Sivuontelotulehdus

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 2013-06-10 | Tila: päivityksessä | Aihepiiri(t): nenä- ja kurkkutaudit, Infektiosairaudet, Korva-, Radiologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede

Mikä on Käypä hoito -suositus?

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä

Suositus
Näytönastekatsaukset
Lisätietoa
Kuvat ja kaaviot

Sisällys Piilota sisällys

Sivuontelotulehdus

Keskeinen sisältö
Tavoitteet ja kohderyhmät
Sivuontelotulehduksen määritelmä ja etiologia
- Patogeneesi
- Epidemiologia
Altistavat tekijät ja ehkäisy
Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka
Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito
Otsaontelotulehdus
Lasten sivuontelotulehdus
Usein toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus
- Etiologia
- Hoito
Erityisongelmat
Seuranta
Työryhmä
- Sidonnaisuudet
Kirjallisuusviite
Vastuun rajaus
Tiedonhakukäytäntö
Kirjallisuutta

PDF Tulosta

Sivuontelotulehdus

Käypä hoito

10.6.2013

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1

Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite «Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite»2

Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa «Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa»3

Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa «Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa»4

Koosteet

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Sivuontelotulehdus»1 ja englanniksi «Sinusitis»2

Potilaalle

Potilaalle suomeksi «Sivuontelotulehdus (poski- tai otsaontelotulehdus)»3 ja ruotsiksi «Bihåleinflammation (inflammation i käk- eller pannhålorna, sinuit)»4

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

Nuhakuumeen eli flunssan yhteydessä esiintyy sivuontelo-oireita, jotka useimmiten paranevat itsestään eivätkä vaadi aktiivista hoitoa.
Äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus kehittyy yleensä flunssan seurauksena.
Sivuontelo-oireita voidaan helpottaa oireenmukaisella hoidolla (kipulääke, nenää avaava lääkitys). Antibioottilääkitystä käytetään vain bakteerien aiheuttamassa sivuontelotulehduksessa ja tällöin suositaan ensisijaisia mikrobilääkkeitä (amoksisilliini, penisilliini, doksisykliini).
10 päivän ajan ylähengitystieinfektion oireiden alkamisesta vältetään mikrobilääkitystä ja kuvantamistutkimuksia, paitsi jos sivuontelo-oireet ovat voimakkaita, oireet pahenevat tai epäillään komplikaatiota
Sädediagnostisia tutkimuksia ei yleensä tarvita äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa.
Erikoislääkäriä konsultoidaan, jos äkillisen sivuontelotulehduksen oireet pitkittyvät, oireet ja löydökset viittaavat pitkittyneeseen (krooniseen) sivuontelotulehdukseen tai epäillään komplikaatiota.

Tavoitteet ja kohderyhmät

Hoitosuositus koskee tulehduksellisia nenän sivuontelotulehduksia yli 1-vuotiailla potilailla, ja se on ensisijaisesti tarkoitettu heitä avohoidossa hoitaville lääkäreille.
Tavoitteena on
- diagnostiikan avulla havaita ja erottaa toisistaan tapaukset, jotka vaativat oireenmukaista lääkitystä, mikrobilääkitystä tai toimenpiteitä
- välttää antamasta turhia lääkehoitoja potilaille, joiden oireet liittyvät tavanomaiseen ylähengitystietulehdukseen
- välttää turhia radiologisia tutkimuksia
- tunnistaa äkilliset, usein toistuvat ja kroonistuvat sivuontelotulehdukset.

Sivuontelotulehduksen määritelmä ja etiologia

Flunssan yhteydessä esiintyy nenän tukkoisuutta, eritystä ja sivuontelo-oireita, jotka useimmiten paranevat itsestään eivätkä yleensä vaadi aktiivista hoitoa «Flunssaan liittyvää rinosinuiittia sairastavat potilaat paranevat ilman mikrobilääkehoitoa 3 viikossa.»A.
Äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus kehittyy yleensä flunssan seurauksena. Ylähengitystieinfektion oireet ovat tällöin useimmiten kestäneet yli seitsemän vuorokautta «Bakteerin aiheuttama sivuontelotulehdus vaatinee kehittyäkseen yli 7 vuorokautta.»C.
Yleisin sivuontelotulehdus on poskiontelotulehdus, mutta se voi olla myös otsa- tai kitaontelossa tai seulalokerostossa.
Sivuontelon limakalvon tulehduksen aiheuttajana voivat olla virukset, bakteerit, sienet, allerginen tai muu yliherkkyysreaktio, trauma, kasvain, vierasesine tai sädehoitoreaktio.
Sivuontelotulehdus määritetään kestonsa perusteella äkilliseksi tai pitkittyneeksi. Äkillisen sivuontelotulehduksen kesto on alle 12 viikkoa ja pitkittyneen sivuontelotulehduksen yli 12 viikkoa «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
Usein toistuva sivuontelotulehdus tarkoittaa, että äkillinen sivuontelotulehdus toistuu vähintään 3–4 kertaa vuodessa.
Aiemmin oli tavallista erottaa nenäontelotulehdus (riniitti) ja sivuontelotulehdus (sinuiitti) toisistaan. Koska äkillisesti alkavassa infektiossa potilaalla on useimmiten oireita ja löydöksiä sekä nenäontelon että sivuonteloiden alueella, kansainvälisessä kirjallisuudessa käytetään nykyisin usein termiä rinosinuiitti. Erilaisilla etumääritteillä määritetään tarkemmin rinosinuiitin ja sivuontelotulehduksen kestoa ja etiologiaa.

Patogeneesi

Virusten aiheuttaman flunssan aikana etumaiset seulalokerot tulehtuvat. Niin sanottuun ostiomeataaliseen yksikköön, jonka alueelle poskiontelon, seulalokeroiden ja otsaontelon tyhjentymistiehyet avautuvat, kehittyy tulehduksen seurauksena limakalvoturvotusta ja värekarvatoiminnan häiriö. Samalla onteloiden limaneritys lisääntyy ja tuuletus heikkenee. Onteloon jää limaa, joka infektoituu herkästi. Pitkittynyt tilanne voi aiheuttaa kroonisen tulehduksen ja kudosvaurion ontelon limakalvoon. Normaali sivuonteloiden anatomia esitetään kuvassa «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1

, «Nuutinen J (toim.). Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet. Korvatieto Oy, Helsinki 2011»2.

Kuva 1. Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne

a) sivukuva, b) etukuva, c) eri sivuonteloleikkausten jälkeisiä rakenteellisia muutoksia

Epidemiologia

Ylähengitystieinfektioita esiintyy aikuisilla yleensä 2–3 kertaa vuodessa ja alle kouluikäisillä lapsilla 6–8 kertaa vuodessa. Jopa 90 %:lla äkillistä ylähengitystieinfektiota sairastavista todetaan sivuontelo-oireita, kuten painon tunnetta kasvoissa. Tavallisista flunssista 0,5–2 % kehittyy äkilliseksi bakteerien aiheuttamaksi poskiontelotulehdukseksi, jonka siis sairastaa arvioiden mukaan 2–8 % väestöstä vuodessa «Berg O, Carenfelt C, Rystedt G ym. Occurrence of asymptomatic sinusitis in common cold and other acute ENT-infections. Rhinology 1986;24:223-5 »3, «Gwaltney JM Jr. Acute community-acquired sinusitis. Clin Infect Dis 1996;23:1209-23; quiz 1224-5 »4.

Altistavat tekijät ja ehkäisy

Tutkimustietoja eri tekijöiden etiologiasta on kirjallisuudessa varsin vähän, ja nekin ovat usein ristiriitaisia. Useita eri tekijöitä on pidetty joko äkilliselle tai pitkittyneelle sivuontelotulehdukselle altistavina. Näitä tekijöitä ovat
- limakalvosairaudet, (kuten allerginen nuha ja nenän polyyppisairaus), tulehdusta ylläpitävät tekijät, (kuten biofilmien muodostus limakalvoille), ja tietyt systeemisairaudet, (kuten kystinen fibroosi, primääri mukosiliaarinen dyskinesia ja immuunipuutostilat)
- sivuonteloiden ostiomeataalista yksikköä (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1
  
  ) ahtauttavat rakenteelliset poikkeavuudet
- hengitysilman epäpuhtaudet «Stanley PJ, Wilson R, Greenstone MA ym. Effect of cigarette smoking on nasal mucociliary clearance and ciliary beat frequency. Thorax 1986;41:519-23 »5, «Bonham GS, Wilson RW. Children's health in families with cigarette smokers. Am J Public Health 1981;71:290-3 »6, «Zuskin E, Mustajbegovic J, Schachter EN ym. Respiratory findings in mail carriers. Int Arch Occup Environ Health 2000;73:136-43 »7, «Lin SY, Reh DD, Clipp S ym. Allergic rhinitis and secondhand tobacco smoke: a population-based study. Am J Rhinol Allergy 2011;25:e66-71 »8, «Brook I. Effects of exposure to smoking on the microbial flora of children and their parents. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2010;74:447-50 »9, «Brook I, Gober AE. Effect of smoking cessation on the microbial flora. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2007;133:135-8 »10, «Davis KS, Casey SE, Mulligan JK ym. Murine complement deficiency ameliorates acute cigarette smoke-induced nasal damage. Otolaryngol Head Neck Surg 2010;143:152-8 »11, «Tomassen P, Newson RB, Hoffmans R ym. Reliability of EP3OS symptom criteria and nasal endoscopy in the assessment of chronic rhinosinusitis--a GA² LEN study. Allergy 2011;66:556-61 »12:
  - Tupakansavulle altistuminen suurentaa lapsilla ylähengitystieinfektioiden riskiä. Aikuisilla sivuontelotulehdukset ovat vastaavasti yleisempiä tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Tupakoinnin vaikutuksesta sivunonteloleikkauksesta toipumiseen on ristiriitaisia tuloksia «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
  - Kosteusvaurioon tai homealtistukseen liittyvä sisäilman heikentyminen on haitta, johon liitetään paljon ylähengitystieoireita, mutta sen yhteyttä sivuontelotulehduksiin ei ole tutkimuksissa löytynyt «Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. Eur Respir J 1999;14:1363-7 »13, «Committee on Damp indoor spaces and health. Board of health promotion and Damp indoor spaces and health. Institute of medicine of the national academies. The National diseases prevention. Academies Pr»14.
- huono hammashygienia.
- mielenterveysongelmien, kuten masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden, on todettu altistavan äkillisille sivuontelotulehduksille. Niiden altistavan vaikutuksen mekanismi on kuitenkin tuntematon «Adams TB, Wharton CM, Quilter L ym. The association between mental health and acute infectious illness among a national sample of 18- to 24-year-old college students. J Am Coll Health 2008;56:657-63 »15.
Sivuontelotulehduksien ehkäisystä on hyvin vähän tutkittua tietoa. Sivuontelotulehduksia voidaan ehkäistä vähentämällä virusperäisiä hengitystieinfektioita käsihygienian parantamisen ja infektiotautien leviämistä koskevan yleisen valistuksen avulla «Jefferson T, Del Mar C, Dooley L ym. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006207 »16, «Pittet D, Allegranzi B, Sax H ym. Evidence-based model for hand transmission during patient care and the role of improved practices. Lancet Infect Dis 2006;6:641-52 »17.

Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka

Diagnostiikan periaatteet

Diagnostiikan tavoitteena on erityisesti havaita ja erottaa toisistaan bakteerien aiheuttamat, mikrobilääkitystä tai toimenpiteitä vaativat sivuontelotulehdukset.
Virusflunssassa ja äkillisessä bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksessa oireet ovat etenkin taudin alkuvaiheessa usein hyvin samankaltaisia. Vasta oireilun pitkittyessä on syytä epäillä sivuontelotulehdusta, joten oireilun kesto on tärkeä antibioottihoitoa harkitessa.
Myös oireiden tyyppi ja voimakkuus sekä potilaan yleisvointi ovat keskeisiä, kun harkitaan antibioottihoitoa.
Ultraäänitutkimuksesta ja laboratoriotutkimuksista voidaan saada lisäapua diagnostiikkaan, mutta niiden merkitys on toissijainen.
Radiologinen kuvantaminen on aiheellista vain voimakasoireisilla tai sellaisilla potilailla, joilla äkilliset sivuontelotulehdukset toistuvat tai epäillään komplikaatiota.

Oireet

Potilaalla voi esiintyä flunssan jälkeen erilaisia sivuontelo-oireita «Williams JW Jr, Simel DL. Does this patient have sinusitis? Diagnosing acute sinusitis by history and physical examination. JAMA 1993;270:1242-6 »18, «Williams JW Jr, Simel DL, Roberts L ym. Clinical evaluation for sinusitis. Making the diagnosis by history and physical examination. Ann Intern Med 1992;117:705-10 »19, «Axelsson A, Chidekel N. Symptomatology and bacteriology correlated to radiological findings in acute maxillary sinusitis. Acta Otolaryngol 1972;74:118-22 »20, joita ovat
- nenän värillinen erite
- nenän tukkoisuus
- hajuaistin huononeminen
- painon tunne ja arkuus poskien alueella
- hakkaava yskä, joka pahenee öisin.
Jos oireet ovat lievät tai kohtalaiset, on kyseessä flunssan jälkeinen sivuontelo-oireilu (ns. postviraalinen rinosinuiitti) «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
Äkilliseen bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen viittaavat «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1, «Chow AW, Benninger MS, Brook I ym. IDSA clinical practice guideline for acute bacterial rhinosinusitis in children and adults. Clin Infect Dis 2012;54:e72-e112 »21
- edellä mainittujen oireiden kestäminen vähintään 10 päivää, voimakkaiden oireiden kestäminen vähintään 3–4 päivää tai oireiden paheneminen lievemmän oireilujakson jälkeen (ns. double sickening)
- voimakas paikallinen kipu, joka voi olla voimakkaampi toisella puolella
- kuume (> 38 °C)
- suurentunut La tai CRP.

Kliininen tutkimus

Sivuontelotulehdusta epäiltäessä katsotaan nenään ja nieluun.
- Näkyvyys nenäontelon etu- ja keskiosaan saadaan otsalampulla ja nenäspekulalla. Nenän limakalvon sively adrenaliiniin kostutetulla pumpulilla parantaa näkyvyyttä «Pitkäranta A, Hytönen L. Pitkittynyt nuha. Duodecim 2006;122:827-31»22. Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite viittaat vahvasti poskiontelotulehdukseen (kuva «Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite»2
  
  ).
- Takarinoskopiassa nenänielussa tai nielun takaseinää pitkin valuva erite on samoin viite poskiontelotulehduksesta «Symptoms such as pain in bending, pain in teeth, unilateral pain, purulent nasal discharge, appear not to be prognostic factors for treatment effect of antibiotics in acute maxillary sinusitis. However, treatment effect is slightly better in patients with purulent nasal discharge (NNT=8 vs NNT=15 in general).»B.

Kuvantamistutkimukset

Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito

Oireenmukainen hoito riittää potilaille, joiden oireet, löydökset ja taudin kesto sopivat flunssaan.
Hoidon tavoitteena on helpottaa oireita parantamalla tulehdusta ja vähentämällä kudosturvotusta sekä palauttaa ontelon normaali limakalvotoiminta. Tällöin oireet helpottuvat ja mahdollisesti taudin pitkittymiseltä vältytään.
Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden oireita. Hoidetuista potilaista lähes 20 %:lla nämä lääkkeet kuitenkin aiheuttavat myös haittavaikutuksia «Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden yleisoireita. Kuitenkin lähes viidesosa hoidetuista potilaista saa näistä lääkkeistä myös haittavaikutuksia.»B.
Kun potilaan oireet ja löydökset viittaavat äkilliseen bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen (ks. kohdasta Oireet «»2), harkitaan antibioottihoitoa.
Antibioottihoidolla saavutetaan kliininen paraneminen eli oireiden ja löydösten häviäminen useammin kuin lumelääkehoidolla, mutta tutkimusten mukaan suurin osa potilaista paranisi myös ilman mikrobilääkettä «Antibiotics cause a small treatment effect in patients with uncomplicated acute sinusitis in a primary care, but 86 % of patients improve also with a placebo.»A. Tutkimustulosten soveltamista käytäntöön vaikeuttaa myös se, että kliinisistä tutkimuksista on usein suljettu pois potilaat, joilla on voimakkaat oireet, huono yleiskunto tai muu infektioalttiutta lisäävä perussairaus.
Ks. kaaviokuva «Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa»3

potilaan tutkimisesta ja hoidosta avohoidossa.

Kuva 3. Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa

Särkylääkkeet ja nenän tukkoisuusoiretta helpottavat valmisteet

Ylähengitystietulehduksen särkyoireita voidaan helpottaa tulehduskipulääkkeillä «Kim SY, Chang YJ, Cho HM ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006362 »50.
Nenän paikalliset ja systeemisesti käytettävät nenän tukkoisuutta vähentävät valmisteet eivät nopeuta sivuontelotulehduksen paranemista «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1. Ne voivat kuitenkin helpottaa särkyä ja paineen tunnetta sivuonteloissa sekä vähentää limaneritystä «Hytönen M, Suvilehto J, Seppänen M, Pirilä T, Numminen J. Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2011;39:2837-41»51.
Suolavesikostutuksen tai -huuhteluiden tehosta äkillisen sivuontelotulehduksen hoidossa ei ole tutkimusnäyttöä «Kassel JC, King D, Spurling GK. Saline nasal irrigation for acute upper respiratory tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006821 »52.

Antihistamiinit

Antihistamiineista on hyötyä limakalvoturvotuksen vähentämisessä allergista nuhaa sairastavilla.
Lyhytaikaisessa käytössä antihistamiinien ja sympatomimeettien yhdistelmälääkkeistä voi olla hyötyä limakalvoturvotuksen vähentämisessä ja oireiden helpottamisessa ylähengitystieinfektioissa «Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden yleisoireita. Kuitenkin lähes viidesosa hoidetuista potilaista saa näistä lääkkeistä myös haittavaikutuksia.»B.

Antibiootti

Amoksisilliini, V-penisilliini ja aikuisilla myös doksisykliini ovat sopivia ensivaiheen lääkkeitä (ks. taulukko «Mikrobilääkityksen suositellut annokset»1). Lääkekuurin suositeltava pituus on seitsemän päivää. Tämän pituista lääkitystä on yleisimmin käytetty äkillisen sivuontelotulehduksen hoitotutkimuksissa, mutta yksittäisiä raportteja on julkaistu myös lyhyemmistä antibioottikuureista «Williams JW Jr, Holleman DR Jr, Samsa GP ym. Randomized controlled trial of 3 vs 10 days of trimethoprim/sulfamethoxazole for acute maxillary sinusitis. JAMA 1995;273:1015-21 »53.
Jos ensisijaislääke ei ole tehonnut, harkitaan punktiota sinuseritteen viljelyä varten ja hoitoa patogeenien herkkyysmäärityksen mukaan. Toissijainen lääke on amoksisilliini-klavulaanihappo (ks. taulukko «Mikrobilääkityksen suositellut annokset»1). Penisilliini- tai doksisykliiniallergisille tai muissa tapauksissa voidaan harkita sulfa-trimetopriimia, toisen polven kefalosporiineja tai makrolideja. Uudet fluorokinolonit ja telitromysiini tulisi säästää reservilääkkeiksi esimerkiksi resistenttejä pneumokokkeja varten.
Vakavia komplikaatioita, kuten infektion leviämistä kallon sisään tai silmäkuoppaan, ei ole raportoitu yhdessäkään äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen hoitotutkimuksessa, joten lääkehoidon tehoa komplikaatioiden ehkäisemisessä ei ole voitu arvioida «de Ferranti SD, Ioannidis JP, Lau J ym. Are amoxycillin and folate inhibitors as effective as other antibiotics for acute sinusitis? A meta-analysis. BMJ 1998;317:632-7 »54. Vain yhdessä tutkimuksessa potilaita on seurattu pitempään, yhden vuoden ajan. Tänä aikana poskiontelotulehduksen uusiutuminen ja pitkittyminen olivat yhtä yleisiä amoksisilliinilla hoidetuilla kuin lumelääkkeellä hoidetuilla «van Buchem FL, Knottnerus JA, Schrijnemaekers VJ ym. Primary-care-based randomised placebo-controlled trial of antibiotic treatment in acute maxillary sinusitis. Lancet 1997;349:683-7 »55.
Jos potilaalla on voimakkaat oireet, huono yleiskunto tai muu infektioalttiutta lisäävä perussairaus, ennen antibioottihoitoa on hyvä ottaa bakteeriviljelynäyte poskiontelopunktiolla tai keskikäytävästä imulla tai vanunkuljettimella ja valita mikrobilääkitys viljelytuloksen ja herkkyysmäärityksen mukaan «Viljelynäytteen ottaminen sivuontelotulehduspotilaalla»1.

Taulukko 1. Mikrobilääkityksen suositellut annokset
	Annos
Lääke	Aikuiset	Lapset
Ensisijaiset
Amoksisilliini	500 mg x 3 tai 750 mg x 2–3	40–50 mg/kg/vrk jaettuna kahteen tai kolmeen annokseen
Penisilliini	1 milj. IU x 3 tai 1,5 milj. IU x 2–3	Ei yleensä lapsille
Doksisykliini	Alkuannos 150–200 mg, sen jälkeen 100–150 mg × 1	Ei alle 8-vuotiaille
Toissijaiset
Amoksisilliini-klavulaanihappo	750–875 mg x 2	40–50 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen
Näiden jälkeen voidaan harkita seuraavia (huomioi resistenssitilanne):
Sulfa-trimetopriimi	160/500 mg x 2	8 mg/kg/vrk trimetopriimia ja 25 mg/kg/vrk sulfadiatsiinia jaettuna kahteen annokseen
Ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinit, makrolidit (atsitromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini)	Ks. Pharmaca Fennica

Paikallinen kortikosteroidi

Nenään suihkutettavista kortikosteroideista on todettu olevan apua äkillisen sivuontelotulehduksen hoidossa «Intranasal corticosteroids as a monotherapy or adjunct therapy are effective in acute sinusitis.»A, «Nenään annosteltavat kortikosteroidit lievittävät oireita sekä yksin käytettynä että tukihoitona äkillisessä sivuontelotulehduksessa.»A.
Tutkimustulosten soveltamista kliiniseen käytäntöön on kuitenkin vaikeuttanut se, että voimakasoireista sivuontelotulehdusta sairastavat potilaat on usein jätetty tutkimuksissa pois.
Lieväoireiset potilaat näyttävät hyötyvän kortikosteroidista parhaiten «Williamson IG, Rumsby K, Benge S ym. Antibiotics and topical nasal steroid for treatment of acute maxillary sinusitis: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298:2487-96 »56. Suositeltu annos on sama kuin yliherkkyysnuhaa hoidettaessa «Hytönen M, Suvilehto J, Seppänen M, Pirilä T, Numminen J. Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2011;39:2837-41»51.

Poskiontelopunktio

Tutkimuksia poskiontelopunktion hyödystä on tehty hyvin vähän «von Sydow C, Axelsson A, Jensen C. Acute maxillary sinusitis--a comparison between 27 different treatment modes. Rhinology 1982;20:223-9 »57, «Axelsson A, Grebelius N, Jensen C ym. Treatment of acute maxillary sinusitis. IV. Ampicillin, cephradine and erythromycinestolate with and without irrigation. Acta Otolaryngol 1975;79:466-72 »58. Suomessa punktioita on kuitenkin tehty pitkään ja kliinisen kokemuksen perusteella niistä on hyötyä tietyissä potilasryhmissä.
- Poskiontelotulehduksessa punktio on aiheellinen, jos oireet ovat voimakkaita tai tauti pitkittyy asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta. Myös raskaudenaikaisessa poskiontelotulehduksessa kannattaa suosia punktiohoitoa.
Eritekertymän tilapäinen poisto onnistuu parhaiten poskiontelopunktion avulla ja samalla saadaan näyte bakteeriviljelyä varten. Poskiontelon punktio lievittää yleensä painesärkyä «Kern EB. Sinusitis. J Allerg Clin Immunol 1984;73:25-31; PMID: 6693664»59.
Poskiontelon huuhtelu- ja puudutustekniikka on selvitetty Duodecim-lehden vuoden 1998 teemanumerossa «Mikä on poskiontelotulehdus, miten se diagnosoidaan ja hoidetaan (18/1998)»5, «Suonpää J, Savolainen S. Mikä on poskiontelotulehdus, miten se diagnosoidaan ja hoidetaan. Duodecim 1998;114:1823-7 »60. Video on myös Terveysportin sivuilla «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=vid00106&p_haku=vid00106»3.
Puudutus ennen punktiota voidaan yhtä hyvin tehdä lidokaiini-prilokaiinivoiteen avulla kuin lidokaiinipumpulitikuilla. Voidepuudutus saattaa näistä olla potilaalle miellyttävämpi «EMLA cream instilled with a suction needle and syringe appears to produce similar anesthesia as lidocain-adrenaline solution and be better tolerated by patients.»B, «Joki-Erkkilä VP, Penttilä M, Kääriäinen J, Rautiainen M. Local anesthesia with EMLA cream for maxillary sinus puncture. Ann Otol Rhinol Laryngol 2002;111:80-2 »61.
Jos ontelosta on saatu eritettä, aloitetaan eritteen bakteeriviljelyn ja resistenssimäärityksen perusteella mikrobilääkitys.

Otsaontelotulehdus

Otsaontelotulehdus todetaan tavallisesti poskiontelotulehduksen yhteydessä, mutta tulehdus voi esiintyä myös yksin otsaonteloissa «Ruoppi P, Seppä J, Nuutinen J. Acute frontal sinusitis: etiological factors and treatment outcome. Acta Otolaryngol 1993;113:201-5 »62, «Antila J. Acute frontal sinusitis in adults. Väitöskirja Turun yliopisto 1999»63.
Bakteerikanta on sama kuin poskiontelotulehduksissa.
Äkillisen otsaontelotulehduksen oireena on aiemmin mainittujen sivuontelotulehdusoireiden lisäksi kipu otsaontelon kohdalla.
Silmäluomen tai otsan turvotus viittaavat komplikaatioon. Potilas tulisi tällöin lähettää päivystyspotilaana erikoislääkärille «Suonpää J, Aitasalo K. Otsaontelotulehduksen hoidot. Suomen Lääkäril 1996;33:3477-80»64, «Sipilä J, Suonpää J, Wide K ym. Prediction of the clinical outcome of acute frontal sinusitis with ventilation measurement of the nasofrontal duct after trephination: a long-term follow-up study. Lary»65.
Jos kipu on voimakasta, tilannetta tulee tarvittaessa selvittää radiologisilla tutkimuksilla (sivuonteloröntgenkuva ap-projektioineen, TT tai KK-TT) «Suonpää J, Revonta M. Diagnosis of frontal sinusitis: one-dimensional ultrasonography versus radiography. J Laryngol Otol 1989;103:765-7 »66.
Antibioottihoidon tukihoitona voidaan käyttää paikallissteroidihoitoa nenän yläosaan esimerkiksi tippoina ja kortikosteroidia (esim. prednisoloni) suun kautta.
Jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon «Suonpää J, Aitasalo K. Otsaontelotulehduksen hoidot. Suomen Lääkäril 1996;33:3477-80»64, «Sipilä J, Suonpää J, Wide K ym. Prediction of the clinical outcome of acute frontal sinusitis with ventilation measurement of the nasofrontal duct after trephination: a long-term follow-up study. Lary»65.

Lasten sivuontelotulehdus

Periaatteet

Tämä suositus koskee yli 1-vuotiaita muuten terveitä lapsia. Jos äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta epäillään alle 1-vuotiaalla tai lapsella, jolla on vaikea perussairaus (esim. immuunivajaus) tai immunosuppressiivinen lääkitys, hänet ohjataan suoraan erikoislääkärin hoitoon.
Lapsilla eritettä on flunssan aikana nenäkäytävän lisäksi lähes aina sivuonteloissa (ns. rinosinuiitti), eikä se vaadi antibioottihoitoa.
Äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta on syytä epäillä, jos lapsella esiintyy märkäistä nuhaa, yskää ja poski- tai päänsärkyä vielä 10 päivän kuluttua hengitystieinfektion alkamisesta «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
Hoito valitaan pitkälti oireiden perusteella.
Sivuontelotulehdus johtaa lapsilla aikuisia useammin komplikaatioihin. Lapsi, jolla esiintyy silmäluomen tai posken turvotusta ylähengitystieinfektion yhteydessä, on lähetettävä viipymättä päivystyspotilaana erikoislääkärin hoitoon.

Diagnostiikka

Äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta on syytä epäillä, jos
- lapsella esiintyy märkäistä nuhaa, poski- tai päänsärkyä, kuumetta tai yskää ja
- flunssan alkamisen jälkeen oireet ovat kestäneet samanlaisina yli 10 päivää tai pahenevat 5 päivän kuluttua tai jos ne ensin helpottavat, mutta sitten palaavat voimakkaina «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
Lasten sivuontelotulehduksen diagnostiikka perustuu kliiniseen taudinkuvaan. Flunssan aikaiset muutokset sivuonteloiden kuvantamislöydöksissä ovat tavallisia, eikä nuhan aikaista kuvantamista tarvita «Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Paranasal sinus findings in children during respiratory infection evaluated with magnetic resonance imaging. Pediatrics 2003;111:e586-9 »24. Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa tulee lapsilla yleensä pidättäytyä sädediagnostisista tutkimuksista.
Sivuonteloiden kaikututkimusta voidaan harkita vasta yli 7–8 -vuotiailla «McAlister WH, Parker BR, Kushner DC ym. Sinusitis in the pediatric population. American College of Radiology. ACR Appropriateness Criteria. Radiology 2000;215 Suppl:811-8 »67, «Kronemer KA, McAlister WH. Sinusitis and its imaging in the pediatric population. Pediatr Radiol 1997;27:837-46 »68, «McAlister WH, Kronemer K. Imaging of sinusitis in children. Pediatr Infect Dis J 1999;18:1019-20 »69.
Tulehduksen erotusdiagnostiikassa on muistettava, että vierasesine nenäkäytävässä voi aiheuttaa toispuoleisen märkäisen erityksen.

Hoito

Lapsen äkillinen flunssa paranee ilman mikrobilääkitystä «Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Cefuroxime axetil versus placebo for children with acute respiratory infection and imaging evidence of sinusitis: a randomized, controlled trial. Acta Paediatr 2005;9»70.
Lapset, joilla ym. rinosinuiitin oireet jatkuvat samanlaisina >10 päivää, pahenevat 5 päivää oireiden alusta tai ovat vaikeita hyötyvät antibiooteista «Wald ER, Chiponis D, Ledesma-Medina J. Comparative effectiveness of amoxicillin and amoxicillin-clavulanate potassium in acute paranasal sinus infections in children: a double-blind, placebo-controlle»71, «Wald ER, Nash D, Eickhoff J. Effectiveness of amoxicillin/clavulanate potassium in the treatment of acute bacterial sinusitis in children. Pediatrics 2009;124:9-15 »72, «Mikrobilääkehoito saattaa olla tehokas lasten sivuontelotulehduksen hoidossa.»C.
Ensisijainen antibiootti on amoksisilliini (ks. taulukko «Mikrobilääkityksen suositellut annokset»1) «Mikrobilääkehoito saattaa olla tehokas lasten sivuontelotulehduksen hoidossa.»C.
Tulehduksen pitkittyessä antibiootin valintaa voi tukea nenäeritteen viljelyn tulos «Kristo A, Uhari M, Kontiokari T ym. Nasal middle meatal specimen bacteriology as a predictor of the course of acute respiratory infection in children. Pediatr Infect Dis J 2006;25:108-12 »73.
Tukihoitojen hyödystä lasten sivuontelotulehduksen hoidossa ei ole näyttöä «Shaikh N, Wald ER, Pi M. Decongestants, antihistamines and nasal irrigation for acute sinusitis in children. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007909 »74.
- Oireenmukaista hoitoa, kuten nenän limakalvoturvotusta vähentäviä lääkkeitä, voidaan käyttää tilapäisesti.
- Nenän suolavesihuuhtelu voi helpottaa rinosinuiitin oireita ja on pienilläkin lapsilla hyvin siedetty «Wei JL, Sykes KJ, Johnson P ym. Safety and efficacy of once-daily nasal irrigation for the treatment of pediatric chronic rhinosinusitis. Laryngoscope 2011;121:1989-2000 »75, «Jeffe JS, Bhushan B, Schroeder JW Jr. Nasal saline irrigation in children: a study of compliance and tolerance. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2012;76:409-13 »76. Lasten pitkittyneen sivuontelotulehduksen hoidossa suolavesihuuhtelun hyödystä ei ole näyttöä «Nasal irrigations are probably not helpful in the treatment of rhinosinusitis in children.»C.
Alle 12-vuotiaiden punktiohoito kuuluu yleensä erikoislääkärille.
Toistuvissa sivuontelotulehduksissa tai tulehduksen pitkittyessä voidaan harkita kitarisaleikkausta, jonka yhteydessä tarvittaessa ontelot huuhdellaan ja otetaan bakteerinäyte resistenssimääritystä varten «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1, «Ramadan HH. Surgical management of chronic sinusitis in children. Laryngoscope 2004;114:2103-9 »77, «Lieser JD, Derkay CS. Pediatric sinusitis: when do we operate? Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2005;13:60-6 »78, «Brietzke SE, Brigger MT. Adenoidectomy outcomes in pediatric rhinosinusitis: a meta-analysis. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2008;72:1541-5 »79.

Komplikaatiot

Äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen vakavat komplikaatiot ovat lapsilla harvinaisia, mutta niiden mahdollisuus on pidettävä mielessä, koska ne voivat kehittyä nopeasti ja vaatia välitöntä sairaalahoitoa «Pitkäranta A, Atula T, Hytönen M. Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot. Duodecim 1999;115:1306-10 »80.
Komplikaatioita ovat silmäluomen turvotus (preseptaalinen selluliitti) ja silmäkuopan selluliitti tai märkäpesäke (kuva «Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa»4

). Silmäkuopan komplikaatio voi olla näköä uhkaava ja vaatia päivystysleikkaushoitoa. Kallonsisäisiä komplikaatioita ovat epiduraali- ja subduraaliabsessi sekä sinus cavernosuksen tai sagittaliksen tromboosi.
Vakavan komplikaation mahdollisuuteen viittaavia oireita ovat nuhaisen lapsen toispuoleinen luomiturvotus, voimakas päänsärky, otsan alueen turvotus ja arkuus ja heikentynyt yleistila.

Usein toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus

Pitkittynyt sivuontelotulehdus jaetaan karkeasti kahteen eri muotoon: nenäpolyypillisiin ja -polyypittomiin.
Jos äkilliset bakteerien aiheuttamat poskiontelotulehdukset toistuvat, äkillisen tulehduksen diagnoosi tulee varmistaa kuvantamistutkimuksilla tai poskiontelopunktiolla ennen potilaan lähettämistä erikoislääkärille.
Potilas lähetetään erikoislääkärille, jos tulehduksia on vähintään 3–4 kertaa vuodessa tai oireilu jatkuu yli 3 kuukautta.
Jos oireilu on selvästi toispuoleista tai potilaalla esiintyy nenäverenvuotoa, karstoittumista, pahaa hajua, kasvojen turvotusta tai näköoireita, jatkotutkimukset tulee tehdä kiireellisesti.
TT- tai KK-TT-kuvaus on tarpeen, kun suunnitellaan leikkaushoitoa. TT- ja magneettikuvauksella saadaan tarvittaessa lisätietoa sieni-infektion tai tuumoreiden diagnostiikassa.

Etiologia

Pitkittyneessä sivuontelotulehduksessa todetaan usein sivuonteloiden ja nenäkäytävien eosinofiilinen inflammaatio, joka oireilee jatkuvasti «Kaliner M, Kennedy DW. Management of Sinusitis: Current Clinical Strategies in Sinusitis. Disease Management Guide 2000:101-32»81.
Tulehdusta ylläpitäviksi tekijöiksi on arveltu bakteereita, bakteerien muodostamia biofilmejä, sieniä, viruksia, allergiaa ja ympäristötoksiineja.
Äkillisen sivuontelotulehduksen bakteerikantojen lisäksi esiintyy stafylokokkeja sekä gramnegatiivisia ja anaerobisia bakteereja «Melén I. Chronic sinusitis: clinical and pathophysiological aspects. Acta Otolaryngol Suppl 1994;515:45-8 »82.
Leikattujen potilaiden poskionteloeritteen viljelyssä löydetään useammin Pseudomonas aeruginosaa ja gramnegatiivisia aerobisia bakteereja, mutta vähemmän anaerobeja kuin leikkaamattomilla potilailla. Myös beetalaktamaasia tuottavat bakteerikannat ovat leikatuissa onteloissa yleisiä «Brook I, Frazier EH. Correlation between microbiology and previous sinus surgery in patients with chronic maxillary sinusitis. Ann Otol Rhinol Laryngol 2001;110:148-51 »83, «Bhattacharyya N, Kepnes LJ. The microbiology of recurrent rhinosinusitis after endoscopic sinus surgery. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:1117-20 »84.
Pienellä osalla potilaista sivuontelotulehduksen aiheuttajana voi olla sieni-infektio, mutta niiden osuus ei nykytiedon valossa ole merkittävä. Sieni-infektio on usein toispuoleinen, ja sitä epäiltäessä potilas pitää lähettää erikoissairaanhoitoon tutkittavaksi.

Hoito

Nenän suolavesihuuhtelusta (esim. nenäkannu) saattaa olla hyötyä pitkittyneen sivuontelotulehduksen oireiden hoidossa «Nasal saline irrigation may relief symptoms in chronic rhinosinusitis.»C, «Suolavesinenähuuhtelut saattavat vähentää oireita pitkittyneen sinuiitin hoidossa.»C.
Konservatiivinen hoito on pitkittyneen sivuontelotulehduksen ensisijainen hoito. Hoito perustuu säännöllisesti suoritettuihin suolavesihuuhteluihin ja paikallisen nenästeroidin käyttöön. Paikallista kortikosteroidia voidaan oireiden ja löydösten perusteella käyttää jatkuvana lääkityksenä tai parin viikon jaksoista parin kuukauden jaksoihin oirekausina. Oireiden lisääntyessä suositellaan bakteeriviljelyä märkäisestä nenäeritteestä ja kohdennettua antibioottihoitoa «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
Altistavat tekijät (esim. tupakointi ja allergiat) on selvitettävä ja hoidettava mahdollisuuksien mukaan ennen leikkaushoidon harkitsemista.
Leikkaushoitoa suositellaan hankalissa, pitkäaikaisissa tai usein toistuvissa sivuontelotulehduksissa, kun muilla hoidoilla ei ole päästy tyydyttävään tulokseen «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
Onnistunut leikkaushoito takaa useimmiten eritteen aktiivisen poistumisen sivuonteloista avoimen luonnollisen ulosvirtauskanavan kautta.
Suurelle osalle potilaista jää taudin perusluonteen vuoksi pysyviä sivuontelotulehdusoireita leikkauksen jälkeenkin, jolloin tarvitaan säännöllistä konservatiivista hoitoa «Richtsmeier WJ. Top 10 reasons for endoscopic maxillary sinus surgery failure. Laryngoscope 2001;111:1952-6 »85, «Ramadan HH. Surgical causes of failure in endoscopic sinus surgery. Laryngoscope 1999;109:27-9 »86.

Erityisongelmat

Hammasperäinen poskiontelotulehdus

Poskiontelotulehdus voi syntyä myös hammasperäisen tulehduksen seurauksena.
Tyypillisessä tapauksessa infektio on pitkittynyt ja toispuoleinen, erite on pahanhajuista ja bakteeriviljelyssä esiintyy anaerobeja. Infektion aiheuttanut hammas voi olla myös oireeton. Punktio on suositeltava bakteerietiologian selvitystä ja ontelon tuuletusta varten.
Pitkittyneissä tulehduksissa hammasetiologia on yleisempi (noin 10 % tapauksista) «Melén I. Chronic sinusitis: clinical and pathophysiological aspects. Acta Otolaryngol Suppl 1994;515:45-8 »82. Jos äkillisen poskiontelotulehduksen syyksi epäillään hammastulehdusta, aloitetaan anaerobit huomioon ottaen mikrobilääkitys, suositellaan ortopantomografiaa ja potilas ohjataan hammaslääkärin hoitoon.

Astman tai nenän polypoosin pahenemiseen liittyvä poskiontelotulehdus

Sivuontelotulehdus pahentaa astmaoireita, joten tulehduksen hoidossa kannattaa olla aktiivinen.
Potilaille, joilla on nenässä polyyppeja, annetaan nenään tiputettavia tai suihkutettavia kortikosteroideja ja joskus myös systeemisiä kortikosteroideja «Vento S, Virkkula P. [Nasal polyposis]. Duodecim 2012;128:219-24 »87.

Raskaus ja sivuontelotulehdus

Raskauden aikana elimistössä esiintyy turvotusta. Tällöin myös nenän limakalvoturvotus on yleistä ja se voi tukkia sivuonteloiden ostiumit nenäonteloon. Tällöin sivuontelotulehduksen riski kasvaa ja infektiot voivat olla tavallista hankalampioireisia «Roberts S, Hollier LM, Sheffield J ym. Cost-effectiveness of universal influenza vaccination in a pregnant population. Obstet Gynecol 2006;107:1323-9 »88, «Incaudo GA. Diagnosis and treatment of allergic rhinitis and sinusitis during pregnancy and lactation. Clin Rev Allergy Immunol 2004;27:159-77 »89.
Raskaana olevan potilaan sivuontelotulehdus hoidetaan samalla tavoin kuin muiden potilaiden tulehdukset, mutta ottaen huomioon lääkityksen sopivuus raskauden aikana.

Leikatun poskiontelon äkilliset tulehdukset

Poskionteloiden tähystysleikkauksessa (FESS) avataan poskiontelon luonnolliseen tyhjenemisaukkoon eli ostiumiin johtava infundibulumin kanava ja joskus myös suurennetaan ostiumia (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1

).
Leikatussa ontelossa esiintyy usein vähäistä nestekertymää «Räsänen L, Kuusisto P, Penttilä M ym. Comparison of immunologic tests in the diagnosis of occupational asthma and rhinitis. Allergy 1994;49:342-7 »90. Jos potilaalla on äkillisen poskiontelotulehduksen oireita, FESS-leikkauksessa olleilla ontelo voidaan huuhdella lavaatiokärjellä keskikuorikon alta tai vaihtoehtoisesti punktoida normaaliin tapaan alakuorikon alta. Terveysportin internetsivuilla on video lavaatiosta «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=vid00105&p_haku=vid00105»4.
Lääkehoito ei poikkea edellä esitetystä.
Jos potilaalle on tehty poskiontelon radikaalileikkaus (Caldwell–Luc), hänellä on alakuorikon alla aukko (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1

), jonka kautta erite voidaan huuhdella tylpällä lavaatiokärjellä.
Caldwell-Lucin leikkauksella leikattu poskiontelo on tavallisessa NSO-kuvassa varjostunut, joten kuvasta ei ole hyötyä.

Seuranta

Äkillisissä sivuontelotulehduksissa seuranta ei ole tarpeen, jos oireet häviävät.
Seurannan tavoitteena on löytää potilaat, joilla tauti pitkittyy tai uusii toistuvasti. Seurantakäyntien määrään ja paikkaan vaikuttaa potilaiden oireiden voimakkuus.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä

Sivuontelotulehdus-suosituksen historiatiedot «Sivuontelotulehdus, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»2

Puheenjohtaja

Maija Hytönen, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

Jäsenet

Johanna Nokso-Koivisto, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

Pentti Huovinen, professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Turun yliopisto, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia ja THL:n terveyden suojelun toimiala

Eero Ilkko, dosentti, hallinnollinen osastonylilääkäri; OYS:n kuvantamisen vastuualue

Jukkapekka Jousimaa, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, päätoimittaja; Lääkärin Tietokannat, Kustannus Oy Duodecim

Juho Kivistö, LT, lastentautien erikoislääkäri, Käypä hoito –toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Matti Korppi, professori, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri; TAYS:n lastenklinikka

Helena Liira, LT, ylilääkäri; Työterveyslaitos, Helsinki

Antti Malmivaara, dosentti, ylilääkäri; THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Jura Numminen, LT, apulaisylilääkäri; TAYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö, suu- ja korvasairauksien vastuualue

Tapio Pirilä, dosentti, ylilääkäri, tulosyksikön johtaja; LKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö

Sidonnaisuudet

Pentti Huovinen: Luentopalkkio (Lääkäriasema Pulssi, Professio Finland, VWR Finland, Vakuutusyhtiö Tapiola), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim, WSOY), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Turun yliopisto / Pfizer Oy)

Maija Hytönen: Luentopalkkio (GlaxoSmithKline, MSD, Meda, Mehiläinen)

Eero Ilkko: Ei sidonnaisuuksia

Juho Kivistö: Luentopalkkio (Terveystalo)

Matti Korppi: Ei sidonnaisuuksia

Helena Liira: Asiantuntijapalkkio (Pfizer), Luentopalkkio (Pfizer)

Antti Malmivaara: Ei sidonnaisuuksia

Johanna Nokso-Koivisto: Ei sidonnaisuuksia

Jura Numminen: Ei sidonnaisuuksia

Tapio Pirilä: Luentopalkkio (Shering-Plough, MSD, GSK, UCB)

Kirjallisuusviite

Sivuontelotulehdus (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 «PMID: 22764607»PubMed
Nuutinen J (toim.). Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet. Korvatieto Oy, Helsinki 2011
Berg O, Carenfelt C, Rystedt G ym. Occurrence of asymptomatic sinusitis in common cold and other acute ENT-infections. Rhinology 1986;24:223-5 «PMID: 3775189»PubMed
Gwaltney JM Jr. Acute community-acquired sinusitis. Clin Infect Dis 1996;23:1209-23; quiz 1224-5 «PMID: 8953061»PubMed
Stanley PJ, Wilson R, Greenstone MA ym. Effect of cigarette smoking on nasal mucociliary clearance and ciliary beat frequency. Thorax 1986;41:519-23 «PMID: 3787531»PubMed
Bonham GS, Wilson RW. Children's health in families with cigarette smokers. Am J Public Health 1981;71:290-3 «PMID: 7468862»PubMed
Zuskin E, Mustajbegovic J, Schachter EN ym. Respiratory findings in mail carriers. Int Arch Occup Environ Health 2000;73:136-43 «PMID: 10741512»PubMed
Lin SY, Reh DD, Clipp S ym. Allergic rhinitis and secondhand tobacco smoke: a population-based study. Am J Rhinol Allergy 2011;25:e66-71 «PMID: 21679502»PubMed
Brook I. Effects of exposure to smoking on the microbial flora of children and their parents. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2010;74:447-50 «PMID: 20129680»PubMed
Brook I, Gober AE. Effect of smoking cessation on the microbial flora. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2007;133:135-8 «PMID: 17309981»PubMed
Davis KS, Casey SE, Mulligan JK ym. Murine complement deficiency ameliorates acute cigarette smoke-induced nasal damage. Otolaryngol Head Neck Surg 2010;143:152-8 «PMID: 20620635»PubMed
Tomassen P, Newson RB, Hoffmans R ym. Reliability of EP3OS symptom criteria and nasal endoscopy in the assessment of chronic rhinosinusitis--a GA² LEN study. Allergy 2011;66:556-61 «PMID: 21083566»PubMed
Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. Eur Respir J 1999;14:1363-7 «PMID: 10624768»PubMed
Committee on Damp indoor spaces and health. Board of health promotion and Damp indoor spaces and health. Institute of medicine of the national academies. The National diseases prevention. Academies Press. Washington D.C. 2004
Adams TB, Wharton CM, Quilter L ym. The association between mental health and acute infectious illness among a national sample of 18- to 24-year-old college students. J Am Coll Health 2008;56:657-63 «PMID: 18477521»PubMed
Jefferson T, Del Mar C, Dooley L ym. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006207 «PMID: 20091588»PubMed
Pittet D, Allegranzi B, Sax H ym. Evidence-based model for hand transmission during patient care and the role of improved practices. Lancet Infect Dis 2006;6:641-52 «PMID: 17008173»PubMed
Williams JW Jr, Simel DL. Does this patient have sinusitis? Diagnosing acute sinusitis by history and physical examination. JAMA 1993;270:1242-6 «PMID: 8355389»PubMed
Williams JW Jr, Simel DL, Roberts L ym. Clinical evaluation for sinusitis. Making the diagnosis by history and physical examination. Ann Intern Med 1992;117:705-10 «PMID: 1416571»PubMed
Axelsson A, Chidekel N. Symptomatology and bacteriology correlated to radiological findings in acute maxillary sinusitis. Acta Otolaryngol 1972;74:118-22 «PMID: 4403519»PubMed
Chow AW, Benninger MS, Brook I ym. IDSA clinical practice guideline for acute bacterial rhinosinusitis in children and adults. Clin Infect Dis 2012;54:e72-e112 «PMID: 22438350»PubMed
Pitkäranta A, Hytönen L. Pitkittynyt nuha. Duodecim 2006;122:827-31
Cooke LD, Hadley DM. MRI of the paranasal sinuses: incidental abnormalities and their relationship to symptoms. J Laryngol Otol 1991;105:278-81 «PMID: 2026940»PubMed
Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Paranasal sinus findings in children during respiratory infection evaluated with magnetic resonance imaging. Pediatrics 2003;111:e586-9 «PMID: 12728114»PubMed
Vento S, Ertama LO, Hytönen ML, Malmberg CHO. A-mode ultrasound in the diagnosis os chronic polypous sinusitis. Acta Otolaryngol (Stockh). 1999; 119: 916-920
Varonen H, Savolainen S, Kunnamo I ym. Acute rhinosinusitis in primary care: a comparison of symptoms, signs, ultrasound, and radiography. Rhinology 2003;41:37-43 «PMID: 12677739»PubMed
Esposito S, Bosis S, Bellasio M ym. From clinical practice to guidelines: how to recognize rhinosinusitis in children. Pediatr Allergy Immunol 2007;18 Suppl 18:53-5 «PMID: 17767610»PubMed
Fokkens W, Lund V, Mullol J ym. EP3OS 2007: European position paper on rhinosinusitis and nasal polyps 2007. A summary for otorhinolaryngologists. Rhinology 2007;45:97-101 «PMID: 17708455»PubMed
Pearlman AN, Conley DB. Review of current guidelines related to the diagnosis and treatment of rhinosinusitis. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2008;16:226-30 «PMID: 18475076»PubMed
Rosenfeld RM, Andes D, Bhattacharyya N ym. Clinical practice guideline: adult sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;137:S1-31 «PMID: 17761281»PubMed
Rosenfeld RM. Clinical practice guideline on adult sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;137:365-77 «PMID: 17765760»PubMed
Thomas M, Yawn BP, Price D ym. EPOS Primary Care Guidelines: European Position Paper on the Primary Care Diagnosis and Management of Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2007 - a summary. Prim Care Respir J 2008;17:79-89 «PMID: 18438594»PubMed
Leo G, Triulzi F, Consonni D ym. Reappraising the role of radiography in the diagnosis of chronic rhinosinusitis. Rhinology 2009;47:271-4 «PMID: 19839249»PubMed
De Sutter A, Spee R, Peersman W ym. Study on the reproducibility of the Waters' views of the maxillary sinuses. Rhinology 2005;43:55-60 «PMID: 15844503»PubMed
Williams JW Jr, Roberts L Jr, Distell B ym. Diagnosing sinusitis by X-ray: is a single Waters view adequate? J Gen Intern Med 1992;7:481-5 «PMID: 1403202»PubMed
Timmenga N, Stegenga B, Raghoebar G ym. The value of Waters' projection for assessing maxillary sinus inflammatory disease. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:103-9 «PMID: 11805785»PubMed
Konen E, Faibel M, Kleinbaum Y ym. The value of the occipitomental (Waters') view in diagnosis of sinusitis: a comparative study with computed tomography. Clin Radiol 2000;55:856-60 «PMID: 11069741»PubMed
Hansen JG, Schmidt H, Rosborg J ym. Predicting acute maxillary sinusitis in a general practice population. BMJ 1995;311:233-6 «PMID: 7627042»PubMed
Lindbaek M, Hjortdahl P, Johnsen UL. Use of symptoms, signs, and blood tests to diagnose acute sinus infections in primary care: comparison with computed tomography. Fam Med 1996;28:183-8 «PMID: 8900550»PubMed
Savolainen S, Jousimies-Somer H, Karjalainen J ym. Do simple laboratory tests help in etiologic diagnosis in acute maxillary sinusitis? Acta Otolaryngol Suppl 1997;529:144-7 «PMID: 9288295»PubMed
Low DE, Desrosiers M, McSherry J ym. A practical guide for the diagnosis and treatment of acute sinusitis. CMAJ 1997;156 Suppl 6:S1-14 «PMID: 9347786»PubMed
Evans FO Jr, Sydnor JB, Moore WE ym. Sinusitis of the maxillary antrum. N Engl J Med 1975;293:735-9 «PMID: 169466»PubMed
Gwaltney JM Jr, Scheld WM, Sande MA ym. The microbial etiology and antimicrobial therapy of adults with acute community-acquired sinusitis: a fifteen-year experience at the University of Virginia and review of other selected studies. J Allergy Clin Immunol 1992;90:457-61; discussion 462 «PMID: 1527337»PubMed
Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Bacteriological findings of acute maxillary sinusitis in young adults. J Clin Microbiol 1988;26:1919-25 «PMID: 3182986»PubMed
Wald ER. Microbiology of acute and chronic sinusitis in children. J Allergy Clin Immunol 1992;90:452-6 «PMID: 1527336»PubMed
Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Macroscopic purulence, leukocyte counts, and bacterial morphotypes in relation to culture findings for sinus secretions in acute maxillary sinusitis. J Clin Microbiol 1988;26:1926-33 «PMID: 3182987»PubMed
Savolainen S, Ylikoski J, Jousimes-Somer H. Predictive value of nasal bacterial culture for etiological agents in acute maxillary sinusitis. Rhinology 1987;25:49-55 «PMID: 3554464»PubMed
Pitkäranta A, Arruda E, Malmberg H ym. Detection of rhinovirus in sinus brushings of patients with acute community-acquired sinusitis by reverse transcription-PCR. J Clin Microbiol 1997;35:1791-3 «PMID: 9196195»PubMed
Savolainen S, Ylikoski J, Jousimies-Somer H. Differential diagnosis of purulent and non-purulent acute maxillary sinusitis in young adults. Rhinology 1989;27:53-61 «PMID: 2787046»PubMed
Kim SY, Chang YJ, Cho HM ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006362 «PMID: 19588387»PubMed
Hytönen M, Suvilehto J, Seppänen M, Pirilä T, Numminen J. Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2011;39:2837-41
Kassel JC, King D, Spurling GK. Saline nasal irrigation for acute upper respiratory tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006821 «PMID: 20238351»PubMed
Williams JW Jr, Holleman DR Jr, Samsa GP ym. Randomized controlled trial of 3 vs 10 days of trimethoprim/sulfamethoxazole for acute maxillary sinusitis. JAMA 1995;273:1015-21 «PMID: 7897784»PubMed
de Ferranti SD, Ioannidis JP, Lau J ym. Are amoxycillin and folate inhibitors as effective as other antibiotics for acute sinusitis? A meta-analysis. BMJ 1998;317:632-7 «PMID: 9727991»PubMed
van Buchem FL, Knottnerus JA, Schrijnemaekers VJ ym. Primary-care-based randomised placebo-controlled trial of antibiotic treatment in acute maxillary sinusitis. Lancet 1997;349:683-7 «PMID: 9078199»PubMed
Williamson IG, Rumsby K, Benge S ym. Antibiotics and topical nasal steroid for treatment of acute maxillary sinusitis: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298:2487-96 «PMID: 18056902»PubMed
von Sydow C, Axelsson A, Jensen C. Acute maxillary sinusitis--a comparison between 27 different treatment modes. Rhinology 1982;20:223-9 «PMID: 6187058»PubMed
Axelsson A, Grebelius N, Jensen C ym. Treatment of acute maxillary sinusitis. IV. Ampicillin, cephradine and erythromycinestolate with and without irrigation. Acta Otolaryngol 1975;79:466-72 «PMID: 1155056»PubMed
Kern EB. Sinusitis. J Allerg Clin Immunol 1984;73:25-31; PMID: 6693664
Suonpää J, Savolainen S. Mikä on poskiontelotulehdus, miten se diagnosoidaan ja hoidetaan. Duodecim 1998;114:1823-7 «PMID: 11717764»PubMed
Joki-Erkkilä VP, Penttilä M, Kääriäinen J, Rautiainen M. Local anesthesia with EMLA cream for maxillary sinus puncture. Ann Otol Rhinol Laryngol 2002;111:80-2 «PMID: 11800375»PubMed
Ruoppi P, Seppä J, Nuutinen J. Acute frontal sinusitis: etiological factors and treatment outcome. Acta Otolaryngol 1993;113:201-5 «PMID: 8475737»PubMed
Antila J. Acute frontal sinusitis in adults. Väitöskirja Turun yliopisto 1999
Suonpää J, Aitasalo K. Otsaontelotulehduksen hoidot. Suomen Lääkäril 1996;33:3477-80
Sipilä J, Suonpää J, Wide K ym. Prediction of the clinical outcome of acute frontal sinusitis with ventilation measurement of the nasofrontal duct after trephination: a long-term follow-up study. Laryngoscope 1996;106:292-5 «PMID: 8614191»PubMed
Suonpää J, Revonta M. Diagnosis of frontal sinusitis: one-dimensional ultrasonography versus radiography. J Laryngol Otol 1989;103:765-7 «PMID: 2671221»PubMed
McAlister WH, Parker BR, Kushner DC ym. Sinusitis in the pediatric population. American College of Radiology. ACR Appropriateness Criteria. Radiology 2000;215 Suppl:811-8 «PMID: 11037504»PubMed
Kronemer KA, McAlister WH. Sinusitis and its imaging in the pediatric population. Pediatr Radiol 1997;27:837-46 «PMID: 9361040»PubMed
McAlister WH, Kronemer K. Imaging of sinusitis in children. Pediatr Infect Dis J 1999;18:1019-20 «PMID: 10571442»PubMed
Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Cefuroxime axetil versus placebo for children with acute respiratory infection and imaging evidence of sinusitis: a randomized, controlled trial. Acta Paediatr 2005;94:1208-13 «PMID: 16278986»PubMed
Wald ER, Chiponis D, Ledesma-Medina J. Comparative effectiveness of amoxicillin and amoxicillin-clavulanate potassium in acute paranasal sinus infections in children: a double-blind, placebo-controlled trial. Pediatrics 1986;77:795-800 «PMID: 3520469»PubMed
Wald ER, Nash D, Eickhoff J. Effectiveness of amoxicillin/clavulanate potassium in the treatment of acute bacterial sinusitis in children. Pediatrics 2009;124:9-15 «PMID: 19564277»PubMed
Kristo A, Uhari M, Kontiokari T ym. Nasal middle meatal specimen bacteriology as a predictor of the course of acute respiratory infection in children. Pediatr Infect Dis J 2006;25:108-12 «PMID: 16462285»PubMed
Shaikh N, Wald ER, Pi M. Decongestants, antihistamines and nasal irrigation for acute sinusitis in children. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007909 «PMID: 21154389»PubMed
Wei JL, Sykes KJ, Johnson P ym. Safety and efficacy of once-daily nasal irrigation for the treatment of pediatric chronic rhinosinusitis. Laryngoscope 2011;121:1989-2000 «PMID: 22024856»PubMed
Jeffe JS, Bhushan B, Schroeder JW Jr. Nasal saline irrigation in children: a study of compliance and tolerance. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2012;76:409-13 «PMID: 22266167»PubMed
Ramadan HH. Surgical management of chronic sinusitis in children. Laryngoscope 2004;114:2103-9 «PMID: 15564828»PubMed
Lieser JD, Derkay CS. Pediatric sinusitis: when do we operate? Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2005;13:60-6 «PMID: 15654218»PubMed
Brietzke SE, Brigger MT. Adenoidectomy outcomes in pediatric rhinosinusitis: a meta-analysis. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2008;72:1541-5 «PMID: 18723228»PubMed
Pitkäranta A, Atula T, Hytönen M. Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot. Duodecim 1999;115:1306-10 «PMID: 11877831»PubMed
Kaliner M, Kennedy DW. Management of Sinusitis: Current Clinical Strategies in Sinusitis. Disease Management Guide 2000:101-32
Melén I. Chronic sinusitis: clinical and pathophysiological aspects. Acta Otolaryngol Suppl 1994;515:45-8 «PMID: 8067243»PubMed
Brook I, Frazier EH. Correlation between microbiology and previous sinus surgery in patients with chronic maxillary sinusitis. Ann Otol Rhinol Laryngol 2001;110:148-51 «PMID: 11219522»PubMed
Bhattacharyya N, Kepnes LJ. The microbiology of recurrent rhinosinusitis after endoscopic sinus surgery. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:1117-20 «PMID: 10522504»PubMed
Richtsmeier WJ. Top 10 reasons for endoscopic maxillary sinus surgery failure. Laryngoscope 2001;111:1952-6 «PMID: 11801976»PubMed
Ramadan HH. Surgical causes of failure in endoscopic sinus surgery. Laryngoscope 1999;109:27-9 «PMID: 9917035»PubMed
Vento S, Virkkula P. [Nasal polyposis]. Duodecim 2012;128:219-24 «PMID: 22372076»PubMed
Roberts S, Hollier LM, Sheffield J ym. Cost-effectiveness of universal influenza vaccination in a pregnant population. Obstet Gynecol 2006;107:1323-9 «PMID: 16738159»PubMed
Incaudo GA. Diagnosis and treatment of allergic rhinitis and sinusitis during pregnancy and lactation. Clin Rev Allergy Immunol 2004;27:159-77 «PMID: 15576899»PubMed
Räsänen L, Kuusisto P, Penttilä M ym. Comparison of immunologic tests in the diagnosis of occupational asthma and rhinitis. Allergy 1994;49:342-7 «PMID: 8092431»PubMed
Ahovuo-Saloranta A, Borisenko OV, Kovanen N, Liira H, Rautakorpi UM, Williams JW Jr, Mäkelä M Antibiotics for acute maxillary sinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2008;(2):CD000243 «PMID: 18425861»PubMed
Antimicrobial treatment guidelines for acute bacterial rhinosinusitis. Sinus and Allergy Health Partnership. Otolaryngol Head Neck Surg 2000;123:5-31 «PMID: 10887346»PubMed
Belic B, Erdevicki L, Stojanovic J ym. [A-mode ultrasonography and roentgenography in diagnosing chronic nonpolypoid maxillary rhinosinusitis]. Acta Chir Iugosl 2009;56:139-44 «PMID: 20218119»PubMed
Bjerrum L, Gahrn-Hansen B, Munck AP. C-reactive protein measurement in general practice may lead to lower antibiotic prescribing for sinusitis. Br J Gen Pract 2004;54:659-62 «PMID: 15353050»PubMed
Cals JW, Schot MJ, de Jong SA ym. Point-of-care C-reactive protein testing and antibiotic prescribing for respiratory tract infections: a randomized controlled trial. Ann Fam Med 2010;8:124-33 «PMID: 20212299»PubMed
De Sutter AI, van Driel ML, Kumar AA ym. Oral antihistamine-decongestant-analgesic combinations for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2012;2:CD004976 «PMID: 22336807»PubMed
Fufezan O, Asavoaie C, Chereches Panta P et al. The role of ultrasonography in the evaluation of maxillary sinusitis in pediatrics. Med Ultrason 2010;12:4-11 «PMID: 21165447»PubMed
Gwaltney JM Jr. Rhinovirus infection of the normal human airway. Am J Respir Crit Care Med 1995;152:S36-9 «PMID: 7551410»PubMed
Harvey R, Hannan SA, Badia L, Scadding G. Nasal saline irrigations for the symptoms of chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD006394 «PMID: 17636843»PubMed
Kuusela T, Kurri J, Sirola R. Ultraschall in der Sinusitis-Diagnostik bei Rekruten - Vergleich der Befunde der Punktion, Ultraschall- und Röntgenuntersuchung. Wehrmed Mschr Heft 1983;11:461-4
Laine K, Määttä T, Varonen H, Mäkelä M. Diagnosing acute maxillary sinusitis in primary care: a comparison of ultrasound, clinical examination and radiography. Rhinology 1998;36:2-6 «PMID: 9569433»PubMed
Maes JJ, Clement PA. The usefulness of irrigation of the maxillary sinus in children with maxillary sinusitis on the basis of the Water's X-ray. Rhinology 1987;25:259-64 «PMID: 2448862»PubMed
McNeill RA. Comparison of the findings on transillumination, x-ray and lavage of the maxillary sinus. J Laryngol Otol 1962:1009-13
Otten FW. Conservative treatment of chronic maxillary sinusitis in children. Long-term follow-up. Acta Otorhinolaryngol Belg 1997;51:173-5 «PMID: 9350317»PubMed
Pang YT, Willatt DJ. Do antral washouts have a place in the current management of chronic sinusitis? J Laryngol Otol 1996;110:926-8 «PMID: 8977854»PubMed
Puhakka T, Mäkelä MJ, Alanen A ym. Sinusitis in the common cold. J Allergy Clin Immunol 1998;102:403-8 «PMID: 9768580»PubMed
Revonta M, Suonpää J, Luukkala M, Meriläinen P. Diagnostic ultrasound of maxillary and frontal sinusitis - a new simple echoscope and method. Acta Otolaryngol Suppl 1982;386:265-7
Savolainen S, Pietola M, Kiukaanniemi H, Lappalainen E, Salminen M, Mikkonen P. An ultrasound device in the diagnosis of acute maxillary sinusitis. Acta Otolaryngol Suppl 1997;529:148-52 «PMID: 9288296»PubMed
Shoseyov D, Bibi H, Shai P, Shoseyov N, Shazberg G, Hurvitz H. Treatment with hypertonic saline versus normal saline nasal wash of pediatric chronic sinusitis. J Allergy Clin Immunol 1998;101:602-5 «PMID: 9600495»PubMed
Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä FiRe, vuoden 2010 kuvat, «http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/fire»2
Taccariello M, Parikh A, Darby Y, Scadding G. Nasal douching as a valuable adjunct in the management of chronic rhinosinusitis. Rhinology 1999;37:29-32 «PMID: 10229979»PubMed
Teppo H, Revonta M. Ultrasound device helps in ruling out maxillary sinus fluid in acute rhinosinusitis: how we do it. Clin Otolaryngol 2011;36:491-4 «PMID: 22032449»PubMed
van Buchem L, Peeters M, Beaumont J, Knottnerus JA. Acute maxillary sinusitis in general practice: the relation between clinical picture and objective findings. Eur J Gen Pract 1995;1:155-60
Varonen H, Mäkelä M, Savolainen S, Läärä E, Hilden J. Comparison of ultrasound, radiography, and clinical examination in the diagnosis of acute maxillary sinusitis: a systematic review. J Clin Epidemiol 2000;53:940-8 «PMID: 11004420»PubMed
Young J, De Sutter A, Merenstein D ym. Antibiotics for adults with clinically diagnosed acute rhinosinusitis: a meta-analysis of individual patient data. Lancet 2008;371:908-14 «PMID: 18342685»PubMed
Zalmanovici A, Yaphe J. Intranasal steroids for acute sinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD005149 «PMID: 19821340»PubMed

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää

OPI JA OTA KÄYTTÖÖN

KOOSTEET

POTILAALLE

LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT

Kirjallisuusviite

Kuva

Linkki toiselle sivustolle

Lisätietoa

Näytönastekatsaus

PDF-tiedosto

PubMed-abstrakti

Taulukko

OPI JA OTA KÄYTTÖÖN

KOOSTEET

LIITEAINEISTOT

LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT

Sivuontelotulehdus

Keskeinen sisältö

Tavoitteet ja kohderyhmät

Sivuontelotulehduksen määritelmä ja etiologia

Patogeneesi

Epidemiologia

Altistavat tekijät ja ehkäisy

Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka

Diagnostiikan periaatteet

Oireet

Kliininen tutkimus

Kuvantamistutkimukset

Kaiku- eli ultraäänitutkimus

Muut kuvantavat tutkimukset

Laboratoriotutkimukset

Mikrobiologia

Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito

Särkylääkkeet ja nenän tukkoisuusoiretta helpottavat valmisteet

Antihistamiinit

Antibiootti

Paikallinen kortikosteroidi

Poskiontelopunktio

Otsaontelotulehdus

Lasten sivuontelotulehdus

Periaatteet

Diagnostiikka

Hoito

Komplikaatiot

Usein toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus

Etiologia

Hoito

Erityisongelmat

Hammasperäinen poskiontelotulehdus

Astman tai nenän polypoosin pahenemiseen liittyvä poskiontelotulehdus

Raskaus ja sivuontelotulehdus

Leikatun poskiontelon äkilliset tulehdukset

Seuranta

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta