Sivuontelotulehdus
Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 2013-06-10 | Tila: päivityksessä | Aihepiiri(t): nenä- ja kurkkutaudit, Infektiosairaudet, Korva-, Radiologia, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Sisällys Piilota sisällys
- Keskeinen sisältö
- Tavoitteet ja kohderyhmät
- Sivuontelotulehduksen määritelmä ja etiologia
- Altistavat tekijät ja ehkäisy
- Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka
- Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito
- Otsaontelotulehdus
- Lasten sivuontelotulehdus
- Usein toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus
- Erityisongelmat
- Seuranta
- Työryhmä
- Kirjallisuusviite
- Vastuun rajaus
- Tiedonhakukäytäntö
- Kirjallisuutta
PDF Tulosta 
Sivuontelotulehdus
Käypä hoito
10.6.2013
Opi ja ota käyttöön
- Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1
- Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite «Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite»2
- Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa «Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa»3
- Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa «Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa»4
Koosteet
- Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1
- Tiivistelmä suomeksi «Sivuontelotulehdus»1 ja englanniksi «Sinusitis»2
Potilaalle
- Potilaalle suomeksi «Sivuontelotulehdus (poski- tai otsaontelotulehdus)»3 ja ruotsiksi «Bihåleinflammation (inflammation i käk- eller pannhålorna, sinuit)»4
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1
Keskeinen sisältö
- Nuhakuumeen eli flunssan yhteydessä esiintyy sivuontelo-oireita, jotka useimmiten paranevat itsestään eivätkä vaadi aktiivista hoitoa.
- Äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus kehittyy yleensä flunssan seurauksena.
- Sivuontelo-oireita voidaan helpottaa oireenmukaisella hoidolla (kipulääke, nenää avaava lääkitys). Antibioottilääkitystä käytetään vain bakteerien aiheuttamassa sivuontelotulehduksessa ja tällöin suositaan ensisijaisia mikrobilääkkeitä (amoksisilliini, penisilliini, doksisykliini).
- 10 päivän ajan ylähengitystieinfektion oireiden alkamisesta vältetään mikrobilääkitystä ja kuvantamistutkimuksia, paitsi jos sivuontelo-oireet ovat voimakkaita, oireet pahenevat tai epäillään komplikaatiota
- Sädediagnostisia tutkimuksia ei yleensä tarvita äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa.
- Erikoislääkäriä konsultoidaan, jos äkillisen sivuontelotulehduksen oireet pitkittyvät, oireet ja löydökset viittaavat pitkittyneeseen (krooniseen) sivuontelotulehdukseen tai epäillään komplikaatiota.
Tavoitteet ja kohderyhmät
- Hoitosuositus koskee tulehduksellisia nenän sivuontelotulehduksia yli 1-vuotiailla potilailla, ja se on ensisijaisesti tarkoitettu heitä avohoidossa hoitaville lääkäreille.
- Tavoitteena on
- diagnostiikan avulla havaita ja erottaa toisistaan tapaukset, jotka vaativat oireenmukaista lääkitystä, mikrobilääkitystä tai toimenpiteitä
- välttää antamasta turhia lääkehoitoja potilaille, joiden oireet liittyvät tavanomaiseen ylähengitystietulehdukseen
- välttää turhia radiologisia tutkimuksia
- tunnistaa äkilliset, usein toistuvat ja kroonistuvat sivuontelotulehdukset.
Sivuontelotulehduksen määritelmä ja etiologia
- Flunssan yhteydessä esiintyy nenän tukkoisuutta, eritystä ja sivuontelo-oireita, jotka useimmiten paranevat itsestään eivätkä yleensä vaadi aktiivista hoitoa «Flunssaan liittyvää rinosinuiittia sairastavat potilaat paranevat ilman mikrobilääkehoitoa kolmessa viikossa.»B.
- Äkillinen bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus kehittyy yleensä flunssan seurauksena. Ylähengitystieinfektion oireet ovat tällöin useimmiten kestäneet yli seitsemän vuorokautta «Bakteerin aiheuttama sivuontelotulehdus vaatinee kehittyäkseen yli 7 vuorokautta.»C.
- Yleisin sivuontelotulehdus on poskiontelotulehdus, mutta se voi olla myös otsa- tai kitaontelossa tai seulalokerostossa.
- Sivuontelon limakalvon tulehduksen aiheuttajana voivat olla virukset, bakteerit, sienet, allerginen tai muu yliherkkyysreaktio, trauma, kasvain, vierasesine tai sädehoitoreaktio.
- Sivuontelotulehdus määritetään kestonsa perusteella äkilliseksi tai pitkittyneeksi. Äkillisen sivuontelotulehduksen kesto on alle 12 viikkoa ja pitkittyneen sivuontelotulehduksen yli 12 viikkoa «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
- Usein toistuva sivuontelotulehdus tarkoittaa, että äkillinen sivuontelotulehdus toistuu vähintään 3–4 kertaa vuodessa.
- Aiemmin oli tavallista erottaa nenäontelotulehdus (riniitti) ja sivuontelotulehdus (sinuiitti) toisistaan. Koska äkillisesti alkavassa infektiossa potilaalla on useimmiten oireita ja löydöksiä sekä nenäontelon että sivuonteloiden alueella, kansainvälisessä kirjallisuudessa käytetään nykyisin usein termiä rinosinuiitti. Erilaisilla etumääritteillä määritetään tarkemmin rinosinuiitin ja sivuontelotulehduksen kestoa ja etiologiaa.
Patogeneesi
- Virusten aiheuttaman flunssan aikana etumaiset seulalokerot tulehtuvat. Niin sanottuun ostiomeataaliseen yksikköön, jonka alueelle poskiontelon, seulalokeroiden ja otsaontelon tyhjentymistiehyet avautuvat, kehittyy tulehduksen seurauksena limakalvoturvotusta ja värekarvatoiminnan häiriö. Samalla onteloiden limaneritys lisääntyy ja tuuletus heikkenee. Onteloon jää limaa, joka infektoituu herkästi. Pitkittynyt tilanne voi aiheuttaa kroonisen tulehduksen ja kudosvaurion ontelon limakalvoon. Normaali sivuonteloiden anatomia esitetään kuvassa «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1 , «Nuutinen J (toim.). Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet. Korvatieto Oy, Helsinki 2011»2.
Kuva 1. Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne
a) sivukuva, b) etukuva, c) eri sivuonteloleikkausten jälkeisiä rakenteellisia muutoksia
Epidemiologia
- Ylähengitystieinfektioita esiintyy aikuisilla yleensä 2–3 kertaa vuodessa ja alle kouluikäisillä lapsilla 6–8 kertaa vuodessa. Jopa 90 %:lla äkillistä ylähengitystieinfektiota sairastavista todetaan sivuontelo-oireita, kuten painon tunnetta kasvoissa. Tavallisista flunssista 0,5–2 % kehittyy äkilliseksi bakteerien aiheuttamaksi poskiontelotulehdukseksi, jonka siis sairastaa arvioiden mukaan 2–8 % väestöstä vuodessa «Berg O, Carenfelt C, Rystedt G ym. Occurrence of asymptomatic sinusitis in common cold and other acute ENT-infections. Rhinology 1986;24:223-5 »3, «Gwaltney JM Jr. Acute community-acquired sinusitis. Clin Infect Dis 1996;23:1209-23; quiz 1224-5 »4.
Altistavat tekijät ja ehkäisy
- Tutkimustietoja eri tekijöiden etiologiasta on kirjallisuudessa varsin vähän, ja nekin ovat usein ristiriitaisia. Useita eri tekijöitä on pidetty joko äkilliselle tai pitkittyneelle sivuontelotulehdukselle altistavina. Näitä tekijöitä ovat
- limakalvosairaudet, (kuten allerginen nuha ja nenän polyyppisairaus), tulehdusta ylläpitävät tekijät, (kuten biofilmien muodostus limakalvoille), ja tietyt systeemisairaudet, (kuten kystinen fibroosi, primääri mukosiliaarinen dyskinesia ja immuunipuutostilat)
- sivuonteloiden ostiomeataalista yksikköä (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1 ) ahtauttavat rakenteelliset poikkeavuudet
- hengitysilman epäpuhtaudet «Stanley PJ, Wilson R, Greenstone MA ym. Effect of cigarette smoking on nasal mucociliary clearance and ciliary beat frequency. Thorax 1986;41:519-23 »5, «Bonham GS, Wilson RW. Children's health in families with cigarette smokers. Am J Public Health 1981;71:290-3 »6, «Zuskin E, Mustajbegovic J, Schachter EN ym. Respiratory findings in mail carriers. Int Arch Occup Environ Health 2000;73:136-43 »7, «Lin SY, Reh DD, Clipp S ym. Allergic rhinitis and secondhand tobacco smoke: a population-based study. Am J Rhinol Allergy 2011;25:e66-71 »8, «Brook I. Effects of exposure to smoking on the microbial flora of children and their parents. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2010;74:447-50 »9, «Brook I, Gober AE. Effect of smoking cessation on the microbial flora. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2007;133:135-8 »10, «Davis KS, Casey SE, Mulligan JK ym. Murine complement deficiency ameliorates acute cigarette smoke-induced nasal damage. Otolaryngol Head Neck Surg 2010;143:152-8 »11, «Tomassen P, Newson RB, Hoffmans R ym. Reliability of EP3OS symptom criteria and nasal endoscopy in the assessment of chronic rhinosinusitis--a GA² LEN study. Allergy 2011;66:556-61 »12:
- Tupakansavulle altistuminen suurentaa lapsilla ylähengitystieinfektioiden riskiä. Aikuisilla sivuontelotulehdukset ovat vastaavasti yleisempiä tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Tupakoinnin vaikutuksesta sivunonteloleikkauksesta toipumiseen on ristiriitaisia tuloksia «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
- Kosteusvaurioon tai homealtistukseen liittyvä sisäilman heikentyminen on haitta, johon liitetään paljon ylähengitystieoireita, mutta sen yhteyttä sivuontelotulehduksiin ei ole tutkimuksissa löytynyt «Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. Eur Respir J 1999;14:1363-7 »13, «Committee on Damp indoor spaces and health. Board of health promotion and Damp indoor spaces and health. Institute of medicine of the national academies. The National diseases prevention. Academies Pr»14.
- huono hammashygienia.
- mielenterveysongelmien, kuten masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden, on todettu altistavan äkillisille sivuontelotulehduksille. Niiden altistavan vaikutuksen mekanismi on kuitenkin tuntematon «Adams TB, Wharton CM, Quilter L ym. The association between mental health and acute infectious illness among a national sample of 18- to 24-year-old college students. J Am Coll Health 2008;56:657-63 »15.
- Sivuontelotulehduksien ehkäisystä on hyvin vähän tutkittua tietoa. Sivuontelotulehduksia voidaan ehkäistä vähentämällä virusperäisiä hengitystieinfektioita käsihygienian parantamisen ja infektiotautien leviämistä koskevan yleisen valistuksen avulla «Jefferson T, Del Mar C, Dooley L ym. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006207 »16, «Pittet D, Allegranzi B, Sax H ym. Evidence-based model for hand transmission during patient care and the role of improved practices. Lancet Infect Dis 2006;6:641-52 »17.
Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka
Diagnostiikan periaatteet
- Diagnostiikan tavoitteena on erityisesti havaita ja erottaa toisistaan bakteerien aiheuttamat, mikrobilääkitystä tai toimenpiteitä vaativat sivuontelotulehdukset.
- Virusflunssassa ja äkillisessä bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksessa oireet ovat etenkin taudin alkuvaiheessa usein hyvin samankaltaisia. Vasta oireilun pitkittyessä on syytä epäillä sivuontelotulehdusta, joten oireilun kesto on tärkeä antibioottihoitoa harkitessa.
- Myös oireiden tyyppi ja voimakkuus sekä potilaan yleisvointi ovat keskeisiä, kun harkitaan antibioottihoitoa.
- Ultraäänitutkimuksesta ja laboratoriotutkimuksista voidaan saada lisäapua diagnostiikkaan, mutta niiden merkitys on toissijainen.
- Radiologinen kuvantaminen on aiheellista vain voimakasoireisilla tai sellaisilla potilailla, joilla äkilliset sivuontelotulehdukset toistuvat tai epäillään komplikaatiota.
Oireet
- Potilaalla voi esiintyä flunssan jälkeen erilaisia sivuontelo-oireita «Williams JW Jr, Simel DL. Does this patient have sinusitis? Diagnosing acute sinusitis by history and physical examination. JAMA 1993;270:1242-6 »18, «Williams JW Jr, Simel DL, Roberts L ym. Clinical evaluation for sinusitis. Making the diagnosis by history and physical examination. Ann Intern Med 1992;117:705-10 »19, «Axelsson A, Chidekel N. Symptomatology and bacteriology correlated to radiological findings in acute maxillary sinusitis. Acta Otolaryngol 1972;74:118-22 »20, joita ovat
- nenän värillinen erite
- nenän tukkoisuus
- hajuaistin huononeminen
- painon tunne ja arkuus poskien alueella
- hakkaava yskä, joka pahenee öisin.
- Jos oireet ovat lievät tai kohtalaiset, on kyseessä flunssan jälkeinen sivuontelo-oireilu (ns. postviraalinen rinosinuiitti) «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
- Äkilliseen bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen viittaavat «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1, «Chow AW, Benninger MS, Brook I ym. IDSA clinical practice guideline for acute bacterial rhinosinusitis in children and adults. Clin Infect Dis 2012;54:e72-e112 »21
- edellä mainittujen oireiden kestäminen vähintään 10 päivää, voimakkaiden oireiden kestäminen vähintään 3–4 päivää tai oireiden paheneminen lievemmän oireilujakson jälkeen (ns. double sickening)
- voimakas paikallinen kipu, joka voi olla voimakkaampi toisella puolella
- kuume (> 38 °C)
- suurentunut La tai CRP.
Kliininen tutkimus
- Sivuontelotulehdusta epäiltäessä katsotaan nenään ja nieluun.
- Näkyvyys nenäontelon etu- ja keskiosaan saadaan otsalampulla ja nenäspekulalla. Nenän limakalvon sively adrenaliiniin kostutetulla pumpulilla parantaa näkyvyyttä «Pitkäranta A, Hytönen L. Pitkittynyt nuha. Duodecim 2006;122:827-31»22. Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite viittaat vahvasti poskiontelotulehdukseen (kuva «Nenän keskikäytävästä valuva märkäinen erite»2 ).
- Takarinoskopiassa nenänielussa tai nielun takaseinää pitkin valuva erite on samoin viite poskiontelotulehduksesta «Symptoms such as pain in bending, pain in teeth, unilateral pain, purulent nasal discharge, appear not to be prognostic factors for treatment effect of antibiotics in acute maxillary sinusitis. However, treatment effect is slightly better in patients with purulent nasal discharge (NNT=8 vs NNT=15 in general).»B.
Kuvantamistutkimukset
Kaiku- eli ultraäänitutkimus
- Kaikututkimuksen etuja ovat helppo saatavuus, nopeus ja säderasituksen puuttuminen.
- Kaikututkimuksen osuvuus äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa on verrattavissa natiiviröntgentutkimukseen «Sinus ultrasound has similar accuracy as sinus X-ray in the diagnosis of acute maxillary sinusitis.»A↑↑.
- Positiivinen kaikututkimuslöydös parantaa poskiontelotulehduksen diagnoosin osuvuutta, mutta on muistettava, että limakalvoturvotus poskionteloissa on yleistä myös ilman sivuontelotulehdusta «Cooke LD, Hadley DM. MRI of the paranasal sinuses: incidental abnormalities and their relationship to symptoms. J Laryngol Otol 1991;105:278-81 »23, «Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Paranasal sinus findings in children during respiratory infection evaluated with magnetic resonance imaging. Pediatrics 2003;111:e586-9 »24.
- Löydös on aina suhteutettava potilaan oireisiin, ja jos löydös on epävarma, se kannattaa varmistaa punktiolla, jos potilas on voimakasoireinen.
- Kaikututkimus on epävarma pitkittyneen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa «Vento S, Ertama LO, Hytönen ML, Malmberg CHO. A-mode ultrasound in the diagnosis os chronic polypous sinusitis. Acta Otolaryngol (Stockh). 1999; 119: 916-920»25.
- Kaikututkimuksen käytön oppiminen edellyttää koulutusta «Varonen H, Savolainen S, Kunnamo I ym. Acute rhinosinusitis in primary care: a comparison of symptoms, signs, ultrasound, and radiography. Rhinology 2003;41:37-43 »26.
- Ks. opetusvideo "Sinuiittipotilaan kaikututkimus" «http://www.terveysportti.fi/pls/kotisivut/sivut.nayta?p_sivu=41179»1.
Muut kuvantavat tutkimukset
- Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa ei yleensä tarvita röntgentutkimuksia «Esposito S, Bosis S, Bellasio M ym. From clinical practice to guidelines: how to recognize rhinosinusitis in children. Pediatr Allergy Immunol 2007;18 Suppl 18:53-5 »27, «Fokkens W, Lund V, Mullol J ym. EP3OS 2007: European position paper on rhinosinusitis and nasal polyps 2007. A summary for otorhinolaryngologists. Rhinology 2007;45:97-101 »28, «Pearlman AN, Conley DB. Review of current guidelines related to the diagnosis and treatment of rhinosinusitis. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2008;16:226-30 »29, «Rosenfeld RM, Andes D, Bhattacharyya N ym. Clinical practice guideline: adult sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;137:S1-31 »30, «Rosenfeld RM. Clinical practice guideline on adult sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;137:365-77 »31, «Thomas M, Yawn BP, Price D ym. EPOS Primary Care Guidelines: European Position Paper on the Primary Care Diagnosis and Management of Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2007 - a summary. Prim Care Respir »32.
- Toistuvissa äkillisissä sivuontelotulehduksissa radiologisista tutkimuksista on hyötyä diagnoosin varmistamiseksi. Jos pitkittyneessä taudissa tarvitaan kuvantamista, tarpeellinen tieto saadaan yleensä pelkästään kuutamoprojektiolla «Leo G, Triulzi F, Consonni D ym. Reappraising the role of radiography in the diagnosis of chronic rhinosinusitis. Rhinology 2009;47:271-4 »33, «De Sutter A, Spee R, Peersman W ym. Study on the reproducibility of the Waters' views of the maxillary sinuses. Rhinology 2005;43:55-60 »34, «Williams JW Jr, Roberts L Jr, Distell B ym. Diagnosing sinusitis by X-ray: is a single Waters view adequate? J Gen Intern Med 1992;7:481-5 »35, kunhan muistetaan, että kuutamoprojektiolla on omat rajoituksensa seulalokeroiden ja otsaontelon diagnostiikassa «Timmenga N, Stegenga B, Raghoebar G ym. The value of Waters' projection for assessing maxillary sinus inflammatory disease. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:103-9 »36, «Konen E, Faibel M, Kleinbaum Y ym. The value of the occipitomental (Waters') view in diagnosis of sinusitis: a comparative study with computed tomography. Clin Radiol 2000;55:856-60 »37.
- Jos epäillään taudin intraorbitaalista tai intrakraniaalista leviämistä tai suunnitellaan kroonisen sivuontelotulehduksen hoitoa leikkauksella, tarvitaan radiologisia tutkimuksia. Tietokonetomografia (TT) tarjoaa parhaan resoluution luurakenteiden arviointiin. Magneettikuvaus taas osoittaa pehmytkudokset parhaiten.
- Jos käytettävissä on kartiokeila (KK) -tietokonetomografia, se on yleensä riittävä preoperatiivisessa diagnostiikassa. Menetelmän puutteena on kuitenkin tavanomaiseen tietokonetomografiaan nähden huonompi pehmytkudosresoluutio. Etuna taas on etenkin vanhoihin TT-laitteisiin nähden pienempi säderasitus.
Laboratoriotutkimukset
- Tavanomaiset laboratoriotutkimukset (esim. CRP, La ja leukosyytit) antavat viitteitä tulehduksen olemassaolosta ainoastaan osalla potilaista «Hansen JG, Schmidt H, Rosborg J ym. Predicting acute maxillary sinusitis in a general practice population. BMJ 1995;311:233-6 »38, «Lindbaek M, Hjortdahl P, Johnsen UL. Use of symptoms, signs, and blood tests to diagnose acute sinus infections in primary care: comparison with computed tomography. Fam Med 1996;28:183-8 »39, «Savolainen S, Jousimies-Somer H, Karjalainen J ym. Do simple laboratory tests help in etiologic diagnosis in acute maxillary sinusitis? Acta Otolaryngol Suppl 1997;529:144-7 »40.
- Oireita, löydöksiä ja laboratoriotuloksia yhdistelemällä on kyetty parantamaan diagnoosin herkkyyttä (sensitiivisyyttä) ja tarkkuutta (spesifisyyttä). Jos poskiontelotulehduksen kriteerinä on, että potilaalla esiintyy kolme seuraavista neljästä löydöksestä, testin herkkyys on 66 % ja tarkkuus 81 % «Lindbaek M, Hjortdahl P, Johnsen UL. Use of symptoms, signs, and blood tests to diagnose acute sinus infections in primary care: comparison with computed tomography. Fam Med 1996;28:183-8 »39:
- yli 10 mm/h:n lasko
- märkäinen nenäerite
- märkäinen erite eturinoskopiassa
- uudelleen sairastuminen flunssaan.
- Avohoidon potilailla tehdyissä tutkimuksissa pika-CRP:n määrittämisen on todettu vähentävän antibioottikuurien määräämistä sivuontelotulehdukseen «In general practice, CRP point-of-care testing compared with non-testing is effective in decreasing antibiotic prescriptions for lower respiratory tract infection (LRTI) and acute maxillary sinusitis.»B.
Mikrobiologia
- Poskionteloeritenäytteistä negatiivisiksi on todettu noin kolmasosa «Low DE, Desrosiers M, McSherry J ym. A practical guide for the diagnosis and treatment of acute sinusitis. CMAJ 1997;156 Suppl 6:S1-14 »41, «Evans FO Jr, Sydnor JB, Moore WE ym. Sinusitis of the maxillary antrum. N Engl J Med 1975;293:735-9 »42, «Gwaltney JM Jr, Scheld WM, Sande MA ym. The microbial etiology and antimicrobial therapy of adults with acute community-acquired sinusitis: a fifteen-year experience at the University of Virginia and »43, «Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Bacteriological findings of acute maxillary sinusitis in young adults. J Clin Microbiol 1988;26:1919-25 »44, «Wald ER. Microbiology of acute and chronic sinusitis in children. J Allergy Clin Immunol 1992;90:452-6 »45 ja selvästi märkäisistä eritteistä noin 20 % «Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Macroscopic purulence, leukocyte counts, and bacterial morphotypes in relation to culture findings for sinus secretions in acute maxillary sinusitis. J C»46, «Savolainen S, Ylikoski J, Jousimes-Somer H. Predictive value of nasal bacterial culture for etiological agents in acute maxillary sinusitis. Rhinology 1987;25:49-55 »47. Tällöin taudin aiheuttajana voi olla virus tai muu harvinainen mikrobi tai erite estää mikrobien kasvua viljelyssä.
- Sivuontelotulehdus kehittyy yleensä virusten aiheuttaman ylähengitystieinfektion aikana, ja viruksia on löydettävissä myös sivuonteloista. Äkillisen märkäisen sivuontelotulehduksen aiheuttaa useimmiten bakteeri tai bakteerien ja virusten sekainfektio. Tavallisimmat bakteerit ovat Haemophilus influenzae (35 %) ja Streptococcus pneumoniae (34 %) «Gwaltney JM Jr. Acute community-acquired sinusitis. Clin Infect Dis 1996;23:1209-23; quiz 1224-5 »4, «Evans FO Jr, Sydnor JB, Moore WE ym. Sinusitis of the maxillary antrum. N Engl J Med 1975;293:735-9 »42, «Pitkäranta A, Arruda E, Malmberg H ym. Detection of rhinovirus in sinus brushings of patients with acute community-acquired sinusitis by reverse transcription-PCR. J Clin Microbiol 1997;35:1791-3 »48, «Savolainen S, Ylikoski J, Jousimies-Somer H. Differential diagnosis of purulent and non-purulent acute maxillary sinusitis in young adults. Rhinology 1989;27:53-61 »49.
- Pneumokokkien herkkyys makrolideille on Suomessa heikentynyt nopeasti ja myös herkkyys sulfa-trimetopriimille on heikko. Resistenssi aminopenisilliineille on hieman kasvamassa, mutta herkkyys doksisykliinille on pysynyt hyvänä «Penisilliinien ja tetrasykliinien resistenssitilanne lienee parempi kuin makrolidien ja sulfatrimetopriimin.»C.
- Ajantasaiset tiedot bakteerien resistenssitilanteesta löytyvät Suomalaisen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmän FiRen internet-sivuilta «http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/fire»2.
Äkillisen sivuontelotulehduksen hoito
- Oireenmukainen hoito riittää potilaille, joiden oireet, löydökset ja taudin kesto sopivat flunssaan.
- Hoidon tavoitteena on helpottaa oireita parantamalla tulehdusta ja vähentämällä kudosturvotusta sekä palauttaa ontelon normaali limakalvotoiminta. Tällöin oireet helpottuvat ja mahdollisesti taudin pitkittymiseltä vältytään.
- Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden oireita. Hoidetuista potilaista lähes 20 %:lla nämä lääkkeet kuitenkin aiheuttavat myös haittavaikutuksia «Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden yleisoireita. Kuitenkin lähes viidesosa hoidetuista potilaista saa näistä lääkkeistä myös haittavaikutuksia.»B.
- Kun potilaan oireet ja löydökset viittaavat äkilliseen bakteerien aiheuttamaan sivuontelotulehdukseen (ks. kohdasta Oireet «»2), harkitaan antibioottihoitoa.
- Antibioottihoidolla saavutetaan kliininen paraneminen eli oireiden ja löydösten häviäminen useammin kuin lumelääkehoidolla, mutta tutkimusten mukaan suurin osa potilaista paranisi myös ilman mikrobilääkettä «Antibiotics cause a small treatment effect in patients with uncomplicated acute sinusitis in a primary care, but 86 % of patients improve also with a placebo.»A. Tutkimustulosten soveltamista käytäntöön vaikeuttaa myös se, että kliinisistä tutkimuksista on usein suljettu pois potilaat, joilla on voimakkaat oireet, huono yleiskunto tai muu infektioalttiutta lisäävä perussairaus.
- Ks. kaaviokuva «Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa»3 potilaan tutkimisesta ja hoidosta avohoidossa.
Kuva 3. Nenä- ja sivuontelo-oireita sairastavan aikuispotilaan tutkiminen ja hoito avohoidossa
Särkylääkkeet ja nenän tukkoisuusoiretta helpottavat valmisteet
- Ylähengitystietulehduksen särkyoireita voidaan helpottaa tulehduskipulääkkeillä «Kim SY, Chang YJ, Cho HM ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006362 »50.
- Nenän paikalliset ja systeemisesti käytettävät nenän tukkoisuutta vähentävät valmisteet eivät nopeuta sivuontelotulehduksen paranemista «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1. Ne voivat kuitenkin helpottaa särkyä ja paineen tunnetta sivuonteloissa sekä vähentää limaneritystä «Hytönen M, Suvilehto J, Seppänen M, Pirilä T, Numminen J. Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2011;39:2837-41»51.
- Suolavesikostutuksen tai -huuhteluiden tehosta äkillisen sivuontelotulehduksen hoidossa ei ole tutkimusnäyttöä «Kassel JC, King D, Spurling GK. Saline nasal irrigation for acute upper respiratory tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006821 »52.
Antihistamiinit
- Antihistamiineista on hyötyä limakalvoturvotuksen vähentämisessä allergista nuhaa sairastavilla.
- Lyhytaikaisessa käytössä antihistamiinien ja sympatomimeettien yhdistelmälääkkeistä voi olla hyötyä limakalvoturvotuksen vähentämisessä ja oireiden helpottamisessa ylähengitystieinfektioissa «Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet näyttävät lievittävän ylähengitystieinfektioiden yleisoireita. Kuitenkin lähes viidesosa hoidetuista potilaista saa näistä lääkkeistä myös haittavaikutuksia.»B.
Antibiootti
- Amoksisilliini, V-penisilliini ja aikuisilla myös doksisykliini ovat sopivia ensivaiheen lääkkeitä (ks. taulukko «Mikrobilääkityksen suositellut annokset»1). Lääkekuurin suositeltava pituus on seitsemän päivää. Tämän pituista lääkitystä on yleisimmin käytetty äkillisen sivuontelotulehduksen hoitotutkimuksissa, mutta yksittäisiä raportteja on julkaistu myös lyhyemmistä antibioottikuureista «Williams JW Jr, Holleman DR Jr, Samsa GP ym. Randomized controlled trial of 3 vs 10 days of trimethoprim/sulfamethoxazole for acute maxillary sinusitis. JAMA 1995;273:1015-21 »53.
- Jos ensisijaislääke ei ole tehonnut, harkitaan punktiota sinuseritteen viljelyä varten ja hoitoa patogeenien herkkyysmäärityksen mukaan. Toissijainen lääke on amoksisilliini-klavulaanihappo (ks. taulukko «Mikrobilääkityksen suositellut annokset»1). Penisilliini- tai doksisykliiniallergisille tai muissa tapauksissa voidaan harkita sulfa-trimetopriimia, toisen polven kefalosporiineja tai makrolideja. Uudet fluorokinolonit ja telitromysiini tulisi säästää reservilääkkeiksi esimerkiksi resistenttejä pneumokokkeja varten.
- Vakavia komplikaatioita, kuten infektion leviämistä kallon sisään tai silmäkuoppaan, ei ole raportoitu yhdessäkään äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen hoitotutkimuksessa, joten lääkehoidon tehoa komplikaatioiden ehkäisemisessä ei ole voitu arvioida «de Ferranti SD, Ioannidis JP, Lau J ym. Are amoxycillin and folate inhibitors as effective as other antibiotics for acute sinusitis? A meta-analysis. BMJ 1998;317:632-7 »54. Vain yhdessä tutkimuksessa potilaita on seurattu pitempään, yhden vuoden ajan. Tänä aikana poskiontelotulehduksen uusiutuminen ja pitkittyminen olivat yhtä yleisiä amoksisilliinilla hoidetuilla kuin lumelääkkeellä hoidetuilla «van Buchem FL, Knottnerus JA, Schrijnemaekers VJ ym. Primary-care-based randomised placebo-controlled trial of antibiotic treatment in acute maxillary sinusitis. Lancet 1997;349:683-7 »55.
- Jos potilaalla on voimakkaat oireet, huono yleiskunto tai muu infektioalttiutta lisäävä perussairaus, ennen antibioottihoitoa on hyvä ottaa bakteeriviljelynäyte poskiontelopunktiolla tai keskikäytävästä imulla tai vanunkuljettimella ja valita mikrobilääkitys viljelytuloksen ja herkkyysmäärityksen mukaan «Viljelynäytteen ottaminen sivuontelotulehduspotilaalla»1.
| Annos | ||
|---|---|---|
| Lääke | Aikuiset | Lapset |
| Ensisijaiset | ||
| Amoksisilliini | 500 mg x 3 tai 750 mg x 2–3 | 40–50 mg/kg/vrk jaettuna kahteen tai kolmeen annokseen |
| Penisilliini | 1 milj. IU x 3 tai 1,5 milj. IU x 2–3 | Ei yleensä lapsille |
| Doksisykliini | Alkuannos 150–200 mg, sen jälkeen 100–150 mg × 1 | Ei alle 8-vuotiaille |
| Toissijaiset | ||
| Amoksisilliini-klavulaanihappo | 750–875 mg x 2 | 40–50 mg/kg/vrk jaettuna kahteen annokseen |
| Näiden jälkeen voidaan harkita seuraavia (huomioi resistenssitilanne): | ||
| Sulfa-trimetopriimi | 160/500 mg x 2 | 8 mg/kg/vrk trimetopriimia ja 25 mg/kg/vrk sulfadiatsiinia jaettuna kahteen annokseen |
| Ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiinit, makrolidit (atsitromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini) | Ks. Pharmaca Fennica | |
Paikallinen kortikosteroidi
- Nenään suihkutettavista kortikosteroideista on todettu olevan apua äkillisen sivuontelotulehduksen hoidossa «Intranasal corticosteroids as a monotherapy or adjunct therapy are effective in acute sinusitis.»A, «Nenään annosteltavat kortikosteroidit lievittävät oireita sekä yksin käytettynä että tukihoitona äkillisessä sivuontelotulehduksessa.»A.
- Tutkimustulosten soveltamista kliiniseen käytäntöön on kuitenkin vaikeuttanut se, että voimakasoireista sivuontelotulehdusta sairastavat potilaat on usein jätetty tutkimuksissa pois.
- Lieväoireiset potilaat näyttävät hyötyvän kortikosteroidista parhaiten «Williamson IG, Rumsby K, Benge S ym. Antibiotics and topical nasal steroid for treatment of acute maxillary sinusitis: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298:2487-96 »56. Suositeltu annos on sama kuin yliherkkyysnuhaa hoidettaessa «Hytönen M, Suvilehto J, Seppänen M, Pirilä T, Numminen J. Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2011;39:2837-41»51.
Poskiontelopunktio
- Tutkimuksia poskiontelopunktion hyödystä on tehty hyvin vähän «von Sydow C, Axelsson A, Jensen C. Acute maxillary sinusitis--a comparison between 27 different treatment modes. Rhinology 1982;20:223-9 »57, «Axelsson A, Grebelius N, Jensen C ym. Treatment of acute maxillary sinusitis. IV. Ampicillin, cephradine and erythromycinestolate with and without irrigation. Acta Otolaryngol 1975;79:466-72 »58. Suomessa punktioita on kuitenkin tehty pitkään ja kliinisen kokemuksen perusteella niistä on hyötyä tietyissä potilasryhmissä.
- Poskiontelotulehduksessa punktio on aiheellinen, jos oireet ovat voimakkaita tai tauti pitkittyy asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta. Myös raskaudenaikaisessa poskiontelotulehduksessa kannattaa suosia punktiohoitoa.
- Eritekertymän tilapäinen poisto onnistuu parhaiten poskiontelopunktion avulla ja samalla saadaan näyte bakteeriviljelyä varten. Poskiontelon punktio lievittää yleensä painesärkyä «Kern EB. Sinusitis. J Allerg Clin Immunol 1984;73:25-31; PMID: 6693664»59.
- Poskiontelon huuhtelu- ja puudutustekniikka on selvitetty Duodecim-lehden vuoden 1998 teemanumerossa «Mikä on poskiontelotulehdus, miten se diagnosoidaan ja hoidetaan (18/1998)»5, «Suonpää J, Savolainen S. Mikä on poskiontelotulehdus, miten se diagnosoidaan ja hoidetaan. Duodecim 1998;114:1823-7 »60. Video on myös Terveysportin sivuilla «Poskiontelopunktio»1, «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=poskiontelopunktio»3.
- Puudutus ennen punktiota voidaan yhtä hyvin tehdä lidokaiini-prilokaiinivoiteen avulla kuin lidokaiinipumpulitikuilla. Voidepuudutus saattaa näistä olla potilaalle miellyttävämpi «EMLA cream instilled with a suction needle and syringe appears to produce similar anesthesia as lidocain-adrenaline solution and be better tolerated by patients.»B, «Joki-Erkkilä VP, Penttilä M, Kääriäinen J, Rautiainen M. Local anesthesia with EMLA cream for maxillary sinus puncture. Ann Otol Rhinol Laryngol 2002;111:80-2 »61.
- Jos ontelosta on saatu eritettä, aloitetaan eritteen bakteeriviljelyn ja resistenssimäärityksen perusteella mikrobilääkitys.
Otsaontelotulehdus
- Otsaontelotulehdus todetaan tavallisesti poskiontelotulehduksen yhteydessä, mutta tulehdus voi esiintyä myös yksin otsaonteloissa «Ruoppi P, Seppä J, Nuutinen J. Acute frontal sinusitis: etiological factors and treatment outcome. Acta Otolaryngol 1993;113:201-5 »62, «Antila J. Acute frontal sinusitis in adults. Väitöskirja Turun yliopisto 1999»63.
- Bakteerikanta on sama kuin poskiontelotulehduksissa.
- Äkillisen otsaontelotulehduksen oireena on aiemmin mainittujen sivuontelotulehdusoireiden lisäksi kipu otsaontelon kohdalla.
- Silmäluomen tai otsan turvotus viittaavat komplikaatioon. Potilas tulisi tällöin lähettää päivystyspotilaana erikoislääkärille «Suonpää J, Aitasalo K. Otsaontelotulehduksen hoidot. Suomen Lääkäril 1996;33:3477-80»64, «Sipilä J, Suonpää J, Wide K ym. Prediction of the clinical outcome of acute frontal sinusitis with ventilation measurement of the nasofrontal duct after trephination: a long-term follow-up study. Lary»65.
- Jos kipu on voimakasta, tilannetta tulee tarvittaessa selvittää radiologisilla tutkimuksilla (sivuonteloröntgenkuva ap-projektioineen, TT tai KK-TT) «Suonpää J, Revonta M. Diagnosis of frontal sinusitis: one-dimensional ultrasonography versus radiography. J Laryngol Otol 1989;103:765-7 »66.
- Antibioottihoidon tukihoitona voidaan käyttää paikallissteroidihoitoa nenän yläosaan esimerkiksi tippoina ja kortikosteroidia (esim. prednisoloni) suun kautta.
- Jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon «Suonpää J, Aitasalo K. Otsaontelotulehduksen hoidot. Suomen Lääkäril 1996;33:3477-80»64, «Sipilä J, Suonpää J, Wide K ym. Prediction of the clinical outcome of acute frontal sinusitis with ventilation measurement of the nasofrontal duct after trephination: a long-term follow-up study. Lary»65.
Lasten sivuontelotulehdus
Periaatteet
- Tämä suositus koskee yli 1-vuotiaita muuten terveitä lapsia. Jos äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta epäillään alle 1-vuotiaalla tai lapsella, jolla on vaikea perussairaus (esim. immuunivajaus) tai immunosuppressiivinen lääkitys, hänet ohjataan suoraan erikoislääkärin hoitoon.
- Lapsilla eritettä on flunssan aikana nenäkäytävän lisäksi lähes aina sivuonteloissa (ns. rinosinuiitti), eikä se vaadi antibioottihoitoa.
- Äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta on syytä epäillä, jos lapsella esiintyy märkäistä nuhaa, yskää ja poski- tai päänsärkyä vielä 10 päivän kuluttua hengitystieinfektion alkamisesta «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
- Hoito valitaan pitkälti oireiden perusteella.
- Sivuontelotulehdus johtaa lapsilla aikuisia useammin komplikaatioihin. Lapsi, jolla esiintyy silmäluomen tai posken turvotusta ylähengitystieinfektion yhteydessä, on lähetettävä viipymättä päivystyspotilaana erikoislääkärin hoitoon.
Diagnostiikka
- Äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta on syytä epäillä, jos
- lapsella esiintyy märkäistä nuhaa, poski- tai päänsärkyä, kuumetta tai yskää ja
- flunssan alkamisen jälkeen oireet ovat kestäneet samanlaisina yli 10 päivää tai pahenevat 5 päivän kuluttua tai jos ne ensin helpottavat, mutta sitten palaavat voimakkaina «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
- Lasten sivuontelotulehduksen diagnostiikka perustuu kliiniseen taudinkuvaan. Flunssan aikaiset muutokset sivuonteloiden kuvantamislöydöksissä ovat tavallisia, eikä nuhan aikaista kuvantamista tarvita «Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Paranasal sinus findings in children during respiratory infection evaluated with magnetic resonance imaging. Pediatrics 2003;111:e586-9 »24. Äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikassa tulee lapsilla yleensä pidättäytyä sädediagnostisista tutkimuksista.
- Sivuonteloiden kaikututkimusta voidaan harkita vasta yli 7–8 -vuotiailla «McAlister WH, Parker BR, Kushner DC ym. Sinusitis in the pediatric population. American College of Radiology. ACR Appropriateness Criteria. Radiology 2000;215 Suppl:811-8 »67, «Kronemer KA, McAlister WH. Sinusitis and its imaging in the pediatric population. Pediatr Radiol 1997;27:837-46 »68, «McAlister WH, Kronemer K. Imaging of sinusitis in children. Pediatr Infect Dis J 1999;18:1019-20 »69.
- Tulehduksen erotusdiagnostiikassa on muistettava, että vierasesine nenäkäytävässä voi aiheuttaa toispuoleisen märkäisen erityksen.
Hoito
- Lapsen äkillinen flunssa paranee ilman mikrobilääkitystä «Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Cefuroxime axetil versus placebo for children with acute respiratory infection and imaging evidence of sinusitis: a randomized, controlled trial. Acta Paediatr 2005;9»70.
- Lapset, joilla ym. rinosinuiitin oireet jatkuvat samanlaisina >10 päivää, pahenevat 5 päivää oireiden alusta tai ovat vaikeita hyötyvät antibiooteista «Wald ER, Chiponis D, Ledesma-Medina J. Comparative effectiveness of amoxicillin and amoxicillin-clavulanate potassium in acute paranasal sinus infections in children: a double-blind, placebo-controlle»71, «Wald ER, Nash D, Eickhoff J. Effectiveness of amoxicillin/clavulanate potassium in the treatment of acute bacterial sinusitis in children. Pediatrics 2009;124:9-15 »72, «Amoksisilliini on ilmeisesti tehokas lasten sinuiitin hoidossa.»B.
- Ensisijainen antibiootti on amoksisilliini (ks. taulukko «Mikrobilääkityksen suositellut annokset»1) «Amoksisilliini on ilmeisesti tehokas lasten sinuiitin hoidossa.»B.
- Tulehduksen pitkittyessä antibiootin valintaa voi tukea nenäeritteen viljelyn tulos «Kristo A, Uhari M, Kontiokari T ym. Nasal middle meatal specimen bacteriology as a predictor of the course of acute respiratory infection in children. Pediatr Infect Dis J 2006;25:108-12 »73.
- Tukihoitojen hyödystä lasten sivuontelotulehduksen hoidossa ei ole näyttöä «Shaikh N, Wald ER, Pi M. Decongestants, antihistamines and nasal irrigation for acute sinusitis in children. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007909 »74.
- Oireenmukaista hoitoa, kuten nenän limakalvoturvotusta vähentäviä lääkkeitä, voidaan käyttää tilapäisesti.
- Nenän suolavesihuuhtelu voi helpottaa rinosinuiitin oireita ja on pienilläkin lapsilla hyvin siedetty «Wei JL, Sykes KJ, Johnson P ym. Safety and efficacy of once-daily nasal irrigation for the treatment of pediatric chronic rhinosinusitis. Laryngoscope 2011;121:1989-2000 »75, «Jeffe JS, Bhushan B, Schroeder JW Jr. Nasal saline irrigation in children: a study of compliance and tolerance. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2012;76:409-13 »76. Lasten pitkittyneen sivuontelotulehduksen hoidossa suolavesihuuhtelun hyödystä ei ole näyttöä «Nasal irrigations are probably not helpful in the treatment of rhinosinusitis in children.»C.
- Alle 12-vuotiaiden punktiohoito kuuluu yleensä erikoislääkärille.
- Toistuvissa sivuontelotulehduksissa tai tulehduksen pitkittyessä voidaan harkita kitarisaleikkausta, jonka yhteydessä tarvittaessa ontelot huuhdellaan ja otetaan bakteerinäyte resistenssimääritystä varten «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1, «Ramadan HH. Surgical management of chronic sinusitis in children. Laryngoscope 2004;114:2103-9 »77, «Lieser JD, Derkay CS. Pediatric sinusitis: when do we operate? Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2005;13:60-6 »78, «Brietzke SE, Brigger MT. Adenoidectomy outcomes in pediatric rhinosinusitis: a meta-analysis. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2008;72:1541-5 »79.
Komplikaatiot
- Äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen vakavat komplikaatiot ovat lapsilla harvinaisia, mutta niiden mahdollisuus on pidettävä mielessä, koska ne voivat kehittyä nopeasti ja vaatia välitöntä sairaalahoitoa «Pitkäranta A, Atula T, Hytönen M. Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot. Duodecim 1999;115:1306-10 »80.
- Komplikaatioita ovat silmäluomen turvotus (preseptaalinen selluliitti) ja silmäkuopan selluliitti tai märkäpesäke (kuva «Lapsen orbitaselluliitti äkillisen bakteerien aiheuttaman sivuontelotulehduksen komplikaationa»4 ). Silmäkuopan komplikaatio voi olla näköä uhkaava ja vaatia päivystysleikkaushoitoa. Kallonsisäisiä komplikaatioita ovat epiduraali- ja subduraaliabsessi sekä sinus cavernosuksen tai sagittaliksen tromboosi.
- Vakavan komplikaation mahdollisuuteen viittaavia oireita ovat nuhaisen lapsen toispuoleinen luomiturvotus, voimakas päänsärky, otsan alueen turvotus ja arkuus ja heikentynyt yleistila.
Usein toistuva tai pitkittynyt sivuontelotulehdus
- Pitkittynyt sivuontelotulehdus jaetaan karkeasti kahteen eri muotoon: nenäpolyypillisiin ja -polyypittomiin.
- Jos äkilliset bakteerien aiheuttamat poskiontelotulehdukset toistuvat, äkillisen tulehduksen diagnoosi tulee varmistaa kuvantamistutkimuksilla tai poskiontelopunktiolla ennen potilaan lähettämistä erikoislääkärille.
- Potilas lähetetään erikoislääkärille, jos tulehduksia on vähintään 3–4 kertaa vuodessa tai oireilu jatkuu yli 3 kuukautta.
- Jos oireilu on selvästi toispuoleista tai potilaalla esiintyy nenäverenvuotoa, karstoittumista, pahaa hajua, kasvojen turvotusta tai näköoireita, jatkotutkimukset tulee tehdä kiireellisesti.
- TT- tai KK-TT-kuvaus on tarpeen, kun suunnitellaan leikkaushoitoa. TT- ja magneettikuvauksella saadaan tarvittaessa lisätietoa sieni-infektion tai tuumoreiden diagnostiikassa.
Etiologia
- Pitkittyneessä sivuontelotulehduksessa todetaan usein sivuonteloiden ja nenäkäytävien eosinofiilinen inflammaatio, joka oireilee jatkuvasti «Kaliner M, Kennedy DW. Management of Sinusitis: Current Clinical Strategies in Sinusitis. Disease Management Guide 2000:101-32»81.
- Tulehdusta ylläpitäviksi tekijöiksi on arveltu bakteereita, bakteerien muodostamia biofilmejä, sieniä, viruksia, allergiaa ja ympäristötoksiineja.
- Äkillisen sivuontelotulehduksen bakteerikantojen lisäksi esiintyy stafylokokkeja sekä gramnegatiivisia ja anaerobisia bakteereja «Melén I. Chronic sinusitis: clinical and pathophysiological aspects. Acta Otolaryngol Suppl 1994;515:45-8 »82.
- Leikattujen potilaiden poskionteloeritteen viljelyssä löydetään useammin Pseudomonas aeruginosaa ja gramnegatiivisia aerobisia bakteereja, mutta vähemmän anaerobeja kuin leikkaamattomilla potilailla. Myös beetalaktamaasia tuottavat bakteerikannat ovat leikatuissa onteloissa yleisiä «Brook I, Frazier EH. Correlation between microbiology and previous sinus surgery in patients with chronic maxillary sinusitis. Ann Otol Rhinol Laryngol 2001;110:148-51 »83, «Bhattacharyya N, Kepnes LJ. The microbiology of recurrent rhinosinusitis after endoscopic sinus surgery. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:1117-20 »84.
- Pienellä osalla potilaista sivuontelotulehduksen aiheuttajana voi olla sieni-infektio, mutta niiden osuus ei nykytiedon valossa ole merkittävä. Sieni-infektio on usein toispuoleinen, ja sitä epäiltäessä potilas pitää lähettää erikoissairaanhoitoon tutkittavaksi.
Hoito
- Nenän suolavesihuuhtelusta (esim. nenäkannu) saattaa olla hyötyä pitkittyneen sivuontelotulehduksen oireiden hoidossa «Nasal saline irrigation may relief symptoms in chronic rhinosinusitis.»C, «Suolavesinenähuuhtelut saattavat vähentää oireita pitkittyneen sinuiitin hoidossa.»C.
- Konservatiivinen hoito on pitkittyneen sivuontelotulehduksen ensisijainen hoito. Hoito perustuu säännöllisesti suoritettuihin suolavesihuuhteluihin ja paikallisen nenästeroidin käyttöön. Paikallista kortikosteroidia voidaan oireiden ja löydösten perusteella käyttää jatkuvana lääkityksenä tai parin viikon jaksoista parin kuukauden jaksoihin oirekausina. Oireiden lisääntyessä suositellaan bakteeriviljelyä märkäisestä nenäeritteestä ja kohdennettua antibioottihoitoa «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
- Altistavat tekijät (esim. tupakointi ja allergiat) on selvitettävä ja hoidettava mahdollisuuksien mukaan ennen leikkaushoidon harkitsemista.
- Leikkaushoitoa suositellaan hankalissa, pitkäaikaisissa tai usein toistuvissa sivuontelotulehduksissa, kun muilla hoidoilla ei ole päästy tyydyttävään tulokseen «Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 »1.
- Onnistunut leikkaushoito takaa useimmiten eritteen aktiivisen poistumisen sivuonteloista avoimen luonnollisen ulosvirtauskanavan kautta.
- Suurelle osalle potilaista jää taudin perusluonteen vuoksi pysyviä sivuontelotulehdusoireita leikkauksen jälkeenkin, jolloin tarvitaan säännöllistä konservatiivista hoitoa «Richtsmeier WJ. Top 10 reasons for endoscopic maxillary sinus surgery failure. Laryngoscope 2001;111:1952-6 »85, «Ramadan HH. Surgical causes of failure in endoscopic sinus surgery. Laryngoscope 1999;109:27-9 »86.
Erityisongelmat
Hammasperäinen poskiontelotulehdus
- Poskiontelotulehdus voi syntyä myös hammasperäisen tulehduksen seurauksena.
- Tyypillisessä tapauksessa infektio on pitkittynyt ja toispuoleinen, erite on pahanhajuista ja bakteeriviljelyssä esiintyy anaerobeja. Infektion aiheuttanut hammas voi olla myös oireeton. Punktio on suositeltava bakteerietiologian selvitystä ja ontelon tuuletusta varten.
- Pitkittyneissä tulehduksissa hammasetiologia on yleisempi (noin 10 % tapauksista) «Melén I. Chronic sinusitis: clinical and pathophysiological aspects. Acta Otolaryngol Suppl 1994;515:45-8 »82. Jos äkillisen poskiontelotulehduksen syyksi epäillään hammastulehdusta, aloitetaan anaerobit huomioon ottaen mikrobilääkitys, suositellaan ortopantomografiaa ja potilas ohjataan hammaslääkärin hoitoon.
Astman tai nenän polypoosin pahenemiseen liittyvä poskiontelotulehdus
- Sivuontelotulehdus pahentaa astmaoireita, joten tulehduksen hoidossa kannattaa olla aktiivinen.
- Potilaille, joilla on nenässä polyyppeja, annetaan nenään tiputettavia tai suihkutettavia kortikosteroideja ja joskus myös systeemisiä kortikosteroideja «Vento S, Virkkula P. [Nasal polyposis]. Duodecim 2012;128:219-24 »87.
Raskaus ja sivuontelotulehdus
- Raskauden aikana elimistössä esiintyy turvotusta. Tällöin myös nenän limakalvoturvotus on yleistä ja se voi tukkia sivuonteloiden ostiumit nenäonteloon. Tällöin sivuontelotulehduksen riski kasvaa ja infektiot voivat olla tavallista hankalampioireisia «Roberts S, Hollier LM, Sheffield J ym. Cost-effectiveness of universal influenza vaccination in a pregnant population. Obstet Gynecol 2006;107:1323-9 »88, «Incaudo GA. Diagnosis and treatment of allergic rhinitis and sinusitis during pregnancy and lactation. Clin Rev Allergy Immunol 2004;27:159-77 »89.
- Raskaana olevan potilaan sivuontelotulehdus hoidetaan samalla tavoin kuin muiden potilaiden tulehdukset, mutta ottaen huomioon lääkityksen sopivuus raskauden aikana.
Leikatun poskiontelon äkilliset tulehdukset
- Poskionteloiden tähystysleikkauksessa (FESS) avataan poskiontelon luonnolliseen tyhjenemisaukkoon eli ostiumiin johtava infundibulumin kanava ja joskus myös suurennetaan ostiumia (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1 ).
- Leikatussa ontelossa esiintyy usein vähäistä nestekertymää «Räsänen L, Kuusisto P, Penttilä M ym. Comparison of immunologic tests in the diagnosis of occupational asthma and rhinitis. Allergy 1994;49:342-7 »90. Jos potilaalla on äkillisen poskiontelotulehduksen oireita, FESS-leikkauksessa olleilla ontelo voidaan huuhdella lavaatiokärjellä keskikuorikon alta tai vaihtoehtoisesti punktoida normaaliin tapaan alakuorikon alta. Terveysportin internetsivuilta on video lavaatiosta «Poskiontelolavaatio keskikäytävän kautta»2, «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=poskiontelopunktio»3.
- Lääkehoito ei poikkea edellä esitetystä.
- Jos potilaalle on tehty poskiontelon radikaalileikkaus (Caldwell–Luc), hänellä on alakuorikon alla aukko (kuva «Nenäontelon ja sivuonteloiden rakenne»1 ), jonka kautta erite voidaan huuhdella tylpällä lavaatiokärjellä.
- Caldwell-Lucin leikkauksella leikattu poskiontelo on tavallisessa NSO-kuvassa varjostunut, joten kuvasta ei ole hyötyä.
Seuranta
- Äkillisissä sivuontelotulehduksissa seuranta ei ole tarpeen, jos oireet häviävät.
- Seurannan tavoitteena on löytää potilaat, joilla tauti pitkittyy tai uusii toistuvasti. Seurantakäyntien määrään ja paikkaan vaikuttaa potilaiden oireiden voimakkuus.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä
Sivuontelotulehdus-suosituksen historiatiedot «Sivuontelotulehdus, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»2
Puheenjohtaja
Maija Hytönen, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri; HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Jäsenet
Johanna Nokso-Koivisto, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka
Pentti Huovinen, professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Turun yliopisto, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia ja THL:n terveyden suojelun toimiala
Eero Ilkko, dosentti, hallinnollinen osastonylilääkäri; OYS:n kuvantamisen vastuualue
Jukkapekka Jousimaa, LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, päätoimittaja; Lääkärin Tietokannat, Kustannus Oy Duodecim
Juho Kivistö, LT, lastentautien erikoislääkäri, Käypä hoito –toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Matti Korppi, professori, lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri; TAYS:n lastenklinikka
Helena Liira, LT, ylilääkäri; Työterveyslaitos, Helsinki
Antti Malmivaara, dosentti, ylilääkäri; THL:n terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Jura Numminen, LT, apulaisylilääkäri; TAYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö, suu- ja korvasairauksien vastuualue
Tapio Pirilä, dosentti, ylilääkäri, tulosyksikön johtaja; LKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikkö
Sidonnaisuudet
Pentti Huovinen: Luentopalkkio (Lääkäriasema Pulssi, Professio Finland, VWR Finland, Vakuutusyhtiö Tapiola), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim, WSOY), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Turun yliopisto / Pfizer Oy)
Maija Hytönen: Luentopalkkio (GlaxoSmithKline, MSD, Meda, Mehiläinen)
Eero Ilkko: Ei sidonnaisuuksia
Juho Kivistö: Luentopalkkio (Terveystalo)
Matti Korppi: Ei sidonnaisuuksia
Helena Liira: Asiantuntijapalkkio (Pfizer), Luentopalkkio (Pfizer)
Antti Malmivaara: Ei sidonnaisuuksia
Johanna Nokso-Koivisto: Ei sidonnaisuuksia
Jura Numminen: Ei sidonnaisuuksia
Tapio Pirilä: Luentopalkkio (Shering-Plough, MSD, GSK, UCB)
Kirjallisuusviite
Sivuontelotulehdus (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Fokkens WJ, Lund VJ, Mullol J ym. European Position Paper on Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2012. Rhinol Suppl 2012;:3 p preceding table of contents, 1-298 «PMID: 22764607»PubMed
- Nuutinen J (toim.). Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet. Korvatieto Oy, Helsinki 2011
- Berg O, Carenfelt C, Rystedt G ym. Occurrence of asymptomatic sinusitis in common cold and other acute ENT-infections. Rhinology 1986;24:223-5 «PMID: 3775189»PubMed
- Gwaltney JM Jr. Acute community-acquired sinusitis. Clin Infect Dis 1996;23:1209-23; quiz 1224-5 «PMID: 8953061»PubMed
- Stanley PJ, Wilson R, Greenstone MA ym. Effect of cigarette smoking on nasal mucociliary clearance and ciliary beat frequency. Thorax 1986;41:519-23 «PMID: 3787531»PubMed
- Bonham GS, Wilson RW. Children's health in families with cigarette smokers. Am J Public Health 1981;71:290-3 «PMID: 7468862»PubMed
- Zuskin E, Mustajbegovic J, Schachter EN ym. Respiratory findings in mail carriers. Int Arch Occup Environ Health 2000;73:136-43 «PMID: 10741512»PubMed
- Lin SY, Reh DD, Clipp S ym. Allergic rhinitis and secondhand tobacco smoke: a population-based study. Am J Rhinol Allergy 2011;25:e66-71 «PMID: 21679502»PubMed
- Brook I. Effects of exposure to smoking on the microbial flora of children and their parents. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2010;74:447-50 «PMID: 20129680»PubMed
- Brook I, Gober AE. Effect of smoking cessation on the microbial flora. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2007;133:135-8 «PMID: 17309981»PubMed
- Davis KS, Casey SE, Mulligan JK ym. Murine complement deficiency ameliorates acute cigarette smoke-induced nasal damage. Otolaryngol Head Neck Surg 2010;143:152-8 «PMID: 20620635»PubMed
- Tomassen P, Newson RB, Hoffmans R ym. Reliability of EP3OS symptom criteria and nasal endoscopy in the assessment of chronic rhinosinusitis--a GA² LEN study. Allergy 2011;66:556-61 «PMID: 21083566»PubMed
- Koskinen OM, Husman TM, Meklin TM ym. The relationship between moisture or mould observations in houses and the state of health of their occupants. Eur Respir J 1999;14:1363-7 «PMID: 10624768»PubMed
- Committee on Damp indoor spaces and health. Board of health promotion and Damp indoor spaces and health. Institute of medicine of the national academies. The National diseases prevention. Academies Press. Washington D.C. 2004
- Adams TB, Wharton CM, Quilter L ym. The association between mental health and acute infectious illness among a national sample of 18- to 24-year-old college students. J Am Coll Health 2008;56:657-63 «PMID: 18477521»PubMed
- Jefferson T, Del Mar C, Dooley L ym. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006207 «PMID: 20091588»PubMed
- Pittet D, Allegranzi B, Sax H ym. Evidence-based model for hand transmission during patient care and the role of improved practices. Lancet Infect Dis 2006;6:641-52 «PMID: 17008173»PubMed
- Williams JW Jr, Simel DL. Does this patient have sinusitis? Diagnosing acute sinusitis by history and physical examination. JAMA 1993;270:1242-6 «PMID: 8355389»PubMed
- Williams JW Jr, Simel DL, Roberts L ym. Clinical evaluation for sinusitis. Making the diagnosis by history and physical examination. Ann Intern Med 1992;117:705-10 «PMID: 1416571»PubMed
- Axelsson A, Chidekel N. Symptomatology and bacteriology correlated to radiological findings in acute maxillary sinusitis. Acta Otolaryngol 1972;74:118-22 «PMID: 4403519»PubMed
- Chow AW, Benninger MS, Brook I ym. IDSA clinical practice guideline for acute bacterial rhinosinusitis in children and adults. Clin Infect Dis 2012;54:e72-e112 «PMID: 22438350»PubMed
- Pitkäranta A, Hytönen L. Pitkittynyt nuha. Duodecim 2006;122:827-31
- Cooke LD, Hadley DM. MRI of the paranasal sinuses: incidental abnormalities and their relationship to symptoms. J Laryngol Otol 1991;105:278-81 «PMID: 2026940»PubMed
- Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Paranasal sinus findings in children during respiratory infection evaluated with magnetic resonance imaging. Pediatrics 2003;111:e586-9 «PMID: 12728114»PubMed
- Vento S, Ertama LO, Hytönen ML, Malmberg CHO. A-mode ultrasound in the diagnosis os chronic polypous sinusitis. Acta Otolaryngol (Stockh). 1999; 119: 916-920
- Varonen H, Savolainen S, Kunnamo I ym. Acute rhinosinusitis in primary care: a comparison of symptoms, signs, ultrasound, and radiography. Rhinology 2003;41:37-43 «PMID: 12677739»PubMed
- Esposito S, Bosis S, Bellasio M ym. From clinical practice to guidelines: how to recognize rhinosinusitis in children. Pediatr Allergy Immunol 2007;18 Suppl 18:53-5 «PMID: 17767610»PubMed
- Fokkens W, Lund V, Mullol J ym. EP3OS 2007: European position paper on rhinosinusitis and nasal polyps 2007. A summary for otorhinolaryngologists. Rhinology 2007;45:97-101 «PMID: 17708455»PubMed
- Pearlman AN, Conley DB. Review of current guidelines related to the diagnosis and treatment of rhinosinusitis. Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2008;16:226-30 «PMID: 18475076»PubMed
- Rosenfeld RM, Andes D, Bhattacharyya N ym. Clinical practice guideline: adult sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;137:S1-31 «PMID: 17761281»PubMed
- Rosenfeld RM. Clinical practice guideline on adult sinusitis. Otolaryngol Head Neck Surg 2007;137:365-77 «PMID: 17765760»PubMed
- Thomas M, Yawn BP, Price D ym. EPOS Primary Care Guidelines: European Position Paper on the Primary Care Diagnosis and Management of Rhinosinusitis and Nasal Polyps 2007 - a summary. Prim Care Respir J 2008;17:79-89 «PMID: 18438594»PubMed
- Leo G, Triulzi F, Consonni D ym. Reappraising the role of radiography in the diagnosis of chronic rhinosinusitis. Rhinology 2009;47:271-4 «PMID: 19839249»PubMed
- De Sutter A, Spee R, Peersman W ym. Study on the reproducibility of the Waters' views of the maxillary sinuses. Rhinology 2005;43:55-60 «PMID: 15844503»PubMed
- Williams JW Jr, Roberts L Jr, Distell B ym. Diagnosing sinusitis by X-ray: is a single Waters view adequate? J Gen Intern Med 1992;7:481-5 «PMID: 1403202»PubMed
- Timmenga N, Stegenga B, Raghoebar G ym. The value of Waters' projection for assessing maxillary sinus inflammatory disease. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:103-9 «PMID: 11805785»PubMed
- Konen E, Faibel M, Kleinbaum Y ym. The value of the occipitomental (Waters') view in diagnosis of sinusitis: a comparative study with computed tomography. Clin Radiol 2000;55:856-60 «PMID: 11069741»PubMed
- Hansen JG, Schmidt H, Rosborg J ym. Predicting acute maxillary sinusitis in a general practice population. BMJ 1995;311:233-6 «PMID: 7627042»PubMed
- Lindbaek M, Hjortdahl P, Johnsen UL. Use of symptoms, signs, and blood tests to diagnose acute sinus infections in primary care: comparison with computed tomography. Fam Med 1996;28:183-8 «PMID: 8900550»PubMed
- Savolainen S, Jousimies-Somer H, Karjalainen J ym. Do simple laboratory tests help in etiologic diagnosis in acute maxillary sinusitis? Acta Otolaryngol Suppl 1997;529:144-7 «PMID: 9288295»PubMed
- Low DE, Desrosiers M, McSherry J ym. A practical guide for the diagnosis and treatment of acute sinusitis. CMAJ 1997;156 Suppl 6:S1-14 «PMID: 9347786»PubMed
- Evans FO Jr, Sydnor JB, Moore WE ym. Sinusitis of the maxillary antrum. N Engl J Med 1975;293:735-9 «PMID: 169466»PubMed
- Gwaltney JM Jr, Scheld WM, Sande MA ym. The microbial etiology and antimicrobial therapy of adults with acute community-acquired sinusitis: a fifteen-year experience at the University of Virginia and review of other selected studies. J Allergy Clin Immunol 1992;90:457-61; discussion 462 «PMID: 1527337»PubMed
- Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Bacteriological findings of acute maxillary sinusitis in young adults. J Clin Microbiol 1988;26:1919-25 «PMID: 3182986»PubMed
- Wald ER. Microbiology of acute and chronic sinusitis in children. J Allergy Clin Immunol 1992;90:452-6 «PMID: 1527336»PubMed
- Jousimies-Somer HR, Savolainen S, Ylikoski JS. Macroscopic purulence, leukocyte counts, and bacterial morphotypes in relation to culture findings for sinus secretions in acute maxillary sinusitis. J Clin Microbiol 1988;26:1926-33 «PMID: 3182987»PubMed
- Savolainen S, Ylikoski J, Jousimes-Somer H. Predictive value of nasal bacterial culture for etiological agents in acute maxillary sinusitis. Rhinology 1987;25:49-55 «PMID: 3554464»PubMed
- Pitkäranta A, Arruda E, Malmberg H ym. Detection of rhinovirus in sinus brushings of patients with acute community-acquired sinusitis by reverse transcription-PCR. J Clin Microbiol 1997;35:1791-3 «PMID: 9196195»PubMed
- Savolainen S, Ylikoski J, Jousimies-Somer H. Differential diagnosis of purulent and non-purulent acute maxillary sinusitis in young adults. Rhinology 1989;27:53-61 «PMID: 2787046»PubMed
- Kim SY, Chang YJ, Cho HM ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006362 «PMID: 19588387»PubMed
- Hytönen M, Suvilehto J, Seppänen M, Pirilä T, Numminen J. Aikuisen äkillisen sivuontelotulehduksen diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 2011;39:2837-41
- Kassel JC, King D, Spurling GK. Saline nasal irrigation for acute upper respiratory tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD006821 «PMID: 20238351»PubMed
- Williams JW Jr, Holleman DR Jr, Samsa GP ym. Randomized controlled trial of 3 vs 10 days of trimethoprim/sulfamethoxazole for acute maxillary sinusitis. JAMA 1995;273:1015-21 «PMID: 7897784»PubMed
- de Ferranti SD, Ioannidis JP, Lau J ym. Are amoxycillin and folate inhibitors as effective as other antibiotics for acute sinusitis? A meta-analysis. BMJ 1998;317:632-7 «PMID: 9727991»PubMed
- van Buchem FL, Knottnerus JA, Schrijnemaekers VJ ym. Primary-care-based randomised placebo-controlled trial of antibiotic treatment in acute maxillary sinusitis. Lancet 1997;349:683-7 «PMID: 9078199»PubMed
- Williamson IG, Rumsby K, Benge S ym. Antibiotics and topical nasal steroid for treatment of acute maxillary sinusitis: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298:2487-96 «PMID: 18056902»PubMed
- von Sydow C, Axelsson A, Jensen C. Acute maxillary sinusitis--a comparison between 27 different treatment modes. Rhinology 1982;20:223-9 «PMID: 6187058»PubMed
- Axelsson A, Grebelius N, Jensen C ym. Treatment of acute maxillary sinusitis. IV. Ampicillin, cephradine and erythromycinestolate with and without irrigation. Acta Otolaryngol 1975;79:466-72 «PMID: 1155056»PubMed
- Kern EB. Sinusitis. J Allerg Clin Immunol 1984;73:25-31; PMID: 6693664
- Suonpää J, Savolainen S. Mikä on poskiontelotulehdus, miten se diagnosoidaan ja hoidetaan. Duodecim 1998;114:1823-7 «PMID: 11717764»PubMed
- Joki-Erkkilä VP, Penttilä M, Kääriäinen J, Rautiainen M. Local anesthesia with EMLA cream for maxillary sinus puncture. Ann Otol Rhinol Laryngol 2002;111:80-2 «PMID: 11800375»PubMed
- Ruoppi P, Seppä J, Nuutinen J. Acute frontal sinusitis: etiological factors and treatment outcome. Acta Otolaryngol 1993;113:201-5 «PMID: 8475737»PubMed
- Antila J. Acute frontal sinusitis in adults. Väitöskirja Turun yliopisto 1999
- Suonpää J, Aitasalo K. Otsaontelotulehduksen hoidot. Suomen Lääkäril 1996;33:3477-80
- Sipilä J, Suonpää J, Wide K ym. Prediction of the clinical outcome of acute frontal sinusitis with ventilation measurement of the nasofrontal duct after trephination: a long-term follow-up study. Laryngoscope 1996;106:292-5 «PMID: 8614191»PubMed
- Suonpää J, Revonta M. Diagnosis of frontal sinusitis: one-dimensional ultrasonography versus radiography. J Laryngol Otol 1989;103:765-7 «PMID: 2671221»PubMed
- McAlister WH, Parker BR, Kushner DC ym. Sinusitis in the pediatric population. American College of Radiology. ACR Appropriateness Criteria. Radiology 2000;215 Suppl:811-8 «PMID: 11037504»PubMed
- Kronemer KA, McAlister WH. Sinusitis and its imaging in the pediatric population. Pediatr Radiol 1997;27:837-46 «PMID: 9361040»PubMed
- McAlister WH, Kronemer K. Imaging of sinusitis in children. Pediatr Infect Dis J 1999;18:1019-20 «PMID: 10571442»PubMed
- Kristo A, Uhari M, Luotonen J ym. Cefuroxime axetil versus placebo for children with acute respiratory infection and imaging evidence of sinusitis: a randomized, controlled trial. Acta Paediatr 2005;94:1208-13 «PMID: 16278986»PubMed
- Wald ER, Chiponis D, Ledesma-Medina J. Comparative effectiveness of amoxicillin and amoxicillin-clavulanate potassium in acute paranasal sinus infections in children: a double-blind, placebo-controlled trial. Pediatrics 1986;77:795-800 «PMID: 3520469»PubMed
- Wald ER, Nash D, Eickhoff J. Effectiveness of amoxicillin/clavulanate potassium in the treatment of acute bacterial sinusitis in children. Pediatrics 2009;124:9-15 «PMID: 19564277»PubMed
- Kristo A, Uhari M, Kontiokari T ym. Nasal middle meatal specimen bacteriology as a predictor of the course of acute respiratory infection in children. Pediatr Infect Dis J 2006;25:108-12 «PMID: 16462285»PubMed
- Shaikh N, Wald ER, Pi M. Decongestants, antihistamines and nasal irrigation for acute sinusitis in children. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007909 «PMID: 21154389»PubMed
- Wei JL, Sykes KJ, Johnson P ym. Safety and efficacy of once-daily nasal irrigation for the treatment of pediatric chronic rhinosinusitis. Laryngoscope 2011;121:1989-2000 «PMID: 22024856»PubMed
- Jeffe JS, Bhushan B, Schroeder JW Jr. Nasal saline irrigation in children: a study of compliance and tolerance. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2012;76:409-13 «PMID: 22266167»PubMed
- Ramadan HH. Surgical management of chronic sinusitis in children. Laryngoscope 2004;114:2103-9 «PMID: 15564828»PubMed
- Lieser JD, Derkay CS. Pediatric sinusitis: when do we operate? Curr Opin Otolaryngol Head Neck Surg 2005;13:60-6 «PMID: 15654218»PubMed
- Brietzke SE, Brigger MT. Adenoidectomy outcomes in pediatric rhinosinusitis: a meta-analysis. Int J Pediatr Otorhinolaryngol 2008;72:1541-5 «PMID: 18723228»PubMed
- Pitkäranta A, Atula T, Hytönen M. Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot. Duodecim 1999;115:1306-10 «PMID: 11877831»PubMed
- Kaliner M, Kennedy DW. Management of Sinusitis: Current Clinical Strategies in Sinusitis. Disease Management Guide 2000:101-32
- Melén I. Chronic sinusitis: clinical and pathophysiological aspects. Acta Otolaryngol Suppl 1994;515:45-8 «PMID: 8067243»PubMed
- Brook I, Frazier EH. Correlation between microbiology and previous sinus surgery in patients with chronic maxillary sinusitis. Ann Otol Rhinol Laryngol 2001;110:148-51 «PMID: 11219522»PubMed
- Bhattacharyya N, Kepnes LJ. The microbiology of recurrent rhinosinusitis after endoscopic sinus surgery. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1999;125:1117-20 «PMID: 10522504»PubMed
- Richtsmeier WJ. Top 10 reasons for endoscopic maxillary sinus surgery failure. Laryngoscope 2001;111:1952-6 «PMID: 11801976»PubMed
- Ramadan HH. Surgical causes of failure in endoscopic sinus surgery. Laryngoscope 1999;109:27-9 «PMID: 9917035»PubMed
- Vento S, Virkkula P. [Nasal polyposis]. Duodecim 2012;128:219-24 «PMID: 22372076»PubMed
- Roberts S, Hollier LM, Sheffield J ym. Cost-effectiveness of universal influenza vaccination in a pregnant population. Obstet Gynecol 2006;107:1323-9 «PMID: 16738159»PubMed
- Incaudo GA. Diagnosis and treatment of allergic rhinitis and sinusitis during pregnancy and lactation. Clin Rev Allergy Immunol 2004;27:159-77 «PMID: 15576899»PubMed
- Räsänen L, Kuusisto P, Penttilä M ym. Comparison of immunologic tests in the diagnosis of occupational asthma and rhinitis. Allergy 1994;49:342-7 «PMID: 8092431»PubMed
- Ahovuo-Saloranta A, Borisenko OV, Kovanen N, Liira H, Rautakorpi UM, Williams JW Jr, Mäkelä M Antibiotics for acute maxillary sinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2008;(2):CD000243 «PMID: 18425861»PubMed
- Antimicrobial treatment guidelines for acute bacterial rhinosinusitis. Sinus and Allergy Health Partnership. Otolaryngol Head Neck Surg 2000;123:5-31 «PMID: 10887346»PubMed
- Belic B, Erdevicki L, Stojanovic J ym. [A-mode ultrasonography and roentgenography in diagnosing chronic nonpolypoid maxillary rhinosinusitis]. Acta Chir Iugosl 2009;56:139-44 «PMID: 20218119»PubMed
- Bjerrum L, Gahrn-Hansen B, Munck AP. C-reactive protein measurement in general practice may lead to lower antibiotic prescribing for sinusitis. Br J Gen Pract 2004;54:659-62 «PMID: 15353050»PubMed
- Cals JW, Schot MJ, de Jong SA ym. Point-of-care C-reactive protein testing and antibiotic prescribing for respiratory tract infections: a randomized controlled trial. Ann Fam Med 2010;8:124-33 «PMID: 20212299»PubMed
- De Sutter AI, van Driel ML, Kumar AA ym. Oral antihistamine-decongestant-analgesic combinations for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2012;2:CD004976 «PMID: 22336807»PubMed
- Fufezan O, Asavoaie C, Chereches Panta P et al. The role of ultrasonography in the evaluation of maxillary sinusitis in pediatrics. Med Ultrason 2010;12:4-11 «PMID: 21165447»PubMed
- Gwaltney JM Jr. Rhinovirus infection of the normal human airway. Am J Respir Crit Care Med 1995;152:S36-9 «PMID: 7551410»PubMed
- Harvey R, Hannan SA, Badia L, Scadding G. Nasal saline irrigations for the symptoms of chronic rhinosinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD006394 «PMID: 17636843»PubMed
- Kuusela T, Kurri J, Sirola R. Ultraschall in der Sinusitis-Diagnostik bei Rekruten - Vergleich der Befunde der Punktion, Ultraschall- und Röntgenuntersuchung. Wehrmed Mschr Heft 1983;11:461-4
- Laine K, Määttä T, Varonen H, Mäkelä M. Diagnosing acute maxillary sinusitis in primary care: a comparison of ultrasound, clinical examination and radiography. Rhinology 1998;36:2-6 «PMID: 9569433»PubMed
- Maes JJ, Clement PA. The usefulness of irrigation of the maxillary sinus in children with maxillary sinusitis on the basis of the Water's X-ray. Rhinology 1987;25:259-64 «PMID: 2448862»PubMed
- McNeill RA. Comparison of the findings on transillumination, x-ray and lavage of the maxillary sinus. J Laryngol Otol 1962:1009-13
- Otten FW. Conservative treatment of chronic maxillary sinusitis in children. Long-term follow-up. Acta Otorhinolaryngol Belg 1997;51:173-5 «PMID: 9350317»PubMed
- Pang YT, Willatt DJ. Do antral washouts have a place in the current management of chronic sinusitis? J Laryngol Otol 1996;110:926-8 «PMID: 8977854»PubMed
- Puhakka T, Mäkelä MJ, Alanen A ym. Sinusitis in the common cold. J Allergy Clin Immunol 1998;102:403-8 «PMID: 9768580»PubMed
- Revonta M, Suonpää J, Luukkala M, Meriläinen P. Diagnostic ultrasound of maxillary and frontal sinusitis - a new simple echoscope and method. Acta Otolaryngol Suppl 1982;386:265-7
- Savolainen S, Pietola M, Kiukaanniemi H, Lappalainen E, Salminen M, Mikkonen P. An ultrasound device in the diagnosis of acute maxillary sinusitis. Acta Otolaryngol Suppl 1997;529:148-52 «PMID: 9288296»PubMed
- Shoseyov D, Bibi H, Shai P, Shoseyov N, Shazberg G, Hurvitz H. Treatment with hypertonic saline versus normal saline nasal wash of pediatric chronic sinusitis. J Allergy Clin Immunol 1998;101:602-5 «PMID: 9600495»PubMed
- Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä FiRe, vuoden 2010 kuvat, «http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/fire»2
- Taccariello M, Parikh A, Darby Y, Scadding G. Nasal douching as a valuable adjunct in the management of chronic rhinosinusitis. Rhinology 1999;37:29-32 «PMID: 10229979»PubMed
- Teppo H, Revonta M. Ultrasound device helps in ruling out maxillary sinus fluid in acute rhinosinusitis: how we do it. Clin Otolaryngol 2011;36:491-4 «PMID: 22032449»PubMed
- van Buchem L, Peeters M, Beaumont J, Knottnerus JA. Acute maxillary sinusitis in general practice: the relation between clinical picture and objective findings. Eur J Gen Pract 1995;1:155-60
- Varonen H, Mäkelä M, Savolainen S, Läärä E, Hilden J. Comparison of ultrasound, radiography, and clinical examination in the diagnosis of acute maxillary sinusitis: a systematic review. J Clin Epidemiol 2000;53:940-8 «PMID: 11004420»PubMed
- Young J, De Sutter A, Merenstein D ym. Antibiotics for adults with clinically diagnosed acute rhinosinusitis: a meta-analysis of individual patient data. Lancet 2008;371:908-14 «PMID: 18342685»PubMed
- Zalmanovici A, Yaphe J. Intranasal steroids for acute sinusitis. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD005149 «PMID: 19821340»PubMed
- Amoksisilliini lasten sinuiitin hoidossa
- Bakteerin aiheuttama sivuontelotulehdus
- Hengitystieinfektioita aiheuttavien bakteerien bakteerilääkeherkkyys
- Limakalvoja supistavien lääkkeiden, antihistamiinien ja kipulääkkeiden yhdistelmävalmisteet ylähengitystieinfektioissa
- Nenähuuhtelut pitkittyneen rinosinuiitin hoidossa
- Nenästeroidit äkillisen sivuontelotulehduksen hoidossa
- Rinosinuiitin luonnollinen paranemistaipumus
- Antimicrobial therapy for acute maxillary sinusitis
- CRP point-of-care testing in maxillary sinusitis and lower respiratory tract infection (LRTI)
- Intranasal steroids for acute sinusitis
- Local anesthesia with EMLA cream for maxillary sinus puncture
- Nasal irrigations for rhinosinusitis in children
- Saline irrigation for chronic rhinosinusitis
- Sinus ultrasound and radiography in the diagnosis of sinusitis
- The prognostic value of symptoms and clinical signs of acute maxillary sinusitis
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
OPI JA OTA KÄYTTÖÖN
POTILAALLE
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko
