced motor complications. Mov Disord 2008;23 Suppl 3:S599-612 «PMID: 18781681»PubMed
  48. Hutton JT, Morris JL, Bush DF ym. Multicenter controlled study of Sinemet CR vs Sinemet (25/100) in advanced Parkinson's disease. Neurology 1989;39:67-72; discussion 72-3 «PMID: 2685652»PubMed
  49. Pahwa R, Busenbark K, Huber SJ ym. Clinical experience with controlled-release carbidopa/levodopa in Parkinson's disease. Neurology 1993;43:677-81 «PMID: 8469321»PubMed
  50. Evidence Report. Diagnosis and treatment of Parkinson's disease: a systematic review of the literature. Agency for Healthcare Research and Quality Publication No. 03-E040. 2003. www.ncbi.nlm.nih.gov/bookshelf/br.fcgi?book
  51. Schaafsma JD, Balash Y, Gurevich T ym. Characterization of freezing of gait subtypes and the response of each to levodopa in Parkinson's disease. Eur J Neurol 2003;10:391-8 «PMID: 12823491»PubMed
  52. Bloem BR, Hausdorff JM, Visser JE ym. Falls and freezing of gait in Parkinson's disease: a review of two interconnected, episodic phenomena. Mov Disord 2004;19:871-84 «PMID: 15300651»PubMed
  53. Chen JJ, Obering C. A review of intermittent subcutaneous apomorphine injections for the rescue management of motor fluctuations associated with advanced Parkinson's disease. Clin Ther 2005;27:1710-24 «PMID: 16368444»PubMed
  54. Boyle A, Ondo W. Role of apomorphine in the treatment of Parkinson's disease. CNS Drugs 2015;29:83-9 «PMID: 25676564»PubMed
  55. Khan TS. Off spells and dyskinesias: pharmacologic management of motor complications. Cleve Clin J Med 2012;79 Suppl 2:S8-13 «PMID: 22761271»PubMed
  56. Marras C, Lang A, Krahn M ym. Quality of life in early Parkinson's disease: impact of dyskinesias and motor fluctuations. Mov Disord 2004;19:22-8 «PMID: 14743356»PubMed
  57. Pahwa R, Factor SA, Lyons KE ym. Practice Parameter: treatment of Parkinson disease with motor fluctuations and dyskinesia (an evidence-based review): report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2006;66:983-95 «PMID: 16606909»PubMed
  58. Talati R, Reinhart K, Baker W ym. Pharmacologic treatment of advanced Parkinson's disease: a meta-analysis of COMT inhibitors and MAO-B inhibitors. Parkinsonism Relat Disord 2009;15:500-5 «PMID: 19167259»PubMed
  59. Olanow CW, Obeso JA. Preventing levodopa-induced dyskinesias. Ann Neurol 2000;47:S167-76; discussion S176-8 «PMID: 10762145»PubMed
  60. Wolf E, Seppi K, Katzenschlager R ym. Long-term antidyskinetic efficacy of amantadine in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25:1357-63 «PMID: 20198649»PubMed
  61. Ory-Magne F, Corvol JC, Azulay JP ym. Withdrawing amantadine in dyskinetic patients with Parkinson disease: the AMANDYSK trial. Neurology 2014;82:300-7 «PMID: 24371304»PubMed
  62. Volkmann J, Albanese A, Antonini A ym. Selecting deep brain stimulation or infusion therapies in advanced Parkinson's disease: an evidence-based review. J Neurol 2013;260:2701-14 «PMID: 23287972»PubMed
  63. Pekkonen E. Syväaivostimulaatio neurologisissa sairauksissa. Duodecim 2013;129:481-8 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10841»8
  64. Follett KA, Weaver FM, Stern M ym. Pallidal versus subthalamic deep-brain stimulation for Parkinson's disease. N Engl J Med 2010;362:2077-91 «PMID: 20519680»PubMed
  65. Moro E, Lozano AM, Pollak P ym. Long-term results of a multicenter study on subthalamic and pallidal stimulation in Parkinson's disease. Mov Disord 2010;25:578-86 «PMID: 20213817»PubMed
  66. Deuschl G, Herzog J, Kleiner-Fisman G ym. Deep brain stimulation: postoperative issues. Mov Disord 2006;21 Suppl 14:S219-37 «PMID: 16810719»PubMed
  67. Schuepbach WM, Rau J, Knudsen K ym. Neurostimulation for Parkinson's disease with early motor complications. N Engl J Med 2013;368:610-22 «PMID: 23406026»PubMed
  68. Bronstein JM, Tagliati M, Alterman RL ym. Deep brain stimulation for Parkinson disease: an expert consensus and review of key issues. Arch Neurol 2011;68:165 «PMID: 20937936»PubMed
  69. Shalash A, Alexoudi A, Knudsen K ym. The impact of age and disease duration on the long term outcome of neurostimulation of the subthalamic nucleus. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:47-52 «PMID: 24126022»PubMed
  70. Kaasinen V, Kärppä M, Lyytinen J, Ahonen J-P, Pekkonen E. Kajoavat hoidot Parkinsonin taudissa – kenelle ja milloin? Suom Lääkäril 2015;16:1077-80
  71. Odekerken VJ, van Laar T, Staal MJ ym. Subthalamic nucleus versus globus pallidus bilateral deep brain stimulation for advanced Parkinson's disease (NSTAPS study): a randomised controlled trial. Lancet Neurol 2013;12:37-44 «PMID: 23168021»PubMed
  72. Odekerken VJ, Boel JA, Geurtsen GJ ym. Neuropsychological outcome after deep brain stimulation for Parkinson disease. Neurology 2015;84:1355-61 «PMID: 25724233»PubMed
  73. Weaver FM, Follett K, Stern M ym. Bilateral deep brain stimulation vs best medical therapy for patients with advanced Parkinson disease: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301:63-73 «PMID: 19126811»PubMed
  74. Deuschl G, Schade-Brittinger C, Krack P ym. A randomized trial of deep-brain stimulation for Parkinson's disease. N Engl J Med 2006;355:896-908 «PMID: 16943402»PubMed
  75. Lozano AM. Vim thalamic stimulation for tremor. Arch Med Res 2000;31:266-9 «PMID: 11036177»PubMed
  76. Selby G. Stereotactic surgery for the relief of Parkinson's disease. 2. An analysis of the results in a series of 303 patients (413 operations). J Neurol Sci 1967;5:343-75 «PMID: 4862131»PubMed
  77. Lenz FA, Normand SL, Kwan HC ym. Statistical prediction of the optimal site for thalamotomy in parkinsonian tremor. Mov Disord 1995;10:318-28 «PMID: 7651450»PubMed
  78. Lindvall O. Neural transplantation in Parkinson's disease. Kirjassa: Dunnett SB, Björklund A (toim.) Functional neural transplantation. New York: Raven Press,1994;103-37
  79. Rodrigues TM, Jerónimo-Santos A, Outeiro TF ym. Challenges and promises in the development of neurotrophic factor-based therapies for Parkinson's disease. Drugs Aging 2014;31:239-61 «PMID: 24610720»PubMed
  80. Schuurman PR, Bosch DA, Merkus MP ym. Long-term follow-up of thalamic stimulation versus thalamotomy for tremor suppression. Mov Disord 2008;23:1146-53 «PMID: 18442104»PubMed
  81. Sobstyl M, Zabek M, Koziara H ym. [Unilateral thalamotomy for the treatment of tremor dominant Parkinson's disease]. Neurol Neurochir Pol 2006;40:119-26 «PMID: 16628508»PubMed
  82. Olanow CW, Kieburtz K, Odin P ym. Continuous intrajejunal infusion of levodopa-carbidopa intestinal gel for patients with advanced Parkinson's disease: a randomised, controlled, double-blind, double-dummy study. Lancet Neurol 2014;13:141-9 «PMID: 24361112»PubMed
  83. Nyholm D. Duodopa® treatment for advanced Parkinson's disease: a review of efficacy and safety. Parkinsonism Relat Disord 2012;18:916-29 «PMID: 22824056»PubMed
  84. Pekkonen E. Levodopainfuusio ja apomorfiini Parkinsonin taudin hoidossa. Duodecim 2008;124:402-9 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97066»9
  85. Antonini A, Odin P. Pros and cons of apomorphine and L-dopa continuous infusion in advanced Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2009;15 Suppl 4:S97-100 «PMID: 20123567»PubMed
  86. Ceravolo R, Cossu G, Bandettini di Poggio M ym. Neuropathy and levodopa in Parkinson's disease: evidence from a multicenter study. Mov Disord 2013;28:1391-7 «PMID: 23836370»PubMed
  87. Pursiainen V, Pekkonen E. Levodopainfuusion käyttö edenneen Parkinsonin taudin hoidossa Suomessa vuosina 2006 - 2010. Duodecim 2012;128:1707-15 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10446»10
  88. Uncini A, Eleopra R, Onofrj M. Polyneuropathy associated with duodenal infusion of levodopa in Parkinson's disease: features, pathogenesis and management. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2015;86:490-5 «PMID: 25168395»PubMed
  89. Reijnders JS, Ehrt U, Weber WE ym. A systematic review of prevalence studies of depression in Parkinson's disease. Mov Disord 2008;23:183-9; quiz 313 «PMID: 17987654»PubMed
  90. Seppi K, Weintraub D, Coelho M ym. The Movement Disorder Society Evidence-Based Medicine Review Update: Treatments for the non-motor symptoms of Parkinson's disease. Mov Disord 2011;26 Suppl 3:S42-80 «PMID: 22021174»PubMed
  91. Troeung L, Egan SJ, Gasson N. A meta-analysis of randomised placebo-controlled treatment trials for depression and anxiety in Parkinson's disease. PLoS One 2013;8:e79510 «PMID: 24236141»PubMed
  92. Barone P, Poewe W, Albrecht S ym. Pramipexole for the treatment of depressive symptoms in patients with Parkinson's disease: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2010;9:573-80 «PMID: 20452823»PubMed
  93. Leentjens AF. The role of dopamine agonists in the treatment of depression in patients with Parkinson's disease: a systematic review. Drugs 2011;71:273-86 «PMID: 21319866»PubMed
  94. de Carle AJ, Kohn R. Electroconvulsive therapy and falls in the elderly. J ECT 2000;16:252-7 «PMID: 11005046»PubMed
  95. Paus S, Schmitz-Hübsch T, Wüllner U ym. Bright light therapy in Parkinson's disease: a pilot study. Mov Disord 2007;22:1495-8 «PMID: 17516492»PubMed
  96. de Lau LM, Schipper CM, Hofman A ym. Prognosis of Parkinson disease: risk of dementia and mortality: the Rotterdam Study. Arch Neurol 2005;62:1265-9 «PMID: 16087767»PubMed
  97. Hobson P, Meara J. Risk and incidence of dementia in a cohort of older subjects with Parkinson's disease in the United Kingdom. Mov Disord 2004;19:1043-9 «PMID: 15372593»PubMed
  98. Aarsland D, Zaccai J, Brayne C. A systematic review of prevalence studies of dementia in Parkinson's disease. Mov Disord 2005;20:1255-63 «PMID: 16041803»PubMed
  99. Emre M, Aarsland D, Brown R ym. Clinical diagnostic criteria for dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2007;22:1689-707; quiz 1837 «PMID: 17542011»PubMed
  100. Litvan I, Goldman JG, Tröster AI ym. Diagnostic criteria for mild cognitive impairment in Parkinson's disease: Movement Disorder Society Task Force guidelines. Mov Disord 2012;27:349-56 «PMID: 22275317»PubMed
  101. Jehkonen M, Saunamäki T, Paavola L ja Vilkki J. Kliininen neuropsykologia. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 2015
  102. Anang JB, Gagnon JF, Bertrand JA ym. Predictors of dementia in Parkinson disease: a prospective cohort study. Neurology 2014;83:1253-60 «PMID: 25171928»PubMed
  103. Emre M, Aarsland D, Albanese A ym. Rivastigmine for dementia associated with Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2509-18 «PMID: 15590953»PubMed
  104. Aarsland D, Laake K, Larsen JP ym. Donepezil for cognitive impairment in Parkinson's disease: a randomised controlled study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:708-12 «PMID: 12023410»PubMed
  105. Ravina B, Putt M, Siderowf A ym. Donepezil for dementia in Parkinson's disease: a randomised, double blind, placebo controlled, crossover study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:934-9 «PMID: 15965198»PubMed
  106. Dubois B, Tolosa E, Katzenschlager R ym. Donepezil in Parkinson's disease dementia: a randomized, double-blind efficacy and safety study. Mov Disord 2012;27:1230-8 «PMID: 22915447»PubMed
  107. Litvinenko IV, Odinak MM, Mogil'naya VI ym. Efficacy and safety of galantamine (reminyl) for dementia in patients with Parkinson's disease (an open controlled trial). Neurosci Behav Physiol 2008;38:937-45 «PMID: 18975103»PubMed
  108. Leroi I, Overshott R, Byrne EJ ym. Randomized controlled trial of memantine in dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2009;24:1217-21 «PMID: 19370737»PubMed
  109. Aarsland D, Ballard C, Walker Z ym. Memantine in patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a double-blind, placebo-controlled, multicentre trial. Lancet Neurol 2009;8:613-8 «PMID: 19520613»PubMed
  110. Emre M, Tsolaki M, Bonuccelli U ym. Memantine for patients with Parkinson's disease dementia or dementia with Lewy bodies: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet Neurol 2010;9:969-77 «PMID: 20729148»PubMed
  111. Wesnes KA, Aarsland D, Ballard C ym. Memantine improves attention and episodic memory in Parkinson's disease dementia and dementia with Lewy bodies. Int J Geriatr Psychiatry 2015;30:46-54 «PMID: 24737460»PubMed
  112. Fénelon G, Alves G. Epidemiology of psychosis in Parkinson's disease. J Neurol Sci 2010;289:12-7 «PMID: 19740486»PubMed
  113. Laatu S, Karrasch M, Martikainen K ym. Apathy is associated with activities of daily living ability in Parkinson's disease. Dement Geriatr Cogn Disord 2013;35:249-55 «PMID: 23485683»PubMed
  114. Ylikoski A, Martikainen K, Partinen M. Parasomnias and isolated sleep symptoms in Parkinson's disease: a questionnaire study on 661 patients. J Neurol Sci 2014;346:204-8 «PMID: 25201715»PubMed
  115. Rabey JM. Hallucinations and psychosis in Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2009;15 Suppl 4:S105-10 «PMID: 20123547»PubMed
  116. Baker WL, Silver D, White CM ym. Dopamine agonists in the treatment of early Parkinson's disease: a meta-analysis. Parkinsonism Relat Disord 2009;15:287-94 «PMID: 18774743»PubMed
  117. Frieling H, Hillemacher T, Ziegenbein M ym. Treating dopamimetic psychosis in Parkinson's disease: structured review and meta-analysis. Eur Neuropsychopharmacol 2007;17:165-71 «PMID: 17070675»PubMed
  118. Burn D, Emre M, McKeith I ym. Effects of rivastigmine in patients with and without visual hallucinations in dementia associated with Parkinson's disease. Mov Disord 2006;21:1899-907 «PMID: 16960863»PubMed
  119. Fabbrini G, Barbanti P, Aurilia C ym. Donepezil in the treatment of hallucinations and delusions in Parkinson's disease. Neurol Sci 2002;23:41-3 «PMID: 12111620»PubMed
  120. Weintraub D, Koester J, Potenza MN ym. Impulse control disorders in Parkinson disease: a cross-sectional study of 3090 patients. Arch Neurol 2010;67:589-95 «PMID: 20457959»PubMed
  121. Weintraub D, Papay K, Siderowf A ym. Screening for impulse control symptoms in patients with de novo Parkinson disease: a case-control study. Neurology 2013;80:176-80 «PMID: 23296128»PubMed
  122. Samuel M, Rodriguez-Oroz M, Antonini A ym. Management of impulse control disorders in Parkinson's disease: Controversies and future approaches. Mov Disord 2015;30:150-9 «PMID: 25607799»PubMed
  123. Okai D, Askey-Jones S, Samuel M ym. Trial of CBT for impulse control behaviors affecting Parkinson patients and their caregivers. Neurology 2013;80:792-9 «PMID: 23325911»PubMed
  124. Joutsa J, Martikainen K, Vahlberg T ym. Impulse control disorders and depression in Finnish patients with Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2012;18:155-60 «PMID: 21983019»PubMed
  125. Turkka J, Suominen K, Tolonen U ym. Selegiline diminishes cardiovascular autonomic responses in Parkinson's disease. Neurology 1997;48:662-7 «PMID: 9065544»PubMed
  126. Viscomi P, Jeffrey J. Development of clinical practice guidelines for patient management of blood pressure instability in multiple system atrophy, Parkinson's disease, and other neurological disorders. Can J Neurosci Nurs 2010;32:6-19 «PMID: 20533641»PubMed
  127. Mathias CJ, Senard JM, Cortelli P. A double-blind, randomized, placebo-controlled study to determine efficacy and safety of droxidopa in the treatment of orthostatic hypotension associated with multiple system atrophy or Parkinson disease. Clin Auton Res 2007; 17:272
  128. Senard JM, Brefel-Courbon C, Rascol O ym. Orthostatic hypotension in patients with Parkinson's disease: pathophysiology and management. Drugs Aging 2001;18:495-505 «PMID: 11482743»PubMed
  129. Castell JA, Johnston BT, Colcher A ym. Manometric abnormalities of the oesophagus in patients with Parkinson's disease. Neurogastroenterol Motil 2001;13:361-4 «PMID: 11576395»PubMed
  130. Edwards L, Quigley EM, Hofman R ym. Gastrointestinal symptoms in Parkinson disease: 18-month follow-up study. Mov Disord 1993;8:83-6 «PMID: 8093549»PubMed
  131. El Sharkawi A, Ramig L, Logemann JA ym. Swallowing and voice effects of Lee Silverman Voice Treatment (LSVT): a pilot study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:31-6 «PMID: 11784821»PubMed
  132. Troche MS, Okun MS, Rosenbek JC ym. Aspiration and swallowing in Parkinson disease and rehabilitation with EMST: a randomized trial. Neurology 2010;75:1912-9 «PMID: 21098406»PubMed
  133. Manor Y, Mootanah R, Freud D ym. Video-assisted swallowing therapy for patients with Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2013;19:207-11 «PMID: 23131836»PubMed
  134. van Hooren MR, Baijens LW, Voskuilen S ym. Treatment effects for dysphagia in Parkinson's disease: a systematic review. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:800-7 «PMID: 24794097»PubMed
  135. Mizuno Y, Takubo H, Mizuta E ym. Malignant syndrome in Parkinson's disease: concept and review of the literature. Parkinsonism Relat Disord 2003;9 Suppl 1:S3-9 «PMID: 12735909»PubMed
  136. Takubo H, Harada T, Hashimoto T ym. A collaborative study on the malignant syndrome in Parkinson's disease and related disorders. Parkinsonism Relat Disord 2003;9 Suppl 1:S31-41 «PMID: 12735913»PubMed
  137. Onofrj M, Thomas A. Acute akinesia in Parkinson disease. Neurology 2005;64:1162-9 «PMID: 15824341»PubMed
  138. Kuroda K, Tatara K, Takatorige T ym. Effect of physical exercise on mortality in patients with Parkinson's disease. Acta Neurol Scand 1992;86:55-9 «PMID: 1519475»PubMed
  139. Jöbges EM, Spittler-Schneiders H, Renner CI ym. Clinical relevance of rehabilitation programs for patients with idiopathic Parkinson syndrome. II: Symptom-specific therapeutic approaches. Parkinsonism Relat Disord 2007;13:203-13 «PMID: 17055766»PubMed
  140. Keus SH, Bloem BR, Hendriks EJ ym. Evidence-based analysis of physical therapy in Parkinson's disease with recommendations for practice and research. Mov Disord 2007;22:451-60; quiz 600 «PMID: 17133526»PubMed
  141. Nieuwboer A, De Weerdt W, Dom R ym. The effect of a home physiotherapy program for persons with Parkinson's disease. J Rehabil Med 2001;33:266-72 «PMID: 11766956»PubMed
  142. Hackney ME, Earhart GM. Effects of dance on movement control in Parkinson's disease: a comparison of Argentine tango and American ballroom. J Rehabil Med 2009;41:475-81 «PMID: 19479161»PubMed
  143. Nieuwboer A, De Weerdt W, Dom R ym. Prediction of outcome of physiotherapy in advanced Parkinson's disease. Clin Rehabil 2002;16:886-93 «PMID: 12501951»PubMed
  144. Monticone M, Ambrosini E, Laurini A ym. In-patient multidisciplinary rehabilitation for Parkinson's disease: A randomized controlled trial. Mov Disord 2015;30:1050-8 «PMID: 26095443»PubMed
  145. Ellis T, de Goede CJ, Feldman RG ym. Efficacy of a physical therapy program in patients with Parkinson's disease: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:626-32 «PMID: 15827910»PubMed
  146. Frazzitta G, Maestri R, Uccellini D ym. Rehabilitation treatment of gait in patients with Parkinson's disease with freezing: a comparison between two physical therapy protocols using visual and auditory cues with or without treadmill training. Mov Disord 2009;24:1139-43 «PMID: 19370729»PubMed
  147. de Dreu MJ, van der Wilk AS, Poppe E ym. Rehabilitation, exercise therapy and music in patients with Parkinson's disease: a meta-analysis of the effects of music-based movement therapy on walking ability, balance and quality of life. Parkinsonism Relat Disord 2012;18 Suppl 1:S114-9 «PMID: 22166406»PubMed
  148. Lima LO, Scianni A, Rodrigues-de-Paula F. Progressive resistance exercise improves strength and physical performance in people with mild to moderate Parkinson's disease: a systematic review. J Physiother 2013;59:7-13 «PMID: 23419910»PubMed
  149. Wood BH, Bilclough JA, Bowron A ym. Incidence and prediction of falls in Parkinson's disease: a prospective multidisciplinary study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:721-5 «PMID: 12023412»PubMed
  150. Fahn S, Ford B. Medical treatment of Parkinson's disease and its complications. Kirjassa: Neurological therapeutics: principles and practice. Noseworthy JH (toim). Informa Healthcare, Oxon, 2006, 2766-802
  151. Jankovic J. Pathophysiology and clinical assessment of parkinsonian symptoms and signs. Kirjassa: Handbook of Parkinson´s disease. Koller WC (toim.), New York: Dekker M 2003:71-107
  152. Matinolli M, Korpelainen JT, Korpelainen R ym. Postural sway and falls in Parkinson's disease: a regression approach. Mov Disord 2007;22:1927-35 «PMID: 17595043»PubMed
  153. Adkin AL, Frank JS, Jog MS. Fear of falling and postural control in Parkinson's disease. Mov Disord 2003;18:496-502 «PMID: 12722162»PubMed
  154. Protas EJ, Mitchell K, Williams A ym. Gait and step training to reduce falls in Parkinson's disease. NeuroRehabilitation 2005;20:183-90 «PMID: 16340099»PubMed
  155. Morris ME, Menz HB, McGinley JL ym. A Randomized Controlled Trial to Reduce Falls in People With Parkinson's Disease. Neurorehabil Neural Repair 2015;29:777-85 «PMID: 25567121»PubMed
  156. Pacchetti C, Aglieri R, Mancini F ym. Active music therapy and Parkinson's disease: methods. Funct Neurol 1998;13:57-67 «PMID: 9584875»PubMed
  157. Pacchetti C, Mancini F, Aglieri R ym. Active music therapy in Parkinson's disease: an integrative method for motor and emotional rehabilitation. Psychosom Med 2000;62:386-93 «PMID: 10845352»PubMed
  158. Sturkenboom IH, Graff MJ, Hendriks JC ym. Efficacy of occupational therapy for patients with Parkinson's disease: a randomised controlled trial. Lancet Neurol 2014;13:557-66 «PMID: 24726066»PubMed
  159. Sturkenboom IH, Hendriks JC, Graff MJ ym. Economic evaluation of occupational therapy in Parkinson's disease: A randomized controlled trial. Mov Disord 2015;30:1059-67 «PMID: 25854809»PubMed
  160. Dixon L, Duncan D, Johnson P ym. Occupational therapy for patients with Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD002813 «PMID: 17636709»PubMed
  161. Foster ER, Bedekar M, Tickle-Degnen L. Systematic review of the effectiveness of occupational therapy-related interventions for people with Parkinson's disease. Am J Occup Ther 2014;68:39-49 «PMID: 24367954»PubMed
  162. Johnston M, Chu E. Does attendance at a multidisciplinary outpatient rehabilitation program for people with Parkinson's disease produce quantitative short term or long term improvements? A systematic review. NeuroRehabilitation 2010;26:375-83 «PMID: 20555161»PubMed
  163. Secker DL, Brown RG. Cognitive behavioural therapy (CBT) for carers of patients with Parkinson's disease: a preliminary randomised controlled trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2005;76:491-7 «PMID: 15774433»PubMed
  164. Farley BG, Koshland GF. Training BIG to move faster: the application of the speed-amplitude relation as a rehabilitation strategy for people with Parkinson's disease. Exp Brain Res 2005;167:462-7 «PMID: 16283401»PubMed
  165. Fox C, Ebersbach G, Ramig L ym. LSVT LOUD and LSVT BIG: Behavioral Treatment Programs for Speech and Body Movement in Parkinson Disease. Parkinsons Dis 2012;2012:391946 «PMID: 22530161»PubMed
  166. Spielman J, Mahler L, Halpern A ym. Intensive voice treatment (LSVT®LOUD) for Parkinson's disease following deep brain stimulation of the subthalamic nucleus. J Commun Disord 2011;44:688-700 «PMID: 21724193»PubMed
  167. Tripoliti E, Strong L, Hickey F ym. Treatment of dysarthria following subthalamic nucleus deep brain stimulation for Parkinson's disease. Mov Disord 2011;26:2434-6 «PMID: 21953693»PubMed
  168. Searl J, Wilson K, Haring K ym. Feasibility of group voice therapy for individuals with Parkinson's disease. J Commun Disord 2011;44:719-32 «PMID: 21889774»PubMed
  169. Simberg S, Rae J, Kallvik E, Salo B, Martikainen K. Effects of speech therapy on voice and speech in Parkinson’s disease after a 15-day rehabilitation course: a pilot study. International Journal of Therapy and Rehabilitation 2012;19:273-85
  170. Constantinescu GA, Theodoros DG, Russell TG ym. Home-based speech treatment for Parkinson's disease delivered remotely: a case report. J Telemed Telecare 2010;16:100-4 «PMID: 20008051»PubMed
  171. Constantinescu G, Theodoros D, Russell T ym. Treating disordered speech and voice in Parkinson's disease online: a randomized controlled non-inferiority trial. Int J Lang Commun Disord 2011;46:1-16 «PMID: 21281410»PubMed
  172. Jost WH, Brück C. Drug interactions in the treatment of Parkinson's disease. J Neurol 2002;249 Suppl 3:III/24-9 «PMID: 12522568»PubMed
  173. Hely MA, Morris JG, Traficante R ym. The sydney multicentre study of Parkinson's disease: progression and mortality at 10 years. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;67:300-7 «PMID: 10449550»PubMed
  174. Aarsland D, Larsen JP, Tandberg E ym. Predictors of nursing home placement in Parkinson's disease: a population-based, prospective study. J Am Geriatr Soc 2000;48:938-42 «PMID: 10968298»PubMed
  175. Goetz CG, Stebbins GT. Risk factors for nursing home placement in advanced Parkinson's disease. Neurology 1993;43:2227-9 «PMID: 8232934»PubMed
  176. Mitchell SL, Kiely DK, Kiel DP ym. The epidemiology, clinical characteristics, and natural history of older nursing home residents with a diagnosis of Parkinson's disease. J Am Geriatr Soc 1996;44:394-9 «PMID: 8636583»PubMed
  177. Parashos SA, Maraganore DM, O'Brien PC ym. Medical services utilization and prognosis in Parkinson disease: a population-based study. Mayo Clin Proc 2002;77:918-25 «PMID: 12233925»PubMed
  178. Keränen P, Martikainen KK, Keränen T, Marttila RJ. Parkinson’s disease patients in institutionalized care. Eur Geriatr Med 2013;4:376-9
  179. Stacy M. Managing late complications of Parkinson's disease. Med Clin North Am 1999;83:469-81, vii «PMID: 10093588»PubMed
  180. Montgomery EB Jr, Lieberman A, Singh G ym. Patient education and health promotion can be effective in Parkinson's disease: a randomized controlled trial. PROPATH Advisory Board. Am J Med 1994;97:429-35 «PMID: 7977431»PubMed
  181. Adler CH, Sethi KD, Hauser RA ym. Ropinirole for the treatment of early Parkinson's disease. The Ropinirole Study Group. Neurology 1997;49:393-9 «PMID: 9270567»PubMed
  182. Allen NE, Sherrington C, Paul SS ym. Balance and falls in Parkinson's disease: a meta-analysis of the effect of exercise and motor training. Mov Disord 2011;26:1605-15 «PMID: 21674624»PubMed
  183. Amantadine and other antiglutamate agents: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17 Suppl 4:S13-22 «PMID: 12211136»PubMed
  184. Antonini A, Isaias IU, Canesi M ym. Duodenal levodopa infusion for advanced Parkinson's disease: 12-month treatment outcome. Mov Disord 2007;22:1145-9 «PMID: 17661426»PubMed
  185. Ashburn A, Fazakarley L, Ballinger C ym. A randomised controlled trial of a home based exercise programme to reduce the risk of falling among people with Parkinson's disease. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78:678-84 «PMID: 17119004»PubMed
  186. Assessment report for Sifrol. EMEA/703892/2009
  187. Bridgewater KJ, Sharpe MH. Trunk muscle performance in early Parkinson's disease. Phys Ther 1998;78:566-76 «PMID: 9626269»PubMed
  188. Brooks DJ, Abbott RJ, Lees AJ ym. A placebo-controlled evaluation of ropinirole, a novel D2 agonist, as sole dopaminergic therapy in Parkinson's disease. Clin Neuropharmacol 1998;21:101-7 «PMID: 9579296»PubMed
  189. Brooks DJ, Sagar H, UK-Irish Entacapone Study Group. Entacapone is beneficial in both fluctuating and non-fluctuating patients with Parkinson's disease: a randomised, placebo controlled, double blind, six month study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2003;74:1071-9 «PMID: 12876237»PubMed
  190. Caglar AT, Gurses HN, Mutluay FK ym. Effects of home exercises on motor performance in patients with Parkinson's disease. Clin Rehabil 2005;19:870-7 «PMID: 16323386»PubMed
  191. Canning CG, Sherrington C, Lord SR ym. Exercise for falls prevention in Parkinson disease: a randomized controlled trial. Neurology 2015;84:304-12 «PMID: 25552576»PubMed
  192. Caslake R, Macleod A, Ives N, Stowe R, Counsell C. Monoamine oxidase B inhibitors versus other dopaminergic agents in early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2009 Oct 7;(4):CD006661 «PMID: 19821381»PubMed
  193. Cilia R, Akpalu A, Sarfo FS ym. The modern pre-levodopa era of Parkinson's disease: insights into motor complications from sub-Saharan Africa. Brain 2014;137:2731-42 «PMID: 25034897»PubMed
  194. COMT inhibitors: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17:S45-51 «PMID: 12211139»PubMed
  195. Crosby NJ, Deane KH, Clarke CE. Amantadine for dyskinesia in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003467 «PMID: 12804468»PubMed
  196. DA agonists -- non-ergot derivatives: ropinirole: management of Parkinson's disease. Mov Disord 2002;17 Suppl 4:S98-102 «PMID: 12211149»PubMed
  197. da Silva-Júnior FP, Braga-Neto P, Sueli Monte F ym. Amantadine reduces the duration of levodopa-induced dyskinesia: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Parkinsonism Relat Disord 2005;11:449-52 «PMID: 16154788»PubMed
  198. De Gaspari D, Siri C, Landi A ym. Clinical and neuropsychological follow up at 12 months in patients with complicated Parkinson's disease treated with subcutaneous apomorphine infusion or deep brain stimulation of the subthalamic nucleus. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77:450-3 «PMID: 16543520»PubMed
  199. Deep-Brain Stimulation for Parkinson's Disease Study Group. Deep-brain stimulation of the subthalamic nucleus or the pars interna of the globus pallidus in Parkinson's disease. N Engl J Med 2001;345:956-63 «PMID: 11575287»PubMed
  200. Dewey RB Jr, Hutton JT, LeWitt PA ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of subcutaneously injected apomorphine for parkinsonian off-state events. Arch Neurol 2001;58:1385-92 «PMID: 11559309»PubMed
  201. Devos D, Dujardin K, Poirot I ym. Comparison of desipramine and citalopram treatments for depression in Parkinson's disease: a double-blind, randomized, placebo-controlled study. Mov Disord 2008;23:850-7 «PMID: 18311826»PubMed
  202. Martinez-Martin P, Reddy P, Katzenschlager R ym. EuroInf: a multicenter comparative observational study of apomorphine and levodopa infusion in Parkinson's disease. Mov Disord 2015;30:510-6 «PMID: 25382161»PubMed
  203. Fahn S, Oakes D, Shoulson I ym. Levodopa and the progression of Parkinson's disease. N Engl J Med 2004;351:2498-508 «PMID: 15590952»PubMed
  204. García Ruiz PJ, Sesar Ignacio A, Ares Pensado B ym. Efficacy of long-term continuous subcutaneous apomorphine infusion in advanced Parkinson's disease with motor fluctuations: a multicenter study. Mov Disord 2008;23:1130-6 «PMID: 18442107»PubMed
  205. Giladi N, Boroojerdi B, Korczyn AD ym. Rotigotine transdermal patch in early Parkinson's disease: a randomized, double-blind, controlled study versus placebo and ropinirole. Mov Disord 2007;22:2398-404 «PMID: 17935234»PubMed
  206. Goetz CG, Koller WC, Poew W ym. Management of Parkinson’s disease: an evidence-based review. Mov Disord 2002;17(Suppl 4):S1-166
  207. Goodwin VA, Richards SH, Taylor RS ym. The effectiveness of exercise interventions for people with Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. Mov Disord 2008;23:631-40 «PMID: 18181210»PubMed
  208. Hattori N, Nomoto M, 6500-004 Study Group. Sustained efficacy of apomorphine in Japanese patients with advanced Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2014;20:819-23 «PMID: 24792991»PubMed
  209. Hauser RA, Schapira AH, Barone P ym. Long-term safety and sustained efficacy of extended-release pramipexole in early and advanced Parkinson's disease. Eur J Neurol 2014;21:736-43 «PMID: 24834511»PubMed
  210. Herd CP, Tomlinson CL, Deane KH ym. Comparison of speech and language therapy techniques for speech problems in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD002814 «PMID: 22895931»PubMed
  211. Herd CP, Tomlinson CL, Deane KH ym. Speech and language therapy versus placebo or no intervention for speech problems in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD002812 «PMID: 22895930»PubMed
  212. Hirsch MA, Toole T, Maitland CG ym. The effects of balance training and high-intensity resistance training on persons with idiopathic Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:1109-17 «PMID: 12917847»PubMed
  213. Honig H, Antonini A, Martinez-Martin P ym. Intrajejunal levodopa infusion in Parkinson's disease: a pilot multicenter study of effects on nonmotor symptoms and quality of life. Mov Disord 2009;24:1468-74 «PMID: 19425079»PubMed
  214. Hubble JP, Koller WC, Cutler NR ym. Pramipexole in patients with early Parkinson's disease. Clin Neuropharmacol 1995;18:338-47 «PMID: 8665547»PubMed
  215. Jankovic J, Watts RL, Martin W ym. Transdermal rotigotine: double-blind, placebo-controlled trial in Parkinson disease. Arch Neurol 2007;64:676-82 «PMID: 17502466»PubMed
  216. Katzenschlager R, Hughes A, Evans A ym. Continuous subcutaneous apomorphine therapy improves dyskinesias in Parkinson's disease: a prospective study using single-dose challenges. Mov Disord 2005;20:151-7 «PMID: 15390035»PubMed
  217. Krack P, Batir A, Van Blercom N ym. Five-year follow-up of bilateral stimulation of the subthalamic nucleus in advanced Parkinson's disease. N Engl J Med 2003;349:1925-34 «PMID: 14614167»PubMed
  218. Kurth MC, Tetrud JW, Tanner CM ym. Double-blind, placebo-controlled, crossover study of duodenal infusion of levodopa/carbidopa in Parkinson's disease patients with 'on-off' fluctuations. Neurology 1993;43:1698-703 «PMID: 8414015»PubMed
  219. LeWitt PA, Lyons KE, Pahwa R ym. Advanced Parkinson disease treated with rotigotine transdermal system: PREFER Study. Neurology 2007;68:1262-7 «PMID: 17438216»PubMed
  220. Macleod AD, Counsell CE, Ives N ym. Monoamine oxidase B inhibitors for early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004898 «PMID: 16034956»PubMed
  221. Maidment I, Fox C, Boustani M. Cholinesterase inhibitors for Parkinson's disease dementia. Cochrane Database Syst Rev 2006 Jan 25;(1):CD004747. [Assessed as up-to-date: 5 May 2008] «PMID: 16437494»PubMed
  222. Mehrholz J, Friis R, Kugler J ym. Treadmill training for patients with Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007830 «PMID: 20091652»PubMed
  223. Menza M, Dobkin RD, Marin H ym. A controlled trial of antidepressants in patients with Parkinson disease and depression. Neurology 2009;72:886-92 «PMID: 19092112»PubMed
  224. Mizuno Y, Nomoto M, Kondo T ym. Transdermal rotigotine in early stage Parkinson's disease: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Mov Disord 2013;28:1447-50 «PMID: 23801585»PubMed
  225. Ni X, Liu S, Lu F ym. Efficacy and safety of Tai Chi for Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. PLoS One 2014;9:e99377 «PMID: 24927169»PubMed
  226. Nieuwboer A, Kwakkel G, Rochester L ym. Cueing training in the home improves gait-related mobility in Parkinson's disease: the RESCUE trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78:134-40 «PMID: 17229744»PubMed
  227. Nyholm D, Askmark H, Gomes-Trolin C ym. Optimizing levodopa pharmacokinetics: intestinal infusion versus oral sustained-release tablets. Clin Neuropharmacol 2003;26:156-63 «PMID: 12782919»PubMed
  228. Nyholm D, Lewander T, Johansson A ym. Enteral levodopa/carbidopa infusion in advanced Parkinson disease: long-term exposure. Clin Neuropharmacol 2008;31:63-73 «PMID: 18382177»PubMed
  229. Nyholm D, Nilsson Remahl AI, Dizdar N ym. Duodenal levodopa infusion monotherapy vs oral polypharmacy in advanced Parkinson disease. Neurology 2005;64:216-23 «PMID: 15668416»PubMed
  230. Olanow CW, Rascol O, Hauser R ym. A double-blind, delayed-start trial of rasagiline in Parkinson's disease. N Engl J Med 2009;361:1268-78 «PMID: 19776408»PubMed
  231. Pahwa R, Koller WC, Trosch RM ym. Subcutaneous apomorphine in patients with advanced Parkinson's disease: a dose-escalation study with randomized, double-blind, placebo-controlled crossover evaluation of a single dose. J Neurol Sci 2007;258:137-43 «PMID: 17466338»PubMed
  232. Pahwa R, Stacy MA, Factor SA ym. Ropinirole 24-hour prolonged release: randomized, controlled study in advanced Parkinson disease. Neurology 2007;68:1108-15 «PMID: 17404192»PubMed
  233. Parkinson Study Group. A controlled trial of rasagiline in early Parkinson disease: the TEMPO Study. Arch Neurol 2002;59:1937-43 «PMID: 12470183»PubMed
  234. Parkinson Study Group. A controlled trial of rotigotine monotherapy in early Parkinson's disease. Arch Neurol 2003;60:1721-8 «PMID: 14676046»PubMed
  235. Parkinson Study Group. A randomized placebo-controlled trial of rasagiline in levodopa-treated patients with Parkinson disease and motor fluctuations: the PRESTO study. Arch Neurol 2005;62:241-8 «PMID: 15710852»PubMed
  236. Pfeiffer RF, Gutmann L, Hull KL Jr ym. Continued efficacy and safety of subcutaneous apomorphine in patients with advanced Parkinson's disease. Parkinsonism Relat Disord 2007;13:93-100 «PMID: 17055329»PubMed
  237. Poewe W and EXPRESS Study Group. Long-term benefits of rivastigmine in dementia associated with Parkinson's disease: An open-label extension study. Neurology 2005;64(Suppl 1):P02
  238. Poewe W, Rascol O, Barone P ym. Extended-release pramipexole in early Parkinson disease: a 33-week randomized controlled trial. Neurology 2011;77:759-66 «PMID: 21832218»PubMed
  239. Poewe WH, Rascol O, Quinn N ym. Efficacy of pramipexole and transdermal rotigotine in advanced Parkinson's disease: a double-blind, double-dummy, randomised controlled trial. Lancet Neurol 2007;6:513-20 «PMID: 17509486»PubMed
  240. Ramig LO, Sapir S, Countryman S ym. Intensive voice treatment (LSVT) for patients with Parkinson's disease: a 2 year follow up. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71:493-8 «PMID: 11561033»PubMed
  241. Rascol O, Brooks DJ, Brunt ER ym. Ropinirole in the treatment of early Parkinson's disease: a 6-month interim report of a 5-year levodopa-controlled study. 056 Study Group. Mov Disord 1998;13:39-45 «PMID: 9452324»PubMed
  242. Rascol O, Brooks DJ, Melamed E ym. Rasagiline as an adjunct to levodopa in patients with Parkinson's disease and motor fluctuations (LARGO, Lasting effect in Adjunct therapy with Rasagiline Given Once daily, study): a randomised, double-blind, parallel-group trial. Lancet 2005;365:947-54 «PMID: 15766996»PubMed
  243. Richard IH, McDermott MP, Kurlan R ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of antidepressants in Parkinson disease. Neurology 2012;78:1229-36 «PMID: 22496199»PubMed
  244. Rolinski M, Fox C, Maidment I et al. Cholinesterase inhibitors for dementia with Lewy bodies, Parkinson's disease dementia and cognitive impairment in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD006504. «PMID: 22419314»PubMed
  245. Safety and efficacy of pramipexole in early Parkinson disease. A randomized dose-ranging study. Parkinson Study Group. JAMA 1997;278:125-30 «PMID: 9214527»PubMed
  246. Sawada H, Oeda T, Kuno S ym. Amantadine for dyskinesias in Parkinson's disease: a randomized controlled trial. PLoS One 2010;5:e15298 «PMID: 21217832»PubMed
  247. Schapira AH, Barone P, Hauser RA ym. Extended-release pramipexole in advanced Parkinson disease: a randomized controlled trial. Neurology 2011;77:767-74 «PMID: 21832216»PubMed
  248. Schapira AH, McDermott MP, Barone P ym. Pramipexole in patients with early Parkinson's disease (PROUD): a randomised delayed-start trial. Lancet Neurol 2013;12:747-55 «PMID: 23726851»PubMed
  249. Shabnam GN, Th C, Kho D ym. Therapies for depression in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003465 «PMID: 12917968»PubMed
  250. Shannon KM, Bennett JP Jr, Friedman JH. Efficacy of pramipexole, a novel dopamine agonist, as monotherapy in mild to moderate Parkinson's disease. The Pramipexole Study Group. Neurology 1997;49:724-8 «PMID: 9305331»PubMed
  251. Spaulding SJ, Barber B, Colby M ym. Cueing and gait improvement among people with Parkinson's disease: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2013;94:562-70 «PMID: 23127307»PubMed
  252. Spielman JL, Borod JC, Ramig LO. The effects of intensive voice treatment on facial expressiveness in Parkinson disease: preliminary data. Cogn Behav Neurol 2003;16:177-88 «PMID: 14501539»PubMed
  253. Stallibrass C, Sissons P, Chalmers C. Randomized controlled trial of the Alexander technique for idiopathic Parkinson's disease. Clin Rehabil 2002;16:695-708 «PMID: 12428818»PubMed
  254. Stowe RL, Ives NJ, Clarke C ym. Dopamine agonist therapy in early Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD006564 «PMID: 18425954»PubMed
  255. Talati R, Baker WL, Patel AA ym. Adding a dopamine agonist to preexisting levodopa therapy vs. levodopa therapy alone in advanced Parkinson's disease: a meta analysis. Int J Clin Pract 2009;63:613-23 «PMID: 19222614»PubMed
  256. Tavella A, Bergamasco B, Bosticco E ym. Deep brain stimulation of the subthalamic nucleus in Parkinson's disease: long-term follow-up. Neurol Sci 2002;23 Suppl 2:S111-2 «PMID: 12548368»PubMed
  257. Thobois S, Corvaisier S, Mertens P ym. The timing of antiparkinsonian treatment reduction after subthalamic nucleus stimulation. Eur Neurol 2003;49:59-63 «PMID: 12464720»PubMed
  258. Tomlinson CL, Herd CP, Clarke CE ym. Physiotherapy for Parkinson's disease: a comparison of techniques. Cochrane Database Syst Rev 2014;6:CD002815 «PMID: 24936965»PubMed
  259. Tomlinson CL, Patel S, Meek C ym. Physiotherapy versus placebo or no intervention in Parkinson's disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;9:CD002817 «PMID: 24018704»PubMed
  260. Trenkwalder C, Kies B, Rudzinska M ym. Rotigotine effects on early morning motor function and sleep in Parkinson's disease: a double-blind, randomized, placebo-controlled study (RECOVER). Mov Disord 2011;26:90-9 «PMID: 21322021»PubMed
  261. Watts RL, Jankovic J, Waters C ym. Randomized, blind, controlled trial of transdermal rotigotine in early Parkinson disease. Neurology 2007;68:272-6 «PMID: 17202432»PubMed
  262. Witt K, Daniels C, Reiff J ym. Neuropsychological and psychiatric changes after deep brain stimulation for Parkinson's disease: a randomised, multicentre study. Lancet Neurol 2008;7:605-14 «PMID: 18538636»PubMed
  263. Witt K, Granert O, Daniels C ym. Relation of lead trajectory and electrode position to neuropsychological outcomes of subthalamic neurostimulation in Parkinson's disease: results from a randomized trial. Brain 2013;136:2109-19 «PMID: 23801735»PubMed
  264. Woods SP, Fields JA, Tröster AI. Neuropsychological sequelae of subthalamic nucleus deep brain stimulation in Parkinson's disease: a critical review. Neuropsychol Rev 2002;12:111-26 «PMID: 12371602»PubMed
  265. Yang Y, Li XY, Gong L ym. Tai Chi for improvement of motor function, balance and gait in Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2014;9:e102942 «PMID: 25047456»PubMed
  266. Zhou CQ, Li SS, Chen ZM ym. Rotigotine transdermal patch in Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. PLoS One 2013;8:e69738 «PMID: 23936090»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko