Kaihi
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2013-09-16   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Silmätaudit, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Kaihi

Käypä hoito
16.9.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa.
  • Kaihi voidaan hoitaa turvallisesti nykyaikaisilla leikkaustekniikoilla.
  • Yleislääkärin tulee tunnistaa harmaakaihin oireet ja tehdä potilaasta tarvittaessa lähete kaihileikkausarvioon.
  • Silmälääkäri päättää kaihileikkauksen tarpeellisuudesta.

Kohderyhmä

  • Silmälääkärit
  • Perusterveydenhuollon lääkärit
  • Geriatrian erikoislääkärit

Määritelmä

  • Kaihilla tarkoitetaan mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee.
  • Kaihi voidaan luokitella useisiin eri tyyppeihin.

Epidemiologia

Taulukko 1. Kaihileikkausten määrät Suomessa 2003–2008 «Kaihileikkausten vuosittaisia määriä Suomessa aikavälillä 2003–2008 (Lähde: Heikki Punnonen, Kuntaliitto (julkinen sektori), KELAN tilasto (yksityinen sektori)»2.
Vuosi Julkinen sektori Yksityinen sektori Yhteensä
2003 36 366 14 122 50 488
2004 35 381 14 862 50 243
2005 41 657 12 701 54 358
2006 36 274 9 470 45 744
2007 36 626 10 349 46 975
2008 38 236 8 715 46 951

Riskitekijät

Perusterveydenhuollon tehtävät

  • Yleislääkärin tehtävänä on
    • tunnistaa kaihin oireet, tutkia näöntarkkuus kauas (ilman lasikorjausta ja potilaan käyttämillä kaukolaseilla)
    • kaihiepäilyn syntyessä tehdä lähete silmälääkärin tutkimukseen kaihin diagnosoimista ja muiden näköä heikentävien silmäsairauksien tunnistamista varten
    • kirjata lähetteeseen potilaan yleiskunto, pitkäaikaissairaudet ja lääkitys
    • selvittää potilaan halukkuus leikkaukseen
    • kiirehtiä tarvittaessa potilaan kutsumista erikoissairaanhoitoon, mikäli selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on huonon näöntarkkuuden vuoksi seurannassa oleellisesti heikentynyt
    • huolehtia leikkauksen jälkihoitoavusta niillä potilailla, joilla se ei muuten toteudu.

Kaihileikkaukseen pääsyn kriteerit

  • Näöntarkkuus paremmassa silmässä on 0.5 tai huonompi parhaalla lasikorjauksella (Snellenin taululla tutkittuna).
  • Jos paremman silmän näöntarkkuus on parempi kuin 0.5, huonomman silmän leikkauskriteerinä on näöntarkkuus 0.3 tai huonompi (paras lasikorjaus).
  • Edellä mainituista näöntarkkuus rajoista voidaan kuitenkin poiketa ja potilas täyttää leikkauskriteerit, jos jokin seuraavista syistä täyttyy:
    • mykiön takakapselikaihi vaikeuttaa merkittävästä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista
    • ensimmäisen silmän leikkauksen jälkeen on syntynyt potilasta haittaava silmien eritaittoisuus (anisometropia) yli 2D
    • kaihi hankaloittaa potilaan muun silmäsairauden (esim. diabeettinen retinopatia tai glaukooma) seurantaa.
  • Kaihileikkaus on kuitenkin vasta-aiheinen, koska
    • potilas ei sitä halua
    • silmälasit tai apuvälineet täyttävät potilaan tarpeet
    • leikkaus ei paranna näköä
    • potilaan elämänlaatu ei ole huonontunut
    • leikkausta ei voida järjestää turvallisesti systeemisairauden tai muun silmäsairauden takia.

Kaihin oireet

  • Näöntarkkuuden asteittainen huononeminen, joka ei parane lasikorjauksella.
  • Taittovoiman muutos:
    • Mykiön paksuuntuessa aiemmin lukulaseja käyttänyt saattaa nähdä alkuvaiheessa lähelle paremmin ilman laseja mutta kaukonäkö heikentyy.
    • Kaihin edetessä lopulta myös lukunäkö vaikeutuu.
  • Häikäisy, joka johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta.
  • Kontrastiherkkyyden huononeminen, joka aiheuttaa näkövaikeuksia etenkin hämärässä valaistuksessa.
  • Monokulaariset kaksoiskuvat, jotka aiheutuvat näköakselin jakautumisesta mykiösamentumien takia.
  • Värinäön muutokset.

Kaihileikkauksen esitutkimukset

  • Silmälääkärin tehtävänä on huomioida potilaan yleissairaudet ja lääkitykset (muun muassa antikoagulanttihoito, immunosuppressiivinen lääkitys ja eturauhaslääkkeet), joilla voi olla vaikutusta leikkaukseen tai infektioriskiin.
  • Molempien silmien paras näöntarkkuus määritetään erikseen, tarvittaessa lasikorjauksella.
  • Biomikroskopiatutkimuksessa
    • arvioidaan mykiön eri osien samentumat ja poikkeamat
    • silmänpaine mitataan applanaatiotonometrilla
    • arvioidaan silmän ja sitä ympäröivien kudosten tulehdustilat (konjunktiviitti, blefariitti, trikiaasi, luomien virheasennot tai kyyneltiehyen tulehdukset), jotka voivat lisätä endoftalmiittiriskiä
    • silmänpohjat tutkitaan mustuaiset laajennettuna.
  • Huomioidaan seuraavat tekijät, jotka voivat vaikeuttaa kaihileikkausta:
    • aiemmat silmäleikkaukset (erityisesti glaukoomaleikkaukset)
    • pseudoeksfoliaatio
    • aiemmat iriitit
    • sarveiskalvosairaudet (muun muassa cornea guttata, Fuchsin dystrofia)
    • pienet mustuaiset
    • syvällä sijaitsevat silmät ja
    • kaularangan jäykkyys.
  • Jos näkyvyys silmänpohjaan on huono tehdään tarvittaessa kaikututkimus (B-kuva), esimerkiksi verkkokalvon irtauman, vuotojen ja silmänsisäisten tuumorien toteamiseksi.

Mitattavat parametrit

Tekomykiön laskentakaavat

Taulukko 2. Tekomykiön vahvuuden laskentakaavoja «Fledelius HC. Refraction and eye size in the elderly. A review based on literature, including own results. Acta Ophthalmol (Copenh) 1988;66:241-8 »18, «Hoffer KJ. Biometry of 7,500 cataractous eyes. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8 »19, «Retzlaff JA, Sanders DR, Kraff MC. Development of the SRK/T intraocular lens implant power calculation formula. J Cataract Refract Surg 1990;16:333-40 »20, «Holladay JT, Prager TC, Chandler TY ym. A three-part system for refining intraocular lens power calculations. J Cataract Refract Surg 1988;14:17-24 »21, «Hoffer KJ. The Hoffer Q formula: a comparison of theoretic and regression formulas. J Cataract Refract Surg 1993;19:700-12 »22.
Aksiaalimitta (mm) Kaava
alle 22 Hoffer Q
22–24.5 Hoffer Q, Holladay ja SRK/T
24.6–26 Holladay
yli 26 SRK/T

Taittovirheleikkauksen (eksimeerilaser) jälkeinen tilanne

Anestesia kaihileikkauksen yhteydessä

Pintapuudutus

Etukammiopuudute

Invasiiviset puudutukset

Sedaatio

  • Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei-silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita «Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita.»B.
  • Sedaation käyttöaiheet:
    • pelokkuus
    • yhteistyökyvyttömyys, dementia
    • kontrolloimaton yskä, hengitysvaikeudet
    • vapina, Parkinsonin tauti
    • kiputilat, jotka estävät selällään makuun (niska, olkapäät).
  • Jos sedaatiota tarvitaan, se tulee antaa suoneen.
  • Suonensisäinen sedaation käyttö edellyttää alla mainittujen lääkkeiden vaikutusten hallintaa ja mahdollisten haittavaikutusten tunnistamista ja hoitoa:
    • Midatsolaami
      • pelon ja jännityksen lievittämiseen ja näistä johtuvan korkean verenpaineen hoitoon
      • vapinan hallintaan
    • Fentanyyli
      • ennen kipua tuottavaa toimenpidettä tai kivun hoitoon
      • midatsolaami ja fentanyyli potentoivat toisiaan
    • Propofoli
  • Yleisanestesian käyttö on harvinaista ja se on aiheellinen ainoastaan poikkeustapauksissa.

Infektioprofylaksia

Kaihihaava

Tekomykiön valinta

Molemminpuolinen välitön kaihileikkaus

Komplikaatiot

Leikkauksenjälkeiset

Leikkauksenjälkeinen hoito

  • Leikkaavan lääkärin tulee huolehtia siitä, että potilas on tietoinen
    • vakavien komplikaatioiden oireista (särky silmässä ja näön äkillinen heikkeneminen)
    • silmän suojaamisesta
    • sallituista toiminnoista
    • käytettävistä lääkkeistä ja
    • siitä, miten leikkaavaan yksikköön tai lääkäriin saa yhteyden.
  • Potilaan ennen leikkausta käyttämää silmänpainetta alentavaa lääkitystä jatketaan yleensä seurantakäyntiin asti.
  • Antibioottihoitoa tulee käyttää leikkauksen jälkeen. Sen kesto vaihtelee kahdesta neljään viikkoon.
  • Paikallisen kortikosteroidin käyttö neljän viikon ajan vähentää silmänsisäistä tulehdusreaktiota ja silmän ärtymistä.
  • NSAID-silmätipan käyttö saattaa vähentää leikkauksenjälkeisen kystisen makulaturvotuksen riskiä.
  • Suomen Silmälääkäriyhdistys ry. ja Suomen Silmäkirurgiyhdistys ry. katsovat, että silmälääkärin suorittama jälkitarkastus on tarpeellinen kaikille kaihileikkauspotilaille mahdollisten näköä heikentävien komplikaatioiden toteamiseksi ja tarvittavan hoidon aloittamiseksi «Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen kannanotto kaihileikkauksen jälkitarkastuksen tarpeellisuudesta»3.
    • Tässä yhteydessä on tärkeää mitata silmänpaineet, arvioida leikkaushaavat, sarveiskalvo, etukammio ja tekomykiön tila sekä tutkia silmänpohja leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden pois sulkemiseksi.
  • Leikkauksenjälkeinen silmälasimääritys suositellaan tehtäväksi noin kuukauden kuluttua.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä

Kaihi -suosituksen historiatiedot, ks. «Kaihi, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja

Juha Välimäki, LT, silmäkirurgian erityispätevyys, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala, silmätautien klinikka

Kokoava kirjoittaja:

Ilpo Tuisku, LT, silmäkirurgian erityispätevyys, apulaisylilääkäri; HYKS:n silmätautien klinikka

Jäsenet

Reijo Linnola LT, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys; PlusTerveys Oy, Wasaborgin Näkökeskus

Veli-Pekka Suomalainen, LL, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys

Pekka Virtanen LL, apulaisylilääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys; OYS:n silmätautien vastuualue

Alpo Vuorio LT, työterveyslääkäri; Lääkäriasema Airport Mehiläinen, Vantaa (Käypä hoito -toimittaja)

Sidonnaisuudet

Reijo Linnola: Osallistunut ulkomaan kokousmatkaan lääkealan yrityksen kustantamana (Alcon Finland Oy).

Veli-Pekka Suomalainen: Ei sidonnaisuuksia.

Ilpo Tuisku: Osallistunut ulkomaan kongressimatkaan lääkealan yritysten kustantamana (Alcon Finland Oy, AMO Oy)

Pekka Virtanen: Ei sidonnaisuuksia.

Alpo Vuorio: Oma yritys Skyleron Oy (lääkärinpalvelut ja opetustyö).

Juha Välimäki: Osallistunut lääkealan yritysten kongressimatkoille (Alcon Oy, AMO Oy).

Kirjallisuusviite

Kaihi (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»2

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Reidy A, Minassian DC, Vafidis G ym. Prevalence of serious eye disease and visual impairment in a north London population: population based, cross sectional study. BMJ 1998;316:1643-6 «PMID: 9603746»PubMed
  2. Kaihileikkausten vuosittaisia määriä Suomessa aikavälillä 2003–2008 (Lähde: Heikki Punnonen, Kuntaliitto (julkinen sektori), KELAN tilasto (yksityinen sektori)
  3. Puri P, Boyd E. Children with duodenal ulcers and their families. Arch Dis Child 1975;50:485-6 «PMID: 1147690»PubMed
  4. Desai P, Reidy A, Minassian DC. Profile of patients presenting for cataract surgery in the UK: national data collection. Br J Ophthalmol 1999;83:893-6 «PMID: 10413688»PubMed
  5. Hammond CJ, Duncan DD, Snieder H ym. The heritability of age-related cortical cataract: the twin eye study. Invest Ophthalmol Vis Sci 2001;42:601-5 «PMID: 11222516»PubMed
  6. West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 «PMID: 7725232»PubMed
  7. Glynn RJ, Christen WG, Manson JE ym. Body mass index. An independent predictor of cataract. Arch Ophthalmol 1995;113:1131-7 «PMID: 7661746»PubMed
  8. Manson JE, Christen WG, Seddon JM ym. A prospective study of alcohol consumption and risk of cataract. Am J Prev Med 1994;10:156-61 «PMID: 7917442»PubMed
  9. Taylor HR. Epidemiology of age-related cataract. Eye (Lond) 1999;13 ( Pt 3b):445-8 «PMID: 10627822»PubMed
  10. West S, Munoz B, Emmett EA ym. Cigarette smoking and risk of nuclear cataracts. Arch Ophthalmol 1989;107:1166-9 «PMID: 2757547»PubMed
  11. Urban RC Jr, Cotlier E. Corticosteroid-induced cataracts. Surv Ophthalmol 1986;31:102-10 «PMID: 3541262»PubMed
  12. Jick SS, Vasilakis-Scaramozza C, Maier WC. The risk of cataract among users of inhaled steroids. Epidemiology 2001;12:229-34 «PMID: 11246585»PubMed
  13. Hodge WG, Whitcher JP, Satariano W. Risk factors for age-related cataracts. Epidemiol Rev 1995;17:336-46 «PMID: 8654515»PubMed
  14. Skalka HW, Prchal JT. Effect of corticosteroids on cataract formation. Arch Ophthalmol 1980;98:1773-7 «PMID: 7425901»PubMed
  15. Chylack LT Jr, Gross GN, Pedinoff A ym. A randomized, controlled trial to investigate the effect of ciclesonide and beclomethasone dipropionate on eye lens opacity. J Asthma 2008;45:893-902 «PMID: 19085579»PubMed
  16. Derby L, Maier WC. Risk of cataract among users of intranasal corticosteroids. J Allergy Clin Immunol 2000;105:912-6 «PMID: 10808171»PubMed
  17. Mares-Perlman JA, Brady WE, Klein BE ym. Serum carotenoids and tocopherols and severity of nuclear and cortical opacities. Invest Ophthalmol Vis Sci 1995;36:276-88 «PMID: 7843899»PubMed
  18. Fledelius HC. Refraction and eye size in the elderly. A review based on literature, including own results. Acta Ophthalmol (Copenh) 1988;66:241-8 «PMID: 10994443»PubMed
  19. Hoffer KJ. Biometry of 7,500 cataractous eyes. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8 «PMID: 7425052»PubMed
  20. Retzlaff JA, Sanders DR, Kraff MC. Development of the SRK/T intraocular lens implant power calculation formula. J Cataract Refract Surg 1990;16:333-40 «PMID: 2355321»PubMed
  21. Holladay JT, Prager TC, Chandler TY ym. A three-part system for refining intraocular lens power calculations. J Cataract Refract Surg 1988;14:17-24 «PMID: 3339543»PubMed
  22. Hoffer KJ. The Hoffer Q formula: a comparison of theoretic and regression formulas. J Cataract Refract Surg 1993;19:700-12 «PMID: 8271165»PubMed
  23. Holladay JT, Hill WE, Steinmueller A. Corneal power measurements using scheimpflug imaging in eyes with prior corneal refractive surgery. J Refract Surg 2009;25:862-8 «PMID: 19835326»PubMed
  24. Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U, Seal D. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007. http://www.escrs.org
  25. Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Adverse intraoperative medical events and their association with anesthesia management strategies in cataract surgery. Ophthalmology 2001;108:1721-6 «PMID: 11581040»PubMed
  26. Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Injectable versus topical anesthesia for cataract surgery: patient perceptions of pain and side effects. The Study of Medical Testing for Cataract Surgery study team. Ophthalmology 2000;107:2054-60 «PMID: 11054331»PubMed
  27. Kallio H. Studies on regional and topical ophthalmic anesthesia. Applications related to the development of modern ophthalmology. Dissertation. Helsingin yliopisto 1.12.2001
  28. Grabow HB. Biaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2006;32:547-8 «PMID: 16698456»PubMed
  29. Hamilton RC, Gimbel HV, Javitt JC. The prevention of complications of regional anesthesia for ophthalmology. Ophthalmol Clin North Am 1990;3:111-25
  30. Murdoch IE. Peribulbar versus retrobulbar anaesthesia. Eye (Lond) 1990;4 ( Pt 3):445-9 «PMID: 2209907»PubMed
  31. Davis DB 2nd, Mandel MR. Efficacy and complication rate of 16,224 consecutive peribulbar blocks. A prospective multicenter study. J Cataract Refract Surg 1994;20:327-37 «PMID: 8064611»PubMed
  32. Sanders R, MacEwen CJ, Haining WM. A comparison of prophylactic, topical and subconjunctival treatment in cataract surgery. Eye (Lond) 1992;6 ( Pt 1):105-10 «PMID: 1426392»PubMed
  33. Duguid IG, Claoué CM, Thamby-Rajah Y ym. Topical anaesthesia for phacoemulsification surgery. Eye (Lond) 1995;9 ( Pt 4):456-9 «PMID: 7498566»PubMed
  34. Maclean H, Burton T, Murray A. Patient comfort during cataract surgery with modified topical and peribulbar anesthesia. J Cataract Refract Surg 1997;23:277-83 «PMID: 9113582»PubMed
  35. Patel BC, Burns TA, Crandall A ym. A comparison of topical and retrobulbar anesthesia for cataract surgery. Ophthalmology 1996;103:1196-203 «PMID: 8764787»PubMed
  36. Uusitalo RJ, Maunuksela EL, Paloheimo M ym. Converting to topical anesthesia in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 1999;25:432-40 «PMID: 10079452»PubMed
  37. Covino BG. Clinical pharmacology of local anesthetic agents. Kirjassa: Cousins MJ, Brindenbaugh PO (toim.) Neural blockade in clinical anestesia and management of pain, 2. painos. Philadelphia: JP Lippincott Co, 1987:111-44
  38. Starr MB. Prophylactic antibiotics for ophthalmic surgery. Surv Ophthalmol 1983;27:353-73 «PMID: 6348984»PubMed
  39. Speaker MG, Menikoff JA. Prophylaxis of endophthalmitis with topical povidone-iodine. Ophthalmology 1991;98:1769-75 «PMID: 1775308»PubMed
  40. Ciulla TA, Starr MB, Masket S. Bacterial endophthalmitis prophylaxis for cataract surgery: an evidence-based update. Ophthalmology 2002;109:13-24 «PMID: 11772573»PubMed
  41. Schmitz S, Dick HB, Krummenauer F ym. Endophthalmitis in cataract surgery: results of a German survey. Ophthalmology 1999;106:1869-77 «PMID: 10519579»PubMed
  42. Montan PG, Wejde G, Setterquist H ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Evaluation of safety and kinetics in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:982-7 «PMID: 12036640»PubMed
  43. Montan PG, Wejde G, Koranyi G ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Efficacy in preventing endophthalmitis after cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:977-81 «PMID: 12036639»PubMed
  44. Taban M, Rao B, Reznik J ym. Dynamic morphology of sutureless cataract wounds--effect of incision angle and location. Surv Ophthalmol 2004;49 Suppl 2:S62-72 «PMID: 15028481»PubMed
  45. Kurz S, Krummenauer F, Gabriel P ym. Biaxial microincision versus coaxial small-incision clear cornea cataract surgery. Ophthalmology 2006;113:1818-26 «PMID: 17011959»PubMed
  46. Praveen MR, Vasavada AR, Gajjar D ym. Comparative quantification of ingress of trypan blue into the anterior chamber after microcoaxial, standard coaxial, and bimanual phacoemulsification: randomized clinical trial. J Cataract Refract Surg 2008;34:1007-12 «PMID: 18499010»PubMed
  47. Vasavada AR, Praveen MR, Pandita D ym. Effect of stromal hydration of clear corneal incisions: quantifying ingress of trypan blue into the anterior chamber after phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2007;33:623-7 «PMID: 17397734»PubMed
  48. Lee KM, Kwon HG, Joo CK. Microcoaxial cataract surgery outcomes: comparison of 1.8 mm system and 2.2 mm system. J Cataract Refract Surg 2009;35:874-80 «PMID: 19393887»PubMed
  49. Titiyal JS, More PD, Vajpayee RB, Tandon R, Sharma N. Comparative evaluation of bimanual microincision cataract surgery with coaxial phacoemulsification surgery. American Academy of Ophthalmology 2006; RCT
  50. Hayashi K, Yoshida M, Hayashi H. Postoperative corneal shape changes: microincision versus small-incision coaxial cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2009;35:233-9 «PMID: 19185236»PubMed
  51. Berdahl JP, DeStafeno JJ, Kim T. Corneal wound architecture and integrity after phacoemulsification evaluation of coaxial, microincision coaxial, and microincision bimanual techniques. J Cataract Refract Surg 2007;33:510-5 «PMID: 17321403»PubMed
  52. Kahraman G, Amon M, Franz C ym. Intraindividual comparison of surgical trauma after bimanual microincision and conventional small-incision coaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2007;33:618-22 «PMID: 17397733»PubMed
  53. Masket S, Wang L, Belani S. Induced astigmatism with 2.2- and 3.0-mm coaxial phacoemulsification incisions. J Refract Surg 2009;25:21-4 «PMID: 19244949»PubMed
  54. Chung JK, Park SH, Lee WJ ym. Bilateral cataract surgery: a controlled clinical trial. Jpn J Ophthalmol 2009;53:107-13 «PMID: 19333693»PubMed
  55. Smith GT, Liu CS. Is it time for a new attitude to "simultaneous" bilateral cataract surgery? Br J Ophthalmol 2001;85:1489-96 «PMID: 11734526»PubMed
  56. Jakobsson G, Montan P, Zetterberg M ym. Capsule complication during cataract surgery: Retinal detachment after cataract surgery with capsule complication: Swedish Capsule Rupture Study Group report 4. J Cataract Refract Surg 2009;35:1699-705 «PMID: 19781462»PubMed
  57. Schmier JK, Halpern MT, Covert DW ym. Evaluation of costs for cystoid macular edema among patients after cataract surgery. Retina 2007;27:621-8 «PMID: 17558326»PubMed
  58. Law SK, Kim E, Yu F ym. Clinical cystoid macular edema after cataract surgery in glaucoma patients. J Glaucoma 2010;19:100-4 «PMID: 20160577»PubMed
  59. Boberg-Ans G, Henning V, Villumsen J ym. Longterm incidence of rhegmatogenous retinal detachment and survival in a defined population undergoing standardized phacoemulsification surgery. Acta Ophthalmol Scand 2006;84:613-8 «PMID: 16965490»PubMed
  60. Neuhann IM, Neuhann TF, Heimann H ym. Retinal detachment after phacoemulsification in high myopia: analysis of 2356 cases. J Cataract Refract Surg 2008;34:1644-57 «PMID: 18812113»PubMed
  61. Mönestam EI. Incidence of dislocation of intraocular lenses and pseudophakodonesis 10 years after cataract surgery. Ophthalmology 2009;116:2315-20 «PMID: 19815277»PubMed
  62. Alhashemi JA. Dexmedetomidine vs midazolam for monitored anaesthesia care during cataract surgery. Br J Anaesth 2006;96:722-6 «PMID: 16595611»PubMed
  63. Alhassan MB, Kyari F, Ejere HO. Peribulbar versus retrobulbar anaesthesia for cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD004083 «PMID: 18646099»PubMed
  64. Auffarth GU, Golescu A, Becker KA ym. Quantification of posterior capsule opacification with round and sharp edge intraocular lenses. Ophthalmology 2003;110:772-80 «PMID: 12689901»PubMed
  65. Bertrand RH, Garcia JB, de Oliveira CM ym. Topical anesthesia associated with sedation for phacoemulsification. Experience with 312 patients. Rev Bras Anestesiol 2008;58:23-34 «PMID: 19378541»PubMed
  66. Boulton JE, Lopatatzidis A, Luck J ym. A randomized controlled trial of intracameral lidocaine during phacoemulsification under topical anesthesia. Ophthalmology 2000;107:68-71 «PMID: 10647721»PubMed
  67. Boyce JF, Bhermi GS, Spalton DJ ym. Mathematical modeling of the forces between an intraocular lens and the capsule. J Cataract Refract Surg 2002;28:1853-9 «PMID: 12388041»PubMed
  68. Buehl W, Findl O. Effect of intraocular lens design on posterior capsule opacification. J Cataract Refract Surg 2008;34:1976-85 «PMID: 19006748»PubMed
  69. Ezra DG, Allan BD. Topical anaesthesia alone versus topical anaesthesia with intracameral lidocaine for phacoemulsification. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD005276 «PMID: 17636793»PubMed
  70. Gillow T, Scotcher SM, Deutsch J ym. Efficacy of supplementary intracameral lidocaine in routine phacoemulsification under topical anesthesia. Ophthalmology 1999;106:2173-7 «PMID: 10571355»PubMed
  71. Habib NE, Mandour NM, Balmer HG. Effect of midazolam on anxiety level and pain perception in cataract surgery with topical anesthesia. J Cataract Refract Surg 2004;30:437-43 «PMID: 15030838»PubMed
  72. Izak AM, Werner L, Pandey SK ym. Calcification of modern foldable hydrogel intraocular lens designs. Eye (Lond) 2003;17:393-406 «PMID: 12724703»PubMed
  73. Kershner RM. Retinal image contrast and functional visual performance with aspheric, silicone, and acrylic intraocular lenses. Prospective evaluation. J Cataract Refract Surg 2003;29:1684-94 «PMID: 14522286»PubMed
  74. Linnola RJ, Werner L, Pandey SK ym. Adhesion of fibronectin, vitronectin, laminin, and collagen type IV to intraocular lens materials in pseudophakic human autopsy eyes. Part 2: explanted intraocular lenses. J Cataract Refract Surg 2000;26:1807-18 «PMID: 11134883»PubMed
  75. Linnola RJ, Werner L, Pandey SK ym. Adhesion of fibronectin, vitronectin, laminin, and collagen type IV to intraocular lens materials in pseudophakic human autopsy eyes. Part 1: histological sections. J Cataract Refract Surg 2000;26:1792-806 «PMID: 11134882»PubMed
  76. Perone JM, Popovici A, Ouled-Moussa R ym. Safety and efficacy of two ocular anesthetic methods for phacoemulsification: topical anesthesia and viscoanesthesia (VisThesia). Eur J Ophthalmol 2007;17:171-7 «PMID: 17415688»PubMed
  77. Poyales-Galan F, Pirazzoli G. Clinical evaluation of endothelial cell decrease with VisThesia in phacoemulsification surgery. J Cataract Refract Surg 2005;31:2157-61 «PMID: 16412932»PubMed
  78. Välimäki J, Törnblom RM. Viscoanaesthesia in cataract surgery: a prospective, randomized clinical trial. Acta Ophthalmol 2009;87:378-81 «PMID: 19302077»PubMed
  79. Välimäki JO. Is intracameral lidocaine really effective in cataract surgery? Eur J Ophthalmol 2007;17:332-5 «PMID: 17534812»PubMed
  80. Werner L, Pandey SK, Apple DJ ym. Anterior capsule opacification: correlation of pathologic findings with clinical sequelae. Ophthalmology 2001;108:1675-81 «PMID: 11535472»PubMed
  81. Findl O, Buehl W, Bauer P ym. Interventions for preventing posterior capsule opacification. Cochrane Database Syst Rev 2010;2:CD003738 «PMID: 20166069»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko