- Keskeinen sanoma
- Kohderyhmä
- Määritelmä
- Epidemiologia
- Riskitekijät
- Kaihin ehkäisevä hoito
- Perusterveydenhuollon tehtävät
- Kaihileikkaukseen pääsyn kriteerit
- Kaihileikkauksen esitutkimukset
- Anestesia kaihileikkauksen yhteydessä
- Infektioprofylaksia
- Kaihihaava
- Molemminpuolinen välitön kaihileikkaus
- Komplikaatiot
- Leikkauksenjälkeinen hoito
- Työryhmä
- Kirjallisuusviite
- Vastuun rajaus
- Tiedonhakukäytäntö
- Kirjallisuutta
Kaihi
Koosteet
- Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1
- Tiivistelmä suomeksi «Kaihi»1 ja englanniksi «Cataracts»2
Potilaalle
- Potilaalle suomeksi «Kaihi»3 ja ruotsiksi «Grå starr»4
Muut suositukset
- Glaukooma «Glaukooma»5
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1
Keskeinen sanoma
- Harmaakaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa.
- Kaihi voidaan hoitaa turvallisesti nykyaikaisilla leikkaustekniikoilla.
- Yleislääkärin tulee tunnistaa harmaakaihin oireet ja tehdä potilaasta tarvittaessa lähete kaihileikkausarvioon.
- Silmälääkäri päättää kaihileikkauksen tarpeellisuudesta.
Kohderyhmä
- Silmälääkärit
- Perusterveydenhuollon lääkärit
- Geriatrian erikoislääkärit
Määritelmä
- Kaihilla tarkoitetaan mykiön samentumista, jonka vuoksi valon kulku verkkokalvolle vaikeutuu ja näkö heikkenee.
- Kaihi voidaan luokitella useisiin eri tyyppeihin.
Epidemiologia
- Kaihi on yleisin sokeuden aiheuttaja maailmassa.
- Yli 30 %:lla yli 65-vuotiaista on todettavissa näköä haittaava kaihi yhdessä tai kummassakin silmässä «Reidy A, Minassian DC, Vafidis G ym. Prevalence of serious eye disease and visual impairment in a north London population: population based, cross sectional study. BMJ 1998;316:1643-6 »1.
- Kaihileikkausmäärät Suomessa vuosina 2003–2008 julkisella ja yksityisellä sektorilla on esitetty taulukossa «Kaihileikkausten määrät Suomessa 2003–2008 .»1.
Vuosi | Julkinen sektori | Yksityinen sektori | Yhteensä |
---|---|---|---|
2003 | 36 366 | 14 122 | 50 488 |
2004 | 35 381 | 14 862 | 50 243 |
2005 | 41 657 | 12 701 | 54 358 |
2006 | 36 274 | 9 470 | 45 744 |
2007 | 36 626 | 10 349 | 46 975 |
2008 | 38 236 | 8 715 | 46 951 |
Riskitekijät
- Kaihin taustalla on monia syitä.
- Ikääntyminen on tärkein kaihin kehittymiseen vaikuttava tekijä «Reidy A, Minassian DC, Vafidis G ym. Prevalence of serious eye disease and visual impairment in a north London population: population based, cross sectional study. BMJ 1998;316:1643-6 »1.
- Diabetes
- lisää erityisesti kuorikaihin ja takakapselin alaisen kaihin riskiä (RR 1.6, 95 %:n luottamusväli 1.10–2.40) «Puri P, Boyd E. Children with duodenal ulcers and their families. Arch Dis Child 1975;50:485-6 »3.
- Naisilla kaihin ilmaantuvuus on ilmeisesti suurempi kuin miehillä (RR 1.8, 95 %:n luottamusväli 1.30–2.50) «Desai P, Reidy A, Minassian DC. Profile of patients presenting for cataract surgery in the UK: national data collection. Br J Ophthalmol 1999;83:893-6 »4.
- Perinnölliset tekijät selittävät noin 50 % ikään liittyvästä kaihista «Hammond CJ, Duncan DD, Snieder H ym. The heritability of age-related cortical cataract: the twin eye study. Invest Ophthalmol Vis Sci 2001;42:601-5 »5.
- Ravitsemukselliset ja sosioekonomiset tekijät
- Alhainen koulutustaso ja suuri painoindeksi lisäävät kaihiriskiä «Puri P, Boyd E. Children with duodenal ulcers and their families. Arch Dis Child 1975;50:485-6 »3, «West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 »6, «Glynn RJ, Christen WG, Manson JE ym. Body mass index. An independent predictor of cataract. Arch Ophthalmol 1995;113:1131-7 »7.
- Elämäntavat – tupakointi ja alkoholi
- Runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät kaihiriskiä «West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 »6, «Manson JE, Christen WG, Seddon JM ym. A prospective study of alcohol consumption and risk of cataract. Am J Prev Med 1994;10:156-61 »8, «Taylor HR. Epidemiology of age-related cataract. Eye (Lond) 1999;13 ( Pt 3b):445-8 »9, «West S, Munoz B, Emmett EA ym. Cigarette smoking and risk of nuclear cataracts. Arch Ophthalmol 1989;107:1166-9 »10.
- Kortikosteroidit
- Systeemisellä ja silmätippamuotoisella kortikosteroidihoidolla on todettu olevan yhteys takakapselin alaiseen kaihiin «West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 »6, «Urban RC Jr, Cotlier E. Corticosteroid-induced cataracts. Surv Ophthalmol 1986;31:102-10 »11, «Jick SS, Vasilakis-Scaramozza C, Maier WC. The risk of cataract among users of inhaled steroids. Epidemiology 2001;12:229-34 »12, «Hodge WG, Whitcher JP, Satariano W. Risk factors for age-related cataracts. Epidemiol Rev 1995;17:336-46 »13.
- Kaihin ilmaantumisen riski on yksilöllinen eikä ole suoraan riippuvainen päivittäisestä tai kumulatiivisesta annoksesta «Skalka HW, Prchal JT. Effect of corticosteroids on cataract formation. Arch Ophthalmol 1980;98:1773-7 »14.
- Pitkäaikainen inhaloitava kortikosteroidihoito voi lisätä kaihiriskiä «Manson JE, Christen WG, Seddon JM ym. A prospective study of alcohol consumption and risk of cataract. Am J Prev Med 1994;10:156-61 »8, «Taylor HR. Epidemiology of age-related cataract. Eye (Lond) 1999;13 ( Pt 3b):445-8 »9, «Chylack LT Jr, Gross GN, Pedinoff A ym. A randomized, controlled trial to investigate the effect of ciclesonide and beclomethasone dipropionate on eye lens opacity. J Asthma 2008;45:893-902 »15, mutta nenäsumutemuotoinen ei näyttäisi lisäävän riskiä «Derby L, Maier WC. Risk of cataract among users of intranasal corticosteroids. J Allergy Clin Immunol 2000;105:912-6 »16.
- Mykiön samentumisen riskiä lisäävät myös
- silmän kemialliset tai fysikaaliset vammat
- silmäleikkaukset, esimerkiksi lasiaisen poisto ja glaukoomaleikkaus
- auringonvalolle – etenkin UVB-säteilylle – altistuminen, joka näyttää lisäävän erityisesti kuorikaihin ja takakapselin alaisen kaihin muodostumista (OR 1.63, 95 %:n luottamusväli 1.01–2.63) «West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 »6
- altistuminen ionisoivalle säteilylle
- krooninen uveiitti
- eräät sikiökautiset infektiot
- aineenvaihduntasairaudet ja
- eräät harvinaiset perinnölliset oireyhtymät «West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 »6.
Kaihin ehkäisevä hoito
- Kaihin kehittymistä ehkäisevää hoitoa ei ole löydetty «Mares-Perlman JA, Brady WE, Klein BE ym. Serum carotenoids and tocopherols and severity of nuclear and cortical opacities. Invest Ophthalmol Vis Sci 1995;36:276-88 »17.
Perusterveydenhuollon tehtävät
- Yleislääkärin tehtävänä on
- tunnistaa kaihin oireet, tutkia näöntarkkuus kauas (ilman lasikorjausta ja potilaan käyttämillä kaukolaseilla)
- kaihiepäilyn syntyessä tehdä lähete silmälääkärin tutkimukseen kaihin diagnosoimista ja muiden näköä heikentävien silmäsairauksien tunnistamista varten
- kirjata lähetteeseen potilaan yleiskunto, pitkäaikaissairaudet ja lääkitys
- selvittää potilaan halukkuus leikkaukseen
- kiirehtiä tarvittaessa potilaan kutsumista erikoissairaanhoitoon, mikäli selviytyminen päivittäisissä toiminnoissa on huonon näöntarkkuuden vuoksi seurannassa oleellisesti heikentynyt
- huolehtia leikkauksen jälkihoitoavusta niillä potilailla, joilla se ei muuten toteudu.
Kaihileikkaukseen pääsyn kriteerit
- Näöntarkkuus paremmassa silmässä on 0.5 tai huonompi parhaalla lasikorjauksella (Snellenin taululla tutkittuna).
- Jos paremman silmän näöntarkkuus on parempi kuin 0.5, huonomman silmän leikkauskriteerinä on näöntarkkuus 0.3 tai huonompi (paras lasikorjaus).
- Edellä mainituista näöntarkkuus rajoista voidaan kuitenkin poiketa ja potilas täyttää leikkauskriteerit, jos jokin seuraavista syistä täyttyy:
- mykiön takakapselikaihi vaikeuttaa merkittävästä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista
- ensimmäisen silmän leikkauksen jälkeen on syntynyt potilasta haittaava silmien eritaittoisuus (anisometropia) yli 2D
- kaihi hankaloittaa potilaan muun silmäsairauden (esim. diabeettinen retinopatia tai glaukooma) seurantaa.
- Kaihileikkaus on kuitenkin vasta-aiheinen, koska
- potilas ei sitä halua
- silmälasit tai apuvälineet täyttävät potilaan tarpeet
- leikkaus ei paranna näköä
- potilaan elämänlaatu ei ole huonontunut
- leikkausta ei voida järjestää turvallisesti systeemisairauden tai muun silmäsairauden takia.
Kaihin oireet
- Näöntarkkuuden asteittainen huononeminen, joka ei parane lasikorjauksella.
- Taittovoiman muutos:
- Mykiön paksuuntuessa aiemmin lukulaseja käyttänyt saattaa nähdä alkuvaiheessa lähelle paremmin ilman laseja mutta kaukonäkö heikentyy.
- Kaihin edetessä lopulta myös lukunäkö vaikeutuu.
- Häikäisy, joka johtuu mykiön samentumien aiheuttamasta valon hajonnasta.
- Kontrastiherkkyyden huononeminen, joka aiheuttaa näkövaikeuksia etenkin hämärässä valaistuksessa.
- Monokulaariset kaksoiskuvat, jotka aiheutuvat näköakselin jakautumisesta mykiösamentumien takia.
- Värinäön muutokset.
Kaihileikkauksen esitutkimukset
- Silmälääkärin tehtävänä on huomioida potilaan yleissairaudet ja lääkitykset (muun muassa antikoagulanttihoito, immunosuppressiivinen lääkitys ja eturauhaslääkkeet), joilla voi olla vaikutusta leikkaukseen tai infektioriskiin.
- Molempien silmien paras näöntarkkuus määritetään erikseen, tarvittaessa lasikorjauksella.
- Biomikroskopiatutkimuksessa
- arvioidaan mykiön eri osien samentumat ja poikkeamat
- silmänpaine mitataan applanaatiotonometrilla
- arvioidaan silmän ja sitä ympäröivien kudosten tulehdustilat (konjunktiviitti, blefariitti, trikiaasi, luomien virheasennot tai kyyneltiehyen tulehdukset), jotka voivat lisätä endoftalmiittiriskiä
- silmänpohjat tutkitaan mustuaiset laajennettuna.
- Huomioidaan seuraavat tekijät, jotka voivat vaikeuttaa kaihileikkausta:
- aiemmat silmäleikkaukset (erityisesti glaukoomaleikkaukset)
- pseudoeksfoliaatio
- aiemmat iriitit
- sarveiskalvosairaudet (muun muassa cornea guttata, Fuchsin dystrofia)
- pienet mustuaiset
- syvällä sijaitsevat silmät ja
- kaularangan jäykkyys.
- Jos näkyvyys silmänpohjaan on huono tehdään tarvittaessa kaikututkimus (B-kuva), esimerkiksi verkkokalvon irtauman, vuotojen ja silmänsisäisten tuumorien toteamiseksi.
Mitattavat parametrit
- Silmän aksiaalipituus (biometria)
- Määritetään kaikututkimuksella (A-kuva, B-kuva, immersio-A-kuva) tai optisella biometrialla (laserinterferometri).
- Sarveiskalvon kaarevuus (keratometria, K1 ja K2)
- Silmien aksiaalipituuksista 96 % sijoittuu välille 21.0–25.5 mm ja 60 % välille 22.5–24.5 mm «Fledelius HC. Refraction and eye size in the elderly. A review based on literature, including own results. Acta Ophthalmol (Copenh) 1988;66:241-8 »18, «Hoffer KJ. Biometry of 7,500 cataractous eyes. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8 »19.
- Keratometria-arvoista 98 % sijoittuu välille 40–48 D ja 68 % välille 42–45 D «Hoffer KJ. Biometry of 7,500 cataractous eyes. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8 »19.
- Ellei silmässä ole rakenteellisia poikkeavuuksia, kuten toispuolinen taittovirhe, kolobooma tai stafylooma, molempien silmien aksiaalipituudet ovat yhtenevät.
- Myös molempien silmien sarveiskalvon kaarevuusmittaustulokset ovat yleensä yhtenevät.
- Yli 0.3 mm:n mittausero silmien aksiaalipituudessa tai yli 1 D:n ero keratometria-arvoissa edellyttävät uusintamittausta. Edellä mainitut tulokset voidaan hyväksyä vain, jos uusintamittaukset antavat saman tuloksen.
- Jos aksiaalimittauksissa tai keratometria-arvoissa on todettu suuria eroja silmien välillä, on huomioitava myös mahdollinen amblyopia ja lasiaissamentumat, kuten asteroidi hyaloosi, ja mahdolliset aiemmat silmäleikkaukset.
- Biometriamittausten tarkkuutta tulisi säännöllisesti arvioida vertaamalla tavoiterefraktiota saavutettuun.
Tekomykiön laskentakaavat
- Tekomykiön vahvuuden laskentakaavoja on useita. Nykytiedon perusteella niitä suositellaan käytettäväksi taulukon «Tekomykiön vahvuuden laskentakaavoja , , , , .»2 mukaisesti «Fledelius HC. Refraction and eye size in the elderly. A review based on literature, including own results. Acta Ophthalmol (Copenh) 1988;66:241-8 »18, «Hoffer KJ. Biometry of 7,500 cataractous eyes. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8 »19, «Retzlaff JA, Sanders DR, Kraff MC. Development of the SRK/T intraocular lens implant power calculation formula. J Cataract Refract Surg 1990;16:333-40 »20, «Holladay JT, Prager TC, Chandler TY ym. A three-part system for refining intraocular lens power calculations. J Cataract Refract Surg 1988;14:17-24 »21, «Hoffer KJ. The Hoffer Q formula: a comparison of theoretic and regression formulas. J Cataract Refract Surg 1993;19:700-12 »22.
- SRK-T-kaava mittaa hyvin normaalipituiset ja pitkät silmät mutta antaa virheellisiä arvoja lyhyistä silmistä (alle 22 mm).
- Jos käytetään vain yhtä kaavaa, turvallisin olisi Hoffer Q. Toinen mahdollisuus olisi SRK-T normaalissa ja pitkissä silmissä ja Hoffer Q lyhyissä.
Taittovirheleikkauksen (eksimeerilaser) jälkeinen tilanne
- Sarveiskalvon kaarevuuden mittauksessa syntyy systemaattinen virhe, joka johtuu pääosin etupinnan ja takapinnan kaarevuuksien muuttuneesta suhteesta.
- Yhtenä keinona määrittää sarveiskalvon muuttunut kaarevuus on käyttää Scheimpflugin menetelmää «Holladay JT, Hill WE, Steinmueller A. Corneal power measurements using scheimpflug imaging in eyes with prior corneal refractive surgery. J Refract Surg 2009;25:862-8 »23.
- Keinoja laskea tekomykiön vahvuus:
- kaavat, joissa K-arvot eivät vaikuta ELP:n (effective lens position) arvioimiseen (Haigisin kaava).
- kaksois-K -kaavat, joissa ennen taittovirheleikkausta mitattua K-arvoa käytetään ELP:n arvioimiseen ja taittovirhekirurgian jälkeen mitattua K-arvoa muuhun osaan kaavassa
- Haigisin L -kaava, kun käytetään IOL Masterin K-arvoja «Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U, Seal D. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007. http://www.escrs.org»24
- Yhdysvaltain kaihi- ja refraktiivisen kirurgian yhdistyksen (ASCRS) laskuri löytyy osoitteesta www.ascrs.org «http://www.ascrs.org»1.
Anestesia kaihileikkauksen yhteydessä
Pintapuudutus
- Yhteistyökykyinen potilas, jolla on komplisoitumaton kaihi, leikataan tavallisesti pinta- eli tippapuudutuksessa.
- Pintapuudutuksella saadaan side- ja sarveiskalvo tunnottomaksi.
- Silmä ja luomet pysyvät täysin liikkuvina.
- Pintapuudutus on helppo suorittaa kaihileikkausta varten, ja sitä käytettäessä myös vältetään neulanpistoon mahdollisesti liittyvät komplikaatiot ja näkö paranee nopeasti «Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Adverse intraoperative medical events and their association with anesthesia management strategies in cataract surgery. Ophthalmology 2001;108:1721-6 »25, «Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Injectable versus topical anesthesia for cataract surgery: patient perceptions of pain and side effects. The Study of Medical Testing for Cataract Surgery study team. O»26, «Kallio H. Studies on regional and topical ophthalmic anesthesia. Applications related to the development of modern ophthalmology. Dissertation. Helsingin yliopisto 1.12.2001»27, «Grabow HB. Biaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2006;32:547-8 »28, «Hamilton RC, Gimbel HV, Javitt JC. The prevention of complications of regional anesthesia for ophthalmology. Ophthalmol Clin North Am 1990;3:111-25»29, «Murdoch IE. Peribulbar versus retrobulbar anaesthesia. Eye (Lond) 1990;4 ( Pt 3):445-9 »30, «Davis DB 2nd, Mandel MR. Efficacy and complication rate of 16,224 consecutive peribulbar blocks. A prospective multicenter study. J Cataract Refract Surg 1994;20:327-37 »31, «Sanders R, MacEwen CJ, Haining WM. A comparison of prophylactic, topical and subconjunctival treatment in cataract surgery. Eye (Lond) 1992;6 ( Pt 1):105-10 »32, «Duguid IG, Claoué CM, Thamby-Rajah Y ym. Topical anaesthesia for phacoemulsification surgery. Eye (Lond) 1995;9 ( Pt 4):456-9 »33, «Maclean H, Burton T, Murray A. Patient comfort during cataract surgery with modified topical and peribulbar anesthesia. J Cataract Refract Surg 1997;23:277-83 »34, «Patel BC, Burns TA, Crandall A ym. A comparison of topical and retrobulbar anesthesia for cataract surgery. Ophthalmology 1996;103:1196-203 »35, «Uusitalo RJ, Maunuksela EL, Paloheimo M ym. Converting to topical anesthesia in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 1999;25:432-40 »36.
- Oksibuprokaiini- ja tetrakaiinisilmätippojen puuduttava vaikutus alkaa minuutin kuluessa. Tippa 2–3 kertaa antaa vajaan tunnin kestoisen kivuttomuuden.
- Kaksiprosenttinen lidokaiinigeeli puuduttaa limakalvot noin viiden minuutin kuluessa. Vaikutus kestää 20–30 minuuttia «Covino BG. Clinical pharmacology of local anesthetic agents. Kirjassa: Cousins MJ, Brindenbaugh PO (toim.) Neural blockade in clinical anestesia and management of pain, 2. painos. Philadelphia: JP Lip»37.
- Pintapuudutus on turvallinen anestesiamuoto fakokirurgisen kaihileikkauksen yhteydessä «Retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen. Sidekalvon kemoosia tavataan enemmän peribulbaaripuudutuksessa ja silmäluomien hematoomaa/verenpurkaumia enemmän retrobulbaaripuudutuksessa.»A.
Etukammiopuudute
- Käytetään pintapuudutuspotilailla lisäpuudutuksena; ei sovellu yksinään käytettäväksi.
- Säilöntäaineeton, etukammioon ruiskutettava 1-prosenttinen lidokaiini (etukammiopuudute) saattaa auttaa vähentämään pintapuudutuksessa leikattavien potilaiden leikkauksen aikana mahdollisesti tuntemaa epämiellyttävää (kivun) tunnetta «Säilöntäaineeton, etukammioon ruiskutettava 1-prosenttinen lidokaiini (etukammiopuudute) saattaa auttaa vähentämään pintapuudutuksessa leikattavien potilaiden leikkauksen aikana mahdollisesti tuntemaa epämiellyttävää (kivun) tunnetta.»B.
- Pintapuudutetta käytettäessä viskoaineeseen valmiiksi lisätyn säilöntäaineettoman lidokaiinin (viskoanestesia) käyttö ei näyttäisi tuovan merkittävää etua. Pienten otoskokojen takia ei voida luotettavasti arvioida viskoanestesian mahdollisesti komplisoivaa vaikutusta sarveiskalvoon «Pintapuudutetuilla potilailla viskoaineeseen valmiiksi lisätyn säilöntäaineettoman lidokaiinin (viskoanestesia) käyttö ei näyttäisi tuovan merkittävää etua. Pienten otoskokojen takia ei ole voida luotettavasti arvioida viskoanestesian mahdollisesti potilaan sarveiskalvoa komplisoivaa vaikutusta.»C.
Invasiiviset puudutukset
- Kaksiprosenttinen lidokaiini ilman adrenaliinia antaa riittävän pitkän anestesian kaihileikkauksessa.
- Subtenonpuudutuksessa puudute ruiskutetaan silmän Tenonin kapselin alle sidekalvoavauksen kautta tylppää kanyyliä käyttäen
- Käytetään yleensä tarvittaessa pintapuudutuksen lisänä (1.0–4.0 ml).
- Motorisen ja sensorisen blokin laajuus riippuu käytetystä puudutemäärästä.
- Peribulbaaripuudutuksessa puudute ruiskutetaan neulalla silmälihasten rajaaman konuksen ulkopuolelle ja retrobulbaaripuudutuksessa vastaavasti sisäpuolelle.
- Retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen «Retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen. Sidekalvon kemoosia tavataan enemmän peribulbaaripuudutuksessa ja silmäluomien hematoomaa/verenpurkaumia enemmän retrobulbaaripuudutuksessa.»A.
- Sidekalvon kemoosia esiintyy enemmän peribulbaaripuudutuksessa ja silmäluomien verenpurkaumia enemmän retrobulbaaripuudutuksessa «Retrobulbaari- ja peribulbaaripuudutustekniikoiden välillä ei ole todettu eroa potilaan kaihileikkauksen aikana tunteman kivun määrän tai silmämunan akinesian suhteen. Sidekalvon kemoosia tavataan enemmän peribulbaaripuudutuksessa ja silmäluomien hematoomaa/verenpurkaumia enemmän retrobulbaaripuudutuksessa.»A.
Sedaatio
- Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei-silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita «Sedaatio yhdistettynä pinta- tai invasiiviseen puudutukseen kaihileikkauksen yhteydessä saattaa lisätä hoitomyöntyvyyttä osalla potilaista, mutta siihen voi liittyä, tosin harvoin, ei silmäperäisiä anestesiakomplikaatioita.»B.
- Sedaation käyttöaiheet:
- pelokkuus
- yhteistyökyvyttömyys, dementia
- kontrolloimaton yskä, hengitysvaikeudet
- vapina, Parkinsonin tauti
- kiputilat, jotka estävät selällään makuun (niska, olkapäät).
- Jos sedaatiota tarvitaan, se tulee antaa suoneen.
- Suonensisäinen sedaation käyttö edellyttää alla mainittujen lääkkeiden vaikutusten hallintaa ja mahdollisten haittavaikutusten tunnistamista ja hoitoa:
- Midatsolaami
- pelon ja jännityksen lievittämiseen ja näistä johtuvan korkean verenpaineen hoitoon
- vapinan hallintaan
- Fentanyyli
- ennen kipua tuottavaa toimenpidettä tai kivun hoitoon
- midatsolaami ja fentanyyli potentoivat toisiaan
- Propofoli
- Midatsolaami
- Yleisanestesian käyttö on harvinaista ja se on aiheellinen ainoastaan poikkeustapauksissa.
Infektioprofylaksia
- Ei ole selkeää tieteellistä näyttöä siitä, että ennen leikkausta annetut paikallisantibiootit vähentävät endoftalmiittiriskiä. Niiden on kuitenkin osoitettu vähentävän silmän pinnan bakteerien määrää «Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U, Seal D. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007. http://www.escrs.org»24, «Starr MB. Prophylactic antibiotics for ophthalmic surgery. Surv Ophthalmol 1983;27:353-73 »38.
- Sidekalvolle tiputettu viisiprosenttinen povidonijodiliuos vähentää merkitsevästi leikkauksenaikaista bakteerimäärää silmän pinnalla ja myös leikkauksenjälkeisiä endoftalmiitteja «Speaker MG, Menikoff JA. Prophylaxis of endophthalmitis with topical povidone-iodine. Ophthalmology 1991;98:1769-75 »39, «Ciulla TA, Starr MB, Masket S. Bacterial endophthalmitis prophylaxis for cataract surgery: an evidence-based update. Ophthalmology 2002;109:13-24 »40.
- Leikkauksen lopussa etukammiosisäinen antibioottilääkitys (kefuroksiimi, vankomysiini) vähentää leikkauksenjälkeisiä infektioita «Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U, Seal D. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007. http://www.escrs.org»24, «Schmitz S, Dick HB, Krummenauer F ym. Endophthalmitis in cataract surgery: results of a German survey. Ophthalmology 1999;106:1869-77 »41, «Montan PG, Wejde G, Setterquist H ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Evaluation of safety and kinetics in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:982-7 »42, «Montan PG, Wejde G, Koranyi G ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Efficacy in preventing endophthalmitis after cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:977-81 »43.
- Kefuroksiimi on vähentänyt endoftalmiittiriskiä viidennekseen verrattuna ryhmään, joka ei saanut etukammioon lisättävää antibioottia «Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U, Seal D. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007. http://www.escrs.org»24.
- Ei ole selkeää näyttöä siitä, mikä antibiootti on tehokkain tai turvallisin.
Kaihihaava
- Nykyaikainen kaihileikkaus tehdään lähes aina käyttäen ultraäänitekniikkaa.
- Eräissä poikkeustapauksissa voidaan kaihileikkausmenetelmää valittaessa joutua turvautumaan kokonaan toisenlaiseen, lasiaiskirurgiseen tekniikkaan (mykiön takaosakirurginen poisto) tai suurempaan silmän avaukseen (ekstra- tai intrakapsulaarinen kaihileikkaus) tai molempiin.
- Ideaalisen kaihihaavan tulisi olla refraktiivisesti mahdollisimman neutraali sekä aiheuttaa mahdollisimman vähäinen vaurio veri-silmäesteeseen.
- Kovakalvon kautta tehtävään kaihihaavaan (skleeratunneli) on liitetty vähäisempi endoftalmiittiriski mutta toisaalta voimakkaampi leikkauksenjälkeinen tulehdusreaktio. Kovakalvon kautta tehtävä haavatunneli on väistymässä fakoemulsifikaatiolla tehtävissä kaihileikkauksissa.
- Sarveiskalvon kautta (clear corneal) tehtävä kaihileikkaushaava on vakiintunut yleisimmäksi tyypiksi vähäisemmän leikkauksenjälkeisen tulehdusreaktion vuoksi. Sarveiskalvohaavan koon pienentyessä syntyy vähemmän kirurgisesti aiheutettua hajataittoisuutta «Taban M, Rao B, Reznik J ym. Dynamic morphology of sutureless cataract wounds--effect of incision angle and location. Surv Ophthalmol 2004;49 Suppl 2:S62-72 »44, «Kurz S, Krummenauer F, Gabriel P ym. Biaxial microincision versus coaxial small-incision clear cornea cataract surgery. Ophthalmology 2006;113:1818-26 »45.
- Haavakoon pieneneminen edelleen 2.2–2.75 mm:iin on johtanut silmän nopeampaan toipumiseen kaihileikkauksesta (= vähäisempään leikkauksenjälkeiseen tulehdukseen), vähäisempään kirurgisesti aiheutettuun hajataittoisuuteen (SIA) määrään ja pienentyneeseen endoftalmiittiriskiin «Praveen MR, Vasavada AR, Gajjar D ym. Comparative quantification of ingress of trypan blue into the anterior chamber after microcoaxial, standard coaxial, and bimanual phacoemulsification: randomized »46, «Vasavada AR, Praveen MR, Pandita D ym. Effect of stromal hydration of clear corneal incisions: quantifying ingress of trypan blue into the anterior chamber after phacoemulsification. J Cataract Refrac»47.
- Mikroviillon (MICS: 1.8 mm–2.4 mm) kaihileikkaustekniikkaan liitetään eräitä etuja verrattuna pienen viillon (SICS: 2.6 mm–2.75 mm) tekniikkaan «Lee KM, Kwon HG, Joo CK. Microcoaxial cataract surgery outcomes: comparison of 1.8 mm system and 2.2 mm system. J Cataract Refract Surg 2009;35:874-80 »48, «Titiyal JS, More PD, Vajpayee RB, Tandon R, Sharma N. Comparative evaluation of bimanual microincision cataract surgery with coaxial phacoemulsification surgery. American Academy of Ophthalmology 2006»49, «Hayashi K, Yoshida M, Hayashi H. Postoperative corneal shape changes: microincision versus small-incision coaxial cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2009;35:233-9 »50, «Berdahl JP, DeStafeno JJ, Kim T. Corneal wound architecture and integrity after phacoemulsification evaluation of coaxial, microincision coaxial, and microincision bimanual techniques. J Cataract Refr»51, «Kahraman G, Amon M, Franz C ym. Intraindividual comparison of surgical trauma after bimanual microincision and conventional small-incision coaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2007;33:»52, «Masket S, Wang L, Belani S. Induced astigmatism with 2.2- and 3.0-mm coaxial phacoemulsification incisions. J Refract Surg 2009;25:21-4 »53.
- Toisaalta kaihileikkauksessa silmään implantoitavien tekomykiöiden optimaalinen materiaali ja koko rajoittavat haavakoon pienenemistä alle 2 mm:iin.
- Hoidettavan silmän anatomiset poikkeavuudet ja yksilölliset erot tulee huomioida kaihihaavan valinnassa.
Tekomykiön valinta
- Implantoitavan tekomykiön tulee olla optisesti hyvälaatuinen ja tuottaa tarkka kuva verkkokalvolle, ja sen pitää estää jälkikaihin (PCO) synty.
- Tärkein kriteeri tekomykiön valinnassa on optiikan muoto. Optiikan reunan tulee olla jyrkkä, sillä tämä muoto vähentää jälkikaihin määrää «Tekomykiön optiikan jyrkkäreunaisuus vähentää jälkikaihin määrää.»A.
- Tekomykiön eri materiaalien välillä (PMMA, hydrofobinen tai hydrofiilinen akryyli, silikoni) välillä ei ole todettu eroja jälkikaihin määrän suhteen «Findl O, Buehl W, Bauer P ym. Interventions for preventing posterior capsule opacification. Cochrane Database Syst Rev 2010;2:CD003738 »81.
- Kuitenkin hydrofiilisiin akryylitekomykiöihin liittyy suurin ja silikonitekomykiöihin pienin PCO-riski «Findl O, Buehl W, Bauer P ym. Interventions for preventing posterior capsule opacification. Cochrane Database Syst Rev 2010;2:CD003738 »81.
- Tekomykiön materiaalina hydrofobinen akryyli
- on osoittautunut bioaktiivisesti toimivaksi ja siten kapselipussin ja mykiön epiteelisolujen kasvua ehkäiseväksi
- aiheuttaa ilmeisesti vähiten etukapselin alaista samentumaa «Ilmeisesti hydrofobinen akryylimuovinen tekomykiö aiheuttaa vähiten etukapselin alaista samentumaa.»B.
- Eräitä hydrogeelimateriaalista valmistettuja tekomykiöitä käytettäessä on todettu ilmeisesti lisääntynyt samentumariski kaihileikkauksen jälkeen «Eräillä hydrogeelimateriaalista valmistetuilla tekomykiöillä on todettu ilmeisesti lisääntynyt samentumariski kaihileikkauksen jälkeen.»B. Kalkkiutumisen vuoksi hydrogeelin käyttöön tekomykiömateriaalina tulee suhtautua varauksellisesti.
- Tekomykiön etupinnan muuttaminen asfääriseksi parantaa kontrastiherkkyyttä ja siten syntyvän kuvan laatua, varsinkin hämärissä olosuhteissa «Tekomykiön etupinnan muuttaminen asfääriseksi ilmeisesti parantaa kontrastiherkkyyttä ja siten syntyvän kuvan laatua, varsinkin hämärissä olosuhteissa.»B.
- Hoitamalla korneaalinen hajataitto toorisella tekomykiöllä voidaan parantaa leikkauksenjälkeistä korjaamatonta näöntarkkuutta «Sinivaloa absorboiva tekomykiö»1.
- Kaikissa tekomykiömateriaaleissa on mukana suoja valon UV-säteilyä vastaan. Lisäksi osassa tekomykiöitä on keltasuodatin, jonka tehtävänä on suodattaa sinisen valon aallonpituuksia «Taustavaatimukset toorisen tekomykiön käytölle»2.
Molemminpuolinen välitön kaihileikkaus
- Leikkauskomplikaatioita ei ole todettu enempää kuin viipeellä leikatuissa eikä eroa saavutetuissa näkötarkkuuksissa tai leikkauksenjälkeisen taittoisuuden poikkeamissa tavoitteista «Chung JK, Park SH, Lee WJ ym. Bilateral cataract surgery: a controlled clinical trial. Jpn J Ophthalmol 2009;53:107-13 »54.
- Potilaalla ei saisi olla tulehdusvaaraa lisääviä tekijöitä kuten immunosuppressiivista lääkitystä tai sairautta taikka paikallisia silmätulehduksia tai muuta leikkauskomplikaatiota lisäävää riskitekijää kuten glaukoomaa, sarveiskalvon sairautta tai värikalvon tulehdusta «Smith GT, Liu CS. Is it time for a new attitude to "simultaneous" bilateral cataract surgery? Br J Ophthalmol 2001;85:1489-96 »55.
- Toisen silmän välittömästä leikkauksesta on syytä pidättäytyä,
- jos kaihileikkauksen yhteydessä joudutaan tekemään jokin lisätoimenpide
- jos ensimmäisen silmän leikkauksessa ilmenee komplikaatio tai jostain muusta syystä on syytä epäillä että sen toipuminen leikkauksesta on tavanmukaista hitaampaa.
- Potilaan on sovelluttava pintapuudutukseen, poikkeuksena yleisanestesiassa leikattavat potilaat.
- Siirryttäessä leikkaamaan toista silmää on leikkausinstrumentit ja kertakäyttömateriaalit vaihdettava.
Komplikaatiot
Leikkauksenaikaiset
- Tavallisimpia (alle 5 %):
- takakapselin repeämä (1.9–5.2 %) «Jakobsson G, Montan P, Zetterberg M ym. Capsule complication during cataract surgery: Retinal detachment after cataract surgery with capsule complication: Swedish Capsule Rupture Study Group report 4.»56
- lasiaishyytelön prolapsi (1.1–5.0 %) «Jakobsson G, Montan P, Zetterberg M ym. Capsule complication during cataract surgery: Retinal detachment after cataract surgery with capsule complication: Swedish Capsule Rupture Study Group report 4.»56
- Harvinaisia (alle 1 %):
- värikalvon prolapsi
- mykiön tai sen osan luiskahtaminen lasiaiseen
- zonulolyysi
- suonikalvon alainen verenvuoto
Leikkauksenjälkeiset
- Jälkikaihi «Jälkikaihin esiintyvyys on vähäisempää käytettäessä tekomykiöitä joiden optiikan reuna on hiottu teräväksi verrattuna pyöreäreunaisiin tekomykiöihin.»A
- esiintyvyys 2–20 % tarvitsee YAG-laser-avauksen
- ks. myös kohta Tekomykiön valinta «»2
- Kystinen makulaturvotus
- esiintyvyys kliinisenä löydöksenä 1.7–5.8 % «Schmier JK, Halpern MT, Covert DW ym. Evaluation of costs for cystoid macular edema among patients after cataract surgery. Retina 2007;27:621-8 »57, «Law SK, Kim E, Yu F ym. Clinical cystoid macular edema after cataract surgery in glaucoma patients. J Glaucoma 2010;19:100-4 »58
- Rakkulainen sarveiskalvotauti (keratopatia bullosa)
- esiintyvyys alle 1 %
- altistavana tekijänä endoteelin sairaudet
- Verkkokalvon irtauma
- ilmaantuvuus 0.3 % kolmen vuoden seuranta-aikana ja kahdeksan vuoden kumulatiivinen insidenssi 0.93 % «Jakobsson G, Montan P, Zetterberg M ym. Capsule complication during cataract surgery: Retinal detachment after cataract surgery with capsule complication: Swedish Capsule Rupture Study Group report 4.»56, «Boberg-Ans G, Henning V, Villumsen J ym. Longterm incidence of rhegmatogenous retinal detachment and survival in a defined population undergoing standardized phacoemulsification surgery. Acta Ophthalm»59
- riskiä lisäävät
- suuri aksiaalinen pituus (yli 27 mm) «Neuhann IM, Neuhann TF, Heimann H ym. Retinal detachment after phacoemulsification in high myopia: analysis of 2356 cases. J Cataract Refract Surg 2008;34:1644-57 »60
- lasiaishyytelön prolapsi takakapselin revettyä «Jakobsson G, Montan P, Zetterberg M ym. Capsule complication during cataract surgery: Retinal detachment after cataract surgery with capsule complication: Swedish Capsule Rupture Study Group report 4.»56
- aikaisempi silmän vamma
- verkkokalvon laserhoito
- nuori ikä
- miessukupuoli
- Silmänsisäinen bakteeritulehdus (endoftalmiitti)
- esiintyvyys 0.05–0.35 % «Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U, Seal D. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007. http://www.escrs.org»24
- oireina silmän
- heikentynyt näöntarkkuus
- lisääntynyt punoitus
- kipu
- luomiturvotus
- Tekomykiön paikaltaan siirtyminen
- korjausleikkausta vaativia tapauksia esiintyi 0.6 %:lla kymmenen vuoden seurannassa aineistossa, jossa 40 % potilaista ilmenee mykiön hilseilyä (pseudoeksfoliaatio) «Mönestam EI. Incidence of dislocation of intraocular lenses and pseudophakodonesis 10 years after cataract surgery. Ophthalmology 2009;116:2315-20 »61.
Leikkauksenjälkeinen hoito
- Leikkaavan lääkärin tulee huolehtia siitä, että potilas on tietoinen
- vakavien komplikaatioiden oireista (särky silmässä ja näön äkillinen heikkeneminen)
- silmän suojaamisesta
- sallituista toiminnoista
- käytettävistä lääkkeistä ja
- siitä, miten leikkaavaan yksikköön tai lääkäriin saa yhteyden.
- Potilaan ennen leikkausta käyttämää silmänpainetta alentavaa lääkitystä jatketaan yleensä seurantakäyntiin asti.
- Antibioottihoitoa tulee käyttää leikkauksen jälkeen. Sen kesto vaihtelee kahdesta neljään viikkoon.
- Paikallisen kortikosteroidin käyttö neljän viikon ajan vähentää silmänsisäistä tulehdusreaktiota ja silmän ärtymistä.
- NSAID-silmätipan käyttö saattaa vähentää leikkauksenjälkeisen kystisen makulaturvotuksen riskiä.
- Suomen Silmälääkäriyhdistys ry. ja Suomen Silmäkirurgiyhdistys ry. katsovat, että silmälääkärin suorittama jälkitarkastus on tarpeellinen kaikille kaihileikkauspotilaille mahdollisten näköä heikentävien komplikaatioiden toteamiseksi ja tarvittavan hoidon aloittamiseksi «Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen kannanotto kaihileikkauksen jälkitarkastuksen tarpeellisuudesta»3.
- Tässä yhteydessä on tärkeää mitata silmänpaineet, arvioida leikkaushaavat, sarveiskalvo, etukammio ja tekomykiön tila sekä tutkia silmänpohja leikkauksenjälkeisten komplikaatioiden pois sulkemiseksi.
- Leikkauksenjälkeinen silmälasimääritys suositellaan tehtäväksi noin kuukauden kuluttua.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä
Kaihi -suosituksen historiatiedot, ks. «Kaihi, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4
Puheenjohtaja
Juha Välimäki, LT, silmäkirurgian erityispätevyys, ylilääkäri; Päijät-Hämeen keskussairaala, silmätautien klinikka
Kokoava kirjoittaja:
Ilpo Tuisku, LT, silmäkirurgian erityispätevyys, apulaisylilääkäri; HYKS:n silmätautien klinikka
Jäsenet
Reijo Linnola LT, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys; PlusTerveys Oy, Wasaborgin Näkökeskus
Veli-Pekka Suomalainen, LL, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys
Pekka Virtanen LL, apulaisylilääkäri, silmäkirurgian erityispätevyys; OYS:n silmätautien vastuualue
Alpo Vuorio LT, työterveyslääkäri; Lääkäriasema Airport Mehiläinen, Vantaa (Käypä hoito -toimittaja)
Sidonnaisuudet
Reijo Linnola: Osallistunut ulkomaan kokousmatkaan lääkealan yrityksen kustantamana (Alcon Finland Oy).
Veli-Pekka Suomalainen: Ei sidonnaisuuksia.
Ilpo Tuisku: Osallistunut ulkomaan kongressimatkaan lääkealan yritysten kustantamana (Alcon Finland Oy, AMO Oy)
Pekka Virtanen: Ei sidonnaisuuksia.
Alpo Vuorio: Oma yritys Skyleron Oy (lääkärinpalvelut ja opetustyö).
Juha Välimäki: Osallistunut lääkealan yritysten kongressimatkoille (Alcon Oy, AMO Oy).
Kirjallisuusviite
Kaihi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Suomen Silmäkirurgiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»2
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Reidy A, Minassian DC, Vafidis G ym. Prevalence of serious eye disease and visual impairment in a north London population: population based, cross sectional study. BMJ 1998;316:1643-6 «PMID: 9603746»PubMed
- Kaihileikkausten vuosittaisia määriä Suomessa aikavälillä 2003–2008 (Lähde: Heikki Punnonen, Kuntaliitto (julkinen sektori), KELAN tilasto (yksityinen sektori)
- Puri P, Boyd E. Children with duodenal ulcers and their families. Arch Dis Child 1975;50:485-6 «PMID: 1147690»PubMed
- Desai P, Reidy A, Minassian DC. Profile of patients presenting for cataract surgery in the UK: national data collection. Br J Ophthalmol 1999;83:893-6 «PMID: 10413688»PubMed
- Hammond CJ, Duncan DD, Snieder H ym. The heritability of age-related cortical cataract: the twin eye study. Invest Ophthalmol Vis Sci 2001;42:601-5 «PMID: 11222516»PubMed
- West SK, Valmadrid CT. Epidemiology of risk factors for age-related cataract. Surv Ophthalmol 1995;39:323-34 «PMID: 7725232»PubMed
- Glynn RJ, Christen WG, Manson JE ym. Body mass index. An independent predictor of cataract. Arch Ophthalmol 1995;113:1131-7 «PMID: 7661746»PubMed
- Manson JE, Christen WG, Seddon JM ym. A prospective study of alcohol consumption and risk of cataract. Am J Prev Med 1994;10:156-61 «PMID: 7917442»PubMed
- Taylor HR. Epidemiology of age-related cataract. Eye (Lond) 1999;13 ( Pt 3b):445-8 «PMID: 10627822»PubMed
- West S, Munoz B, Emmett EA ym. Cigarette smoking and risk of nuclear cataracts. Arch Ophthalmol 1989;107:1166-9 «PMID: 2757547»PubMed
- Urban RC Jr, Cotlier E. Corticosteroid-induced cataracts. Surv Ophthalmol 1986;31:102-10 «PMID: 3541262»PubMed
- Jick SS, Vasilakis-Scaramozza C, Maier WC. The risk of cataract among users of inhaled steroids. Epidemiology 2001;12:229-34 «PMID: 11246585»PubMed
- Hodge WG, Whitcher JP, Satariano W. Risk factors for age-related cataracts. Epidemiol Rev 1995;17:336-46 «PMID: 8654515»PubMed
- Skalka HW, Prchal JT. Effect of corticosteroids on cataract formation. Arch Ophthalmol 1980;98:1773-7 «PMID: 7425901»PubMed
- Chylack LT Jr, Gross GN, Pedinoff A ym. A randomized, controlled trial to investigate the effect of ciclesonide and beclomethasone dipropionate on eye lens opacity. J Asthma 2008;45:893-902 «PMID: 19085579»PubMed
- Derby L, Maier WC. Risk of cataract among users of intranasal corticosteroids. J Allergy Clin Immunol 2000;105:912-6 «PMID: 10808171»PubMed
- Mares-Perlman JA, Brady WE, Klein BE ym. Serum carotenoids and tocopherols and severity of nuclear and cortical opacities. Invest Ophthalmol Vis Sci 1995;36:276-88 «PMID: 7843899»PubMed
- Fledelius HC. Refraction and eye size in the elderly. A review based on literature, including own results. Acta Ophthalmol (Copenh) 1988;66:241-8 «PMID: 10994443»PubMed
- Hoffer KJ. Biometry of 7,500 cataractous eyes. Am J Ophthalmol 1980;90:360-8 «PMID: 7425052»PubMed
- Retzlaff JA, Sanders DR, Kraff MC. Development of the SRK/T intraocular lens implant power calculation formula. J Cataract Refract Surg 1990;16:333-40 «PMID: 2355321»PubMed
- Holladay JT, Prager TC, Chandler TY ym. A three-part system for refining intraocular lens power calculations. J Cataract Refract Surg 1988;14:17-24 «PMID: 3339543»PubMed
- Hoffer KJ. The Hoffer Q formula: a comparison of theoretic and regression formulas. J Cataract Refract Surg 1993;19:700-12 «PMID: 8271165»PubMed
- Holladay JT, Hill WE, Steinmueller A. Corneal power measurements using scheimpflug imaging in eyes with prior corneal refractive surgery. J Refract Surg 2009;25:862-8 «PMID: 19835326»PubMed
- Barry P, Bahrens-Baumann W, Pleyer U, Seal D. ESCRS Guidelines on prevention, investigation and management of postoperative endophthamitis. Version 2 August 2007. http://www.escrs.org
- Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Adverse intraoperative medical events and their association with anesthesia management strategies in cataract surgery. Ophthalmology 2001;108:1721-6 «PMID: 11581040»PubMed
- Katz J, Feldman MA, Bass EB ym. Injectable versus topical anesthesia for cataract surgery: patient perceptions of pain and side effects. The Study of Medical Testing for Cataract Surgery study team. Ophthalmology 2000;107:2054-60 «PMID: 11054331»PubMed
- Kallio H. Studies on regional and topical ophthalmic anesthesia. Applications related to the development of modern ophthalmology. Dissertation. Helsingin yliopisto 1.12.2001
- Grabow HB. Biaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2006;32:547-8 «PMID: 16698456»PubMed
- Hamilton RC, Gimbel HV, Javitt JC. The prevention of complications of regional anesthesia for ophthalmology. Ophthalmol Clin North Am 1990;3:111-25
- Murdoch IE. Peribulbar versus retrobulbar anaesthesia. Eye (Lond) 1990;4 ( Pt 3):445-9 «PMID: 2209907»PubMed
- Davis DB 2nd, Mandel MR. Efficacy and complication rate of 16,224 consecutive peribulbar blocks. A prospective multicenter study. J Cataract Refract Surg 1994;20:327-37 «PMID: 8064611»PubMed
- Sanders R, MacEwen CJ, Haining WM. A comparison of prophylactic, topical and subconjunctival treatment in cataract surgery. Eye (Lond) 1992;6 ( Pt 1):105-10 «PMID: 1426392»PubMed
- Duguid IG, Claoué CM, Thamby-Rajah Y ym. Topical anaesthesia for phacoemulsification surgery. Eye (Lond) 1995;9 ( Pt 4):456-9 «PMID: 7498566»PubMed
- Maclean H, Burton T, Murray A. Patient comfort during cataract surgery with modified topical and peribulbar anesthesia. J Cataract Refract Surg 1997;23:277-83 «PMID: 9113582»PubMed
- Patel BC, Burns TA, Crandall A ym. A comparison of topical and retrobulbar anesthesia for cataract surgery. Ophthalmology 1996;103:1196-203 «PMID: 8764787»PubMed
- Uusitalo RJ, Maunuksela EL, Paloheimo M ym. Converting to topical anesthesia in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 1999;25:432-40 «PMID: 10079452»PubMed
- Covino BG. Clinical pharmacology of local anesthetic agents. Kirjassa: Cousins MJ, Brindenbaugh PO (toim.) Neural blockade in clinical anestesia and management of pain, 2. painos. Philadelphia: JP Lippincott Co, 1987:111-44
- Starr MB. Prophylactic antibiotics for ophthalmic surgery. Surv Ophthalmol 1983;27:353-73 «PMID: 6348984»PubMed
- Speaker MG, Menikoff JA. Prophylaxis of endophthalmitis with topical povidone-iodine. Ophthalmology 1991;98:1769-75 «PMID: 1775308»PubMed
- Ciulla TA, Starr MB, Masket S. Bacterial endophthalmitis prophylaxis for cataract surgery: an evidence-based update. Ophthalmology 2002;109:13-24 «PMID: 11772573»PubMed
- Schmitz S, Dick HB, Krummenauer F ym. Endophthalmitis in cataract surgery: results of a German survey. Ophthalmology 1999;106:1869-77 «PMID: 10519579»PubMed
- Montan PG, Wejde G, Setterquist H ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Evaluation of safety and kinetics in cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:982-7 «PMID: 12036640»PubMed
- Montan PG, Wejde G, Koranyi G ym. Prophylactic intracameral cefuroxime. Efficacy in preventing endophthalmitis after cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2002;28:977-81 «PMID: 12036639»PubMed
- Taban M, Rao B, Reznik J ym. Dynamic morphology of sutureless cataract wounds--effect of incision angle and location. Surv Ophthalmol 2004;49 Suppl 2:S62-72 «PMID: 15028481»PubMed
- Kurz S, Krummenauer F, Gabriel P ym. Biaxial microincision versus coaxial small-incision clear cornea cataract surgery. Ophthalmology 2006;113:1818-26 «PMID: 17011959»PubMed
- Praveen MR, Vasavada AR, Gajjar D ym. Comparative quantification of ingress of trypan blue into the anterior chamber after microcoaxial, standard coaxial, and bimanual phacoemulsification: randomized clinical trial. J Cataract Refract Surg 2008;34:1007-12 «PMID: 18499010»PubMed
- Vasavada AR, Praveen MR, Pandita D ym. Effect of stromal hydration of clear corneal incisions: quantifying ingress of trypan blue into the anterior chamber after phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2007;33:623-7 «PMID: 17397734»PubMed
- Lee KM, Kwon HG, Joo CK. Microcoaxial cataract surgery outcomes: comparison of 1.8 mm system and 2.2 mm system. J Cataract Refract Surg 2009;35:874-80 «PMID: 19393887»PubMed
- Titiyal JS, More PD, Vajpayee RB, Tandon R, Sharma N. Comparative evaluation of bimanual microincision cataract surgery with coaxial phacoemulsification surgery. American Academy of Ophthalmology 2006; RCT
- Hayashi K, Yoshida M, Hayashi H. Postoperative corneal shape changes: microincision versus small-incision coaxial cataract surgery. J Cataract Refract Surg 2009;35:233-9 «PMID: 19185236»PubMed
- Berdahl JP, DeStafeno JJ, Kim T. Corneal wound architecture and integrity after phacoemulsification evaluation of coaxial, microincision coaxial, and microincision bimanual techniques. J Cataract Refract Surg 2007;33:510-5 «PMID: 17321403»PubMed
- Kahraman G, Amon M, Franz C ym. Intraindividual comparison of surgical trauma after bimanual microincision and conventional small-incision coaxial phacoemulsification. J Cataract Refract Surg 2007;33:618-22 «PMID: 17397733»PubMed
- Masket S, Wang L, Belani S. Induced astigmatism with 2.2- and 3.0-mm coaxial phacoemulsification incisions. J Refract Surg 2009;25:21-4 «PMID: 19244949»PubMed
- Chung JK, Park SH, Lee WJ ym. Bilateral cataract surgery: a controlled clinical trial. Jpn J Ophthalmol 2009;53:107-13 «PMID: 19333693»PubMed
- Smith GT, Liu CS. Is it time for a new attitude to "simultaneous" bilateral cataract surgery? Br J Ophthalmol 2001;85:1489-96 «PMID: 11734526»PubMed
- Jakobsson G, Montan P, Zetterberg M ym. Capsule complication during cataract surgery: Retinal detachment after cataract surgery with capsule complication: Swedish Capsule Rupture Study Group report 4. J Cataract Refract Surg 2009;35:1699-705 «PMID: 19781462»PubMed
- Schmier JK, Halpern MT, Covert DW ym. Evaluation of costs for cystoid macular edema among patients after cataract surgery. Retina 2007;27:621-8 «PMID: 17558326»PubMed
- Law SK, Kim E, Yu F ym. Clinical cystoid macular edema after cataract surgery in glaucoma patients. J Glaucoma 2010;19:100-4 «PMID: 20160577»PubMed
- Boberg-Ans G, Henning V, Villumsen J ym. Longterm incidence of rhegmatogenous retinal detachment and survival in a defined population undergoing standardized phacoemulsification surgery. Acta Ophthalmol Scand 2006;84:613-8 «PMID: 16965490»PubMed
- Neuhann IM, Neuhann TF, Heimann H ym. Retinal detachment after phacoemulsification in high myopia: analysis of 2356 cases. J Cataract Refract Surg 2008;34:1644-57 «PMID: 18812113»PubMed
- Mönestam EI. Incidence of dislocation of intraocular lenses and pseudophakodonesis 10 years after cataract surgery. Ophthalmology 2009;116:2315-20 «PMID: 19815277»PubMed
- Alhashemi JA. Dexmedetomidine vs midazolam for monitored anaesthesia care during cataract surgery. Br J Anaesth 2006;96:722-6 «PMID: 16595611»PubMed
- Alhassan MB, Kyari F, Ejere HO. Peribulbar versus retrobulbar anaesthesia for cataract surgery. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD004083 «PMID: 18646099»PubMed
- Auffarth GU, Golescu A, Becker KA ym. Quantification of posterior capsule opacification with round and sharp edge intraocular lenses. Ophthalmology 2003;110:772-80 «PMID: 12689901»PubMed
- Bertrand RH, Garcia JB, de Oliveira CM ym. Topical anesthesia associated with sedation for phacoemulsification. Experience with 312 patients. Rev Bras Anestesiol 2008;58:23-34 «PMID: 19378541»PubMed
- Boulton JE, Lopatatzidis A, Luck J ym. A randomized controlled trial of intracameral lidocaine during phacoemulsification under topical anesthesia. Ophthalmology 2000;107:68-71 «PMID: 10647721»PubMed
- Boyce JF, Bhermi GS, Spalton DJ ym. Mathematical modeling of the forces between an intraocular lens and the capsule. J Cataract Refract Surg 2002;28:1853-9 «PMID: 12388041»PubMed
- Buehl W, Findl O. Effect of intraocular lens design on posterior capsule opacification. J Cataract Refract Surg 2008;34:1976-85 «PMID: 19006748»PubMed
- Ezra DG, Allan BD. Topical anaesthesia alone versus topical anaesthesia with intracameral lidocaine for phacoemulsification. Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD005276 «PMID: 17636793»PubMed
- Gillow T, Scotcher SM, Deutsch J ym. Efficacy of supplementary intracameral lidocaine in routine phacoemulsification under topical anesthesia. Ophthalmology 1999;106:2173-7 «PMID: 10571355»PubMed
- Habib NE, Mandour NM, Balmer HG. Effect of midazolam on anxiety level and pain perception in cataract surgery with topical anesthesia. J Cataract Refract Surg 2004;30:437-43 «PMID: 15030838»PubMed
- Izak AM, Werner L, Pandey SK ym. Calcification of modern foldable hydrogel intraocular lens designs. Eye (Lond) 2003;17:393-406 «PMID: 12724703»PubMed
- Kershner RM. Retinal image contrast and functional visual performance with aspheric, silicone, and acrylic intraocular lenses. Prospective evaluation. J Cataract Refract Surg 2003;29:1684-94 «PMID: 14522286»PubMed
- Linnola RJ, Werner L, Pandey SK ym. Adhesion of fibronectin, vitronectin, laminin, and collagen type IV to intraocular lens materials in pseudophakic human autopsy eyes. Part 2: explanted intraocular lenses. J Cataract Refract Surg 2000;26:1807-18 «PMID: 11134883»PubMed
- Linnola RJ, Werner L, Pandey SK ym. Adhesion of fibronectin, vitronectin, laminin, and collagen type IV to intraocular lens materials in pseudophakic human autopsy eyes. Part 1: histological sections. J Cataract Refract Surg 2000;26:1792-806 «PMID: 11134882»PubMed
- Perone JM, Popovici A, Ouled-Moussa R ym. Safety and efficacy of two ocular anesthetic methods for phacoemulsification: topical anesthesia and viscoanesthesia (VisThesia). Eur J Ophthalmol 2007;17:171-7 «PMID: 17415688»PubMed
- Poyales-Galan F, Pirazzoli G. Clinical evaluation of endothelial cell decrease with VisThesia in phacoemulsification surgery. J Cataract Refract Surg 2005;31:2157-61 «PMID: 16412932»PubMed
- Välimäki J, Törnblom RM. Viscoanaesthesia in cataract surgery: a prospective, randomized clinical trial. Acta Ophthalmol 2009;87:378-81 «PMID: 19302077»PubMed
- Välimäki JO. Is intracameral lidocaine really effective in cataract surgery? Eur J Ophthalmol 2007;17:332-5 «PMID: 17534812»PubMed
- Werner L, Pandey SK, Apple DJ ym. Anterior capsule opacification: correlation of pathologic findings with clinical sequelae. Ophthalmology 2001;108:1675-81 «PMID: 11535472»PubMed
- Findl O, Buehl W, Bauer P ym. Interventions for preventing posterior capsule opacification. Cochrane Database Syst Rev 2010;2:CD003738 «PMID: 20166069»PubMed
- Erityyppisten tekomykiöiden aiheuttamat etukapselin alaiset samentumat
- Etukammiopuudute
- Funktionaalisen näön muuttuminen kaihileikkauksen jälkeen
- Jälkikaihin esiintyvyys kaihileikkauksen jälkeen
- Retrobulbaari-ja peribulbaaripuudutus
- Sedaatio kaihileikkauksen yhteydessä
- Tekomykiön samentuminen leikkauksen jälkeen
- Tekomykiön valinta
- Viskoanestesia