KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Lonkkamurtuma
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2011-06-10   | Tila: päivityksessä  |  Aihepiiri(t): Geriatria, Kirurgia, Kuntoutus, Ortopedia ja traumatologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Lonkkamurtuma

Käypä hoito
10.6.2011
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Vuosien 1996–2008 aikana Suomessa on tapahtunut vuosittain noin 7 000 lonkkamurtumaa.
  • Lonkkamurtumapotilaiden hoitoon kuluu keskimäärin noin 46 vuorokautta, josta leikkaushoitojakson osuus on noin seitsemän vuorokautta.
  • Lonkkamurtuman riskiä voidaan vähentää puuttumalla kaatumisriskiä lisääviin ja luun lujuutta heikentäviin tekijöihin.
    • Erityisesti tulee kiinnittää huomiota riskipotilaiden
      • fyysiseen kuntoon
      • luuston kuntoon
      • näkökykyyn
      • monilääkitykseen sekä uni- ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöön
      • apuvälineiden tarpeeseen ja ympäristön riskitekijöihin.
  • Lonkkamurtumapotilaan yleistilasta ja kivun tehokkaasta hoidosta tulee huolehtia.
  • Kuoleman, sairaalahoidon pitkittymisen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumisen riski on erityisen suuri niillä potilailla, joilla ilmenee alkuvaiheen sekavuutta tai joilla on todettu muistisairaus.
  • Leikkaus on tehtävä viivytyksettä sellaisella menetelmällä, joka mahdollistaa potilaan liikkumiskyvyn pikaisen palautumisen. Kuntoutus tulee aloittaa heti leikkauksen jälkeen.
  • Kuntoutus tulee keskittää vanhusten sairauksiin perehtyneisiin yksiköihin.
  • Lonkkamurtuman jälkeen on ehkäistävä aktiivisesti uusia luunmurtumia. On huolehdittava kaatumisen ehkäisyyn tähtäävistä toimenpiteistä sekä osteoporoosin lääkehoidosta ja kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista.
  • Lonkkamurtumapotilaiden hyväksi tehtävä työ on moniammatillista ja edellyttää sen vuoksi sujuvaa yhteistyötä ja tiedonkulkua eri ammattilaisten kesken. Potilas ja hänen läheisensä on pyrittävä saamaan aktiivisesti mukaan tähän toimintaan.

Aiheen rajaus

  • Suositus koskee kaatumisen tai matalalta putoamisen seurauksena syntyneitä reisiluun yläosan murtumia.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on edistää aikuisten lonkkamurtumien ehkäisyä sekä lonkkamurtumapotilaiden hoitoa ja heidän toimintakykynsä palautumista.

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille lonkkamurtumapotilaiden hoitoon osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille ja päättäjille.

Epidemiologia

Taulukko 1. Miesten ja naisten ensimmäisen lonkkamurtuman ikäryhmittäinen ilmaantuvuus Suomessa vuosina 2003–2008 sataatuhatta henkilövuotta kohden 50 vuotta täyttäneiden ryhmissä (R Sund, lähde: THL:n hoitoilmoitusrekisteri).
Miehet, ikä (v) 2003 2004 2005 2006 2007 2008
50–64 60 65 59 61 56 62
65–74 189 178 171 163 182 173
75–84 632 552 583 572 585 508
85+ 1 870 1 667 1 696 1 548 1 642 1706
Naiset, ikä (v) 2003 2004 2005 2006 2007 2008
50–64 42 47 47 50 47 51
65–74 244 222 201 198 204 200
75–84 947 894 919 863 809 884
85+ 2 506 2 253 2 286 2 254 2 124 2 173

Riskitekijät

Taulukko 2. Lonkkamurtuman tärkeimmät riskitekijät.
Riskitekijä Kirjallisuusviitteet
Korkea ikä «Allolio B. Risk factors for hip fracture not related to bone mass and their therapeutic implications. Osteoporos Int 1999;9 Suppl 2:S9-S16 »8, «Benetos IS, Babis GC, Zoubos AB ym. Factors affecting the risk of hip fractures. Injury 2007;38:735-44 »12, «Marks R. Hip fracture epidemiological trends, outcomes, and risk factors, 1970-2009. Int J Gen Med 2010;3:1-17 »13, «Stolee P, Poss J, Cook RJ ym. Risk factors for hip fracture in older home care clients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2009;64:403-10 »14, «Cumming RG, Nevitt MC, Cummings SR. Epidemiology of hip fractures. Epidemiol Rev 1997;19:244-57 »15
Perimä «Kanis JA, Johansson H, Oden A ym. A family history of fracture and fracture risk: a meta-analysis. Bone 2004;35:1029-37 »16
Aiempi murtuma «Allolio B. Risk factors for hip fracture not related to bone mass and their therapeutic implications. Osteoporos Int 1999;9 Suppl 2:S9-S16 »8, «Grisso JA, Kelsey JL, Strom BL ym. Risk factors for falls as a cause of hip fracture in women. The Northeast Hip Fracture Study Group. N Engl J Med 1991;324:1326-31 »9, «Benetos IS, Babis GC, Zoubos AB ym. Factors affecting the risk of hip fractures. Injury 2007;38:735-44 »12, «Lauritzen JB. Hip fractures: incidence, risk factors, energy absorption, and prevention. Bone 1996;18:65S-75S »17, «Cummings SR, Nevitt MC, Browner WS ym. Risk factors for hip fracture in white women. Study of Osteoporotic Fractures Research Group. N Engl J Med 1995;332:767-73 »18, «Norton R, Campbell AJ, Reid IR ym. Residential status and risk of hip fracture. Age Ageing 1999;28:135-9 »19
Huono ravitsemus «Marks R. Hip fracture epidemiological trends, outcomes, and risk factors, 1970-2009. Int J Gen Med 2010;3:1-17 »13, «Stolee P, Poss J, Cook RJ ym. Risk factors for hip fracture in older home care clients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2009;64:403-10 »14
Heikentynyt liikuntakyky ja lihasheikkous «Allolio B. Risk factors for hip fracture not related to bone mass and their therapeutic implications. Osteoporos Int 1999;9 Suppl 2:S9-S16 »8, «Marks R. Hip fracture epidemiological trends, outcomes, and risk factors, 1970-2009. Int J Gen Med 2010;3:1-17 »13, «Stolee P, Poss J, Cook RJ ym. Risk factors for hip fracture in older home care clients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2009;64:403-10 »14, «Cumming RG, Nevitt MC, Cummings SR. Epidemiology of hip fractures. Epidemiol Rev 1997;19:244-57 »15, «Cummings SR, Nevitt MC, Browner WS ym. Risk factors for hip fracture in white women. Study of Osteoporotic Fractures Research Group. N Engl J Med 1995;332:767-73 »18, «Marks R, Allegrante JP, Ronald MacKenzie C ym. Hip fractures among the elderly: causes, consequences and control. Ageing Res Rev 2003;2:57-93 »20, «Koski K, Luukinen H, Laippala P ym. Physiological factors and medications as predictors of injurious falls by elderly people: a prospective population-based study. Age Ageing 1996;25:29-38 »21, «Dargent-Molina P, Favier F, Grandjean H ym. Fall-related factors and risk of hip fracture: the EPIDOS prospective study. Lancet 1996;348:145-9 »22
Tupakointi «Law MR, Hackshaw AK. A meta-analysis of cigarette smoking, bone mineral density and risk of hip fracture: recognition of a major effect. BMJ 1997;315:841-6 »23
Runsas alkoholinkäyttö «Kaukonen JP, Nurmi-Lüthje I, Lüthje P ym. Acute alcohol use among patients with acute hip fractures: a descriptive incidence study in southeastern Finland. Alcohol Alcohol 2006;41:345-8 »24, «Kanis JA, Johansson H, Johnell O ym. Alcohol intake as a risk factor for fracture. Osteoporos Int 2005;16:737-42 »25
D-vitamiinin puute «Nurmi I, Kaukonen JP, Lüthje P ym. Half of the patients with an acute hip fracture suffer from hypovitaminosis D: a prospective study in southeastern Finland. Osteoporos Int 2005;16:2018-24 »26, «Cauley JA, Parimi N, Ensrud KE ym. Serum 25-hydroxyvitamin D and the risk of hip and nonspine fractures in older men. J Bone Miner Res 2010;25:545-53 »27
Puutteelliset liikkumisen apuvälineet «Stolee P, Poss J, Cook RJ ym. Risk factors for hip fracture in older home care clients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2009;64:403-10 »14, «Cumming RG, Nevitt MC, Cummings SR. Epidemiology of hip fractures. Epidemiol Rev 1997;19:244-57 »15, «Lauritzen JB. Hip fractures: incidence, risk factors, energy absorption, and prevention. Bone 1996;18:65S-75S »17
Pieni painoindeksi «Benetos IS, Babis GC, Zoubos AB ym. Factors affecting the risk of hip fractures. Injury 2007;38:735-44 »12, «Cumming RG, Nevitt MC, Cummings SR. Epidemiology of hip fractures. Epidemiol Rev 1997;19:244-57 »15, «Lauritzen JB. Hip fractures: incidence, risk factors, energy absorption, and prevention. Bone 1996;18:65S-75S »17, «Marks R, Allegrante JP, Ronald MacKenzie C ym. Hip fractures among the elderly: causes, consequences and control. Ageing Res Rev 2003;2:57-93 »20, «Willig R, Luukinen H, Jalovaara P. Factors related to occurrence of hip fracture during a fall on the hip. Public Health 2003;117:25-30 »28
Halvaus «Marks R. Hip fracture epidemiological trends, outcomes, and risk factors, 1970-2009. Int J Gen Med 2010;3:1-17 »13, «Willig R, Luukinen H, Jalovaara P. Factors related to occurrence of hip fracture during a fall on the hip. Public Health 2003;117:25-30 »28, «Ramnemark A, Nilsson M, Borssén B ym. Stroke, a major and increasing risk factor for femoral neck fracture. Stroke 2000;31:1572-7 »29
Parkinsonin tauti «Marks R. Hip fracture epidemiological trends, outcomes, and risk factors, 1970-2009. Int J Gen Med 2010;3:1-17 »13, «Stolee P, Poss J, Cook RJ ym. Risk factors for hip fracture in older home care clients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2009;64:403-10 »14, «Willig R, Luukinen H, Jalovaara P. Factors related to occurrence of hip fracture during a fall on the hip. Public Health 2003;117:25-30 »28
Heikko näkökyky «Näkökyvyn ongelmien on todettu lisäävän lonkkamurtuman riskiä.»A
Muistisairaus «Muistisairaus lisää lonkkamurtuman riskiä.»A
Lääkkeiden käyttö
-unilääkkeet, pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit
-trisykliset masennuslääkkeet ja SSRI-lääkkeet
-psykoosilääkkeet
«Psyykenlääkkeiden käyttö lisää lonkkamurtuman riskiä.»A
Laitoksessa asuminen «Laitoksessa asuvilla iäkkäillä lonkkamurtuman riski on suurentunut verrattuna samanikäisiin kotona asuviin.»A
Nivelreuma «Huusko TM, Korpela M, Karppi P ym. Threefold increased risk of hip fractures with rheumatoid arthritis in Central Finland. Ann Rheum Dis 2001;60:521-2 »30, «van Staa TP, Geusens P, Bijlsma JW ym. Clinical assessment of the long-term risk of fracture in patients with rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2006;54:3104-12 »31
Taulukko 3. Lonkkamurtuman todennäköisyys (%) kymmenen vuoden aikana ruotsalaisilla miehillä ja naisilla iän ja reisiluun kaulan luuntiheyden T-arvon mukaan «Kanis JA, Glüer CC. An update on the diagnosis and assessment of osteoporosis with densitometry. Committee of Scientific Advisors, International Osteoporosis Foundation. Osteoporos Int 2000;11:192-202»32.
T-arvo
Ikä (v) Miehet Naiset
-1 -2.5 <-2.5 -1 -2.5 <-2.5
50 1.1 3.4 5.1 0.5 1.7 2.9
60 1.2 3.7 6.0 1.1 4.4 7.8
70 2.7 8.5 14.3 2.0 8.8 18.3
80 4.6 13.7 24.3 2.5 11.5 27.9

Murtuman riskitekijäanalyysi – FRAX

Ensimmäisen lonkkamurtuman ehkäisy

Taulukko 4. Lonkkamurtuman ehkäisyssä huomioitavia tekijöitä.
Tausta-aineistoa
Koko väestö
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Liikunta «Schmitt NM, Schmitt J, Dören M. The role of physical activity in the prevention of osteoporosis in postmenopausal women-An update. Maturitas 2009;63:34-8 »37, «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;6:396-407 »38, «Peel NM, Bartlett HP, McClure RJ. Healthy aging as an intervention to minimize injury from falls among older people. Ann N Y Acad Sci 2007;1114:162-9 »241, «Fyysinen aktiivisuus vähentää lonkkamurtumia.»A
D-vitamiinin ja kalsiumin riittävä saanti «Lehtonen-Veromaa MK, Möttönen TT, Nuotio IO ym. Vitamin D and attainment of peak bone mass among peripubertal Finnish girls: a 3-y prospective study. Am J Clin Nutr 2002;76:1446-53 »39, «Välimäki VV, Alfthan H, Lehmuskallio E ym. Vitamin D status as a determinant of peak bone mass in young Finnish men. J Clin Endocrinol Metab 2004;89:76-80 »40, «Bischoff-Ferrari HA, Willett WC, Wong JB ym. Fracture prevention with vitamin D supplementation: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2005;293:2257-64 »41
Tupakointi ja alkoholinkäyttö «Law MR, Hackshaw AK. A meta-analysis of cigarette smoking, bone mineral density and risk of hip fracture: recognition of a major effect. BMJ 1997;315:841-6 »23, «Peel NM, Bartlett HP, McClure RJ. Healthy aging as an intervention to minimize injury from falls among older people. Ann N Y Acad Sci 2007;1114:162-9 »241, «Osteoporoosi»5
Vanhukset
Raihnaisuuden esto, luun terveyden säilyttäminen, tapaturmien esto
Fyysinen aktiivisuus «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;6:396-407 »38, «McClure R, Turner C, Peel N ym. Population-based interventions for the prevention of fall-related injuries in older people. Cochrane Database Syst Rev 2005;(1):CD004441 »42, «Korpelainen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Nieminen P ym. Long-term outcomes of exercise: follow-up of a randomized trial in older women with osteopenia. Arch Intern Med 2010;170:1548-56 »43, «Fyysinen aktiivisuus vähentää lonkkamurtumia.»A
Ravitsemus «Panel on Prevention of Falls in Older Persons, American Geriatrics Society and British Geriatrics Society. Summary of the Updated American Geriatrics Society/British Geriatrics Society clinical practi»44
Ympäristön turvallisuus «Frick KD, Kung JY, Parrish JM ym. Evaluating the cost-effectiveness of fall prevention programs that reduce fall-related hip fractures in older adults. J Am Geriatr Soc 2010;58:136-41 »45
Suuressa lonkkamurtumavaarassa olevat
Varhaiset toimenpiteet toimintakyvyn säilyttämiseksi
Lääkityksen tarkistus «Tinetti ME, Baker DI, King M ym. Effect of dissemination of evidence in reducing injuries from falls. N Engl J Med 2008;359:252-61 »46
Osteoporoosin hoito «Black DM, Steinbuch M, Palermo L ym. An assessment tool for predicting fracture risk in postmenopausal women. Osteoporos Int 2001;12:519-28 »47, «Kanis JA, Oden A, Johnell O ym. The use of clinical risk factors enhances the performance of BMD in the prediction of hip and osteoporotic fractures in men and women. Osteoporos Int 2007;18:1033-46 »48
Kävely- ja voimaharjoitukset «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;6:396-407 »38, «Tinetti ME, Baker DI, King M ym. Effect of dissemination of evidence in reducing injuries from falls. N Engl J Med 2008;359:252-61 »46, «Palvelutalossa asuvien vanhuksien yksilöllinen kävely- ja tasapainoharjoitusohjelma saattaa vähentävää kaatumisia ja lonkkamurtumia.»C
Tasapainoharjoitteet «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;6:396-407 »38, «Frick KD, Kung JY, Parrish JM ym. Evaluating the cost-effectiveness of fall prevention programs that reduce fall-related hip fractures in older adults. J Am Geriatr Soc 2010;58:136-41 »45
Lonkkasuojaimet «Sawka AM, Boulos P, Beattie K ym. Hip protectors decrease hip fracture risk in elderly nursing home residents: a Bayesian meta-analysis. J Clin Epidemiol 2007;60:336-44 »49, «Oliver D, Connelly JB, Victor CR ym. Strategies to prevent falls and fractures in hospitals and care homes and effect of cognitive impairment: systematic review and meta-analyses. BMJ 2007;334:82 »50, «Lonkkasuojaimet näyttävät vähentävän lonkkamurtumia 20–60 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilla, erityisen korkean kaatumisriskin omaavilla iäkkäillä henkilöillä.»B
Liikkumisen apuvälineet «Stolee P, Poss J, Cook RJ ym. Risk factors for hip fracture in older home care clients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2009;64:403-10 »14, «Cumming RG, Nevitt MC, Cummings SR. Epidemiology of hip fractures. Epidemiol Rev 1997;19:244-57 »15, «Lauritzen JB. Hip fractures: incidence, risk factors, energy absorption, and prevention. Bone 1996;18:65S-75S »17, «Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;6:396-407 »38
Taulukko 5. Lonkkamurtumavaarassa olevien iäkkäiden tutkiminen.
Lääkityksen arviointi
  • bentsodiatsepiinit
  • bentsodiatsepiinit, unilääkkeet, opiaatit, psykoosilääkkeet, masennuslääkkeet, epilepsialääkkeet
Näkökyky
Verenpaine
Verenkiertoelimistö
  • sydämen rytmihäiriöt (tarvittaessa EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti, jos vahva epäily rytmihäiriöstä)
Neurologinen tutkimus
  • kognitio: MMSE
  • heikentynyt proprioseptiikka
Tasapainon hallinta, kävely ja lihasvoima
Tuki- ja liikuntaelimistö
  • nivelten liikkeet, erityisesti alaraajat ja kaularanka
  • jalkaterien deformiteetit
Kodin ja ympäristön riskitekijät
Osteoporoosilääkityksen tarpeen arviointi

Lonkkamurtuman diagnoosi ja luokitus

Diagnoosi

Reisiluun yläosan murtumien luokitus

Reisiluun kaulan murtumat

  • Reisiluun kaulan murtumat jaetaan dislokoitumattomiin ja dislokoituneisiin.

Trokanteeriset murtumat

  • Trokanteerisissa murtumissa murtumalinja tai -linjat kulkevat sarvennoisten kautta tai niiden välissä mutta pienen sarvennoisen alareunan tason yläpuolella.
    • Trokanteeristen murtumien lukuisista luokituksista merkittävin on karkea jako stabiileihin ja instabiileihin.
    • Tavallisimmin käytetyssä AO/ASIF-luokituksessa stabiilia murtumaa vastaa pääluokka A1 (mediaalinen tuki jäljellä).
    • Instabiilia trokanteerista murtumaa taas vastaavat pääluokat A2 (pirstalemurtuma, jossa mediaalinen ja dorsaalinen tuki puuttuu) ja A3 (transtrokanteerinen murtuma, jossa murtumalinja ulottuu lateraaliseen korteksiin, tai käänteinen trokanteerinen murtuma) (kuva «Trokanteeriset murtumat AO-luokituksen mukaan»3 ).

Subtrokanteeriset murtumat

Murtumapotilaan hoito

Leikkauskelpoisuuden arviointi

  • Potilaan tultua sairaalaan on aiheellista kartoittaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ennen lonkkamurtumaa. Samalla on arvioitava potilaan ravitsemustila, nestetasapaino, kivuliaisuus, lämpö, virtsarakon toiminta, sairaudet, lääkitys ja painehaavariski.
  • Lonkkamurtumaleikkaus on aiheellinen myös useille sellaisille potilaille, joiden ei muuten katsota soveltuvan leikkaushoitoon.
    • Vaikka potilas olisi täysin liikuntakyvytön tai elinajan ennuste lyhyt, leikkausta voidaan käyttää palliatiivisena toimenpiteenä kivun hoitamiseksi.
    • Mikäli ennustettu elinikä on hyvin lyhyt tai leikkausriskin katsotaan ylittävän mahdolliset hyödyt, voidaan murtuma hoitaa konservatiivisesti. Tällöin täytyy huolehtia hyvästä kivun hoidosta. Konservatiiviseen hoitoon tiedetään liittyvän komplikaatioita.
    • Lonkkamurtuman leikkaus ensimmäisen vuorokauden kuluessa «Lonkkamurtuman korjaus kokeneen henkilökunnan tekemällä ja avustamalla leikkauksella heti ensimmäisen vuorokauden kuluessa verrattuna pidempään odotusaikaan näyttää vähentävän kuolleisuutta ja komplikaatioita sekä parantavan potilaan toipumisennustetta.»B kokeneen henkilökunnan tekemänä ja avustamana näyttää vähentävän kuolleisuutta ja komplikaatioita sekä parantavan toipumisennustetta verrattuna myöhemmin tehtävään leikkaukseen.
    • Ennen leikkausta (ks. Käypä hoito -suositus Leikkausta edeltävä arviointi «Leikkausta edeltävä arviointi»7)
      • korjataan viivytyksettä elektrolyyttitasapainon häiriöt ja merkittävä anemia.
      • korjataan mahdollisuuksien mukaan sydämen vajaatoiminta ja diabeteksen huono hoitotasapaino.
      • vakavan elinhäiriön (esim. keuhkokuumeen tai akuutin sydäninfarktin) stabiloiminen on järkevää.
    • Leikkausta ei kuitenkaan pidä viivytellä, jos on epärealistista odottaa, että potilaan yleistila ja leikkauskelpoisuus kohentuisivat näillä hoidoilla.
    • Sairaanhoitaja opettaa potilaalle nilkkojen pumppaavat liikkeet ja tehostetut hengitysharjoitukset.
    • Jos painehaavariski arvioidaan suurentuneeksi, käytetään näitä haavoja estävää patjaa.
    • Kaikkien potilaiden kantapäät ja lantio suojataan pehmeällä alustalla.

Kivun hoito

Kivun hoidon merkitys

Vedon käyttö ennen leikkausta

Akuutin murtuman aiheuttama kipu ja leikkauskipu

Kivun lääkehoito kuntoutuksen aikana

  • Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksenaikaisesta kivun lääkehoidosta ei ole tutkimustietoa.
  • Työryhmä suosittelee lonkkamurtumapotilaan kivun hoitoon suun kautta säännöllisesti otettavaa parasetamolia (1 g x 2–3), jota täydennetään tarvittaessa suun kautta otettavalla oksikodonilla.

Anestesia

Tromboosiprofylaksi

  • Tromboosiprofylaksia on käsitelty laskimotukosta ja keuhkoemboliaa koskevassa Käypä hoito -suosituksessa «Laskimotukos ja keuhkoembolia»9.
    • Tromboosiprofylaksi aloitetaan heti potilaan tultua sairaalaan. Jos leikkausaika ei ole tiedossa, aloitetaan lääkitys daltepariinilla (2 500 IU x 2 /vrk ihon alle) tai enoksapariinilla (20 mg x 2 /vrk ihon alle). Nämä annokset eivät ole este spinaalipuudutukselle «Breivik H, Bang U, Jalonen J ym. Nordic guidelines for neuraxial blocks in disturbed haemostasis from the Scandinavian Society of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine. Acta Anaesthesiol Scand 2»106.
    • Leikauksenjälkeisenä profylaksilääkityksenä suositellaan käytettäväksi neljän viikon ajan daltepariinia (5 000 IU /vrk ihon alle) tai enoksapariinia (40 mg x 1 /vrk ihon alle).
    • Tätä suositusta kirjoitettaessa oraalisilla antitromboottisilla lääkkeillä ei ole virallista käyttöaihetta murtumapotilaiden hoidossa.
    • Yli neljän viikon hoitoon suositellaan varfariinia.
    • Laskimotukosten ehkäisemiseksi potilaalle tulee opettaa hengitysharjoitukset ja nilkkojen pumppaavat liikkeet heti sairaalahoitojakson alussa. Harjoituksia tulee jatkaa koko sairaalajakson ajan.
    • Kun leikkauksen yhteydessä käytetään hoitosukkaa koko sairaalahoitoajan tai täyteen mobilisaatioon saakka, tromboembolian riski pienenee kohtalaisen riskin kirurgisilla potilailla (ks. Käypä hoito suositus Laskimotukos ja Keuhkoembolia «Laskimotukos ja keuhkoembolia»9).

Infektioiden ehkäisy

Lonkkamurtuman kirurginen hoito

Reisiluun kaulan dislokoitumattoman murtuman hoito

Reisiluun kaulan dislokoituneen murtuman hoito

Trokanteerisen murtuman leikkaushoito

Subtrokanteerisen murtuman leikkaushoito

Leikkauksenjälkeinen hoito

Varausluvat ja röntgenkuvausseuranta

Mobilisaatio

Delirium

Lonkkamurtumapotilaan äkillisen sekavuustilan ehkäisy ja hoito

Ravitsemus

Anabolisten steroidien käyttö

Uusien murtumien ehkäisy lonkkamurtuman jälkeen

Lonkkamurtumapotilaan osteoporoosin diagnostiikka ja hoito

Diagnostiikka

  • Lonkkamurtumapotilaan osteoporoosin lääkehoito voidaan aloittaa ilman luuntiheysmittausta, kunhan syöpä ja muut sekundaarisen osteoporoosin syyt on suljettu pois ( «Osteoporoosi»5).
    • Sekundaarisen osteoporoosin pois sulkemiseksi tulee kuntoutusyksikössä määrittää perusverenkuva, lasko, seerumin ionisoitunut kalsium, 25-OH-D-vitamiini, alkalinen fosfataasi ja miehiltä testosteroni.
    • Tilanteen mukaan määritetään vuorokausivirtsan kalsium, seerumin tyreotropiini, 1–1.5 mg:n deksametasonikoe, seerumin kudostransglutaminaasivasta-aineet, seerumin ja virtsan proteiinien elektroforeesi.
  • Diagnostiikassa tulee olla mahdollisuus sisätautilääkärin tai geriatrin konsultaatioon.

Kalsium ja D-vitamiini

Osteoporoosilääkitys

Lonkkamurtumapotilaan kaatumisen ehkäisy

Lonkkamurtumapotilaan kuntoutus

  • Kuntoutuksen avulla voidaan kohentaa toimintakykyä, edistää terveyttä ja antaa voimavaroja elämän hallintaan. Lonkkamurtumapotilaan kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa toimintakyky mahdollisimman nopeasti sellaiseksi, että hän voi jatkaa elämäänsä entisessä elinympäristössään.

Kuntoutus moniammatillisessa geriatrisessa kuntoutusyksikössä

Neurologisten potilaiden kuntoutuksen erityispiirteet

Kuntoutussuunnitelma

Toimintakyky

Kuolleisuus

Hoitoajat

Kustannukset

Lonkkamurtuman hoitoketju

Jatkotutkimustarpeet

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä

Lonkkamurtuma-suosituksen historiatiedot «Lonkkamurtuma, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja:

Tiina Huusko, LT, kuntoutuspäällikkö; Kansaneläkelaitos, terveysosasto, kuntoutusryhmä, Helsinki

Jäsenet:

Ilkka Arnala, LKT, dosentti, ylilääkäri; Kanta-Hämeen keskussairaala, ortopedian tulosyksikkö

Hannu Aro, professori; Turun yliopisto, ortopedisen tutkimuksen yksikkö ja TYKS, ortopedian ja traumatologian klinikka

Olli Impivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, väestötutkimusyksikkö, Turku

Pirkko Jäntti, LKT, dosentti, osastonylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala; Seinäjoen keskussairaala geriatrian yksikkö

Pia Laukkanen, LT, ylilääkäri; Sotainvalidien Sairaskoti, Jyväskylä

Maarit Piirtola, TtM, Tutkija, fysioterapeutti; UKK-instituutti ja Turun yliopisto, yleislääketiede

Raija Sipilä, LL, Käypä hoito -toimituspäällikkö; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (työryhmän Käypä hoito -toimittaja 1.1.2011 lähtien)

Reijo Sund, VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Pekka Tarkkila, LT, dosentti, ylilääkäri; HYKS, anestesiologia, Töölön sairaala

Ville-Valtteri Välimäki, LT, ortopedian ja traumatologian erikoistuva lääkäri; HYKS, Töölön sairaala

Tiina Varis, LT, kliinisen farmakologian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; (työryhmän Käypä hoito -toimittaja 31.12.2010 asti)

Asiantuntijat:

Juha-Pekka Kaukonen, dosentti, vastaava lääkäri, opetuslääkäri; Terveystalo Lahti ja Päijät-Hämeen keskussairaala, ortopedia

Matti Välimäki, professori, ylilääkäri; HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian klinikka

Sidonnaisuudet

Ilkka Arnala: Osallistunut terveydenhuollon rahoittamana kongressimatkoille (JohnsonJohnson, Link, Smit&Nephew, Stryker, Zimmer).

Hannu Aro: Toistuvia luentoja eri terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen koulutuksissa (MSD, Novartis). Osallistunut terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (MSD). Ulkomaan kongressimatka terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritysten rahoittamana (Novartis, MSD, Amgen). Saanut apurahan terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen rahastosta (Stryker, Novartis, Eli Lilly). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (Eli Lilly, Amgen, Pfizer). Terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen neuvottelukunnan jäsen (MSD, Novartis, Amgen). Kirjoittaja toimii asiantuntijana potilasyhdistyksessä (Suomen Osteoporoosiliitto).

Tiina Huusko: Ei sidonnaisuuksia.

Olli Impivaara: Ei sidonnaisuuksia.

Pirkko Jäntti: Ei sidonnaisuuksia.

Pia Laukkanen: Omistaa lääkealan yritysten osakkeita (Oriola KD, Orion).

Maarit Piirtola: Ei sidonnaisuuksia.

Raija Sipilä: Ks. www.kaypahoito.fi / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Reijo Sund: Ei sidonnaisuuksia.

Pekka Tarkkila: Ei sidonnaisuuksia.

Tiina Varis: Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri. Omistaa Sabora Pharma Oy:n osakkeita.

Ville-Valtteri Välimäki: Toiminut tutkijana lääkealan yrityksen tilaamissa osteoporoosi- ja nivelrikkotutkimuksissa (Novartis). Saanut apurahan terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen rahastosta (Eli Lilly). Ulkomaan kongressimatka terveydenhuollon ja/tai lääkealan yrityksen rahoittamana (Amgen).

Kirjallisuusviite

Lonkkamurtuma (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»9

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Leslie WD, O'Donnell S, Jean S ym. Trends in hip fracture rates in Canada. JAMA 2009;302:883-9 «PMID: 19706862»PubMed
  2. Gehlbach SH, Avrunin JS, Puleo E. Trends in hospital care for hip fractures. Osteoporos Int 2007;18:585-91 «PMID: 17146592»PubMed
  3. Icks A, Haastert B, Wildner M ym. Trend of hip fracture incidence in Germany 1995-2004: a population-based study. Osteoporos Int 2008;19:1139-45 «PMID: 18087659»PubMed
  4. Mann E, Icks A, Haastert B ym. Hip fracture incidence in the elderly in Austria: an epidemiological study covering the years 1994 to 2006. BMC Geriatr 2008;8:35 «PMID: 19105814»PubMed
  5. PERFECT Lonkkamurtuma. http://www.thl.fi/fi/perfect
  6. Huusko T. Hip fractures in Central Finland and geriatric rehabilitation after hip fracture operation. Doctoral dissertation. University of Kuopio, Kuopio 2001
  7. Lönnroos E, Kautiainen H, Karppi P ym. Incidence of second hip fractures. A population-based study. Osteoporos Int 2007;18:1279-85 «PMID: 17440675»PubMed
  8. Allolio B. Risk factors for hip fracture not related to bone mass and their therapeutic implications. Osteoporos Int 1999;9 Suppl 2:S9-S16 «PMID: 10525720»PubMed
  9. Grisso JA, Kelsey JL, Strom BL ym. Risk factors for falls as a cause of hip fracture in women. The Northeast Hip Fracture Study Group. N Engl J Med 1991;324:1326-31 «PMID: 2017229»PubMed
  10. De Laet CE, van Hout BA, Burger H ym. Bone density and risk of hip fracture in men and women: cross sectional analysis. BMJ 1997;315:221-5 «PMID: 9253270»PubMed
  11. Rapp K, Becker C, Lamb SE ym. Hip fractures in institutionalized elderly people: incidence rates and excess mortality. J Bone Miner Res 2008;23:1825-31 «PMID: 18665785»PubMed
  12. Benetos IS, Babis GC, Zoubos AB ym. Factors affecting the risk of hip fractures. Injury 2007;38:735-44 «PMID: 17307178»PubMed
  13. Marks R. Hip fracture epidemiological trends, outcomes, and risk factors, 1970-2009. Int J Gen Med 2010;3:1-17 «PMID: 20463818»PubMed
  14. Stolee P, Poss J, Cook RJ ym. Risk factors for hip fracture in older home care clients. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2009;64:403-10 «PMID: 19196903»PubMed
  15. Cumming RG, Nevitt MC, Cummings SR. Epidemiology of hip fractures. Epidemiol Rev 1997;19:244-57 «PMID: 9494786»PubMed
  16. Kanis JA, Johansson H, Oden A ym. A family history of fracture and fracture risk: a meta-analysis. Bone 2004;35:1029-37 «PMID: 15542027»PubMed
  17. Lauritzen JB. Hip fractures: incidence, risk factors, energy absorption, and prevention. Bone 1996;18:65S-75S «PMID: 8717550»PubMed
  18. Cummings SR, Nevitt MC, Browner WS ym. Risk factors for hip fracture in white women. Study of Osteoporotic Fractures Research Group. N Engl J Med 1995;332:767-73 «PMID: 7862179»PubMed
  19. Norton R, Campbell AJ, Reid IR ym. Residential status and risk of hip fracture. Age Ageing 1999;28:135-9 «PMID: 10350409»PubMed
  20. Marks R, Allegrante JP, Ronald MacKenzie C ym. Hip fractures among the elderly: causes, consequences and control. Ageing Res Rev 2003;2:57-93 «PMID: 12437996»PubMed
  21. Koski K, Luukinen H, Laippala P ym. Physiological factors and medications as predictors of injurious falls by elderly people: a prospective population-based study. Age Ageing 1996;25:29-38 «PMID: 8670526»PubMed
  22. Dargent-Molina P, Favier F, Grandjean H ym. Fall-related factors and risk of hip fracture: the EPIDOS prospective study. Lancet 1996;348:145-9 «PMID: 8684153»PubMed
  23. Law MR, Hackshaw AK. A meta-analysis of cigarette smoking, bone mineral density and risk of hip fracture: recognition of a major effect. BMJ 1997;315:841-6 «PMID: 9353503»PubMed
  24. Kaukonen JP, Nurmi-Lüthje I, Lüthje P ym. Acute alcohol use among patients with acute hip fractures: a descriptive incidence study in southeastern Finland. Alcohol Alcohol 2006;41:345-8 «PMID: 16510531»PubMed
  25. Kanis JA, Johansson H, Johnell O ym. Alcohol intake as a risk factor for fracture. Osteoporos Int 2005;16:737-42 «PMID: 15455194»PubMed
  26. Nurmi I, Kaukonen JP, Lüthje P ym. Half of the patients with an acute hip fracture suffer from hypovitaminosis D: a prospective study in southeastern Finland. Osteoporos Int 2005;16:2018-24 «PMID: 16133642»PubMed
  27. Cauley JA, Parimi N, Ensrud KE ym. Serum 25-hydroxyvitamin D and the risk of hip and nonspine fractures in older men. J Bone Miner Res 2010;25:545-53 «PMID: 19775201»PubMed
  28. Willig R, Luukinen H, Jalovaara P. Factors related to occurrence of hip fracture during a fall on the hip. Public Health 2003;117:25-30 «PMID: 12802901»PubMed
  29. Ramnemark A, Nilsson M, Borssén B ym. Stroke, a major and increasing risk factor for femoral neck fracture. Stroke 2000;31:1572-7 «PMID: 10884456»PubMed
  30. Huusko TM, Korpela M, Karppi P ym. Threefold increased risk of hip fractures with rheumatoid arthritis in Central Finland. Ann Rheum Dis 2001;60:521-2 «PMID: 11302878»PubMed
  31. van Staa TP, Geusens P, Bijlsma JW ym. Clinical assessment of the long-term risk of fracture in patients with rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2006;54:3104-12 «PMID: 17009229»PubMed
  32. Kanis JA, Glüer CC. An update on the diagnosis and assessment of osteoporosis with densitometry. Committee of Scientific Advisors, International Osteoporosis Foundation. Osteoporos Int 2000;11:192-202 «PMID: 10824234»PubMed
  33. Kanis JA, Johnell O, Oden A ym. FRAX and the assessment of fracture probability in men and women from the UK. Osteoporos Int 2008;19:385-97 «PMID: 18292978»PubMed
  34. World Health Organization. Assessment of osteoporosis at the primary health care level. Geneva: WHO; 2007 (www.who.int/chp/topics/rheumatic/en/index.html).
  35. Kanis JA, on behalf of the World Health Organization Scientific Group. Assessment of osteoporosis at the primary health-care level. Technical report. University of Sheffield, UK: WHO Collaborating Centre; 2008
  36. Kanis JA, Oden A, Johansson H ym. FRAX and its applications to clinical practice. Bone 2009;44:734-43 «PMID: 19195497»PubMed
  37. Schmitt NM, Schmitt J, Dören M. The role of physical activity in the prevention of osteoporosis in postmenopausal women-An update. Maturitas 2009;63:34-8 «PMID: 19356867»PubMed
  38. Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H ym. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;6:396-407 «PMID: 20517287»PubMed
  39. Lehtonen-Veromaa MK, Möttönen TT, Nuotio IO ym. Vitamin D and attainment of peak bone mass among peripubertal Finnish girls: a 3-y prospective study. Am J Clin Nutr 2002;76:1446-53 «PMID: 12450915»PubMed
  40. Välimäki VV, Alfthan H, Lehmuskallio E ym. Vitamin D status as a determinant of peak bone mass in young Finnish men. J Clin Endocrinol Metab 2004;89:76-80 «PMID: 14715830»PubMed
  41. Bischoff-Ferrari HA, Willett WC, Wong JB ym. Fracture prevention with vitamin D supplementation: a meta-analysis of randomized controlled trials. JAMA 2005;293:2257-64 «PMID: 15886381»PubMed
  42. McClure R, Turner C, Peel N ym. Population-based interventions for the prevention of fall-related injuries in older people. Cochrane Database Syst Rev 2005;(1):CD004441 «PMID: 15674948»PubMed
  43. Korpelainen R, Keinänen-Kiukaanniemi S, Nieminen P ym. Long-term outcomes of exercise: follow-up of a randomized trial in older women with osteopenia. Arch Intern Med 2010;170:1548-56 «PMID: 20876406»PubMed
  44. Panel on Prevention of Falls in Older Persons, American Geriatrics Society and British Geriatrics Society. Summary of the Updated American Geriatrics Society/British Geriatrics Society clinical practice guideline for prevention of falls in older persons. J Am Geriatr Soc 2011;59:148-57 «PMID: 21226685»PubMed
  45. Frick KD, Kung JY, Parrish JM ym. Evaluating the cost-effectiveness of fall prevention programs that reduce fall-related hip fractures in older adults. J Am Geriatr Soc 2010;58:136-41 «PMID: 20122044»PubMed
  46. Tinetti ME, Baker DI, King M ym. Effect of dissemination of evidence in reducing injuries from falls. N Engl J Med 2008;359:252-61 «PMID: 18635430»PubMed
  47. Black DM, Steinbuch M, Palermo L ym. An assessment tool for predicting fracture risk in postmenopausal women. Osteoporos Int 2001;12:519-28 «PMID: 11527048»PubMed
  48. Kanis JA, Oden A, Johnell O ym. The use of clinical risk factors enhances the performance of BMD in the prediction of hip and osteoporotic fractures in men and women. Osteoporos Int 2007;18:1033-46 «PMID: 17323110»PubMed
  49. Sawka AM, Boulos P, Beattie K ym. Hip protectors decrease hip fracture risk in elderly nursing home residents: a Bayesian meta-analysis. J Clin Epidemiol 2007;60:336-44 «PMID: 17346606»PubMed
  50. Oliver D, Connelly JB, Victor CR ym. Strategies to prevent falls and fractures in hospitals and care homes and effect of cognitive impairment: systematic review and meta-analyses. BMJ 2007;334:82 «PMID: 17158580»PubMed
  51. Kanis JA. Diagnosis of osteoporosis and assessment of fracture risk. Lancet 2002;359:1929-36 «PMID: 12057569»PubMed
  52. Black DM, Cummings SR, Karpf DB ym. Randomised trial of effect of alendronate on risk of fracture in women with existing vertebral fractures. Fracture Intervention Trial Research Group. Lancet 1996;348:1535-41 «PMID: 8950879»PubMed
  53. Cummings SR, Black DM, Thompson DE ym. Effect of alendronate on risk of fracture in women with low bone density but without vertebral fractures: results from the Fracture Intervention Trial. JAMA 1998;280:2077-82 «PMID: 9875874»PubMed
  54. Cummings SR, San Martin J, McClung MR ym. Denosumab for prevention of fractures in postmenopausal women with osteoporosis. N Engl J Med 2009;361:756-65 «PMID: 19671655»PubMed
  55. Rossouw JE, Anderson GL, Prentice RL ym. Risks and benefits of estrogen plus progestin in healthy postmenopausal women: principal results From the Women's Health Initiative randomized controlled trial. JAMA 2002;288:321-33 «PMID: 12117397»PubMed
  56. McClung MR, Geusens P, Miller PD ym. Effect of risedronate on the risk of hip fracture in elderly women. Hip Intervention Program Study Group. N Engl J Med 2001;344:333-40 «PMID: 11172164»PubMed
  57. Reginster JY, Seeman E, De Vernejoul MC ym. Strontium ranelate reduces the risk of nonvertebral fractures in postmenopausal women with osteoporosis: Treatment of Peripheral Osteoporosis (TROPOS) study. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:2816-22 «PMID: 15728210»PubMed
  58. Black DM, Delmas PD, Eastell R ym. Once-yearly zoledronic acid for treatment of postmenopausal osteoporosis. N Engl J Med 2007;356:1809-22 «PMID: 17476007»PubMed
  59. Reginster JY, Felsenberg D, Boonen S ym. Effects of long-term strontium ranelate treatment on the risk of nonvertebral and vertebral fractures in postmenopausal osteoporosis: Results of a five-year, randomized, placebo-controlled trial. Arthritis Rheum 2008;58:1687-95 «PMID: 18512789»PubMed
  60. Neer RM, Arnaud CD, Zanchetta JR ym. Effect of parathyroid hormone (1-34) on fractures and bone mineral density in postmenopausal women with osteoporosis. N Engl J Med 2001;344:1434-41 «PMID: 11346808»PubMed
  61. Cameron ID, Murray GR, Gillespie LD ym. Interventions for preventing falls in older people in nursing care facilities and hospitals. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD005465 «PMID: 20091578»PubMed
  62. Evans LK, Strumpf NE, Allen-Taylor SL ym. A clinical trial to reduce restraints in nursing homes. J Am Geriatr Soc 1997;45:675-81 «PMID: 9180659»PubMed
  63. Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD007146 «PMID: 19370674»PubMed
  64. Rizzoli R, Bruyere O, Cannata-Andia JB ym. Management of osteoporosis in the elderly. Curr Med Res Opin 2009;25:2373-87 «PMID: 19650751»PubMed
  65. Oliver D, Britton M, Seed P ym. Development and evaluation of evidence based risk assessment tool (STRATIFY) to predict which elderly inpatients will fall: case-control and cohort studies. BMJ 1997;315:1049-53 «PMID: 9366729»PubMed
  66. Tinetti ME. Clinical practice. Preventing falls in elderly persons. N Engl J Med 2003;348:42-9 «PMID: 12510042»PubMed
  67. Consensus statement on the definition of orthostatic hypotension, pure autonomic failure, and multiple system atrophy. The Consensus Committee of the American Autonomic Society and the American Academy of Neurology. Neurology 1996;46:1470 «PMID: 8628505»PubMed
  68. Kenny RA, Ingram A, Bayliss J ym. Head-up tilt: a useful test for investigating unexplained syncope. Lancet 1986;1:1352-5 «PMID: 2872472»PubMed
  69. Cameron ID, Robinovitch S, Birge S ym. Hip protectors: recommendations for conducting clinical trials--an international consensus statement (part II). Osteoporos Int 2010;21:1-10 «PMID: 19806284»PubMed
  70. Parkkari J, Kannus P. Hip protectors for preventing hip fractures among elderly adults. Aging Health 2009;5:509-17
  71. Parker MJ, Gillespie WJ, Gillespie LD. Effectiveness of hip protectors for preventing hip fractures in elderly people: systematic review. BMJ 2006;332:571-4 «PMID: 16513687»PubMed
  72. Parker MJ, Gillespie WJ, Gillespie LD. Hip protectors for preventing hip fractures in older people. Cochrane Database Syst Rev 2005;(3):CD001255 «PMID: 16034859»PubMed
  73. Deutsch AL, Mink JH, Waxman AD. Occult fractures of the proximal femur: MR imaging. Radiology 1989;170:113-6 «PMID: 2909083»PubMed
  74. Quinn SF, McCarthy JL. Prospective evaluation of patients with suspected hip fracture and indeterminate radiographs: use of T1-weighted MR images. Radiology 1993;187:469-71 «PMID: 8475292»PubMed
  75. Evans PD, Wilson C, Lyons K. Comparison of MRI with bone scanning for suspected hip fracture in elderly patients. J Bone Joint Surg Br 1994;76:158-9 «PMID: 8300666»PubMed
  76. Pandey R, McNally E, Ali A ym. The role of MRI in the diagnosis of occult hip fractures. Injury 1998;29:61-3 «PMID: 9659484»PubMed
  77. Diagnosis, classification and assessment. Kirjassa: Hip fracture management. Parker MJ, Pryor GA. Kustannus Blackwell Scientific Publications Oxford 1993;34-64
  78. Davis MP, Srivastava M. Demographics, assessment and management of pain in the elderly. Drugs Aging 2003;20:23-57 «PMID: 12513114»PubMed
  79. Morrison RS, Magaziner J, Gilbert M ym. Relationship between pain and opioid analgesics on the development of delirium following hip fracture. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2003;58:76-81 «PMID: 12560416»PubMed
  80. Milisen K, Foreman MD, Abraham IL ym. A nurse-led interdisciplinary intervention program for delirium in elderly hip-fracture patients. J Am Geriatr Soc 2001;49:523-32 «PMID: 11380743»PubMed
  81. Marcantonio ER, Flacker JM, Wright RJ ym. Reducing delirium after hip fracture: a randomized trial. J Am Geriatr Soc 2001;49:516-22 «PMID: 11380742»PubMed
  82. Lavand'Homme P, De Kock M. Practical guidelines on the postoperative use of patient-controlled analgesia in the elderly. Drugs Aging 1998;13:9-16 «PMID: 9679205»PubMed
  83. Jensen MP, Miller L, Fisher LD. Assessment of pain during medical procedures: a comparison of three scales. Clin J Pain 1998;14:343-9 «PMID: 9874014»PubMed
  84. Herr KA, Mobily PR, Kohout FJ ym. Evaluation of the Faces Pain Scale for use with the elderly. Clin J Pain 1998;14:29-38 «PMID: 9535311»PubMed
  85. Bieri D, Reeve RA, Champion GD ym. The Faces Pain Scale for the self-assessment of the severity of pain experienced by children: development, initial validation, and preliminary investigation for ratio scale properties. Pain 1990;41:139-50 «PMID: 2367140»PubMed
  86. Scottish Intercollegiate Guidelines network. Management of hip fracture in older people. A national clinical guideline. http://www.sign.ac.uk/pdf/sign111.pdf
  87. Feldt KS, Oh HL. Pain and hip fracture outcomes for older adults. Orthop Nurs 2000;19:35-44 «PMID: 11899307»PubMed
  88. Chibnall JT, Tait RC. Pain assessment in cognitively impaired and unimpaired older adults: a comparison of four scales. Pain 2001;92:173-86 «PMID: 11323138»PubMed
  89. Chin ML. Post-operative pain control in the elderly. Current Anaesthesiology Reports 1999;1:33-7
  90. Leino KA, Kuusniemi KS, Lertola KK ym. Comparison of four pain scales in patients with hip fracture or other lower limb trauma. Acta Anaesthesiol Scand 2011;55:495-502 «PMID: 21288225»PubMed
  91. Pesonen A, Kauppila T, Tarkkila P ym. Evaluation of easily applicable pain measurement tools for the assessment of pain in demented patients. Acta Anaesthesiol Scand 2009;53:657-64 «PMID: 19419361»PubMed
  92. Parker MJ, Handoll HH. Pre-operative traction for fractures of the proximal femur in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD000168 «PMID: 16855952»PubMed
  93. Herrick IA, Ganapathy S, Komar W ym. Postoperative cognitive impairment in the elderly. Choice of patient-controlled analgesia opioid. Anaesthesia 1996;51:356-60 «PMID: 8686825»PubMed
  94. Fogarty DJ, O'Hanlon JJ, Milligan KR. Intramuscular ketorolac following total hip replacement with spinal anaesthesia and intrathecal morphine. Acta Anaesthesiol Scand 1995;39:191-4 «PMID: 7793185»PubMed
  95. Kliininen farmakologia ja lääkehoito. Neuvonen P, Himberg JJ, Huupponen R, Kivistö K, Ylitalo P (toim.) Kandidaattikustannus Oy, Jyväskylä 2002
  96. Bourke M, Hayes A, Doyle M ym. A comparison of regularly administered sustained release oral morphine with intramuscular morphine for control of postoperative pain. Anesth Analg 2000;90:427-30 «PMID: 10648333»PubMed
  97. Acute pain management guidelines panel 1992. Acute pain management: Operative or medical procedures and trauma. Clinical practice guidelines. Rockville, MD: Agency for health care policy and research public health service No. 92-0032
  98. Bahn CH. The surgeon as gatekeeper. Am J Surg 1993;165:550-3 «PMID: 8488935»PubMed
  99. Walder B, Schafer M, Henzi I ym. Efficacy and safety of patient-controlled opioid analgesia for acute postoperative pain. A quantitative systematic review. Acta Anaesthesiol Scand 2001;45:795-804 «PMID: 11472277»PubMed
  100. Chan VW, Chung F, McQuestion M ym. Impact of patient-controlled analgesia on required nursing time and duration of postoperative recovery. Reg Anesth 1995;20:506-14 «PMID: 8608069»PubMed
  101. Silvasti M, Pitkänen M. Patient-controlled epidural analgesia versus continuous epidural analgesia after total knee arthroplasty. Acta Anaesthesiol Scand 2001;45:471-6 «PMID: 11300386»PubMed
  102. Pöyhiä R, Vainio A, Kalso E. A review of oxycodone's clinical pharmacokinetics and pharmacodynamics. J Pain Symptom Manage 1993;8:63-7 «PMID: 8492004»PubMed
  103. Solomon DH, Rassen JA, Glynn RJ ym. The comparative safety of opioids for nonmalignant pain in older adults. Arch Intern Med 2010;170:1979-86 «PMID: 21149754»PubMed
  104. Juelsgaard P, Sand NP, Felsby S ym. Perioperative myocardial ischaemia in patients undergoing surgery for fractured hip randomized to incremental spinal, single-dose spinal or general anaesthesia. Eur J Anaesthesiol 1998;15:656-63 «PMID: 9884850»PubMed
  105. Ben-David B, Frankel R, Arzumonov T ym. Minidose bupivacaine-fentanyl spinal anesthesia for surgical repair of hip fracture in the aged. Anesthesiology 2000;92:6-10 «PMID: 10638892»PubMed
  106. Breivik H, Bang U, Jalonen J ym. Nordic guidelines for neuraxial blocks in disturbed haemostasis from the Scandinavian Society of Anaesthesiology and Intensive Care Medicine. Acta Anaesthesiol Scand 2010;54:16-41 «PMID: 19839941»PubMed
  107. Koval KJ, Rosenberg AD, Zuckerman JD ym. Does blood transfusion increase the risk of infection after hip fracture? J Orthop Trauma 1997;11:260-5; discussion 265-6 «PMID: 9258823»PubMed
  108. Cordero-Ampuero J, de Dios M. What are the risk factors for infection in hemiarthroplasties and total hip arthroplasties? Clin Orthop Relat Res 2010;468:3268-77 «PMID: 20544319»PubMed
  109. Parker MJ, Blundell C. Choice of implant for internal fixation of femoral neck fractures. Meta-analysis of 25 randomised trials including 4,925 patients. Acta Orthop Scand 1998;69:138-43 «PMID: 9602770»PubMed
  110. Frihagen F, Nordsletten L, Madsen JE. Hemiarthroplasty or internal fixation for intracapsular displaced femoral neck fractures: randomised controlled trial. BMJ 2007;335:1251-4 «PMID: 18056740»PubMed
  111. Parker MJ, Gurusamy K. Internal fixation versus arthroplasty for intracapsular proximal femoral fractures in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD001708 «PMID: 17054139»PubMed
  112. Leonardsson O, Sernbo I, Carlsson A ym. Long-term follow-up of replacement compared with internal fixation for displaced femoral neck fractures: results at ten years in a randomised study of 450 patients. J Bone Joint Surg Br 2010;92:406-12 «PMID: 20190313»PubMed
  113. Parker MJ, Gurusamy KS, Azegami S. Arthroplasties (with and without bone cement) for proximal femoral fractures in adults. Cochrane Database Syst Rev 2010;(6):CD001706 «PMID: 20556753»PubMed
  114. Blewitt N, Mortimore S. Outcome of dislocation after hemiarthroplasty for fractured neck of the femur. Injury 1992;23:320-2 «PMID: 1644463»PubMed
  115. Chan RN, Hoskinson J. Thompson prosthesis for fractured neck of femur. A comparison of surgical approaches. J Bone Joint Surg Br 1975;57:437-43 «PMID: 1194309»PubMed
  116. Sikorski JM, Barrington R. Internal fixation versus hemiarthroplasty for the displaced subcapital fracture of the femur. A prospective randomised study. J Bone Joint Surg Br 1981;63-B:357-61 «PMID: 7263746»PubMed
  117. Keene GS, Parker MJ, Pryor GA. Mortality and morbidity after hip fractures. BMJ 1993;307:1248-50 «PMID: 8166806»PubMed
  118. Unwin AJ, Thomas M. Dislocation after hemiarthroplasty of the hip: a comparison of the dislocation rate after posterior and lateral approaches to the hip. Ann R Coll Surg Engl 1994;76:327-9 «PMID: 7979075»PubMed
  119. Pajarinen J, Savolainen V, Tulikoura I ym. Factors predisposing to dislocation of the Thompson hemiarthroplasty: 22 dislocations in 338 patients. Acta Orthop Scand 2003;74:45-8 «PMID: 12635792»PubMed
  120. Hopley C, Stengel D, Ekkernkamp A ym. Primary total hip arthroplasty versus hemiarthroplasty for displaced intracapsular hip fractures in older patients: systematic review. BMJ 2010;340:c2332 «PMID: 20543010»PubMed
  121. Babst R, Renner N, Biedermann M ym. Clinical results using the trochanter stabilizing plate (TSP): the modular extension of the dynamic hip screw (DHS) for internal fixation of selected unstable intertrochanteric fractures. J Orthop Trauma 1998;12:392-9 «PMID: 9715446»PubMed
  122. Parker MJ, Handoll HH. Gamma and other cephalocondylic intramedullary nails versus extramedullary implants for extracapsular hip fractures in adults. Cochrane Database Syst Rev 2010;(9):CD000093 «PMID: 20824825»PubMed
  123. Haidukewych GJ, Israel TA, Berry DJ. Reverse obliquity fractures of the intertrochanteric region of the femur. J Bone Joint Surg Am 2001;83-A:643-50 «PMID: 11379732»PubMed
  124. Malkawi H. Bone grafting in subtrochanteric fractures. Clin Orthop Relat Res 1982;168:69-72 «PMID: 7049488»PubMed
  125. Trafton PG. Subtrochanteric-intertrochanteric femoral fractures. Orthop Clin North Am 1987;18:59-71 «PMID: 3540775»PubMed
  126. Partanen J, Saarenpää I, Heikkinen T ym. Functional outcome after displaced femoral neck fractures treated with osteosynthesis or hemiarthroplasty: a matched-pair study of 714 patients. Acta Orthop Scand 2002;73:496-501 «PMID: 12440490»PubMed
  127. Rogmark C, Carlsson A, Johnell O ym. Primary hemiarthroplasty in old patients with displaced femoral neck fracture: a 1-year follow-up of 103 patients aged 80 years or more. Acta Orthop Scand 2002;73:605-10 «PMID: 12553504»PubMed
  128. Tidermark J. Quality of life and femoral neck fractures. Acta Orthop Scand Suppl 2003;74:1-42 «PMID: 12811943»PubMed
  129. Arnala I, Kyrölä K, Kröger H ym. Analysis of 245 consecutive hip fracture patients with special reference to bone metabolism. Ann Chir Gynaecol 1997;86:343-7 «PMID: 9474429»PubMed
  130. Nordin M, Frankel VH. Biomechanics of bone. In Basic Biomechanics of the Musculoskeletal System, Nordin M, Frankel VH (toim) 2. painos. Philadelphia, Lea and Febiger, 1989:3-29
  131. Koval KJ, Sala DA, Kummer FJ ym. Postoperative weight-bearing after a fracture of the femoral neck or an intertrochanteric fracture. J Bone Joint Surg Am 1998;80:352-6 «PMID: 9531202»PubMed
  132. Koval KJ, Friend KD, Aharonoff GB ym. Weight bearing after hip fracture: a prospective series of 596 geriatric hip fracture patients. J Orthop Trauma 1996;10:526-30 «PMID: 8915913»PubMed
  133. Raaymakers EL. The non-operative treatment of impacted femoral neck fractures. Injury 2002;33 Suppl 3:C8-14 «PMID: 12423585»PubMed
  134. Raivio M, Korkala O, Pitkälä K, Tilvis R. Rehabilitation outcome in hip fracture: impact of weight-bearing restriction - a preliminary investigation. Phys Occup Ther Geriatr 2005:22
  135. Kamel HK, Iqbal MA, Mogallapu R ym. Time to ambulation after hip fracture surgery: relation to hospitalization outcomes. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2003;58:1042-5 «PMID: 14630887»PubMed
  136. Hoenig H, Rubenstein LV, Sloane R ym. What is the role of timing in the surgical and rehabilitative care of community-dwelling older persons with acute hip fracture? Arch Intern Med 1997;157:513-20 «PMID: 9066455»PubMed
  137. Penrod JD, Boockvar KS, Litke A ym. Physical therapy and mobility 2 and 6 months after hip fracture. J Am Geriatr Soc 2004;52:1114-20 «PMID: 15209649»PubMed
  138. Toussant EM, Kohia M. A critical review of literature regarding the effectiveness of physical therapy management of hip fracture in elderly persons. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2005;60:1285-91 «PMID: 16282561»PubMed
  139. Handoll HH, Sherrington C. Mobilisation strategies after hip fracture surgery in adults. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD001704 «PMID: 17253462»PubMed
  140. Chudyk AM, Jutai JW, Petrella RJ ym. Systematic review of hip fracture rehabilitation practices in the elderly. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:246-62 «PMID: 19236978»PubMed
  141. Bischoff-Ferrari HA, Dawson-Hughes B, Platz A ym. Effect of high-dosage cholecalciferol and extended physiotherapy on complications after hip fracture: a randomized controlled trial. Arch Intern Med 2010;170:813-20 «PMID: 20458090»PubMed
  142. Moseley AM, Sherrington C, Lord SR ym. Mobility training after hip fracture: a randomised controlled trial. Age Ageing 2009;38:74-80 «PMID: 19017676»PubMed
  143. Zidén L, Frändin K, Kreuter M. Home rehabilitation after hip fracture. A randomized controlled study on balance confidence, physical function and everyday activities. Clin Rehabil 2008;22:1019-33 «PMID: 19052241»PubMed
  144. Portegijs E, Kallinen M, Rantanen T ym. Effects of resistance training on lower-extremity impairments in older people with hip fracture. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:1667-74 «PMID: 18760151»PubMed
  145. Peichl P, Marteau R, Griesmacher A ym. Salmon calcitonin nasal spray treatment for postmenopausal women after hip fracture with total hip arthroplasty. J Bone Miner Metab 2005;23:243-52 «PMID: 15838628»PubMed
  146. Huusko TM, Karppi P, Kautiainen H ym. Randomized, double-blind, clinically controlled trial of intranasal calcitonin treatment in patients with hip fracture. Calcif Tissue Int 2002;71:478-84 «PMID: 12370798»PubMed
  147. Milisen K, Foreman MD, Wouters B ym. Documentation of delirium in elderly patients with hip fracture. J Gerontol Nurs 2002;28:23-9 «PMID: 12465199»PubMed
  148. Saxena S, Lawley D. Delirium in the elderly: a clinical review. Postgrad Med J 2009;85:405-13 «PMID: 19633006»PubMed
  149. Marcantonio E, Ta T, Duthie E ym. Delirium severity and psychomotor types: their relationship with outcomes after hip fracture repair. J Am Geriatr Soc 2002;50:850-7 «PMID: 12028171»PubMed
  150. Gustafson Y, Brännström B, Berggren D ym. A geriatric-anesthesiologic program to reduce acute confusional states in elderly patients treated for femoral neck fractures. J Am Geriatr Soc 1991;39:655-62 «PMID: 2061530»PubMed
  151. Edlund A, Lundström M, Brännström B ym. Delirium before and after operation for femoral neck fracture. J Am Geriatr Soc 2001;49:1335-40 «PMID: 11890492»PubMed
  152. Marcantonio ER, Flacker JM, Michaels M ym. Delirium is independently associated with poor functional recovery after hip fracture. J Am Geriatr Soc 2000;48:618-24 «PMID: 10855596»PubMed
  153. Juliebø V, Bjøro K, Krogseth M ym. Risk factors for preoperative and postoperative delirium in elderly patients with hip fracture. J Am Geriatr Soc 2009;57:1354-61 «PMID: 19573218»PubMed
  154. Bitsch MS, Foss NB, Kristensen BB ym. Acute cognitive dysfunction after hip fracture: frequency and risk factors in an optimized, multimodal, rehabilitation program. Acta Anaesthesiol Scand 2006;50:428-36 «PMID: 16548854»PubMed
  155. Bourne RS, Tahir TA, Borthwick M ym. Drug treatment of delirium: past, present and future. J Psychosom Res 2008;65:273-82 «PMID: 18707951»PubMed
  156. Dolan MM, Hawkes WG, Zimmerman SI ym. Delirium on hospital admission in aged hip fracture patients: prediction of mortality and 2-year functional outcomes. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2000;55:M527-34 «PMID: 10995051»PubMed
  157. McCusker J, Cole M, Dendukuri N ym. Delirium in older medical inpatients and subsequent cognitive and functional status: a prospective study. CMAJ 2001;165:575-83 «PMID: 11563209»PubMed
  158. Rahkonen T, Kivelä SL, Sulkava R. Iäkkäiden delirium ja sen seuraukset - mitkä ovat ehkäisyn mahdollisuudet? Suom Lääkäril 2002;57:4807-10
  159. Beers MH, Berkow R. The Merck Manual of Geriatrics. 3 painos. Whitehouse Station, NJ: Merck Research Laboratories. Copyright 2000:350-6
  160. Practice guideline for the treatment of patients with delirium. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 1999;156:1-20 «PMID: 10327941»PubMed
  161. Kalisvaart KJ, de Jonghe JF, Bogaards MJ ym. Haloperidol prophylaxis for elderly hip-surgery patients at risk for delirium: a randomized placebo-controlled study. J Am Geriatr Soc 2005;53:1658-66 «PMID: 16181163»PubMed
  162. Adityanjee, Schulz SC. Clinical use of quetiapine in disease states other than schizophrenia. J Clin Psychiatry 2002;63 Suppl 13:32-8 «PMID: 12562145»PubMed
  163. Lääkelaitoksen lehdistötiedote 1/2004. Psykoosilääkkeet voivat lisätä iäkkäiden dementiapotilaiden aivoverenkierron häiriöitä. www. «http://www.fimea.fi/ajankohtaista/uutiset/uutisarkisto/laakelaitoksen_uutiset_uutissivu/1/0/psykoosilaakkeet_voivat_lisata_iakkaiden_dementiapotilaiden_aivoverenkierron_hairioita»10 (Viimeksi tarkistettu 18.7.2005)
  164. Schwartz TL, Masand PS. The role of atypical antipsychotics in the treatment of delirium. Psychosomatics 2002;43:171-4 «PMID: 12075031»PubMed
  165. Tune L. The role of antipsychotics in treating delirium. Curr Psychiatry Rep 2002;4:209-12 «PMID: 12003684»PubMed
  166. Lee PE, Gill SS, Freedman M ym. Atypical antipsychotic drugs in the treatment of behavioural and psychological symptoms of dementia: systematic review. BMJ 2004;329:75 «PMID: 15194601»PubMed
  167. Sink KM, Holden KF, Yaffe K. Pharmacological treatment of neuropsychiatric symptoms of dementia: a review of the evidence. JAMA 2005;293:596-608 «PMID: 15687315»PubMed
  168. Santala M, Leinonen E. Mitä uutta dementioiden ja Parkinsonin taudin neuropsykiatrisesta lääkehoidosta. Suom Lääkäril 2003;41:4109-13
  169. Tilvis R, Pitkälä K, Strandberg T, Sulkava R, Viitanen M (toim). Geriatria. Duodecim 2010
  170. Hedström M, Sääf M, Dalén N. Low IGF-I levels in hip fracture patients. A comparison of 20 coxarthrotic and 23 hip fracture patients. Acta Orthop Scand 1999;70:145-8 «PMID: 10366915»PubMed
  171. Patterson BM, Cornell CN, Carbone B ym. Protein depletion and metabolic stress in elderly patients who have a fracture of the hip. J Bone Joint Surg Am 1992;74:251-60 «PMID: 1541619»PubMed
  172. Ponzer S, Tidermark J, Brismar K ym. Nutritional status, insulin-like growth factor-1 and quality of life in elderly women with hip fractures. Clin Nutr 1999;18:241-6 «PMID: 10578024»PubMed
  173. Kay SP, Moreland JR, Schmitter E. Nutritional status and wound healing in lower extremity amputations. Clin Orthop Relat Res 1987;217:253-6 «PMID: 3829507»PubMed
  174. Puskarich CL, Nelson CL, Nusbickel FR ym. The use of two nutritional indicators in identifying long bone fracture patients who do and do not develop infections. J Orthop Res 1990;8:799-803 «PMID: 2213336»PubMed
  175. Avenell A, Handoll HH. Nutritional supplementation for hip fracture aftercare in the elderly. Cochrane Database Syst Rev 2004;(1):CD001880 «PMID: 14973973»PubMed
  176. Klotzbuecher CM, Ross PD, Landsman PB ym. Patients with prior fractures have an increased risk of future fractures: a summary of the literature and statistical synthesis. J Bone Miner Res 2000;15:721-39
  177. Schrøder HM, Petersen KK, Erlandsen M. Occurrence and incidence of the second hip fracture. Clin Orthop Relat Res 1993:166-9 «PMID: 8472408»PubMed
  178. Foss NB, Palm H, Kehlet H. In-hospital hip fractures: prevalence, risk factors and outcome. Age Ageing 2005;34:642-5 «PMID: 16267194»PubMed
  179. Stenvall M, Olofsson B, Lundström M ym. Inpatient falls and injuries in older patients treated for femoral neck fracture. Arch Gerontol Geriatr 2006;43:389-99 «PMID: 16540190»PubMed
  180. Lönnroos E, Kautiainen H, Karppi P ym. Incidence of second hip fractures. A population-based study. Osteoporos Int 2007;18:1279-85 «PMID: 17440675»PubMed
  181. Ryg J, Rejnmark L, Overgaard S ym. Hip fracture patients at risk of second hip fracture: a nationwide population-based cohort study of 169,145 cases during 1977-2001. J Bone Miner Res 2009;24:1299-307 «PMID: 19257816»PubMed
  182. Bischoff-Ferrari HA, Willett WC, Wong JB ym. Prevention of nonvertebral fractures with oral vitamin D and dose dependency: a meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2009;169:551-61 «PMID: 19307517»PubMed
  183. Ilahi M, Armas LA, Heaney RP. Pharmacokinetics of a single, large dose of cholecalciferol. Am J Clin Nutr 2008;87:688-91 «PMID: 18326608»PubMed
  184. Pekkarinen T, Välimäki VV, Aarum S ym. The same annual dose of 292000 IU of vitamin D (cholecalciferol) on either daily or four monthly basis for elderly women: 1-year comparative study of the effects on serum 25(OH)D concentrations and renal function. Clin Endocrinol (Oxf) 2010;72:455-61 «PMID: 19486025»PubMed
  185. Dawson-Hughes B, Dallal GE, Krall EA ym. Effect of vitamin D supplementation on wintertime and overall bone loss in healthy postmenopausal women. Ann Intern Med 1991;115:505-12 «PMID: 1883119»PubMed
  186. Heikinheimo RJ, Inkovaara JA, Harju EJ ym. Annual injection of vitamin D and fractures of aged bones. Calcif Tissue Int 1992;51:105-10 «PMID: 1422948»PubMed
  187. Chapuy MC, Arlot ME, Duboeuf F ym. Vitamin D3 and calcium to prevent hip fractures in the elderly women. N Engl J Med 1992;327:1637-42 «PMID: 1331788»PubMed
  188. Dawson-Hughes B, Harris SS, Krall EA ym. Effect of calcium and vitamin D supplementation on bone density in men and women 65 years of age or older. N Engl J Med 1997;337:670-6 «PMID: 9278463»PubMed
  189. Trivedi DP, Doll R, Khaw KT. Effect of four monthly oral vitamin D3 (cholecalciferol) supplementation on fractures and mortality in men and women living in the community: randomised double blind controlled trial. BMJ 2003;326:469 «PMID: 12609940»PubMed
  190. Avenell A, Gillespie WJ, Gillespie LD ym. Vitamin D and vitamin D analogues for preventing fractures associated with involutional and post-menopausal osteoporosis. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD000227 «PMID: 19370554»PubMed
  191. Nurmi-Lüthje I, Lüthje P, Kaukonen JP ym. Post-fracture prescribed calcium and vitamin D supplements alone or, in females, with concomitant anti-osteoporotic drugs is associated with lower mortality in elderly hip fracture patients: a prospective analysis. Drugs Aging 2009;26:409-21 «PMID: 19552493»PubMed
  192. Fox KM, Magaziner J, Hawkes WG ym. Loss of bone density and lean body mass after hip fracture. Osteoporos Int 2000;11:31-5 «PMID: 10663356»PubMed
  193. Karlsson M, Nilsson JA, Sernbo I ym. Changes of bone mineral mass and soft tissue composition after hip fracture. Bone 1996;18:19-22 «PMID: 8717532»PubMed
  194. Jamal S, Ljunggren O, Stehman-Breen C ym. The effects of denosumab on fracture and bone mineral density by level of kidney function. J Bone Miner Res 2011 «PMID: 21491487»PubMed
  195. Khosla S, Burr D, Cauley J ym. Bisphosphonate-associated osteonecrosis of the jaw: report of a task force of the American Society for Bone and Mineral Research. J Bone Miner Res 2007;22:1479-91 «PMID: 17663640»PubMed
  196. Shane E, Burr D, Ebeling PR ym. Atypical subtrochanteric and diaphyseal femoral fractures: report of a task force of the American Society for Bone and Mineral Research. J Bone Miner Res 2010;25:2267-94 «PMID: 20842676»PubMed
  197. Stenvall M, Olofsson B, Lundström M ym. A multidisciplinary, multifactorial intervention program reduces postoperative falls and injuries after femoral neck fracture. Osteoporos Int 2007;18:167-75 «PMID: 17061151»PubMed
  198. Berggren M, Stenvall M, Olofsson B ym. Evaluation of a fall-prevention program in older people after femoral neck fracture: a one-year follow-up. Osteoporos Int 2008;19:801-9 «PMID: 18030411»PubMed
  199. Young J. Rehabilitation and older people. BMJ 1996;313:677-81 «PMID: 8811764»PubMed
  200. Stenvall M, Olofsson B, Nyberg L ym. Improved performance in activities of daily living and mobility after a multidisciplinary postoperative rehabilitation in older people with femoral neck fracture: a randomized controlled trial with 1-year follow-up. J Rehabil Med 2007;39:232-8 «PMID: 17468792»PubMed
  201. Jónsson B, Sernbo I, Johnell O. Rehabilitation of hip fracture patients with Parkinson's Disease. Scand J Rehabil Med 1995;27:227-30 «PMID: 8650507»PubMed
  202. Di Monaco M, Vallero F, De Toma E ym. A single home visit by an occupational therapist reduces the risk of falling after hip fracture in elderly women: a quasi-randomized controlled trial. J Rehabil Med 2008;40:446-50 «PMID: 18509559»PubMed
  203. Close J, Ellis M, Hooper R ym. Prevention of falls in the elderly trial (PROFET): a randomised controlled trial. Lancet 1999;353:93-7 «PMID: 10023893»PubMed
  204. Parker MJ, Pryor GA, Myles JW. Early discharge after hip fracture. Prospective 3-year study of 645 patients. Acta Orthop Scand 1991;62:563-6 «PMID: 1767649»PubMed
  205. Crotty M, Whitehead CH, Gray S ym. Early discharge and home rehabilitation after hip fracture achieves functional improvements: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2002;16:406-13 «PMID: 12061475»PubMed
  206. O'Cathain A. Evaluation of a Hospital at Home scheme for the early discharge of patients with fractured neck of femur. J Public Health Med 1994;16:205-10 «PMID: 7946496»PubMed
  207. Zuckerman JD, Skovron ML, Koval KJ ym. Postoperative complications and mortality associated with operative delay in older patients who have a fracture of the hip. J Bone Joint Surg Am 1995;77:1551-6 «PMID: 7593064»PubMed
  208. Koval KJ, Skovron ML, Polatsch D ym. Dependency after hip fracture in geriatric patients: a study of predictive factors. J Orthop Trauma 1996;10:531-5 «PMID: 8915914»PubMed
  209. Sernbo I, Johnell O. Consequences of a hip fracture: a prospective study over 1 year. Osteoporos Int 1993;3:148-53 «PMID: 8481591»PubMed
  210. Eisler J, Cornwall R, Strauss E ym. Outcomes of elderly patients with nondisplaced femoral neck fractures. Clin Orthop Relat Res 2002:52-8 «PMID: 12011694»PubMed
  211. Häkkinen A, Heinonen M, Kautiainen H ym. Effect of cognitive impairment on basic activities of daily living in hip fracture patients: a 1-year follow-up. Aging Clin Exp Res 2007;19:139-44 «PMID: 17446725»PubMed
  212. Hagino T, Sato E, Tonotsuka H ym. Prediction of ambulation prognosis in the elderly after hip fracture. Int Orthop 2006;30:315-9 «PMID: 16552578»PubMed
  213. Morghen S, Bellelli G, Manuele S ym. Moderate to severe depressive symptoms and rehabilitation outcome in older adults with hip fracture. Int J Geriatr Psychiatry 2010 «PMID: 21064116»PubMed
  214. Heinonen M, Karppi P, Huusko T ym. Post-operative degree of mobilization at two weeks predicts one-year mortality after hip fracture. Aging Clin Exp Res 2004;16:476-80 «PMID: 15739600»PubMed
  215. Tanaka J, Tokimura F, Seki N. Outcomes of hip fracture surgery in patients aged > or = 90 years. Orthopedics 2003;26:55-8 «PMID: 12555835»PubMed
  216. Shah MR, Aharonoff GB, Wolinsky P ym. Outcome after hip fracture in individuals ninety years of age and older. J Orthop Trauma 2001;15:34-9 «PMID: 11147685»PubMed
  217. Pelavski Atlas AD, Colomina MJ, De Miguel M ym. Centenarians versus patients within the most frequent age range for hip fractures: transfusion practice. Arch Orthop Trauma Surg 2009;129:685-9 «PMID: 19238407»PubMed
  218. Kirke PN, Sutton M, Burke H ym. Outcome of hip fracture in older Irish women: a 2-year follow-up of subjects in a case-control study. Injury 2002;33:387-91 «PMID: 12095716»PubMed
  219. Pande I, Scott DL, O'Neill TW ym. Quality of life, morbidity, and mortality after low trauma hip fracture in men. Ann Rheum Dis 2006;65:87-92 «PMID: 16079173»PubMed
  220. Creditor MC. Hazards of hospitalization of the elderly. Ann Intern Med 1993;118:219-23 «PMID: 8417639»PubMed
  221. Fox KM, Magaziner J, Hawkes WG ym. Loss of bone density and lean body mass after hip fracture. Osteoporos Int 2000;11:31-5 «PMID: 10663356»PubMed
  222. Neander G, Adolphson P, Hedström M ym. Decrease in bone mineral density and muscle mass after femoral neck fracture. A quantitative computed tomography study in 25 patients. Acta Orthop Scand 1997;68:451-5 «PMID: 9385245»PubMed
  223. Rohde G, Haugeberg G, Mengshoel AM ym. Two-year changes in quality of life in elderly patients with low-energy hip fractures. A case-control study. BMC Musculoskelet Disord 2010;11:226 «PMID: 20920239»PubMed
  224. Borgquist L, Nilsson LT, Lindelöw G ym. Perceived health in hip-fracture patients: a prospective follow-up of 100 patients. Age Ageing 1992;21:109-16 «PMID: 1575088»PubMed
  225. Tidermark J, Zethraeus N, Svensson O ym. Femoral neck fractures in the elderly: functional outcome and quality of life according to EuroQol. Qual Life Res 2002;11:473-81 «PMID: 12113394»PubMed
  226. Swanson CE, Day GA, Yelland CE ym. The management of elderly patients with femoral fractures. A randomised controlled trial of early intervention versus standard care. Med J Aust 1998;169:515-8 «PMID: 9861907»PubMed
  227. Mullen JO, Mullen NL. Hip fracture mortality. A prospective, multifactorial study to predict and minimize death risk. Clin Orthop Relat Res 1992:214-22 «PMID: 1611747»PubMed
  228. Gruson KI, Aharonoff GB, Egol KA ym. The relationship between admission hemoglobin level and outcome after hip fracture. J Orthop Trauma 2002;16:39-44 «PMID: 11782632»PubMed
  229. Clague JE, Craddock E, Andrew G ym. Predictors of outcome following hip fracture. Admission time predicts length of stay and in-hospital mortality. Injury 2002;33:1-6 «PMID: 11879824»PubMed
  230. Hefley FG Jr, Nelson CL, Puskarich-May CL. Effect of delayed admission to the hospital on the preoperative prevalence of deep-vein thrombosis associated with fractures about the hip. J Bone Joint Surg Am 1996;78:581-3 «PMID: 8609137»PubMed
  231. Perez JV, Warwick DJ, Case CP ym. Death after proximal femoral fracture--an autopsy study. Injury 1995;26:237-40 «PMID: 7649622»PubMed
  232. Aharonoff GB, Koval KJ, Skovron ML ym. Hip fractures in the elderly: predictors of one year mortality. J Orthop Trauma 1997;11:162-5 «PMID: 9181497»PubMed
  233. Sund R. Modeling the volume-effectiveness relationship in the case of hip fracture treatment in Finland. BMC Health Serv Res 2010;10:238 «PMID: 20707899»PubMed
  234. Nurmi-Lüthje I, Sund R, Juntunen M ym. Post-hip fracture use of prescribed calcium plus vitamin D or vitamin D supplements and anti-osteoporotic drugs are associated with lower mortality. A nationwide study in Finland. J Bone Miner Res 2011 «PMID: 21351147»PubMed
  235. Holmberg S, Thorngren KG. Rehabilitation after femoral neck fracture. 3053 patients followed for 6 years. Acta Orthop Scand 1985;56:305-8 «PMID: 4072646»PubMed
  236. Nurmi I, Lüthje P, Narinen A, Tanninen S. Reisiluun yläosan murtumapotilaiden selviytyminen ja kokonaiskustannukset. Duodecim 2003;119:123-30
  237. Nurmi I, Narinen A, Lüthje P ym. Cost analysis of hip fracture treatment among the elderly for the public health services: a 1-year prospective study in 106 consecutive patients. Arch Orthop Trauma Surg 2003;123:551-4 «PMID: 13680273»PubMed
  238. Kennie DC, Reid J, Richardson IR ym. Effectiveness of geriatric rehabilitative care after fractures of the proximal femur in elderly women: a randomised clinical trial. BMJ 1988;297:1083-6 «PMID: 3143436»PubMed
  239. Reid J, Kennie DC. Geriatric rehabilitative care after fractures of the proximal femur: one year follow up of a randomised clinical trial. BMJ 1989;299:25-6 «PMID: 2503197»PubMed
  240. Day GA, Swanson C, Yelland C ym. Surgical outcomes of a randomized prospective trial involving patients with a proximal femoral fracture. ANZ J Surg 2001;71:11-4 «PMID: 11167590»PubMed
  241. Peel NM, Bartlett HP, McClure RJ. Healthy aging as an intervention to minimize injury from falls among older people. Ann N Y Acad Sci 2007;1114:162-9 «PMID: 17986581»PubMed
  242. Adams CI, Robinson CM, Court-Brown CM ym. Prospective randomized controlled trial of an intramedullary nail versus dynamic screw and plate for intertrochanteric fractures of the femur. J Orthop Trauma 2001;15:394-400 «PMID: 11514765»PubMed
  243. Barton TM, Gleeson R, Topliss C ym. A comparison of the long gamma nail with the sliding hip screw for the treatment of AO/OTA 31-A2 fractures of the proximal part of the femur: a prospective randomized trial. J Bone Joint Surg Am 2010;92:792-8 «PMID: 20360500»PubMed
  244. Bhandari M, Schemitsch E, Jönsson A ym. Gamma nails revisited: gamma nails versus compression hip screws in the management of intertrochanteric fractures of the hip: a meta-analysis. J Orthop Trauma 2009;23:460-4 «PMID: 19550235»PubMed
  245. Boldin C, Seibert FJ, Fankhauser F ym. The proximal femoral nail (PFN)--a minimal invasive treatment of unstable proximal femoral fractures: a prospective study of 55 patients with a follow-up of 15 months. Acta Orthop Scand 2003;74:53-8 «PMID: 12635794»PubMed
  246. Boxma H, Broekhuizen T, Patka P ym. Randomised controlled trial of single-dose antibiotic prophylaxis in surgical treatment of closed fractures: the Dutch Trauma Trial. Lancet 1996;347:1133-7 «PMID: 8609746»PubMed
  247. Bredahl C, Nyholm B, Hindsholm KB ym. Mortality after hip fracture: results of operation within 12 h of admission. Injury 1992;23:83-6 «PMID: 1572720»PubMed
  248. Brennan nee Saunders J, Johansen A, Butler J ym. Place of residence and risk of fracture in older people: a population-based study of over 65-year-olds in Cardiff. Osteoporos Int 2003;14:515-9 «PMID: 12730755»PubMed
  249. Brown AG, Visram AR, Jones RD ym. Preoperative and postoperative oxygen saturation in the elderly following spinal or general anaesthesia--an audit of current practice. Anaesth Intensive Care 1994;22:150-4 «PMID: 8210017»PubMed
  250. Capezuti E, Evans L, Strumpf N ym. Physical restraint use and falls in nursing home residents. J Am Geriatr Soc 1996;44:627-33 «PMID: 8642150»PubMed
  251. Capezuti E, Strumpf NE, Evans LK ym. The relationship between physical restraint removal and falls and injuries among nursing home residents. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53:M47-52 «PMID: 9467433»PubMed
  252. Carlsson P, Tidermark J, Ponzer S ym. Food habits and appetite of elderly women at the time of a femoral neck fracture and after nutritional and anabolic support. J Hum Nutr Diet 2005;18:117-20 «PMID: 15788020»PubMed
  253. Classen DC, Evans RS, Pestotnik SL ym. The timing of prophylactic administration of antibiotics and the risk of surgical-wound infection. N Engl J Med 1992;326:281-6 «PMID: 1728731»PubMed
  254. Colón-Emeric CS, Mesenbrink P, Lyles KW ym. Potential mediators of the mortality reduction with zoledronic acid after hip fracture. J Bone Miner Res 2010;25:91-7 «PMID: 19580467»PubMed
  255. Ekström W, Karlsson-Thur C, Larsson S ym. Functional outcome in treatment of unstable trochanteric and subtrochanteric fractures with the proximal femoral nail and the Medoff sliding plate. J Orthop Trauma 2007;21:18-25 «PMID: 17211264»PubMed
  256. Ensrud KE, Blackwell T, Mangione CM ym. Central nervous system active medications and risk for fractures in older women. Arch Intern Med 2003;163:949-57 «PMID: 12719205»PubMed
  257. Eriksen EF, Lyles KW, Colón-Emeric CS ym. Antifracture efficacy and reduction of mortality in relation to timing of the first dose of zoledronic acid after hip fracture. J Bone Miner Res 2009;24:1308-13 «PMID: 19257818»PubMed
  258. Felson DT, Anderson JJ, Hannan MT ym. Impaired vision and hip fracture. The Framingham Study. J Am Geriatr Soc 1989;37:495-500 «PMID: 2715555»PubMed
  259. Fox HJ, Pooler J, Prothero D ym. Factors affecting the outcome after proximal femoral fractures. Injury 1994;25:297-300 «PMID: 8034346»PubMed
  260. French BG, Tornetta P 3rd. Use of an interlocked cephalomedullary nail for subtrochanteric fracture stabilization. Clin Orthop Relat Res 1998:95-100 «PMID: 9553539»PubMed
  261. Gillespie WJ, Walenkamp GH. Antibiotic prophylaxis for surgery for proximal femoral and other closed long bone fractures. Cochrane Database Syst Rev 2010;(3):CD000244 «PMID: 20238310»PubMed
  262. Grimes JP, Gregory PM, Noveck H ym. The effects of time-to-surgery on mortality and morbidity in patients following hip fracture. Am J Med 2002;112:702-9 «PMID: 12079710»PubMed
  263. Gruber-Baldini AL, Zimmerman S, Morrison RS ym. Cognitive impairment in hip fracture patients: timing of detection and longitudinal follow-up. J Am Geriatr Soc 2003;51:1227-36 «PMID: 12919234»PubMed
  264. Guo Z, Wills P, Viitanen M ym. Cognitive impairment, drug use, and the risk of hip fracture in persons over 75 years old: a community-based prospective study. Am J Epidemiol 1998;148:887-92 «PMID: 9801019»PubMed
  265. Hamlet WP, Lieberman JR, Freedman EL ym. Influence of health status and the timing of surgery on mortality in hip fracture patients. Am J Orthop (Belle Mead NJ) 1997;26:621-7 «PMID: 9316725»PubMed
  266. Handoll HH, Cameron ID, Mak JC ym. Multidisciplinary rehabilitation for older people with hip fractures. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD007125 «PMID: 19821396»PubMed
  267. Haynes RC, Pöll RG, Miles AW ym. An experimental study of the failure modes of the Gamma Locking Nail and AO Dynamic Hip Screw under static loading: a cadaveric study. Med Eng Phys 1997;19:446-53 «PMID: 9338885»PubMed
  268. Healey F, Oliver D, Milne A ym. The effect of bedrails on falls and injury: a systematic review of clinical studies. Age Ageing 2008;37:368-78 «PMID: 18495686»PubMed
  269. Hedström M, Ljungqvist O, Cederholm T. Metabolism and catabolism in hip fracture patients: nutritional and anabolic intervention--a review. Acta Orthop 2006;77:741-7 «PMID: 17068704»PubMed
  270. Hedström M, Sjöberg K, Brosjö E ym. Positive effects of anabolic steroids, vitamin D and calcium on muscle mass, bone mineral density and clinical function after a hip fracture. A randomised study of 63 women. J Bone Joint Surg Br 2002;84:497-503 «PMID: 12043767»PubMed
  271. Hjortrup A, Sørensen C, Mejdahl S ym. Antibiotic prophylaxis in surgery for hip fractures. Acta Orthop Scand 1990;61:152-3 «PMID: 2193477»PubMed
  272. Huusko TM, Karppi P, Avikainen V ym. Intensive geriatric rehabilitation of hip fracture patients: a randomized, controlled trial. Acta Orthop Scand 2002;73:425-31 «PMID: 12358116»PubMed
  273. Huusko TM, Karppi P, Avikainen V ym. Randomised, clinically controlled trial of intensive geriatric rehabilitation in patients with hip fracture: subgroup analysis of patients with dementia. BMJ 2000;321:1107-11 «PMID: 11061730»PubMed
  274. Ivers RQ, Norton R, Cumming RG ym. Visual impairment and risk of hip fracture. Am J Epidemiol 2000;152:633-9 «PMID: 11032158»PubMed
  275. Jensen J, Lundin-Olsson L, Nyberg L ym. Fall and injury prevention in older people living in residential care facilities. A cluster randomized trial. Ann Intern Med 2002;136:733-41 «PMID: 12020141»PubMed
  276. Jensen J, Lundin-Olsson L, Nyberg L ym. Falls among frail older people in residential care. Scand J Public Health 2002;30:54-61 «PMID: 11928835»PubMed
  277. Jiang SD, Jiang LS, Zhao CQ ym. No advantages of Gamma nail over sliding hip screw in the management of peritrochanteric hip fractures: a meta-analysis of randomized controlled trials. Disabil Rehabil 2008;30:493-7 «PMID: 17852303»PubMed
  278. Joakimsen RM, Magnus JH, Fønnebø V. Physical activity and predisposition for hip fractures: a review. Osteoporos Int 1997;7:503-13 «PMID: 9604045»PubMed
  279. Kaukonen JP, Kemppainen E, Mäkijärvi J ym. One dose cefuroxime prophylaxis in hip fracture surgery. Ann Chir Gynaecol 1995;84:417-9 «PMID: 8687089»PubMed
  280. Koike T, Orito Y, Toyoda H ym. External hip protectors are effective for the elderly with higher-than-average risk factors for hip fractures. Osteoporos Int 2009;20:1613-20 «PMID: 19137351»PubMed
  281. Kuwabara H, Wada T, Minagi Y ym. Compression hip screw and gamma nail for intertrochanteric fractures - Randomized prospective study. Japanese. Hokkaido J Orthopaed Trauma 1998;40:29-33
  282. Kuzyk PR, Bhandari M, McKee MD ym. Intramedullary versus extramedullary fixation for subtrochanteric femur fractures. J Orthop Trauma 2009;23:465-70 «PMID: 19550236»PubMed
  283. Liu B, Anderson G, Mittmann N ym. Use of selective serotonin-reuptake inhibitors or tricyclic antidepressants and risk of hip fractures in elderly people. Lancet 1998;351:1303-7 «PMID: 9643791»PubMed
  284. Lundström M, Olofsson B, Stenvall M ym. Postoperative delirium in old patients with femoral neck fracture: a randomized intervention study. Aging Clin Exp Res 2007;19:178-86 «PMID: 17607084»PubMed
  285. Lyles KW, Colón-Emeric CS, Magaziner JS ym. Zoledronic acid and clinical fractures and mortality after hip fracture. N Engl J Med 2007;357:1799-809 «PMID: 17878149»PubMed
  286. Lüthje P, Nurmi I, Aho H ym. Single-dose antibiotic prophylaxis in osteosynthesis for hip fractures. A clinical multicentre study in Finland. Ann Chir Gynaecol 2000;89:125-30 «PMID: 10905679»PubMed
  287. Lönnroos Eija. Hip fractures and medication-related falls in older people. 2009. Kuopion yliopiston julkaisusarja D. Lääketiede 467. Väitöskirja
  288. Magaziner J, Fredman L, Hawkes W ym. Changes in functional status attributable to hip fracture: a comparison of hip fracture patients to community-dwelling aged. Am J Epidemiol 2003;157:1023-31 «PMID: 12777366»PubMed
  289. Mak JC, Cameron ID, March LM ym. Evidence-based guidelines for the management of hip fractures in older persons: an update. Med J Aust 2010;192:37-41 «PMID: 20047547»PubMed
  290. Matot I, Oppenheim-Eden A, Ratrot R ym. Preoperative cardiac events in elderly patients with hip fracture randomized to epidural or conventional analgesia. Anesthesiology 2003;98:156-63 «PMID: 12502992»PubMed
  291. McQueen MM, LittleJohn MA, Miles RS ym. Antibiotic prophylaxis in proximal femoral fracture. Injury 1990;21:104-6 «PMID: 2190933»PubMed
  292. Moayyeri A. The association between physical activity and osteoporotic fractures: a review of the evidence and implications for future research. Ann Epidemiol 2008;18:827-35 «PMID: 18809340»PubMed
  293. Muir SW, Yohannes AM. The impact of cognitive impairment on rehabilitation outcomes in elderly patients admitted with a femoral neck fracture: a systematic review. J Geriatr Phys Ther 2009;32:24-32 «PMID: 19856633»PubMed
  294. Nurmi-Lüthje I, Kaukonen JP, Lüthje P ym. Use of benzodiazepines and benzodiazepine-related drugs among 223 patients with an acute hip fracture in Finland: Comparison of benzodiazepine findings in medical records and laboratory assays. Drugs Aging 2006;23:27-37 «PMID: 16492067»PubMed
  295. Orosz GM, Magaziner J, Hannan EL ym. Association of timing of surgery for hip fracture and patient outcomes. JAMA 2004;291:1738-43 «PMID: 15082701»PubMed
  296. Parker MJ, Dutta BK, Sivaji C ym. Subtrochanteric fractures of the femur. Injury 1997;28:91-5 «PMID: 9205572»PubMed
  297. Parker MJ, Griffiths R, Appadu BN. Nerve blocks (subcostal, lateral cutaneous, femoral, triple, psoas) for hip fractures. Cochrane Database Syst Rev 2002;(1):CD001159 «PMID: 11869594»PubMed
  298. Parker MJ, Handoll HH, Griffiths R. Anaesthesia for hip fracture surgery in adults. Cochrane Database Syst Rev 2004;(4):CD000521 «PMID: 15494999»PubMed
  299. Parker MJ, Handoll HH. Extramedullary fixation implants and external fixators for extracapsular hip fractures in adults. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD000339 «PMID: 16437422»PubMed
  300. Ray WA, Griffin MR, Schaffner W ym. Psychotropic drug use and the risk of hip fracture. N Engl J Med 1987;316:363-9 «PMID: 2880292»PubMed
  301. Rodgers A, Walker N, Schug S ym. Reduction of postoperative mortality and morbidity with epidural or spinal anaesthesia: results from overview of randomised trials. BMJ 2000;321:1493 «PMID: 11118174»PubMed
  302. Scheinin H, Virtanen T, Kentala E ym. Epidural infusion of bupivacaine and fentanyl reduces perioperative myocardial ischaemia in elderly patients with hip fracture--a randomized controlled trial. Acta Anaesthesiol Scand 2000;44:1061-70 «PMID: 11028724»PubMed
  303. Sihvonen SE, Sipilä S, Era PA. Changes in postural balance in frail elderly women during a 4-week visual feedback training: a randomized controlled trial. Gerontology 2004;50:87-95 «PMID: 14963375»PubMed
  304. The care of patients with fragility fracture. The British Orthopaedic Association September 2007. http://www.fractures.com/pdf/BOA-BGS-Blue-Book.pdf
  305. Tidermark J, Ponzer S, Carlsson P ym. Effects of protein-rich supplementation and nandrolone in lean elderly women with femoral neck fractures. Clin Nutr 2004;23:587-96 «PMID: 15297095»PubMed
  306. Tinetti ME, Liu WL, Ginter SF. Mechanical restraint use and fall-related injuries among residents of skilled nursing facilities. Ann Intern Med 1992;116:369-74 «PMID: 1736769»PubMed
  307. Wang PS, Bohn RL, Glynn RJ ym. Zolpidem use and hip fractures in older people. J Am Geriatr Soc 2001;49:1685-90 «PMID: 11844004»PubMed
  308. Warwick DJ, Crichlow TP, Langkamer VG ym. The dynamic condylar screw in the management of subtrochanteric fractures of the femur. Injury 1995;26:241-4 «PMID: 7649623»PubMed
  309. Verettas DA, Ifantidis P, Chatzipapas CN ym. Systematic effects of surgical treatment of hip fractures: gliding screw-plating vs intramedullary nailing. Injury 2010;41:279-84 «PMID: 20176167»PubMed
  310. Villar RN, Allen SM, Barnes SJ. Hip fractures in healthy patients: operative delay versus prognosis. Br Med J (Clin Res Ed) 1986;293:1203-4 «PMID: 3096430»PubMed
  311. Willig R, Keinänen-Kiukaaniemi S, Jalovaara P. Mortality and quality of life after trochanteric hip fracture. Public Health 2001;115:323-7 «PMID: 11593441»PubMed
  312. Yun MJ, Kim YH, Han MK ym. Analgesia before a spinal block for femoral neck fracture: fascia iliaca compartment block. Acta Anaesthesiol Scand 2009;53:1282-7 «PMID: 19650803»PubMed
  313. Michos I, Brakoulakis E, Pastroudis A ym. The Gamma nail system compared to sliding nail and plate for peritrochanteric fractures. J Bone Joint Surg Br 2001;83(Suppl 2):193
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko