Huumeongelmaisen hoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2012-09-05   | Tila: päivityksessä  |  Aihepiiri(t): Kuntoutus, Päihdelääketiede, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Huumeongelmaisen hoito

Käypä hoito
5.9.2012
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Huumausaineiden käyttö on Suomessa ollut muuhun Eurooppaan verrattuna vähäistä. Huumeiden käyttö lisääntyi 80- ja 90-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa näkyi merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta, mutta käyttö on 2000-luvun loppupuolella kääntynyt kuitenkin jälleen lievään kasvuun.
  • Huumeriippuvuus aiheuttaa merkittäviä uhkia terveydelle.
  • Huumeongelman käsittelyä voi haitata se, että huumeiden käyttö on rangaistavaa. Potilas ei usein uskalla kertoa huumeiden käytöstään lääkärille, eikä lääkäri aina saa ongelmaa selville edes kyselemällä.
  • Tärkeä työkalu huumeongelman toteamisessa ja hoidossa on avoin ja luottamuksellinen hoitosuhde. Ongelmaa voidaan etsiä ja seurata myös laboratoriokokeilla.
  • Psykososiaaliset menetelmät ovat hoidon perusta, vaikka näyttö niiden tehosta joidenkin huumeongelmien hoidossa on niukkaa. Lääkityksellä voidaan usein vain helpottaa oireita, mutta opioidiriippuvuuden korvaushoito on osoitettu tehokkaaksi.
  • Huumeiden käyttöön kietoutuu usein mielenterveysongelmia, joiden hoidossa tarvitaan psykiatrista tai päihdepsykiatrista asiantuntemusta.
  • Huumeiden käyttö on usein sekakäyttöä, mutta kliiniseen työhön sovellettavaa tutkimustietoa on lähinnä yksittäisistä aineista.
  • Lääkäri voi hyvää tarkoittaen pahentaa potilaan riippuvuutta määräämällä tälle rauhoittavia lääkkeitä. Riski ei kuitenkaan saa estää välttämätöntä lääkehoitoa esimerkiksi vieroitushoidon aikana.
  • Huumeongelmaan liittyy terveysuhkien ohella runsaasti sosiaalisia vaikeuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan yhteistyötä monien tahojen kanssa. Potilaan ohella myös hänen lähiympäristönsä – perheen ja erityisesti lasten – hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.
  • Huumeongelman hoidossa ja haittojen ehkäisyssä tarvitaan ennakkoluulotonta, neutraalia ja tuomitsematonta otetta.
  • Huumeongelmaisen hoitaminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin hoidotta jättäminen «http://www.euromethwork.org/»2, «Poikolainen K. Päihteet ja kansanterveys. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:42-6»1.
  • Kiireettömän hoitoon pääsyn kriteerit (hoitotakuu) koskevat myös opioidista riippuvaisten korvaushoitoa.

Tavoitteet ja rajaukset

  • Suosituksen tavoitteena on tietoa lisäämällä selkeyttää huumeongelman hoitoa, parantaa moniammatillista yhteistyötä, edistää verkostoitumista ja vaikuttaa asenteisiin.
  • Tässä suosituksessa käsitellään huumaavaan tarkoitukseen käytettävien aineiden sekä huumeiden ja bentsodiatsepiinien sekakäytön aiheuttamia terveysongelmia.
  • Muita riippuvuutta aiheuttavia aineita (esim. nikotiinia) ja lääkkeiden väärinkäyttöä ei käsitellä. Alkoholiongelmaisen hoidosta on oma Käypä hoito -suosituksensa «Alkoholiongelmaisen hoito»5.
  • Juridisia ongelmia käsitellään vain huumetestien ja työelämän osalta.
  • Suosituksessa ei käsitellä huumeongelmien primaari- eikä sekundaaripreventiota. Lasten ja nuorten ongelmista käsitellään lastensuojeluasioita.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, yksityislääkäreille, päihdehuollon erityispalveluille, sosiaalihuollolle ja päihdealan järjestöille.

Huumeongelman epidemiologia

Taulukko 1. Huumeongelma ja sairaudet: kannabis «Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003»10.
Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e), hoito (h) ja huomautuksia
Äkillinen sekavuustila Tottumaton tai nuori käyttäjä, stressitilanne Sekavuus, aistiharhat, harhaluulot Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (h)
Psykoottinen häiriö Suuret annokset Vainoharhaisuus, ahdistuneisuus, harhaluulot, joskus väkivaltaisuus Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h)
Paniikkireaktio Tottumaton käyttäjä, suuret annokset Äkillinen paniikki- ja ahdistustila Useimmiten korjautuu itsestään; tarvittaessa lääkitys
Krooniset psyykkiset vaikutukset:
  • heikentynyt oppimiskyky
  • persoonallisuuden muutos
  • amotivaatio-oireyhtymä
  • skitsofrenia?
Krooninen käyttö Väsymys, velttous, haluttomuus, masentuneisuus, ahdistus, pelkotilat, muistihäiriöt, heikentynyt keskittymiskyky skitsofrenian oirekuva Käytön lopettamisen jälkeen tila voi kestää 6–9 kuukautta ja vaikeuttaa skitsofrenian hoitoa
Somaattiset komplikaatiot:
  • keuhkotulehdukset, keuhkonlaajentuma
  • syöpäriski lisääntyy (suu, nielu, kurkunpää, keuhkot)
  • immuniteetin häiriöt
  • heikentynyt libido ja hedelmällisyys
  • sikiön kasvuhäiriö?
Krooninen käyttö Sairauden mukainen Käytön lopettaminen tai oleellinen vähentäminen (e)
Taulukko 2. Huumeongelma ja sairaudet: amfetamiini, kokaiini ja muut stimulantit «Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003»10.
Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e) ja hoito (h)
Psykoosi Pitkäaikainen käyttö, suuret annokset Paranoidisuus (kuten skitsofrenia), joka paranee viimeistään kuukauden kuluessa Psykoosilääkkeet, bentsodiatsepiinit (vain lyhytaikaisesti) (h)
Delirium Suuret annokset Dysforia, levottomuus, sekavuus, vainoharhaisuus Bentsodiatsepiinit, psykoosilääkkeet (h)
Somaattiset komplikaatiot: Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h)
  • laihtuminen, unettomuus
Krooninen käyttö
  • aivoverenvuodot, aivojen mikroinfarktit, aivoatrofia, epileptiset kohtaukset jne.
Suuret annokset
  • sympatomimeettinen ylikuormitus ja koomaan johtava kuume
Suuret annokset
  • verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet
Suonensisäinen käyttö
  • maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti)
Suonensisäinen käyttö Hepatiitti B -rokotus (e)
  • endokardiitti
Suonensisäinen käyttö
  • nuha, nenän väliseinän kuolio
Kokaiinin nuuskaaminen
  • keuhkotulehdukset
Kokaiinin polttaminen
Taulukko 3. Huumeongelma ja sairaudet: opioidit «Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003»10.
Sairaus tai komplikaatio Provosoivat tekijät Pääoire tai -löydös Ehkäisy (e) ja hoito (h)
Akuutti myrkytys Heroiini, metadoni, buprenorfiini vain yhdessä alkoholin tai bentsodiatsepiinien kanssa Hengityslama, verenpaineen lasku Naloksoni (h)
Somaattiset komplikaatiot: Somaattisen diagnoosin mukaiset oireet ja löydökset, jotka varmistetaan anamneesin perusteella Käytön vähentäminen tai lopettaminen (e, h)
  • verisuonitukokset, imusuonitulehdukset, märkäpesäkkeet
Suonensisäinen käyttö
  • maksatulehdukset (C- ja B-hepatiitti)
Suonensisäinen käyttö Hepatiitti B -rokotus (e)
  • endokardiitti
Suonensisäinen käyttö
  • keuhkotulehdukset
Heroiinin polttaminen

Hoitojärjestelmä ja hoidon porrastus

  • Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaistensa riittävä ja asiallinen hoito «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-4607.pdf»11, «http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-4607.pdf»3. Kunta voi ostaa päihdepalveluja järjestöiltä ja yksityisiltä.
  • Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa. Samaa hoitoketjua käytetään huumeongelman hoidossa. Laitoshoitoon hakeudutaan A-klinikoiden, terveyskeskusten tai sosiaalitoimiston kautta. Ks. Päihdehuollon hoitojärjestelmät «Päihdehuollon hoitojärjestelmät (Käypä hoito -suositus Huumeongelmaisen hoito)»1 .
  • Akuutit myrkytykset ja muut huumeiden käyttöön liittyvät somaattiset taudit hoidetaan terveyskeskuksessa tai sairaalassa.
  • Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, nuorisoasemat, katkaisuhoitoyksiköt, kuntoutuslaitokset, Järvenpään sosiaalisairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja ja erityyppisiä psykososiaalisia palveluja sekä alkoholi- että huumeongelmaisille. Useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä.
  • Suomessa on eräitä huumeongelman hoitoon keskittyneitä yksiköitä «http://www.paihdelinkki.fi»4 ja «http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi»5. Niissä annetaan sekä lääke- että lääkkeettömiä hoitoja.
  • Opioidiriippuvuuden korvaushoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 (lähde: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2008/20080033»6), joka painottaa normaalia hoidon porrastusta vaativuuden mukaan, hoitojen polikliinistä aloittamista, mahdollisuutta lääkkeiden kotiannosteluun ja mahdollisuutta toimittaa buprenorfiinia ja naloksonia sisältävää yhdistelmävalmistetta paitsi hoitoyksiköistä myös apteekeista. Asetuksen mukaan hoidon tarve voidaan arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, joka täyttää asetuksen vaatimukset.
  • Asumis-, toimeentulo-, maksusitoumus- ja lastensuojeluasiat hoidetaan sosiaalitoimistossa.
  • Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan haittaan.
  • Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, missä asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.
  • Pitkäaikainen avohoito pyritään järjestämään lähelle potilaan asuinpaikkaa.
  • Hoitoketjun moninaisuus voi aiheuttaa päällekkäisyyttä. Parhaimmillaan ketju pystyy monipuoliseen hoitoon.

Huumeongelman toteaminen

Huumetestit

  • Kaiken huumetestauksen, niin terveydenhoitoon kuin valvontaan liittyvän, tavoitteena on testattavan terveyden edistäminen. Testaukseen tulee kuulua myös valmius ohjata positiivisen näytteen antanut hoitoon «Seppälä T, Kuoppasalmi K, Lehtonen L ym. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2008;32:85-127»14.
  • Terveydenhuollossa huumetestejä voidaan käyttää erotusdiagnostiikassa selvittämään, johtuvatko sekavan tai tajuttoman potilaan tai vastasyntyneen oireet huumeista.
  • Testeillä voidaan seurata päihteettömyyttä vieroitushoidon aikana.
  • Valvontatestejä voidaan tehdä esimerkiksi työpaikoilla, oppilaitoksissa ja äitiyshuollossa.
  • Testejä ei kuitenkaan voi käyttää ainoana hoidon onnistumisen seurantatapana.
  • Potilaslain (785/1992) 6 §:n mukaan potilaan tutkimus ja hoito on toteutettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan, joten huumetestiin tarvitaan potilaan suostumus. Jos potilas ei kykene tahdonilmaisuun, häntä on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. (Lait: Finlex-säädöstietopankki «http://www.finlex.fi»10.)
  • Jos alaikäinen kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella päättämään hoidostaan, hänellä on siihen itsenäinen oikeus. Tällöin vanhemmat eivät voi vaatia hänelle huumetestiä.
  • Hallinto-oikeus voi määrätä alaikäisen huumetestiin lastensuojelutoimena.
  • Palveluksessa oleva asevelvollinen voidaan määrätä huumetestiin, jos hänen epäillään olevan huumausaineen vaikutuksen alainen (Asevelvollisuuslaki 1438/2007). Jos hän kieltäytyy tutkimuksesta, hänet voidaan alistaa pakkokeinolain (450/1987) 5. luvun 9 §:n mukaiseen henkilökatsastukseen «Seppälä T, Kuoppasalmi K, Lehtonen L ym. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2008;32:85-127»14.
  • Mielenterveyslain (1116/1990) 22 §:n mukaan psykiatrisessa tahdosta riippumattomassa hoidossa olevalle voidaan myös tehdä henkilön katsastus, jos on aihetta epäillä, että hän on päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena
  • Oikeuslääketieteessä huumemäärityksiä tarvitaan kuolemansyyn selvittämisessä, jos epäillään huumaantuneena ajamista, sekä rikos- ja onnettomuustutkimuksissa.
  • Poliisilla on oikeus tarkastaa huumeidenkäyttö henkilöltä (pakkokeinolaki 5. luku), jota epäillään rikoksesta, josta ankarin rangaistus on yli kuusi kuukautta vankeutta, tai huumausaineen käyttörikoksesta tai rattijuopumuksesta.
  • Liikennejuopumussäännöksissä (RL 23:3 §, muutos 1.2.2003) «Seppälä T, Kuoppasalmi K, Lehtonen L ym. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2008;32:85-127»14 huumausaineille on nollaraja: rattijuopumuksesta tuomitaan myös kuljettaja, joka on käyttänyt huumausainetta niin, että hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen huumausaineen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Säännöstä ei sovelleta, jos aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, jota kuljettajalla on ollut oikeus käyttää (esim. lääkemääräyksen mukaan). Tällöin poliisi voi määrätä kuljettajan kliiniseen päihdetutkimukseen ja huumetestiin pakkokeinolain (450/1987) nojalla. Huumausaineilla tarkoitetaan huumausainelain (1289/1993) mukaisia huumausaineita. Liikennejuopumusnäytteiden laboratoriotutkimukset tehdään keskitetysti Keskusrikospoliisin määräajaksi valitsemassa akkreditoidussa laboratoriossa.
  • Vanki voidaan velvoittaa huumausainetestiin vankeuslain (767/2005; 16. luku 6 §) ja tutkintavankeuslain (768/2005; 11. luku 6 §) perusteella.
  • Työnantajilla on eräin edellytyksin oikeus vaatia työntekijää toimittamaan todistus huumausainetestistä. Työelämän tietosuojalaki (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 759/2004: 7 ja 8 §) ja asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005) säätelevät työntekijöiden testejä ja tarkastuksia. Lain mukaan työnantaja voi ottaa vastaan työnhakijan huumausainetestiä koskevan todistuksen vain, jos työntekijä on hakeutumassa työhön, joka edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäedellytyksenä on, että työn tekeminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena vaarantaa työntekijän tai toisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta tai liikenneturvallisuutta tai voi aiheuttaa työnantajalle taloudellista vahinkoa.
  • Työnantaja voi vaatia työntekijältä huumausainetodistuksen, jos on aihetta epäillä, että työntekijä on työssä huumausaineen vaikutuksen alaisena tai että hän on huumeesta riippuvainen ja työskentely voi aiheuttaa mainitut vaarat tai lisätä huumausaineiden laitonta kauppaa tai leviämistä.
  • Ennen työelämän tietosuojalain mukaisiin testeihin ryhtymistä työpaikalla tulee olla päihdeohjelma.
  • Positiiviset seulontatulokset tulee varmistaa tarkoitukseen hyväksytyssä laboratoriossa.
  • Lääkärillä ei ole oikeutta ilman työntekijän suostumusta toimittaa todistusta huumausainetestistä työnantajalle. Jos työntekijä ei toimita todistusta, on kuitenkin vaarana, ettei häntä valita tehtävään «Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:2, http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/_julkaisu/1057819»15.
  • Huumausainetesti voi olla myös osa työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella tehtävää terveystarkastusta (13 §). Testauksesta on 9 §:n mukaan tiedotettava etukäteen. Tällöin testin tarpeellisuuden määrittelee terveydenhuollon ammattihenkilö eikä työnantaja. Huumetestien tulkintaan osallistuvan lääkärin tulisi olla perehtynyt asetukseen ja testien tulkintaan. Työterveyshuollon terveystarkastukseen liittyvässä lausunnossa otetaan kantaa vain työntekijän sopivuuteen työhönsä. Terveystarkastukseen liittyvä huumausainetestaus ei edellytä kirjallista päihdeohjelmaa.
  • Huumetestaus on kaksivaiheinen: siihen kuuluvat ensivaiheen analyysi (huumeseulonta) ja positiivisten näytteiden varmistus. Testiin varmistusanalyyseineen tarvitaan virtsaa yleensä noin 30 ml.
  • Ensivaiheen analyysinä voidaan tehdä huumepikatesti potilaan virtsasta tai syljestä. Testi voidaan tehdä myös päivystystutkimuksena.
  • Suomen markkinoilla on sekä virtsasta pipetoimalla tai kastamalla tehtäviä että syljestä tehtäviä huumepikatestejä. Syljestä huumeet ovat todettavissa lyhyemmän aikaa kuin virtsanäytteestä. Virtsasta tehtävät testit ovat syljestä tehtäviä testejä luotettavampia «Blencowe T, Pehrsson A, Lillsunde P ym. An analytical evaluation of eight on-site oral fluid drug screening devices using laboratory confirmation results from oral fluid. Forensic Sci Int 2011;208:173»18, «Grönholm M, Leino A, Saarimies J, Lillsunde P. Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä. Suom Lääkäril 2001;8:871-5»17. Virtsatestit ovat kvalitatiivisia: ne eivät kerro käytetyistä määristä eivätkä siitä, onko löydetyllä aineella ollut päihdevaikutusta näytteen ottamisen aikaan.
  • Seulonnassa saadun positiivisen testituloksen ennustearvo riippuu testin sensitiivisyydestä ja spesifisyydestä sekä mitattavan aineen käyttäjien suhteellisesta osuudesta testattavassa yhteisössä. Testien oikeellisuutta ei tule sekoittaa positiivisen testituloksen ennustearvoon. Positiivisen seulontatuloksen ennustearvo on vaatimaton, jos testi tehdään yhteisössä, jossa huumeiden käyttäjiä on vähän. Tällöin tulokseksi saadaan yleensä enemmän vääriä kuin oikeita positiivisia «Pehrsson A, Blencowe T, Vimpari K ym. Performance evaluation of the DrugWipe® 5/5+ on-site oral fluid screening device. Int J Legal Med 2011;125:675-83 »16, «Blencowe T, Pehrsson A, Lillsunde P ym. An analytical evaluation of eight on-site oral fluid drug screening devices using laboratory confirmation results from oral fluid. Forensic Sci Int 2011;208:173»18, «Seppälä T, Hoppu K, Leinonen A, Markkanen H, Tanner P, Metso T. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2001;25:99-116»19, «»3.
  • Varmistusanalyysi karsii pois väärät positiiviset ensivaiheen testien tulokset «Pikatesti, kuten immunologiset seulonnat yleensä, antaa toisinaan vääriä positiivisia tuloksia.»A, minkä vuoksi seuraamukseen johtava positiivinen ensivaiheen seulontatulos tulee aina varmistaa hyväksytyssä laboratoriossa massaspektrometrillä. Positiivisen seulontatuloksen antanutta henkilöä ei tule leimata huumeenkäyttäjäksi väärin perustein. Väärä positiivinen tulos on poistettava potilaskertomuksesta. Automaattiset immunologiset analysaattorit voivat antaa samanlaisia virheellisiä tuloksia kuin pikatestit, joten niillä ei voida varmistaa tuloksia «Huumetestien aikarajoja»2.
  • Koska erityisesti eräiden aineryhmien seulontatestien sensitiivisyys on vaatimaton, seulonnat ovat kapea-alaisia. Monet huumeet saattavat myös jäädä niissä havaitsematta.
  • Seulontatestin valinta ratkaisee testauksen kattavuuden eli sen, mitä huumeita näytteestä havaitaan ja mitä ei. Testaajan tulee tuntea käytettävien testien ominaisuudet tarkasti.
  • Huumepikatesteillä ei aina saada näkyviin esimerkiksi GHB:n (gamma), LSD:n, ekstaasin tai muuntohuumeiden käyttöä. Toisaalta testitulos voi tulla positiiviseksi eräiden lääkkeiden (esim. kodeiinia, etyylimorfiinia, folkodiinia, efedriiniä tai pseudoefedriiniä sisältävien itsehoito- tai reseptilääkkeiden) käytön jälkeen «Lillsunde P, Vanhanen A. Pholcodine in opiate assays - Labquality's drug abuse urine survey 2/1998. Moodi 1999;1:47»20, «Immunologisten huumetestien vääriä positiivisia ja negatiivisia löydöksiä»3.
  • Virtsa-analyysia täydentävää verikoetta tarvitaan erityisesti silloin, kun halutaan arvioida elimistössä olevan aineen määrää ja käytettyjä annoksia. Päihtymyksen astetta arvioitaessa on otettava huomioon myös aiempi käyttöhistoria ja kehittynyt toleranssi.

Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot

  • Huumeongelmaisen hoidossa käytetään samoja psykososiaalisia hoitoja kuin alkoholiongelmaisen hoidossa. Hoitojen keskeinen elementti on psykoterapeuttinen keskusteleminen tai yhdessä tekeminen. Yksilöterapian sijasta tai rinnalle voidaan ottaa mukaan potilaan läheiset (verkostoterapia) tai vertaisryhmä. Myös taide- ja musiikkiterapioita sekä vertaistukiryhmiä (nimettömät narkomaanit eli NA-ryhmät) voidaan käyttää.
  • Hoidossa käytetään usein eri teorioihin perustuvien menetelmien ja työtapojen yhdistelmää.
  • Käytössä ovat esimerkiksi seuraavat psykososiaaliset hoidot (aakkosjärjestyksessä):
    • kahdentoista askeleen hoito, jossa päihderiippuvuus katsotaan sairaudeksi. Tavoitteena on päästä päihteettömyyteen oppimisteoreettisin menetelmin ja AA- tai NA-ryhmän tuella.
    • kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa käsitellään potilaan ydinuskomuksia. Näin pyritään muuttamaan hänen tunteitaan ja käyttäytymistään. Itsesäätelyä ja tietoista toimintaa vahvistetaan muun muassa harjoitustehtävillä.
    • motivoiva potilaskeskeinen haastattelu, jossa tutkitaan päihteiden käyttöön liittyviä ristiriitaisia tunteita niiden ratkaisemiseksi ja siten muutoksen suuntaisten ajatusten vahvistamiseksi.
    • palkitsemiseen perustuvat hoidot eli niin sanottu palkkiohoito
    • palveluohjaus, jossa työntekijä huolehtii, että potilas saa tarvitsemansa palvelut. Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa hieman erisisältöinen: edellisessä ohjaaja voi tehdä arviot itse, kun taas jälkimmäisessä ohjaaja huolehtii usein hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta.
    • ratkaisukeskeinen terapia, jossa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja ja siten lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
    • retkahdusten ehkäisy: tunnistetaan kognitiivisella menetelmällä riskitilanteita ja pyritään pysymään tavoitteissa.
    • systeemiteoreettinen malli, jonka mukaan kokonaisuuden kaikki osat ja niiden muutokset vaikuttavat toisiinsa. Mallia sovelletaan perhe- ja verkostoterapioissa.
    • yhteisöhoito, jossa opetellaan päihteettömässä ympäristössä muiden hoidettavien ja henkilökunnan tuella arkielämän taitoja ja vastuun kantamista. Hoidon pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen.
    • yhteisövahvistusohjelma (community reinforcement approach, CRA), jossa palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Suomessa ohjelmaa sovelletaan esimerkiksi verkostoterapiassa.
    • yleinen tukeminen: hoitava vuorovaikutus, jossa ei ole yksittäistä viitekehystä. Menetelmää käytetään usein tutkimuksen vertailuryhmässä.
  • Käytännössä psykososiaalisia hoitomuotoja on vain harvoin mahdollista valita.
    • Kaikkia hoitomuotoja ei ole saatavissa kaikkialla.
    • Hoidon aikana potilaan elämäntilanne voi muuttua, jolloin hoito joudutaan sopeuttamaan uuteen tilanteeseen.
  • Keskeiset toimijat ja potilas tulisi saattaa yhteiseen verkostopalaveriin, jossa laaditaan kokonaishoitosuunnitelma ja sovitaan vastuualueet.
  • Asumisen, toimeentulon, työn ja vapaa-ajan tukeminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa liittyy kaikkiin hoitomuotoihin.
  • Kaikissa hoitomuodoissa tärkeitä ovat terapeutin ammattitaito, hoidon jatkuvuus ja potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon.
  • Terapeutin vuorovaikutustaidot vaikuttavat hoidon tulokseen. Onnistunut työskentelysuhde on yhteydessä hyviin tuloksiin. Jyrkkää konfrontointia välttävä motivoiva haastattelu ilmeisesti auttaa saavuttamaan hyviä hoitotuloksia. Toimivan työskentelysuhteen luominen on nimenomaan terapeutin tehtävä. Terapeutin tulee arvioida realistisesti omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä (ks. Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito «Alkoholiongelmaisen hoito»5).

Huumeongelmaisen hoito

Kannabis

Stimulantit

  • Amfetamiini on buprenorfiinin ohella Suomen yleisin pistoshuume. Sen johdos metamfetamiini vaikuttaa keskushermostoon vielä voimakkaammin ja aiheuttaa herkästi riippuvuutta. Johdosta käytetään suun kautta, nenän kautta nuuskaamalla, suonensisäisesti tai hydrokloridina polttamalla.
  • Kokaiinia käytetään suonensisäisesti, nuuskaamalla tai suun kautta. Sen alkaloidijohdosta (crack) poltetaan savukkeina tai vesipiipussa.
  • Stimulantteihin luetaan myös "rave"-kulttuuriin liittyvä, yleensä tabletteina kaupiteltava ekstaasi (3.4-metyleenidioksimetamfetamiini, MDMA). Tabletteihin saattaa sisältyä muitakin niin sanottuja klubihuumeita tai muuntohuumeita.

Amfetamiini ja sen johdokset

Amfetamiinin tai sen johdoksen aiheuttama myrkytys

Amfetamiinista vieroitus

Kokaiini

Kokaiinimyrkytys

Stimulanttiriippuvuuden hoito

Psykososiaaliset hoidot

Opioidit

Opioidimyrkytys

Opioidivieroitushoito

Psykososiaaliset hoidot vieroitushoidon yhteydessä

Opioidikorvaushoito

Psykosiaaliset hoidot korvaushoidon yhteydessä

Hallusinogeenit

Muunto- eli niin sanotut design-huumeet

  • Muuntohuumeet ovat synteettisiä psykotrooppisia aineita, joita markkinoidaan muun muassa internetissä "laillisina huumeina". Valtaosa kyseisistä aineista kuuluu amfetamiinityyppisten stimulanttien ryhmään (esim. MDPV eli "aakkoset", 2-DPMP eli "daisy"), ja osalla niistä on hallusinogeeninen vaikutus (erit. bromodragonfly, BDF). Kannabinoidireseptoriagonistit ("laillinen kannabis", kuten JWH-018 eli "jehova") muodostavat toisen, nopeasti kasvavan muuntohuumeryhmän. Ne ovat synteettisiä, vaikutuksiltaan tetrahydrokannabinolin kaltaisia aineita. Uusi huumausainelaki (322/2011) nopeuttaa uusien molekyylien huumeluokittelun, mutta lain kiertämistä uusilla yhdisteillä on tulevaisuudessakin odotettavaa.

Huumeongelma ja mielenterveyden häiriöt

Sekakäytön ehkäisy

Sekakäyttäjän hoito

Huumeenkäyttäjien terveyshaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Huumeet, raskaus ja lapsi

Kannabis ja stimulantit

Metadoni ja buprenorfiini

Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito

Imetys

Vastasyntyneen kotiutus

Ennuste ja jatkohoito

Huumehoitopaikan laadun arvioiminen

  • Päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta on julkaistu suositus «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-4607.pdf»11.
  • Päihdeongelmaisten hoitopalveluja arvioitaessa voidaan esittää seuraavia hoidon laatua testaavia kysymyksiä:
  • 1) Onko huumeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet terveystarkastusten ja hoitokohtaamisten yhteydessä kartoitettu ja hyödynnetty?
    • Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään huumeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteidenkäytöstä.
  • 2) Etsitäänkö huumeongelmaa aktiivisesti potilaita kohdattaessa, varsinkin riskiryhmistä?
    • Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti, ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihde- tai huumeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
  • 3) Onko huumeiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
    • Akuutti huumeiden aiheuttama myrkytys voi johtua annosteluvirheestä tai itsemurhayrityksestä. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan jatkohoidolle.
  • 4) Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
    • Potilaan kanssa yhteistyössä näillä mittareilla saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
  • 5) Onko hoitopaikalla ympärivuorokautinen ensihoidon mahdollisuus joko omassa tai muussa laitoksessa?
    • Akutisoitunut huumeongelma voidaan joskus hoitaa avohoidossa, mutta usein tarvitaan laitoshoitoa. Laitoksessa on mahdollista hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
  • 6) Onko henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan huumeongelmaista, ja onko hoito-ote kokonaisvaltainen ja moralisoimaton?
    • Potilas vaistoaa herkästi hoitohenkilöstön kielteisen tai moralisoivan asenteen. Asennetta voidaan muuttaa jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä keskusteluilla.
  • 7) Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
    • Huumeongelmaan liittyy useammin kuin alkoholiongelmaan psykiatrisia sairauksia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
  • 8) Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
    • Osa huumeongelmaisista hakeutuu aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, ettei hoitovastuu potilaasta pirstoudu.
  • 9) Onko laitoshoidosta, kuntoutuksesta ja vankilasta palaavan potilaan jatkohoito järjestetty?
    • Päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteyden tulee toimia molempiin suuntiin.
  • 10) Ovatko yhteydet vapaaehtoisjärjestöihin, itsehoitoryhmiin ja muihin järjestöihin kunnossa?
    • Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta kolmannen sektorin järjestöjen palveluihin.
  • 11) Onko yhteiskunnasta vieraantuneiden huumepotilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat järjestetty?
    • Huumeongelma on somaattisesti ja sosiaalisesti invalidisoiva sairaus. Ongelman luonteen takia potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva voi jäädä järjestämättä. Huumeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Huumeongelmaisen hoito -suosituksen historiatiedot «Huumeongelmaisen hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja:

Hannu Alho, professori, dosentti, LT, päihdelääketieteen erityispätevyys; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet:

Mauri Aalto, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrinen toiminta-alue ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveys- ja päihdepalvelut

Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri

Pekka Jousilahti, FT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Käypä hoito -toimittaja

Hanna Kahila, LT, vs. osastonlääkäri, synnytysten, naistentautien ja perinatologian erikoislääkäri; HUS:n naistensairaala

Satu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri, sosiaalipediatri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Pirjo Lillsunde, FT, dosentti, yksikön päällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Solja Niemelä, dosentti, päihdelääketieteen kliininen opettaja; Turun yliopiston kliininen laitos

Kaija Seppä, professori, ylilääkäri, dosentti, LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys; Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö ja Tampereen yliopistollisen sairaalan psykiatrian toimialue

Ulrich Tacke, professori, ylilääkäri, LKT, erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopisto, KYS

Tuukka Tammi, tutkimuspäällikkö, erikoistutkija; VTT A-klinikkasäätiö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveys- ja päihdepalvelut

Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Asiantuntija:

Timo Hytinantti, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Outi Lapatto-Reiniluoto, LT, sisätautien ja kliinisen farmakologian erkoislääkäri; Myrkytystietokeskus HUSLAB

Sidonnaisuudet

Hannu Alho: Apuraha (Duodecim), asiantuntijapalkkioita (Lundbeck, Lundbeck, Reckitt Benckiser), matkakorvaus (Lundbeck), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Reckitt Benckiser).

Mauri Aalto: Luentopalkkio (Janssen-Cilag, Lundbeck, Professio Finland), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck, Reckitt Benckinser)

Kari Eskola: Ei sidonnaisuuksia.

Pekka Jousilahti: Ei sidonnaisuuksia.

Hanna Kahila: Ei sidonnaisuuksia.

Satu Kivitie-Kallio: Ei sidonnaisuuksia.

Pirjo Lillsunde: Ei sidonnaisuuksia.

Solja Niemelä: Asiantuntijapalkkioita (Lundbeck, Pfizer, Reckitt Benckiser), luentopalkkioita (AstraZeneca, BMS, Janssen, Lilly, Lundbeck, Pfizer, Professio Finland, Sobi), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Janssen, Lundbeck).

Kaija Seppä: Asiantuntijapalkkio (Helsingin yliopisto), johtokunnan tms. jäsenyys (A-klinikkasäätiö, Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio), luentopalkkioita useilta terveydenhuollon yksiköiltä, lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Lundbeck Oy).

Ulrich Tacke: Ei sidonnaisuuksia.

Tuukka Tammi: Apuraha (Duodecim), muu palkkio (A-klinikkasäätiö).

Helena Vorma: Luentopalkkioita (Astra Zeneca, Pfizer), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Lundbeck).

Kirjallisuusviite

Huumeongelmaisen hoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»21

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Poikolainen K. Päihteet ja kansanterveys. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:42-6
  2. Huumeongelma Euroopassa. Vuosiraportti 2010. EMCDDA
  3. Tanhua H, Virtanen A, Knuuti U, Leppo A, Kotovirta Elina. Huumetilanne Suomessa 2011. Raportti 62. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja EMCDDA. «https://www.julkari.fi/handle/10024/79964»22
  4. Hakkarainen P, Metso L ja Salasuo M. Yhteiskuntapolitiikka 76(4), 397-340
  5. Hakkarainen P, Metso L. Huumeiden käytön uusi sukupolvi. Yhteiskuntapolitiikka 2003;68:244-55
  6. Alho H, Sinclair D, Vuori E ym. Abuse liability of buprenorphine-naloxone tablets in untreated IV drug users. Drug Alcohol Depend 2007;88:75-8 «PMID: 17055191»PubMed
  7. Vuori E, Ojanperä I, Päihde ja lääkeainemyrkytyskuolemat. Kirjassa Huume- ja lääkeriippuvuus, Duodecim 2012.
  8. Päihdetilastollinen vuosikirja 2011. Alkoholi ja huumeet. STV, Helsinki: THL, 2011 www.thl.fi/paihdetilastollinenvuosikirja
  9. Nuorvala Y, Metso L, Kaukonen O, Haavisto K. Päihde-ehtoinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa: vuosien 1995 ja 1999 päihdetapauslaskentojen vertailua. Yhteiskuntapolitiikka 2000;65:246-54
  10. Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003
  11. Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-4607.pdf
  12. Ponkala VM. Yksilökohtainen palveluohjaus. Työntekijöiden palveluohjausmalli kovien huumausaineiden käyttäjille. Yhteistyötahojen fokusryhmähaastattelut. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. http://www.hel2.fi/sosv/julkaisu/tutkimuksia/2003/2_ponkala.pdf. Tutkimuksia 2003;2:37-48
  13. EuropASI (European Addiction Severity Index). Päihderiippuvuuden vaikeusasteen arviointi. Ohjekirja. Eurooppalainen versio 1998
  14. Seppälä T, Kuoppasalmi K, Lehtonen L ym. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2008;32:85-127
  15. Huumausainetestaus työelämässä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:2, http://www.stm.fi/julkaisut/julkaisuja-sarja/nayta/_julkaisu/1057819
  16. Pehrsson A, Blencowe T, Vimpari K ym. Performance evaluation of the DrugWipe® 5/5+ on-site oral fluid screening device. Int J Legal Med 2011;125:675-83 «PMID: 20652713»PubMed
  17. Grönholm M, Leino A, Saarimies J, Lillsunde P. Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä. Suom Lääkäril 2001;8:871-5
  18. Blencowe T, Pehrsson A, Lillsunde P ym. An analytical evaluation of eight on-site oral fluid drug screening devices using laboratory confirmation results from oral fluid. Forensic Sci Int 2011;208:173-9 «PMID: 21183299»PubMed
  19. Seppälä T, Hoppu K, Leinonen A, Markkanen H, Tanner P, Metso T. Suositus huumetestauksen suorittamisesta. Moodi 2001;25:99-116
  20. Lillsunde P, Vanhanen A. Pholcodine in opiate assays - Labquality's drug abuse urine survey 2/1998. Moodi 1999;1:47
  21. Maldonado R, Berrendero F, Ozaita A ym. Neurochemical basis of cannabis addiction. Neuroscience 2011;181:1-17 «PMID: 21334423»PubMed
  22. Budney AJ, Hughes JR, Moore BA ym. Review of the validity and significance of cannabis withdrawal syndrome. Am J Psychiatry 2004;161:1967-77 «PMID: 15514394»PubMed
  23. Moore TH, Zammit S, Lingford-Hughes A ym. Cannabis use and risk of psychotic or affective mental health outcomes: a systematic review. Lancet 2007;370:319-28 «PMID: 17662880»PubMed
  24. Winstock AR, Ford C, Witton J. Assessment and management of cannabis use disorders in primary care. BMJ 2010;340:c1571 «PMID: 20360216»PubMed
  25. Vollenweider-Scherpenhuyzen MF, Vollenweider FX. [Emergencies due to drug abuse]. Internist (Berl) 2000;41:886-98 «PMID: 11006876»PubMed
  26. Buchanan JF, Brown CR. 'Designer drugs'. A problem in clinical toxicology. Med Toxicol Adverse Drug Exp 1988;3:1-17 «PMID: 3285124»PubMed
  27. Callaway CW, Clark RF. Hyperthermia in psychostimulant overdose. Ann Emerg Med 1994;24:68-76 «PMID: 8010552»PubMed
  28. Doyon S. The many faces of ecstasy. Curr Opin Pediatr 2001;13:170-6 «PMID: 11317061»PubMed
  29. Hegadoren KM, Baker GB, Bourin M. 3,4-Methylenedioxy analogues of amphetamine: defining the risks to humans. Neurosci Biobehav Rev 1999;23:539-53 «PMID: 10073892»PubMed
  30. Liechti ME. ["Ecstasy" (MDMA): pharmacology, toxicology, and treatment of acute intoxication]. Dtsch Med Wochenschr 2003;128:1361-6 «PMID: 12802747»PubMed
  31. Saarijärvi S, Lopperi M. Ekstaasin vaikutukset elimistöön. Duodecim 2003;119:1211-5 «PMID: 12908183»PubMed
  32. Rochester JA, Kirchner JT. Ecstasy (3,4-methylenedioxymethamphetamine): history, neurochemistry, and toxicology. J Am Board Fam Pract 1999;12:137-42 «PMID: 10220237»PubMed
  33. Alho H, Järvenpää E, Seppälä T. Uudet synteettiset huumeet ja päihdetarkoituksessa käytetyt psykotrooppiset aineet. Suom Lääkäril 2001;56:1005-7
  34. Laine P. Päihdepotilas terveyskeskuksen päivystyksessä. Duodecim 2002;118:312-6 «PMID: 12233034»PubMed
  35. Laine K. Myrkytyksiin liittyvät toksiset oireyhtymät. Duodecim 2000;116:1620-7 «PMID: 12001482»PubMed
  36. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:486-7
  37. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:486
  38. Shoptaw S, Heinzerling KG, Rotheram-Fuller E ym. Randomized, placebo-controlled trial of bupropion for the treatment of methamphetamine dependence. Drug Alcohol Depend 2008;96:222-32 «PMID: 18468815»PubMed
  39. Leelahanaj T, Kongsakon R, Netrakom P. A 4-week, double-blind comparison of olanzapine with haloperidol in the treatment of amphetamine psychosis. J Med Assoc Thai 2005;88 Suppl 3:S43-52 «PMID: 16858942»PubMed
  40. Health evaluation of energy-generating sources. AMA Council on Scientific Affairs. JAMA 1978;240:2193-5 «PMID: 702736»PubMed
  41. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:491-2
  42. Benowitz NL. Clinical pharmacology and toxicology of cocaine. Pharmacol Toxicol 1993;72:3-12 «PMID: 8441738»PubMed
  43. Hoffman RS, Henry GC, Howland MA ym. Association between life-threatening cocaine toxicity and plasma cholinesterase activity. Ann Emerg Med 1992;21:247-53 «PMID: 1536483»PubMed
  44. Karch SB, Stephens B, Ho CH. Relating cocaine blood concentrations to toxicity--an autopsy study of 99 cases. J Forensic Sci 1998;43:41-5 «PMID: 9456523»PubMed
  45. Linder MW, Bosse GM, Henderson MT ym. Detection of cocaine metabolite in serum and urine: frequency and correlation with medical diagnosis. Clin Chim Acta 2000;295:179-85 «PMID: 10767403»PubMed
  46. Hedetoft C, Christensen HR. [Amphetamine, ecstasy and cocaine. Clinical aspects of acute poisoning]. Ugeskr Laeger 1999;161:6907-11 «PMID: 10643376»PubMed
  47. Williams RG, Kavanagh KM, Teo KK. Pathophysiology and treatment of cocaine toxicity: implications for the heart and cardiovascular system. Can J Cardiol 1996;12:1295-301 «PMID: 8987970»PubMed
  48. Brower KJ, Maddahian E, Blow FC ym. A comparison of self-reported symptoms and DSM-III-R criteria for cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1988;14:347-56 «PMID: 3189256»PubMed
  49. Kajdasz DK, Moore JW, Donepudi H ym. Cardiac and mood-related changes during short-term abstinence from crack cocaine: the identification of possible withdrawal phenomena. Am J Drug Alcohol Abuse 1999;25:629-37 «PMID: 10548439»PubMed
  50. Nademanee K, Gorelick DA, Josephson MA ym. Myocardial ischemia during cocaine withdrawal. Ann Intern Med 1989;111:876-80 «PMID: 2817640»PubMed
  51. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:492
  52. Eiler K, Schaefer MR, Salstrom D ym. Double-blind comparison of bromocriptine and placebo in cocaine withdrawal. Am J Drug Alcohol Abuse 1995;21:65-79 «PMID: 7762545»PubMed
  53. Handelsman L, Rosenblum A, Palij M ym. Bromocriptine for cocaine dependence. A controlled clinical trial. Am J Addict 1997;6:54-64 «PMID: 9097872»PubMed
  54. Miller NS, Summers GL, Gold MS. Cocaine dependence: alcohol and other drug dependence and withdrawal characteristics. J Addict Dis 1993;12:25-35 «PMID: 8381028»PubMed
  55. Ahtee L. Opioidit ja kannabinoidit. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:151-60
  56. Holopainen A, Fabritius C, Salaspuro M. Opiaattiriippuvuus. Kirjassa: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2. uudistettu painos 2003:468-82
  57. Harris DS, Mendelson JE, Lin ET ym. Pharmacokinetics and subjective effects of sublingual buprenorphine, alone or in combination with naloxone: lack of dose proportionality. Clin Pharmacokinet 2004;43:329-40 «PMID: 15080765»PubMed
  58. Umbricht A, Huestis MA, Cone EJ ym. Effects of high-dose intravenous buprenorphine in experienced opioid abusers. J Clin Psychopharmacol 2004;24:479-87 «PMID: 15349002»PubMed
  59. Ahmadi J, Ahmadi K. Controlled trial of maintenance treatment of intravenous buprenorphine dependence. Ir J Med Sci 2003;172:171-3 «PMID: 15029983»PubMed
  60. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005
  61. Gueye PN, Megarbane B, Borron SW ym. Trends in opiate and opioid poisonings in addicts in north-east Paris and suburbs, 1995-99. Addiction 2002;97:1295-304 «PMID: 12359034»PubMed
  62. Boyd J, Randell T, Luurila H ym. Serious overdoses involving buprenorphine in Helsinki. Acta Anaesthesiol Scand 2003;47:1031-3 «PMID: 12904197»PubMed
  63. Sporer KA. Buprenorphine: a primer for emergency physicians. Ann Emerg Med 2004;43:580-4 «PMID: 15111917»PubMed
  64. Pirnay S, Borron SW, Giudicelli CP ym. A critical review of the causes of death among post-mortem toxicological investigations: analysis of 34 buprenorphine-associated and 35 methadone-associated deaths. Addiction 2004;99:978-88 «PMID: 15265095»PubMed
  65. Guidelines for the psychosocially assisted pharmacological treatment of opioid dependence. World Health Organization 2009 http://whqlibdoc.who.int/publications/2009/9789241547543_eng.pdf
  66. Hoppu K. Huumeyliannospotilaan hoito. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:485-88
  67. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders. Fourth Edition. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994
  68. American Psychiatric Association Practice Guidelines. Practice guideline for the treatment of patients with borderline personality disorder. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 2001;158:1-52 «PMID: 11665545»PubMed
  69. Lieb K, Völlm B, Rücker G ym. Pharmacotherapy for borderline personality disorder: Cochrane systematic review of randomised trials. Br J Psychiatry 2010;196:4-12 «PMID: 20044651»PubMed
  70. Compton WM 3rd, Cottler LB, Jacobs JL ym. The role of psychiatric disorders in predicting drug dependence treatment outcomes. Am J Psychiatry 2003;160:890-5 «PMID: 12727692»PubMed
  71. Hoffman JA, Caudill BD, Koman JJ 3rd ym. Comparative cocaine abuse treatment strategies: enhancing client retention and treatment exposure. J Addict Dis 1994;13:115-28 «PMID: 7734463»PubMed
  72. Messina NP, Wish ED, Nemes S. Therapeutic community treatment for substance abusers with antisocial personality disorder. J Subst Abuse Treat 1999;17:121-8 «PMID: 10435260»PubMed
  73. Gabbard GO. Psychodynamic Psychiatry in Clinical Practice. 3. painos. Washington DC, American Psychiatric Publishing, 2000
  74. Gardner DL, Cowdry RW. Alprazolam-induced dyscontrol in borderline personality disorder. Am J Psychiatry 1985;142:98-100 «PMID: 2857071»PubMed
  75. Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37
  76. Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:287-303 «PMID: 10529072»PubMed
  77. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:514
  78. Hoppu K. Huumeyliannospotilaan tunnistaminen ja huumemyrkytyksen diagnostiikka. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005:483-5
  79. de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50 «PMID: 10723853»PubMed
  80. Topp L, Mattick RP. Choosing a cut-off on the Severity of Dependence Scale (SDS) for amphetamine users. Addiction 1997;92:839-45 «PMID: 9293043»PubMed
  81. Gossop M, Darke S, Griffiths P ym. The Severity of Dependence Scale (SDS): psychometric properties of the SDS in English and Australian samples of heroin, cocaine and amphetamine users. Addiction 1995;90:607-14 «PMID: 7795497»PubMed
  82. Pétursson H. The benzodiazepine withdrawal syndrome. Addiction 1994;89:1455-9 «PMID: 7841856»PubMed
  83. Gatzonis SD, Angelopoulos EK, Daskalopoulou EG ym. Convulsive status epilepticus following abrupt high-dose benzodiazepine discontinuation. Drug Alcohol Depend 2000;59:95-7 «PMID: 10706979»PubMed
  84. Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204 «PMID: 9702287»PubMed
  85. Lugoboni F, Migliozzi S, Mezzelani P ym. Progressive decrease of hepatitis B in a cohort of drug users followed over a period of 15 years: the impact of anti-HBV vaccination. Scand J Infect Dis 2004;36:131-3 «PMID: 15061668»PubMed
  86. Quaglio G, Pajusco B, Civitelli P ym. Immunogenicity, reactogenicity and adherence with hepatitis A vaccination among drug users. Drug Alcohol Depend 2004;74:85-8 «PMID: 15072811»PubMed
  87. Baral S, Sherman SG, Millson P ym. Vaccine immunogenicity in injecting drug users: a systematic review. Lancet Infect Dis 2007;7:667-74 «PMID: 17897609»PubMed
  88. Lamden KH, Kennedy N, Beeching NJ ym. Hepatitis B and hepatitis C virus infections: risk factors among drug users in Northwest England. J Infect 1998;37:260-9 «PMID: 9892530»PubMed
  89. Syed NA, Hearing SD, Shaw IS ym. Outbreak of hepatitis A in the injecting drug user and homeless populations in Bristol: control by a targeted vaccination programme and possible parenteral transmission. Eur J Gastroenterol Hepatol 2003;15:901-6 «PMID: 12867801»PubMed
  90. Tjon GM, Götz H, Koek AG ym. An outbreak of hepatitis A among homeless drug users in Rotterdam, The Netherlands. J Med Virol 2005;77:360-6 «PMID: 16173016»PubMed
  91. Quaglio G, Talamini G, Lugoboni F ym. Compliance with hepatitis B vaccination in 1175 heroin users and risk factors associated with lack of vaccine response. Addiction 2002;97:985-92 «PMID: 12144601»PubMed
  92. Palmateer N, Kimber J, Hickman M ym. Evidence for the effectiveness of sterile injecting equipment provision in preventing hepatitis C and human immunodeficiency virus transmission among injecting drug users: a review of reviews. Addiction 2010;105:844-59 «PMID: 20219055»PubMed
  93. Hedrich D, Kerr T, Dubois-Arber F. (2010), 'Drug consumption facilities in Europe and beyond', in: European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Harm reduction: evidence, impacts and challenges, in: Rhodes, T. and Hedrich, D. (eds), Scientific Monograph Series No. 10, Publications Office of the European Union, Luxembourg. Available at: - http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101257_EN_EMCDDA-monograph10-harm%20reduction_final.pdf
  94. Prevention and control of infectious diseases among people who inject drugs. European Centre for Disease Prevention and Control (ECDC)/ European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA). Stockholm: ECDC. Oct 2011, http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_101273_EN_emcdda-harm%20red-mon-ch11-web.pdf
  95. Lurie P, Gorsky R, Jones TS ym. An economic analysis of needle exchange and pharmacy-based programs to increase sterile syringe availability for injection drug users. J Acquir Immune Defic Syndr Hum Retrovirol 1998;18 Suppl 1:S126-32 «PMID: 9663635»PubMed
  96. Van Den Berg C, Smit C, Van Brussel G ym. Full participation in harm reduction programmes is associated with decreased risk for human immunodeficiency virus and hepatitis C virus: evidence from the Amsterdam Cohort Studies among drug users. Addiction 2007;102:1454-62 «PMID: 17697278»PubMed
  97. Wood E, Kerr T, Spittal PM ym. An external evaluation of a peer-run "unsanctioned" syringe exchange program. J Urban Health 2003;80:455-64 «PMID: 12930883»PubMed
  98. Hutchinson SJ, Taylor A, Goldberg DJ ym. Factors associated with injecting risk behaviour among serial community-wide samples of injecting drug users in Glasgow 1990-94: implications for control and prevention of blood-borne viruses. Addiction 2000;95:931-40 «PMID: 10946441»PubMed
  99. Maxwell S, Bigg D, Stanczykiewicz K ym. Prescribing naloxone to actively injecting heroin users: a program to reduce heroin overdose deaths. J Addict Dis 2006;25:89-96 «PMID: 16956873»PubMed
  100. Hedrich D. (2004), European report on drug consumption rooms, European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction, Lisbon. Available at: http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index54125EN.html.
  101. Poschadel S, Hoger R, Schnitzler J, Schreckenberger D. (2003), Evaluation der Arbeit derDrogenkonsumräume in der Bundesrepublik Deutschland: Endbericht im Auftrag des Bundesministeriums für Gesundheit, Nomos-Verlags-Gesellschaft, Baden-Baden
  102. Bayoumi AM, Zaric GS. The cost-effectiveness of Vancouver's supervised injection facility. CMAJ 2008;179:1143-51 «PMID: 19015565»PubMed
  103. Andresen MA, Boyd N. A cost-benefit and cost-effectiveness analysis of Vancouver's supervised injection facility. Int J Drug Policy 2010;21:70-6 «PMID: 19423324»PubMed
  104. Schmittner J, Schroeder JR, Epstein DH ym. Menstrual cycle length during methadone maintenance. Addiction 2005;100:829-36 «PMID: 15918813»PubMed
  105. Jukic AM, Weinberg CR, Baird DD ym. Lifestyle and reproductive factors associated with follicular phase length. J Womens Health (Larchmt) 2007;16:1340-7 «PMID: 18001191»PubMed
  106. Bell J, Harvey-Dodds L. Pregnancy and injecting drug use. BMJ 2008;336:1303-5 «PMID: 18535073»PubMed
  107. Heil SH, Jones HE, Arria A ym. Unintended pregnancy in opioid-abusing women. J Subst Abuse Treat 2011;40:199-202 «PMID: 21036512»PubMed
  108. Ralph N, Spigner C. Contraceptive practices among female heroin addicts. Am J Public Health 1986;76:1016-7 «PMID: 3728758»PubMed
  109. Mensch B, Kandel DB. Drug use as a risk factor for premarital teen pregnancy and abortion in a national sample of young white women. Demography 1992;29:409-29 «PMID: 1426437»PubMed
  110. Vidal-Trecan G, Warszawski J, Coste J ym. Contraceptive practices of non-HIV-seropositive injecting drug users. Eur J Epidemiol 2003;18:863-9 «PMID: 14561045»PubMed
  111. Rose SB, Cooper AJ, Baker NK ym. Attitudes toward long-acting reversible contraception among young women seeking abortion. J Womens Health (Larchmt) 2011;20:1729-35 «PMID: 21923281»PubMed
  112. Campbell SJ, Cropsey KL, Matthews CA. Intrauterine device use in a high-risk population: experience from an urban university clinic. Am J Obstet Gynecol 2007;197:193.e1-6; discussion 193.e6-7 «PMID: 17689646»PubMed
  113. Jansson LM, Velez ML. Infants of drug-dependent mothers. Pediatr Rev 2011;32:5-12; quiz 12-3 «PMID: 21196501»PubMed
  114. Strengell P, Vahtola M, Tammela O ym. Raskauden aikainen buprenorfiinihoito – riskit ja hyöty punnittava tarkkaan. Duodecim 2005;121:392-9 «PMID: 15799254»PubMed
  115. MacMahon JR. Perinatal substance abuse: the impact of reporting infants to child protective services. Pediatrics 1997;100:E1 «PMID: 9346995»PubMed
  116. Fergusson DM, Horwood LJ, Northstone K ym. Maternal use of cannabis and pregnancy outcome. BJOG 2002;109:21-7 «PMID: 11843371»PubMed
  117. Hurd YL, Wang X, Anderson V ym. Marijuana impairs growth in mid-gestation fetuses. Neurotoxicol Teratol 2005;27:221-9 «PMID: 15734273»PubMed
  118. Gray TR, Eiden RD, Leonard KE ym. Identifying prenatal cannabis exposure and effects of concurrent tobacco exposure on neonatal growth. Clin Chem 2010;56:1442-50 «PMID: 20628142»PubMed
  119. Plessinger MA. Prenatal exposure to amphetamines. Risks and adverse outcomes in pregnancy. Obstet Gynecol Clin North Am 1998;25:119-38 «PMID: 9547763»PubMed
  120. Smith LM, LaGasse LL, Derauf C ym. The infant development, environment, and lifestyle study: effects of prenatal methamphetamine exposure, polydrug exposure, and poverty on intrauterine growth. Pediatrics 2006;118:1149-56 «PMID: 16951010»PubMed
  121. Hulse GK, Milne E, English DR ym. The relationship between maternal use of heroin and methadone and infant birth weight. Addiction 1997;92:1571-9 «PMID: 9519499»PubMed
  122. Dryden C, Young D, Hepburn M ym. Maternal methadone use in pregnancy: factors associated with the development of neonatal abstinence syndrome and implications for healthcare resources. BJOG 2009;116:665-71 «PMID: 19220239»PubMed
  123. McCarthy JJ, Leamon MH, Parr MS ym. High-dose methadone maintenance in pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Am J Obstet Gynecol 2005;193:606-10 «PMID: 16150249»PubMed
  124. Bar-Oz B, Klein J, Karaskov T ym. Comparison of meconium and neonatal hair analysis for detection of gestational exposure to drugs of abuse. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2003;88:F98-F100 «PMID: 12598495»PubMed
  125. Lester BM, ElSohly M, Wright LL ym. The Maternal Lifestyle Study: drug use by meconium toxicology and maternal self-report. Pediatrics 2001;107:309-17 «PMID: 11158464»PubMed
  126. Ostrea EM Jr, Knapp DK, Tannenbaum L ym. Estimates of illicit drug use during pregnancy by maternal interview, hair analysis, and meconium analysis. J Pediatr 2001;138:344-8 «PMID: 11241040»PubMed
  127. American Academy of Pediatrics Committee on Drugs. Neonatal drug withdrawal. Pediatrics 1988:101:1079-88
  128. American Academy of Pediatrics Committee on Drugs. Transfer of drugs and other chemicals into human milk. Pediatrics 2001;108:776-89 «PMID: 11533352»PubMed
  129. Breastfeeding and HIV International Transmission Study Group, Coutsoudis A, Dabis F ym. Late postnatal transmission of HIV-1 in breast-fed children: an individual patient data meta-analysis. J Infect Dis 2004;189:2154-66 «PMID: 15181561»PubMed
  130. Kivitie-Kallio S, Silvennoinen L. Lääkäri ja lastensuojelulaki. Duodecim 2011;127:215-6
  131. Pajulo M, Suchman N, Kalland M ym. Enhancing the effectiveness of residential treatment for substance abusing pregnant and parenting women: focus on maternal reflective functioning and mother-child relationship. Infant Ment Health J 2006;27:448 «PMID: 20119507»PubMed
  132. Savonlahti E, Pajulo M, Ahlqvist S ym. Interactive skills of infants with their high-risk mothers. Nord J Psychiatry 2005;59:139-47 «PMID: 16195112»PubMed
  133. Burns KA, Chethik L, Burns WJ ym. The early relationship of drug abusing mothers and their infants: an assessment at eight to twelve months of age. J Clin Psychol 1997;53:279-87 «PMID: 9075056»PubMed
  134. Kandall SR, Gaines J, Habel L ym. Relationship of maternal substance abuse to subsequent sudden infant death syndrome in offspring. J Pediatr 1993;123:120-6 «PMID: 8320605»PubMed
  135. Ornoy A, Segal J, Bar-Hamburger R ym. Developmental outcome of school-age children born to mothers with heroin dependency: importance of environmental factors. Dev Med Child Neurol 2001;43:668-75 «PMID: 11665823»PubMed
  136. Lester BM, Boukydis CFZ, Twomey JE. Maternal substance abuse and child outcome. Kirjassa: Handbook of infant mental health. Zeanah CH (toim.) 2. painos. Guilford Press, New York 2000:161-75
  137. Singer LT, Minnes S, Short E ym. Cognitive outcomes of preschool children with prenatal cocaine exposure. JAMA 2004;291:2448-56 «PMID: 15161895»PubMed
  138. Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25 «PMID: 14644058»PubMed
  139. Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38 «PMID: 10626607»PubMed
  140. Jaudes PK, Ekwo E, Van Voorhis J. Association of drug abuse and child abuse. Child Abuse Negl 1995;19:1065-75 «PMID: 8528813»PubMed
  141. Oei J, Lui K. Management of the newborn infant affected by maternal opiates and other drugs of dependency. J Paediatr Child Health 2007;43:9-18 «PMID: 17207049»PubMed
  142. Almario CV, Seligman NS, Dysart KC ym. Risk factors for preterm birth among opiate-addicted gravid women in a methadone treatment program. Am J Obstet Gynecol 2009;201:326.e1-6 «PMID: 19631928»PubMed
  143. Amato L, Davoli M, Minozzi S ym. Methadone at tapered doses for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;(1):CD003409 «PMID: 16034898»PubMed
  144. Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial and pharmacological treatments versus pharmacological treatments for opioid detoxification. Cochrane Database Syst Rev 2011;(9):CD005031 «PMID: 21901695»PubMed
  145. Amato L, Minozzi S, Davoli M ym. Psychosocial combined with agonist maintenance treatments versus agonist maintenance treatments alone for treatment of opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2011;(10):CD004147 «PMID: 21975742»PubMed
  146. Arlettaz R, Kashiwagi M, Das-Kundu S ym. Methadone maintenance program in pregnancy in a Swiss perinatal center (II): neonatal outcome and social resources. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84:145-50 «PMID: 15683374»PubMed
  147. Armstrong MA, Gonzales Osejo V, Lieberman L ym. Perinatal substance abuse intervention in obstetric clinics decreases adverse neonatal outcomes. J Perinatol 2003;23:3-9 «PMID: 12556919»PubMed
  148. Avants SK, Margolin A, Sindelar JL ym. Day treatment versus enhanced standard services for opioid-dependent patients: a comparison of clinical efficacy and cost. Am J Psychiatry 1999;156:27-33 «PMID: 9892294»PubMed
  149. Azadi A, Dildy GA 3rd. Universal screening for substance abuse at the time of parturition. Am J Obstet Gynecol 2008;198:e30-2 «PMID: 18279831»PubMed
  150. Marijuana Treatment Project Research Group. Brief treatments for cannabis dependence: findings from a randomized multisite trial. J Consult Clin Psychol 2004;72:455-66 «PMID: 15279529»PubMed
  151. Baker A, Lee NK, Claire M ym. Brief cognitive behavioural interventions for regular amphetamine users: a step in the right direction. Addiction 2005;100:367-78 «PMID: 15733250»PubMed
  152. Bao YP, Liu ZM, Epstein DH ym. A meta-analysis of retention in methadone maintenance by dose and dosing strategy. Am J Drug Alcohol Abuse 2009;35:28-33 «PMID: 19152203»PubMed
  153. Barnett PG, Rodgers JH, Bloch DA. A meta-analysis comparing buprenorphine to methadone for treatment of opiate dependence. Addiction 2001;96:683-90 «PMID: 11331027»PubMed
  154. Bauer CR, Shankaran S, Bada HS ym. The Maternal Lifestyle Study: drug exposure during pregnancy and short-term maternal outcomes. Am J Obstet Gynecol 2002;186:487-95 «PMID: 11904612»PubMed
  155. Binder T, Vavrinková B. Prospective randomised comparative study of the effect of buprenorphine, methadone and heroin on the course of pregnancy, birthweight of newborns, early postpartum adaptation and course of the neonatal abstinence syndrome (NAS) in women followed up in the outpatient department. Neuro Endocrinol Lett 2008;29:80-6 «PMID: 18283247»PubMed
  156. Budney AJ, Higgins ST, Radonovich KJ ym. Adding voucher-based incentives to coping skills and motivational enhancement improves outcomes during treatment for marijuana dependence. J Consult Clin Psychol 2000;68:1051-61 «PMID: 11142539»PubMed
  157. Budney AJ, Moore BA, Rocha HL ym. Clinical trial of abstinence-based vouchers and cognitive-behavioral therapy for cannabis dependence. J Consult Clin Psychol 2006;74:307-16 «PMID: 16649875»PubMed
  158. Caplehorn JR, Ross MW. Methadone maintenance and the likelihood of risky needle-sharing. Int J Addict 1995;30:685-98 «PMID: 7657397»PubMed
  159. Carpentier PJ, de Jong CA, Dijkstra BA ym. A controlled trial of methylphenidate in adults with attention deficit/hyperactivity disorder and substance use disorders. Addiction 2005;100:1868-74 «PMID: 16367988»PubMed
  160. Carroll KM, Easton CJ, Nich C ym. The use of contingency management and motivational/skills-building therapy to treat young adults with marijuana dependence. J Consult Clin Psychol 2006;74:955-66 «PMID: 17032099»PubMed
  161. Cleary BJ, Donnelly JM, Strawbridge JD ym. Methadone and perinatal outcomes: a retrospective cohort study. Am J Obstet Gynecol 2011;204:139.e1-9 «PMID: 21145035»PubMed
  162. Comer SD, Sullivan MA, Yu E ym. Injectable, sustained-release naltrexone for the treatment of opioid dependence: a randomized, placebo-controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2006;63:210-8 «PMID: 16461865»PubMed
  163. Connock M, Juarez-Garcia A, Jowett S ym. Methadone and buprenorphine for the management of opioid dependence: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2007;11:1-171, iii-iv «PMID: 17313907»PubMed
  164. Copeland J, Swift W, Roffman R ym. A randomized controlled trial of brief cognitive-behavioral interventions for cannabis use disorder. J Subst Abuse Treat 2001;21:55-64; discussion 65-6 «PMID: 11551733»PubMed
  165. Cox S, Posner SF, Kourtis AP ym. Hospitalizations with amphetamine abuse among pregnant women. Obstet Gynecol 2008;111:341-7 «PMID: 18238971»PubMed
  166. Cruickshank CC, Montebello ME, Dyer KR ym. A placebo-controlled trial of mirtazapine for the management of methamphetamine withdrawal. Drug Alcohol Rev 2008;27:326-33 «PMID: 18368615»PubMed
  167. Dashe JS, Jackson GL, Olscher DA ym. Opioid detoxification in pregnancy. Obstet Gynecol 1998;92:854-8 «PMID: 9794682»PubMed
  168. Della Grotta S, LaGasse LL, Arria AM ym. Patterns of methamphetamine useObstet during pregnancy: results from the Infant Development, Environment, and Lifestyle (IDEAL) Study. Matern Child Health J 2010;14:519-27 «PMID: 19565330»PubMed
  169. Denis C, Lavie E, Fatséas M ym. Psychotherapeutic interventions for cannabis abuse and/or dependence in outpatient settings. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD005336 «PMID: 16856093»PubMed
  170. D'Ippoliti D, Davoli M, Perucci CA ym. Retention in treatment of heroin users in Italy: the role of treatment type and of methadone maintenance dosage. Drug Alcohol Depend 1998;52:167-71 «PMID: 9800146»PubMed
  171. Drozdick J 3rd, Berghella V, Hill M ym. Methadone trough levels in pregnancy. Am J Obstet Gynecol 2002;187:1184-8 «PMID: 12439500»PubMed
  172. Duodecimin Imetystietokanta = Gravbase ja Lactbase – Lääkkeiden käyttö raskauden ja imetyksen aikana. Tietokanta on maksullinen ja vaatii Terveysportin ja tietokannan käyttöoikeudet. «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/dlv.koti?p_kielikoodi=fi&p_sovellustunnus=RI&p_mainos=E»23
  173. Dutra L, Stathopoulou G, Basden SL ym. A meta-analytic review of psychosocial interventions for substance use disorders. Am J Psychiatry 2008;165:179-87 «PMID: 18198270»PubMed
  174. Ebrahim SH, Gfroerer J. Pregnancy-related substance use in the United States during 1996-1998. Obstet Gynecol 2003;101:374-9 «PMID: 12576263»PubMed
  175. Edelin KC, Gurganious L, Golar K ym. Methadone maintenance in pregnancy: consequences to care and outcome. Obstet Gynecol 1988;71:399-404 «PMID: 3347426»PubMed
  176. Elkashef AM, Rawson RA, Anderson AL ym. Bupropion for the treatment of methamphetamine dependence. Neuropsychopharmacology 2008;33:1162-70 «PMID: 17581531»PubMed
  177. Elliott L, Loomis D, Lottritz L ym. Case-control study of a gastroschisis cluster in Nevada. Arch Pediatr Adolesc Med 2009;163:1000-6 «PMID: 19884590»PubMed
  178. El-Mohandes A, Herman AA, Nabil El-Khorazaty M ym. Prenatal care reduces the impact of illicit drug use on perinatal outcomes. J Perinatol 2003;23:354-60 «PMID: 12847528»PubMed
  179. Engblom C, Gunnar T, Rantanen A ym. Driving under the influence of drugs--amphetamine concentrations in oral fluid and whole blood samples. J Anal Toxicol 2007;31:276-80 «PMID: 17579972»PubMed
  180. European Paediatric Hepatitis C Virus Network.. Effects of mode of delivery and infant feeding on the risk of mother-to-child transmission of hepatitis C virus. European Paediatric Hepatitis C Virus Network. BJOG 2001;108:371-7 «PMID: 11305543»PubMed
  181. Faggiano F, Vigna-Taglianti F, Versino E ym. Methadone maintenance at different dosages for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD002208 «PMID: 12917925»PubMed
  182. Fajemirokun-Odudeyi O, Sinha C, Tutty S ym. Pregnancy outcome in women who use opiates. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2006;126:170-5 «PMID: 16202501»PubMed
  183. Fiellin DA, Pantalon MV, Chawarski MC ym. Counseling plus buprenorphine-naloxone maintenance therapy for opioid dependence. N Engl J Med 2006;355:365-74 «PMID: 16870915»PubMed
  184. Fischer G, Johnson RE, Eder H ym. Treatment of opioid-dependent pregnant women with buprenorphine. Addiction 2000;95:239-44 «PMID: 10723852»PubMed
  185. Fischer G, Ortner R, Rohrmeister K ym. Methadone versus buprenorphine in pregnant addicts: a double-blind, double-dummy comparison study. Addiction 2006;101:275-81 «PMID: 16445556»PubMed
  186. Fridell M. Psychosocial Treatment of Drug Dependence. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH 2003:325-413
  187. Gartner LM, Morton J, Lawrence RA ym. Breastfeeding and the use of human milk. Pediatrics 2005;115:496-506 «PMID: 15687461»PubMed
  188. Gibson DR, Flynn NM, Perales D. Effectiveness of syringe exchange programs in reducing HIV risk behavior and HIV seroconversion among injecting drug users. AIDS 2001;15:1329-41 «PMID: 11504954»PubMed
  189. Glatstein MM, Garcia-Bournissen F, Finkelstein Y ym. Methadone exposure during lactation. Can Fam Physician 2008;54:1689-90 «PMID: 19074706»PubMed
  190. Gowing L, Ali R, White JM. Buprenorphine for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD002025 «PMID: 19588330»PubMed
  191. Gowing L, Ali R, White JM. Opioid antagonists under heavy sedation or anaesthesia for opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD002022 «PMID: 20091529»PubMed
  192. Gowing L, Farrell M, Ali R ym. Alpha2-adrenergic agonists for the management of opioid withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD002024 «PMID: 19370574»PubMed
  193. Gowing L, Farrell M, Bornemann R ym. Substitution treatment of injecting opioid users for prevention of HIV infection. Cochrane Database Syst Rev 2008;(2):CD004145 «PMID: 18425898»PubMed
  194. Gowing L, Proudfoot H, Henry-Ewards S, Teesson M. Evidence supporting treatment. The effectiveness of interventions for illicit drug use. Australian National Council on Drugs 2001, http://www.ancd.org.au/
  195. Green HB, James RA, Gilbert JD, Harpas P, Byard RW. Methadone maintenance programs – a two-edged sword ? Am J For Med Pathol 2000;21:359-61
  196. Griffith JD, Rowan-Szal GA, Roark RR ym. Contingency management in outpatient methadone treatment: a meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2000;58:55-66 «PMID: 10669055»PubMed
  197. Hesse M. Integrated psychological treatment for substance use and co-morbid anxiety or depression vs. treatment for substance use alone. A systematic review of the published literature. BMC Psychiatry 2009;9:6 «PMID: 19232121»PubMed
  198. Hulse GK, Milne E, English DR ym. Assessing the relationship between maternal opiate use and neonatal mortality. Addiction 1998;93:1033-42 «PMID: 9744134»PubMed
  199. Hulse GK, Morris N, Arnold-Reed D ym. Improving clinical outcomes in treating heroin dependence: randomized, controlled trial of oral or implant naltrexone. Arch Gen Psychiatry 2009;66:1108-15 «PMID: 19805701»PubMed
  200. Hulse GK, Ngo HT, Tait RJ. Risk factors for craving and relapse in heroin users treated with oral or implant naltrexone. Biol Psychiatry 2010;68:296-302 «PMID: 20537615»PubMed
  201. Hulse GK, O'Neill G. Methadone and the pregnant user: a matter for careful clinical consideration. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2001;41:329-32 «PMID: 11592552»PubMed
  202. Jaffe A, Shoptaw S, Stein J ym. Depression ratings, reported sexual risk behaviors, and methamphetamine use: latent growth curve models of positive change among gay and bisexual men in an outpatient treatment program. Exp Clin Psychopharmacol 2007;15:301-7 «PMID: 17563217»PubMed
  203. Jansson LM, Choo R, Velez ML ym. Methadone maintenance and breastfeeding in the neonatal period. Pediatrics 2008;121:106-14 «PMID: 18166563»PubMed
  204. Jansson LM, Choo R, Velez ML ym. Methadone maintenance and long-term lactation. Breastfeed Med 2008;3:34-7 «PMID: 18333767»PubMed
  205. Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Fetal neurobehavioral effects of exposure to methadone or buprenorphine. Neurotoxicol Teratol 2011;33:240-3 «PMID: 20868741»PubMed
  206. Jansson LM, Dipietro JA, Velez M ym. Maternal methadone dosing schedule and fetal neurobehaviour. J Matern Fetal Neonatal Med 2009;22:29-35 «PMID: 19085624»PubMed
  207. Jansson LM, Svikis D, Lee J ym. Pregnancy and addiction. A comprehensive care model. J Subst Abuse Treat 1996;13:321-9 «PMID: 9076650»PubMed
  208. Jansson LM, Svikis DS, Velez M ym. The impact of managed care on drug-dependent pregnant and postpartum women and their children. Subst Use Misuse 2007;42:961-74 «PMID: 17613957»PubMed
  209. Jayaram-Lindström N, Hammarberg A, Beck O ym. Naltrexone for the treatment of amphetamine dependence: a randomized, placebo-controlled trial. Am J Psychiatry 2008;165:1442-8 «PMID: 18765480»PubMed
  210. Jayaram-Lindström N, Wennberg P, Beck O ym. An open clinical trial of naltrexone for amphetamine dependence: compliance and tolerability. Nord J Psychiatry 2005;59:167-71 «PMID: 16195116»PubMed
  211. Johansson BA (a). Pharmacotherapy for opioid withdrawal. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse, An Evidence Based Review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH, Wienheim 2003, s. 415-63
  212. Johansson BA (b). Pharmacotherapy for opioid dependence. Kirjassa: Treating Alcohol and Drug Abuse, An Evidence Based Review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VCH, Wienheim 2003:465-531
  213. Jones HE, Johnson RE, Jasinski DR ym. Buprenorphine versus methadone in the treatment of pregnant opioid-dependent patients: effects on the neonatal abstinence syndrome. Drug Alcohol Depend 2005;79:1-10 «PMID: 15943939»PubMed
  214. Jones HE, Kaltenbach K, Heil SH ym. Neonatal abstinence syndrome after methadone or buprenorphine exposure. N Engl J Med 2010;363:2320-31 «PMID: 21142534»PubMed
  215. Jones HE, O'Grady KE, Malfi D ym. Methadone maintenance vs. methadone taper during pregnancy: maternal and neonatal outcomes. Am J Addict 2008;17:372-86 «PMID: 18770079»PubMed
  216. Kacinko SL, Jones HE, Johnson RE ym. Correlations of maternal buprenorphine dose, buprenorphine, and metabolite concentrations in meconium with neonatal outcomes. Clin Pharmacol Ther 2008;84:604-12 «PMID: 18701886»PubMed
  217. Kadden RM, Litt MD, Kabela-Cormier E ym. Abstinence rates following behavioral treatments for marijuana dependence. Addict Behav 2007;32:1220-36 «PMID: 16996224»PubMed
  218. Kakko J, Heilig M, Sarman I. Buprenorphine and methadone treatment of opiate dependence during pregnancy: comparison of fetal growth and neonatal outcomes in two consecutive case series. Drug Alcohol Depend 2008;96:69-78 «PMID: 18355989»PubMed
  219. Karila L, Weinstein A, Aubin HJ ym. Pharmacological approaches to methamphetamine dependence: a focused review. Br J Clin Pharmacol 2010;69:578-92 «PMID: 20565449»PubMed
  220. Kashiwagi M, Arlettaz R, Lauper U ym. Methadone maintenance program in a Swiss perinatal center: (I): Management and outcome of 89 pregnancies. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84:140-4 «PMID: 15683373»PubMed
  221. Knapp WP, Soares BG, Farrel M ym. Psychosocial interventions for cocaine and psychostimulant amphetamines related disorders. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD003023 «PMID: 17636713»PubMed
  222. Kongsakon R, Papadopoulos KI, Saguansiritham R. Mirtazapine in amphetamine detoxification: a placebo-controlled pilot study. Int Clin Psychopharmacol 2005;20:253-6 «PMID: 16096515»PubMed
  223. Konstenius M, Jayaram-Lindström N, Beck O ym. Sustained release methylphenidate for the treatment of ADHD in amphetamine abusers: a pilot study. Drug Alcohol Depend 2010;108:130-3 «PMID: 20015599»PubMed
  224. Ksobiech K. A meta-analysis of needle sharing, lending, and borrowing behaviors of needle exchange program attenders. AIDS Educ Prev 2003;15:257-68 «PMID: 12866837»PubMed
  225. Kunøe N, Lobmaier P, Vederhus JK ym. Naltrexone implants after in-patient treatment for opioid dependence: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2009;194:541-6 «PMID: 19478295»PubMed
  226. Lacroix I, Berrebi A, Chaumerliac C ym. Buprenorphine in pregnant opioid-dependent women: first results of a prospective study. Addiction 2004;99:209-14 «PMID: 14756713»PubMed
  227. Yeung LT, King SM, Roberts EA. Mother-to-infant transmission of hepatitis C virus. Hepatology 2001;34:223-9 «PMID: 11481604»PubMed
  228. Academy of Breastfeeding Medicine Protocol Committee, Jansson LM. ABM clinical protocol #21: Guidelines for breastfeeding and the drug-dependent woman. Breastfeed Med 2009;4:225-8 «PMID: 19835481»PubMed
  229. Lejeune C, Simmat-Durand L, Gourarier L ym. Prospective multicenter observational study of 260 infants born to 259 opiate-dependent mothers on methadone or high-dose buprenophine substitution. Drug Alcohol Depend 2006;82:250-7 «PMID: 16257138»PubMed
  230. Levin FR, Evans SM, Brooks DJ ym. Treatment of cocaine dependent treatment seekers with adult ADHD: double-blind comparison of methylphenidate and placebo. Drug Alcohol Depend 2007;87:20-9 «PMID: 16930863»PubMed
  231. Levin FR, Evans SM, Brooks DJ ym. Treatment of methadone-maintained patients with adult ADHD: double-blind comparison of methylphenidate, bupropion and placebo. Drug Alcohol Depend 2006;81:137-48 «PMID: 16102908»PubMed
  232. Lillsunde P, Korte T. Comprehensive drug screening in urine using solid-phase extraction and combined TLC and GC/MS identification. J Anal Toxicol 1991;15:71-81 «PMID: 2051748»PubMed
  233. Lindemalm S, Nydert P, Svensson JO ym. Transfer of buprenorphine into breast milk and calculation of infant drug dose. J Hum Lact 2009;25:199-205 «PMID: 19136395»PubMed
  234. Little BB, Snell LM, Gilstrap LC 3rd. Methamphetamine abuse during pregnancy: outcome and fetal effects. Obstet Gynecol 1988;72:541-4 «PMID: 3419732»PubMed
  235. Lobmaier P, Kornør H, Kunøe N ym. Sustained-release naltrexone for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2008;*2(:CD006140 «PMID: 18425938»PubMed
  236. Longo M, Wickes W, Smout M ym. Randomized controlled trial of dexamphetamine maintenance for the treatment of methamphetamine dependence. Addiction 2010;105:146-54 «PMID: 19839966»PubMed
  237. Ludlow JP, Evans SF, Hulse G. Obstetric and perinatal outcomes in pregnancies associated with illicit substance abuse. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2004;44:302-6 «PMID: 15282000»PubMed
  238. Luty J, Nikolaou V, Bearn J. Is opiate detoxification unsafe in pregnancy? J Subst Abuse Treat 2003;24:363-7 «PMID: 12867211»PubMed
  239. Lydecker KP, Tate SR, Cummins KM ym. Clinical outcomes of an integrated treatment for depression and substance use disorders. Psychol Addict Behav 2010;24:453-65 «PMID: 20853931»PubMed
  240. Mandatory Guidelines for Federal Workplace Drug Testing Programs, SAMSHA, U.S., (25.11.2008)
  241. Marsch LA, Bickel WK, Badger GJ ym. Comparison of pharmacological treatments for opioid-dependent adolescents: a randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2005;62:1157-64 «PMID: 16203961»PubMed
  242. Marsch LA. The efficacy of methadone maintenance interventions in reducing illicit opiate use, HIV risk behavior and criminality: a meta-analysis. Addiction 1998;93:515-32 «PMID: 9684390»PubMed
  243. Marsden J, Eastwood B, Bradbury C ym. Effectiveness of community treatments for heroin and crack cocaine addiction in England: a prospective, in-treatment cohort study. Lancet 2009;374:1262-70 «PMID: 19800681»PubMed
  244. Mattick RP, Breen C, Kimber J ym. Methadone maintenance therapy versus no opioid replacement therapy for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD002209 «PMID: 19588333»PubMed
  245. Mattick RP, Kimber J, Breen C ym. Buprenorphine maintenance versus placebo or methadone maintenance for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2008;(2):CD002207 «PMID: 18425880»PubMed
  246. Mayet S, Farrell M, Ferri M ym. Psychosocial treatment for opiate abuse and dependence. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004330 «PMID: 15744796»PubMed
  247. McDowell D, Nunes EV, Seracini AM ym. Desipramine treatment of cocaine-dependent patients with depression: a placebo-controlled trial. Drug Alcohol Depend 2005;80:209-21 «PMID: 15913920»PubMed
  248. McGregor C, Machin A, White JM. In-patient benzodiazepine withdrawal: comparison of fixed and symptom-triggered taper methods. Drug Alcohol Rev 2003;22:175-80 «PMID: 12850904»PubMed
  249. McGregor C, Srisurapanont M, Mitchell A ym. Symptoms and sleep patterns during inpatient treatment of methamphetamine withdrawal: a comparison of mirtazapine and modafinil with treatment as usual. J Subst Abuse Treat 2008;35:334-42 «PMID: 18329221»PubMed
  250. McRae AL, Sonne SC, Brady KT ym. A randomized, placebo-controlled trial of buspirone for the treatment of anxiety in opioid-dependent individuals. Am J Addict 2004;13:53-63 «PMID: 14766438»PubMed
  251. Meader N. A comparison of methadone, buprenorphine and alpha(2) adrenergic agonists for opioid detoxification: a mixed treatment comparison meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2010;108:110-4 «PMID: 20074867»PubMed
  252. Melanson SE, Lee-Lewandrowski E, Griggs DA ym. Reduced interference by phenothiazines in amphetamine drug of abuse immunoassays. Arch Pathol Lab Med 2006;130:1834-8 «PMID: 17149959»PubMed
  253. Minozzi S, Amato L, Davoli M. Detoxification treatments for opiate dependent adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD006749 «PMID: 19370651»PubMed
  254. Minozzi S, Amato L, Vecchi S ym. Maintenance agonist treatments for opiate dependent pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2008;(2):CD006318 «PMID: 18425946»PubMed
  255. Minozzi S, Amato L, Vecchi S ym. Oral naltrexone maintenance treatment for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD001333 «PMID: 21491383»PubMed
  256. Nanovskaya T, Deshmukh S, Brooks M ym. Transplacental transfer and metabolism of buprenorphine. J Pharmacol Exp Ther 2002;300:26-33 «PMID: 11752093»PubMed
  257. National Institute of Health 1997. Consensus Development Statement: Effective medical treatment of heroin addiction. JAMA 1998;280:1936-43, http://odp.od.nih.gov/consensus/cons/108/108_intro.htm
  258. Navaneethakrishnan R, Tutty S, Sinha C ym. The effect of maternal methadone use on the fetal heart pattern: a computerised CTG analysis. BJOG 2006;113:948-50 «PMID: 16907940»PubMed
  259. Norton EC, Zarkin GA, Calingaert B ym. The effect of maternal substance abuse on the cost of neonatal care. Inquiry 1996;33:247-57 «PMID: 8883459»PubMed
  260. Nunes EV, Levin FR. Treatment of depression in patients with alcohol or other drug dependence: a meta-analysis. JAMA 2004;291:1887-96 «PMID: 15100209»PubMed
  261. Oei J, Abdel-Latif ME, Clark R ym. Short-term outcomes of mothers and infants exposed to antenatal amphetamines. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed 2010;95:F36-41 «PMID: 19679891»PubMed
  262. Osborn DA, Jeffery HE, Cole MJ. Opiate treatment for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;(10):CD002059 «PMID: 20927730»PubMed
  263. Osborn DA, Jeffery HE, Cole MJ. Sedatives for opiate withdrawal in newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2010;(10):CD002053 «PMID: 20927729»PubMed
  264. Pani PP, Vacca R, Trogu E ym. Pharmacological treatment for depression during opioid agonist treatment for opioid dependence. Cochrane Database Syst Rev 2010;(9):CD008373 «PMID: 20824876»PubMed
  265. Peck JA, Reback CJ, Yang X ym. Sustained reductions in drug use and depression symptoms from treatment for drug abuse in methamphetamine-dependent gay and bisexual men. J Urban Health 2005;82:i100-8 «PMID: 15738315»PubMed
  266. Petry NM, Peirce JM, Stitzer ML ym. Effect of prize-based incentives on outcomes in stimulant abusers in outpatient psychosocial treatment programs: a national drug abuse treatment clinical trials network study. Arch Gen Psychiatry 2005;62:1148-56 «PMID: 16203960»PubMed
  267. Quinlivan JA, Evans SF. The impact of continuing illegal drug use on teenage pregnancy outcomes--a prospective cohort study. BJOG 2002;109:1148-53 «PMID: 12387469»PubMed
  268. Rawson RA, Marinelli-Casey P, Anglin MD ym. A multi-site comparison of psychosocial approaches for the treatment of methamphetamine dependence. Addiction 2004;99:708-17 «PMID: 15139869»PubMed
  269. Rawson RA, McCann MJ, Flammino F ym. A comparison of contingency management and cognitive-behavioral approaches for stimulant-dependent individuals. Addiction 2006;101:267-74 «PMID: 16445555»PubMed
  270. Rayburn WF, Bogenschutz MP. Pharmacotherapy for pregnant women with addictions. Am J Obstet Gynecol 2004;191:1885-97 «PMID: 15592269»PubMed
  271. Resti M, Azzari C, Galli L ym. Maternal drug use is a preeminent risk factor for mother-to-child hepatitis C virus transmission: results from a multicenter study of 1372 mother-infant pairs. J Infect Dis 2002;185:567-72 «PMID: 11865412»PubMed
  272. Rhoades HM, Creson D, Elk R ym. Retention, HIV risk, and illicit drug use during treatment: methadone dose and visit frequency. Am J Public Health 1998;88:34-9 «PMID: 9584030»PubMed
  273. Roll JM, Petry NM, Stitzer ML ym. Contingency management for the treatment of methamphetamine use disorders. Am J Psychiatry 2006;163:1993-9 «PMID: 17074952»PubMed
  274. Rosenbach A, Hunot V. The introduction of a methadone prescribing programme to a drug-free treatment service: implications for harm reduction. Addiction 1995;90:815-21 «PMID: 7633299»PubMed
  275. ROSITA Work Packages amp Deliverables D2 1999, http://www.rosita.org/ (1.12.2000)
  276. Schottenfeld RS, Chawarski MC, Mazlan M. Maintenance treatment with buprenorphine and naltrexone for heroin dependence in Malaysia: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2008;371:2192-200 «PMID: 18586174»PubMed
  277. Schottenfeld RS, Pakes JR, Oliveto A ym. Buprenorphine vs methadone maintenance treatment for concurrent opioid dependence and cocaine abuse. Arch Gen Psychiatry 1997;54:713-20 «PMID: 9283506»PubMed
  278. Shoptaw SJ, Kao U, Heinzerling K ym. Treatment for amphetamine withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD003021 «PMID: 19370579»PubMed
  279. Soyka M, Zingg C, Koller G ym. Retention rate and substance use in methadone and buprenorphine maintenance therapy and predictors of outcome: results from a randomized study. Int J Neuropsychopharmacol 2008;11:641-53 «PMID: 18205978»PubMed
  280. Srisurapanont M, Jarusuraisin N, Kittirattanapaiboon P. Treatment for amphetamine dependence and abuse. Cochrane Database Syst Rev 2001;(4):CD003022 «PMID: 11687171»PubMed
  281. Stanger C, Budney AJ, Kamon JL ym. A randomized trial of contingency management for adolescent marijuana abuse and dependence. Drug Alcohol Depend 2009;105:240-7 «PMID: 19717250»PubMed
  282. Stein MD, Solomon DA, Herman DS ym. Pharmacotherapy plus psychotherapy for treatment of depression in active injection drug users. Arch Gen Psychiatry 2004;61:152-9 «PMID: 14757591»PubMed
  283. Stephens RS, Roffman RA, Curtin L. Comparison of extended versus brief treatments for marijuana use. J Consult Clin Psychol 2000;68:898-908 «PMID: 11068976»PubMed
  284. Strain EC, Bigelow GE, Liebson IA ym. Moderate- vs high-dose methadone in the treatment of opioid dependence: a randomized trial. JAMA 1999;281:1000-5 «PMID: 10086434»PubMed
  285. Sweeney PJ, Schwartz RM, Mattis NG ym. The effect of integrating substance abuse treatment with prenatal care on birth outcome. J Perinatol 2000;20:219-24 «PMID: 10879333»PubMed
  286. Terplan M, Lui S. Psychosocial interventions for pregnant women in outpatient illicit drug treatment programs compared to other interventions. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD006037 «PMID: 17943878»PubMed
  287. Tiihonen J, Kuoppasalmi K, Föhr J ym. A comparison of aripiprazole, methylphenidate, and placebo for amphetamine dependence. Am J Psychiatry 2007;164:160-2 «PMID: 17202560»PubMed
  288. Tilson H, Aramrattana A, Bozzette S ym. Preventing HIV infection among injecting drug users in high risk countries: an assessment of the evidence', Institute of Medicine, Washington DC, 2007
  289. Torrens M, Fonseca F, Mateu G ym. Efficacy of antidepressants in substance use disorders with and without comorbid depression. A systematic review and meta-analysis. Drug Alcohol Depend 2005;78:1-22 «PMID: 15769553»PubMed
  290. Uralets VP, Gillette PA, Medina FC. GC/MS comprehensive benzodiazepine screen statistical distribution of different drugs in routine testing in in the United States. The International Association of Forensic Toxicologists, 38th International Meeting TIAFT 2000, Helsinki, Abstract book 2000:136
  291. Walsh SL, Eissenberg T. The clinical pharmacology of buprenorphine: extrapolating from the laboratory to the clinic. Drug Alcohol Depend 2003;70:S13-27 «PMID: 12738347»PubMed
  292. van den Bosch LM, Koeter MW, Stijnen T ym. Sustained efficacy of dialectical behaviour therapy for borderline personality disorder. Behav Res Ther 2005;43:1231-41 «PMID: 16005708»PubMed
  293. van den Bosch LM, Verheul R, Schippers GM ym. Dialectical Behavior Therapy of borderline patients with and without substance use problems. Implementation and long-term effects. Addict Behav 2002;27:911-23 «PMID: 12369475»PubMed
  294. Vanhanen AR, Lillsunde P. Kokemuksia huumaus- ja lääkeainemääritysten laadunarvioinnissa 1998-2002. Moodi 2002;26:62-6
  295. Weinmann S, Kunstmann W, Rheinberger P. [Methadone substitution--a scientific review in the context of out-patient therapy in Germany]. Z Arztl Fortbild Qualitatssich 2004;98:673-82 «PMID: 15646730»PubMed
  296. Weizman T, Gelkopf M, Melamed Y ym. Treatment of benzodiazepine dependence in methadone maintenance treatment patients: a comparison of two therapeutic modalities and the role of psychiatric comorbidity. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:458-63 «PMID: 12873331»PubMed
  297. Wilens TE, Monuteaux MC, Snyder LE ym. The clinical dilemma of using medications in substance-abusing adolescents and adults with attention-deficit/hyperactivity disorder: what does the literature tell us? J Child Adolesc Psychopharmacol 2005;15:787-98 «PMID: 16262595»PubMed
  298. Winklbaur B, Kopf N, Ebner N ym. Treating pregnant women dependent on opioids is not the same as treating pregnancy and opioid dependence: a knowledge synthesis for better treatment for women and neonates. Addiction 2008;103:1429-40 «PMID: 18783498»PubMed
  299. Wodak A, Cooney A. Effectiveness of Sterile Needle and Syringe Programming in Reducing HIV/AIDS among Injecting Drug Users Evidence for Action Technical Papers. Geneva: World Health Organization; 2004
  300. Woody GE, Poole SA, Subramaniam G ym. Extended vs short-term buprenorphine-naloxone for treatment of opioid-addicted youth: a randomized trial. JAMA 2008;300:2003-11 «PMID: 18984887»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko