KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Nielutulehdus
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2013-03-12   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): nenä- ja kurkkutaudit, Infektiosairaudet, Kliininen mikrobiologia, Korva-, Lastentaudit, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Nielutulehdus

Käypä hoito
12.3.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Virukset aiheuttavat suurimman osan akuuteista nielutulehduksista.
  • Akuutti nielutulehdus on yleensä lievä ja itsestään parantuva tauti – kerro tämä myös potilaalle!
  • Beetahemolyyttinen streptokokki A (StrA) on tavallisin ja tärkein mikrobilääkkein hoidettava nielutulehduksen aiheuttaja.
  • StrA-nielutulehduksen ensisijainen hoito on penisilliini.
  • Ennen antibioottihoitoa on streptokokki osoitettava nieluviljelyllä tai StrA-pikatestillä.
  • StrA-epidemian aikana tutkitaan ja hoidetaan myös lähikontaktit.
  • Myös harvoin esiintyvät taudinaiheuttajat on muistettava.
  • Erotusdiagnostisesti on muistettava kurkunkannen tulehdus (epiglottiitti), kurkunpäätulehdus (laryngiitti), kurkkupaise (peritonsillaariabsessi) ja nielurisanympärystulehdus (peritonsilliitti).

Tavoitteet ja kohderyhmät

  • Hoitosuosituksen tavoitteina ovat kaikenikäisten perusterveydenhuollon nielutulehduspotilaiden
    • tarkoituksenmukainen mikrobiologinen diagnostiikka ja siihen perustuva hoito
    • bakteerilääkkeiden järkevä käyttö (suunnattu, kapeakirjoisia suosiva linja) ja
    • epidemioiden varhainen havaitseminen ja katkaisu.
  • Erityisesti pyritään
    • vähentämään vain kliinisen kuvan perusteella annettuja antibioottihoitoja
    • välttää streptokokkinieluviljelyä ja pikatestiä, kun oireet viittaavat ylähengitysteiden virustulehdukseen
    • varmistamaan ensisijaisesti suositeltujen lääkkeiden käyttö nielutulehduksen hoidossa ja
    • parantamaan henkilökunnan valmiuksia lisätä potilaiden tietoutta nielutulehdusten hoidossa.
  • Hoitosuositus koskee mikrobien aiheuttamaa äkillistä tai toistuvaa nielun tai nielurisojen tulehdusta sekä lapsilla että aikuisilla.
  • Kroonisia tulehduksia ja muita kuin bakteerien ja virusten aiheuttamia tulehduksia (esimerkiksi refluksi, sieni-infektiot) ei käsitellä.
  • Kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon työntekijät, jotka tutkivat ja hoitavat nielutulehduspotilaita.

Epidemiologia

Taulukko 1. Nielutulehdusta aiheuttavat mikrobit ja kliininen taudinkuva «Caserta M, Flores AR. Pharyngitis. Kirjassa Mandell, Douglas, Bennett`s principles and practice of Infectious Diseases. 7. painos 2010;54:815-21 »4, «Ruuskanen O, Heikkinen T. Ylähengitystieinfektiot ja otiitti. Nielutulehdus. Kirjassa Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri A, Valtonen V. Mikrobiologia ja Infektiosairaudet, kirja II, 2003;8»5, «Lumio J, Vuopio-Varkila J. Corynebacterium diphtheriae. Kirjassa Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M (toim.). Mikrobiologia. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet.»6.
Aiheuttaja Taudinkuva
A. Tärkeimmät aiheuttajat
Bakteerit Beetahemolyyttiset streptokokit, ryhmä A (StrA) Nielutulehdus, tonsilliitti, tulirokko
Beetahemolyyttiset streptokokit, ryhmät C ja G Nielutulehdus, tonsilliitti
Virukset Adenovirukset Sidekalvotulehdus, kuume, peitteinen nielutulehdus
Epstein–Barrin virus (EBV) Mononukleoosi, peitteinen nielutulehdus
B. Erotusdiagnostisesti tärkeät aiheuttajat
Bakteerit Neisseria gonorrhoeae (tippuri) Nielutulehdus, tonsilliitti (sukupuolitauti)
Arcanobacterium haemolyticum Nielutulehdus, tulirokkomainen ihottuma
Mycoplasma pneumoniae Keuhkokuume, keuhkoputkitulehdus, nielutulehdus
Chlamydia pneumoniae Keuhkokuume, nielutulehdus
Treponema pallidum (kuppa) Kuppa (sukupuolitauti)
Anaerobit bakteerit Vincentin angiina
Fusobacterium necrophorum Nielutulehdus, tonsilliitti, Lemierren tauti
Corynebacterium diphtheriae Kurkkumätä: nielupeitteet, vaikeassa muodossa rusehtavanvihertäviä, helposti irtoavia vertavuotavia peitteitä
Yersinia enterocolitica Nielutulehdus, enterokoliitti
Francisella tularensis Jänisrutto: suunielussa sijaitseva muoto
Chlamydophila psittaci Äkillinen hengitystieinfektio, keuhkokuume
Virukset Rino- ja koronavirukset
Influenssa- ja parainfluenssavirukset
Respiratory syncytial (RS) -virus
Ylähengitystieinfektio
Coxsackie A -virus Herpangiina, suu- ja sorkkatauti
HIV-virus Primaari HIV-infektio
Herpes simplex -virus 1 ja 2 Nielutulehdus, gingivostomatiitti eli ikenien ja muun suuontelon tulehdus
Sytomegalovirus (CMV) Sytomegalovirus-mononukleoosi
Morbilli (tuhkarokko) -virus Nielutulehdus ilman peitteitä, Koplikin täplät, sidekalvotulehdus ja korkea kuume sekä korvien takaa ja otsalta alkava ihottuma, joka leviää alaspäin vartalolle

Diagnostiikka

Tavoitteet

  • Tunnistaa kurkkukipupotilaat, joille oireenmukainen hoito riittää.
  • Käyttää tarvittavia, ja välttää turhia laboratoriotutkimuksia.
  • Löytää mikrobit, joiden hoito merkittävästi lievittää oireita, lyhentää sairausaikaa tai estää jälkitauteja.
  • Ensisijaisesti tulisi löytää StrA-nielutulehduksen aiheuttajana. Epidemioiden aikana etsitään myös C- ja G-ryhmän streptokokkeja.
  • Erotusdiagnostisesti on muistettava kurkunkannen tulehdus (epiglottiitti), kurkunpäätulehdus (laryngiitti), kurkkupaise (peritonsillaariabsessi) ja nielurisanympärystulehdus (peritonsilliitti).

Kliininen kuva

StrA-nielutulehduksen kliininen kuva

Virusperäisen tulehduksen kliininen kuva

Laboratoriodiagnostiikka

  • Ensisijaisesti selvitetään streptokokkitulehduksen mahdollisuus.
  • Oireiden ja anamneesin perusteella etsitään tarvittaessa muita taudin aiheuttajia.
  • Nielutulehduksen mikrobiologinen diagnostiikka vaatii aina toimiluvan, ja se voidaan porrastaa usealla vaihtoehtoisella tavalla. Yksityiskohdista sovitaan alueen mikrobiologisen tukilaboratorion kanssa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Mikrobiologisen diagnostiikan porrastus»1.

StrA:n osoittaminen

  • Perusmenetelmänä on nieluviljely.
  • StrA-pikatestin käyttö on perusteltua vain, jos tulos valmistuu potilaan odottaessa.
  • Käytettävän pikatestin herkkyys ja spesifisyys tulee todeta riittäviksi aidossa käyttöympäristössä.
  • Pikatestissä positiivinen tulos on yleensä riittävän luotettava hoitopäätöksen tuki, mutta negatiiviset tulokset voidaan erityisesti lapsipotilailla kontrolloida viljelyllä.
  • Epidemiatilanteissa käytetään vain nieluviljelyä.

Nielunäytteen ottaminen

  • Jos potilaalle annetaan muun infektion takia streptokokkiin tehoavaa mikrobilääkettä, ei nielunäytettä tarvitse ottaa.
  • Nielunäyte tutkitaan kurkkukipupotilailta, joilla epäillään StrA:ta oirepisteiden perusteella (vähintään kaksi oirepistettä; ks. taulukko «Kurkkukivun McIsaac-oirepisteytys.»2).
Taulukko 2. Kurkkukivun McIsaac-oirepisteytys.
Esitietoihin perustuva tai mitattu kuume yli 38 °C 1 piste
Yskän puuttuminen 1 piste
Leuanalusimusolmukkeiden turvotus 1 piste
Nielurisojen turvotus tai peitteet 1 piste
Ikä alle 15 vuotta 1 piste
Ikä vähintään 45 vuotta -1 piste

Nieluviljely

Pikatestit

Muiden taudin aiheuttajien osoittaminen

  • C- ja G-streptokokki nielutulehduksen aiheuttajana saadaan esille nieluviljelyllä.
  • Mononukleoosiepäilyssä tutkitaan seerumin mononukleoosivasta-aineet.
  • Jos etsitään erotusdiagnostisesti harvinaisempia nielutulehduksen aiheuttajia, tarkistetaan ensin alueellisen laboratorion ohjeet näytteenotosta ja kirjataan nieluviljelylähetteeseen maininta epäilystä.
  • Nielutippuriviljelylle on erillinen pyyntö (GcVi).
  • Kuppaepäilyssä pyydetään verinäyte (S-TrpaAb).
  • HIV-epäilyssä otetaan verinäyte (HIV-AgAb).
  • Jos epäillään Suomessa harvinaista taudinaiheuttajaa taudin riskimaista palaavalla, tulee tehdä välitön epäilyilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautilääkärille ja kunnan tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Kurkkumätä- ja tuhkarokkoepäilyssä näytteenotto tapahtuu THL:n, sairaanhoitopiirin tai kunnan tartuntatauti- tai infektiolääkärin ohjauksessa.

Hoito

Akuutti nielutulehdus

Oireiden pitkittyminen tai paheneminen

Toistuvat nielurisatulehdukset

Tonsillektomia (nielurisojen poistoleikkaus)

Komplikaatiot ja jälkitaudit

Kurkkupaise (peritonsillaariabsessi) ja peritonsilliitti (nielurisanympärystulehdus)

  • Kurkkupaiseen esiintyvyys on 37/100 000 henkilöä vuodessa, sukupuolien välillä ei ole eroa «Risberg S, Engfeldt P, Hugosson S. Incidence of peritonsillar abscess and relationship to age and gender: retrospective study. Scand J Infect Dis 2008;40:792-6 »75. Kurkkupaise on yleensä toispuoleinen, lapsilla harvinainen ja voi kehittyä annetusta mikrobilääkityksestä huolimatta; ks. sähköinen tausta-aineisto «Kurkkupaiseen kehittyminen»6.
  • Kurkkupaiseen oireita ja löydöksiä ovat kuume, voimakas kurkkukipu (joka hankalampi paiseen puolella), nielemisvaikeudet, toispuolinen nieluturvotus ja usein saman puoleinen korvasärky. Metalli- tai puulastalla palpoiden peritonsillaaritila tuntuu kovalta. Joskus oireena ovat myös leukalukko tai puuromainen puhe.
  • Varsinaista absessia edeltävä selluliittitilanne, peritonsilliitti, antaa vastaavia oireita, ja lopulliseen diagnoosiin päästäänkin vasta, kun alueelta saadaan märkää esimerkiksi aspiroimalla.
  • Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita. Nieluviljely on syytä ottaa potilailta, joilla komplikaatioriski on kohonnut.
  • Paiseen hoidon perustana on absessin dreneeraus, antibioottihoito sekä tukihoitona nesteytys ja kivunhoito. Jos märkäistä eritettä saadaan, se on hyvä viljellä. Koska peritonsilliitti on eräänlainen välivaihe paiseen kehittymisessä, sen hoito on samanlainen kuin peritonsillaariabsessin ilman kirurgista dreneerausta; ks. sähköinen tausta-aineisto «Kurkkupaiseen tyhjentäminen»7.

Muut syvät kaulapaiseet

Ei-märkäiset eli nonsuppuratiiviset liitännäis- ja jälkitaudit

Streptokokkiepidemiat ja niiden hoito

Nielutulehduksen hoitokaavio

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä

Nielutulehdus-suosituksen historiatiedot «Nielutulehdus, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

Puheenjohtaja:

Hans Blomberg, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Sipoon terveyskeskus

Jäsenet:

Hannele Kotilainen, LL, sisätautien- ja infektiotautien erikoislääkäri, kaupunginepidemiologi; Helsingin terveyskeskus, Kaupunginsairaala, Epidemiologinen yksikkö

Tommi Liukko, LL; HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, Suomen Terveystalo

Marjukka Mäkelä, tutkimusprofessori; Menetelmien arviointiyksikkö Finohta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Alpo Vuorio, LT, työterveyslääkäri; Mehiläinen Airport, Vantaa ja Työterveyslaitos, Lappeenranta (Käypä hoito -toimittaja)

Asiantuntijat:

Olli-Pekka Alho, korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori; OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka

Pentti Huovinen, LKT, erikoislääkäri, bakteeriopin professori, tutkimusprofessori; Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hannu Sarkkinen, dosentti; Päijät-Hämeen keskussairaala, kliinisen mikrobiologianlaboratorio

Päivi Tissari, LT, erikoislääkäri; HUSLAB, kliinisen mikrobiologian vastuualue

Sidonnaisuudet

Hans Blomberg: Ei sidonnaisuuksia.

Hannele Kotilainen: Pitänyt yhden luennon tuhkarokosta (GlaxoSmithKline).

Tommi Liukko: Ei sidonnaisuuksia.

Marjukka Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia.

Alpo Vuorio: Oma yritys Skyleron (Lääkärinpalvelut ja opetustyö).

Kirjallisuusviite

Nielutulehdus (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»1

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Bisno AL. Acute pharyngitis: etiology and diagnosis. Pediatrics 1996;97:949-54 «PMID: 8637780»PubMed
  2. Mäkelä M. Management of sore-throat patients in primary care. Helsingin yliopisto, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos. Väitöskirjat 1:1990, Yliopistopaino Helsinki 1990:37-38
  3. Bisno AL, Gerber MA, Gwaltney JM Jr ym. Practice guidelines for the diagnosis and management of group A streptococcal pharyngitis. Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2002;35:113-25 «PMID: 12087516»PubMed
  4. Caserta M, Flores AR. Pharyngitis. Kirjassa Mandell, Douglas, Bennett`s principles and practice of Infectious Diseases. 7. painos 2010;54:815-21
  5. Ruuskanen O, Heikkinen T. Ylähengitystieinfektiot ja otiitti. Nielutulehdus. Kirjassa Huovinen P, Meri S, Peltola H, Vaara M, Vaheri A, Valtonen V. Mikrobiologia ja Infektiosairaudet, kirja II, 2003;8.5: 367-73
  6. Lumio J, Vuopio-Varkila J. Corynebacterium diphtheriae. Kirjassa Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M (toim.). Mikrobiologia. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Duodecim 1. painos 2010; I bakteerit ja niiden aiheuttamat taudit:130-34
  7. McMillan JA, Sandstrom C, Weiner LB ym. Viral and bacterial organisms associated with acute pharyngitis in a school-aged population. J Pediatr 1986;109:747-52 «PMID: 3534196»PubMed
  8. Glezen WP, Clyde WA Jr, Senior RJ ym. Group A streptococci, mycoplasmas, and viruses associated with acute pharyngitis. JAMA 1967;202:455-60 «PMID: 4293014»PubMed
  9. Evans AS, Dick EC. Acute pharyngitis and tonsillitis in University of Wisconsin students. JAMA 1964;190:699-708 «PMID: 14201582»PubMed
  10. Huovinen P, Lahtonen R, Ziegler T ym. Pharyngitis in adults: the presence and coexistence of viruses and bacterial organisms. Ann Intern Med 1989;110:612-6 «PMID: 2494921»PubMed
  11. Putto A. Febrile exudative tonsillitis: viral or streptococcal? Pediatrics 1987;80:6-12
  12. Cohen R, Estrangin E, Lecompte MD ym. [Bacterial epidemiology of pharyngitis in pediatric private practice]. Presse Med 1994;23:1753-7 «PMID: 7831263»PubMed
  13. Carlson P, Kontianinen S, Renkonen OV ym. Arcanobacterium haemolyticum and streptococcal pharyngitis in army conscripts. Scand J Infect Dis 1995;27:17-8 «PMID: 7784807»PubMed
  14. Faruq QO, Rashid AK, Ahmed J ym. Prevalence of streptococcal sorethroat in the school children of Dhaka. Bangladesh Med Res Counc Bull 1995;21:87-94 «PMID: 8754284»PubMed
  15. Dagnelie CF, Touw-Otten FW, Kuyvenhoven MM ym. Bacterial flora in patients presenting with sore throat in Dutch general practice. Fam Pract 1993;10:371-7 «PMID: 8168671»PubMed
  16. Turner JC, Hayden FG, Lobo MC ym. Epidemiologic evidence for Lancefield group C beta-hemolytic streptococci as a cause of exudative pharyngitis in college students. J Clin Microbiol 1997;35:1-4 «PMID: 8968872»PubMed
  17. Ruuskanen O, Meurman O, Sarkkinen H. Adenoviral diseases in children: a study of 105 hospital cases. Pediatrics 1985;76:79-83 «PMID: 2989764»PubMed
  18. Moffet HL, Siegel AC, Doyle HK. Nonstreptococcal pharyngitis. J Pediatr 1968;73:51-60 «PMID: 4968805»PubMed
  19. Ruuskanen O, Sarkkinen H, Meurman O ym. Rapid diagnosis of adenoviral tonsillitis: a prospective clinical study. J Pediatr 1984;104:725-8 «PMID: 6325657»PubMed
  20. Wannamaker LW. Perplexity and precision in the diagnosis of streptococcal pharyngitis. Am J Dis Child 1972;124:352-8 «PMID: 5056872»PubMed
  21. Crawford DH, Macsween KF, Higgins CD ym. A cohort study among university students: identification of risk factors for Epstein-Barr virus seroconversion and infectious mononucleosis. Clin Infect Dis 2006;43:276-82 «PMID: 16804839»PubMed
  22. Luzuriaga K, Sullivan JL. Infectious mononucleosis. N Engl J Med 2010;362:1993-2000 «PMID: 20505178»PubMed
  23. Sumaya CV, Ench Y. Epstein-Barr virus infectious mononucleosis in children. I. Clinical and general laboratory findings. Pediatrics 1985;75:1003-10 «PMID: 2987784»PubMed
  24. Reed BD, Huck W, Lutz LJ ym. Prevalence of Chlamydia trachomatis and Mycoplasma pneumoniae in children with and without pharyngitis. J Fam Pract 1988;26:387-92 «PMID: 3128634»PubMed
  25. Mackenzie A, Fuite LA, Chan FT ym. Incidence and pathogenicity of Arcanobacterium haemolyticum during a 2-year study in Ottawa. Clin Infect Dis 1995;21:177-81 «PMID: 7578727»PubMed
  26. Carlson P, Renkonen OV, Kontiainen S. Arcanobacterium haemolyticum and streptococcal pharyngitis. Scand J Infect Dis 1994;26:283-7 «PMID: 7939427»PubMed
  27. Das M, Pakarinen L, Ruotsalainen E ym. Tuhkarokkotapaus Suomessa – mitä tehdä. Suom Lääkär 2009;7:597-600
  28. Suomen kurkkumätä-tapaukset 1993-1996 olivat peräisin Venäjältä. Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti 1997;2:10-1
  29. Jahkola M, Lumio J, Sinisalo M, Vuento R, Haikala O, Eskola J. Kurkkumätä Suomessa 1993 Vanhasta taudista uusi haaste. Suom Lääkär 1993;48:1768-70
  30. Del Mar CB, Glasziou PP, Spinks AB. Antibiotics for sore throat. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD000023 «PMID: 17054126»PubMed
  31. Wannamaker LW. Diagnosis of pharyngitis: Clinical and epidemiologic features. In Management of Pharyngitis in an era of declining rheumatic fever. Report of the eighty-sixth Ross conference on pediatric research. Ross Laboratories, Columbus, Ohio 1984;25-42
  32. Steinhoff MC, Abd el Khalek MK, Khallaf N ym. Effectiveness of clinical guidelines for the presumptive treatment of streptococcal pharyngitis in Egyptian children. Lancet 1997;350:918-21 «PMID: 9314870»PubMed
  33. McIsaac WJ, White D, Tannenbaum D ym. A clinical score to reduce unnecessary antibiotic use in patients with sore throat. CMAJ 1998;158:75-83 «PMID: 9475915»PubMed
  34. Hart WJ. Streptococcal pharyngitis. A demonstration of the inaccuracy of clinical diagnosis without culture. Can Fam Physician 1976;34-9
  35. Centor RM, Witherspoon JM, Dalton HP ym. The diagnosis of strep throat in adults in the emergency room. Med Decis Making 1981;1:239-46 «PMID: 6763125»PubMed
  36. Lieberman D, Shvartzman P, Korsonsky I ym. Aetiology of respiratory tract infections: clinical assessment versus serological tests. Br J Gen Pract 2001;51:998-1000 «PMID: 11766873»PubMed
  37. Turner JC, Fox A, Fox K ym. Role of group C beta-hemolytic streptococci in pharyngitis: epidemiologic study of clinical features associated with isolation of group C streptococci. J Clin Microbiol 1993;31:808-11 «PMID: 8463391»PubMed
  38. McCue JD. Group G streptococcal pharyngitis. Analysis of an outbreak at a college. JAMA 1982;248:1333-6 «PMID: 7109155»PubMed
  39. Putto-Laurila A. Respiratory virus infections in children. Diagnostic and differential diagnostic studies. Väitöskirja, Turun yliopisto, 1987
  40. Nissinen A, Strandén P, Myllys R ym. Point-of-care testing of group A streptococcal antigen: performance evaluated by external quality assessment. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2009;28:17-20 «PMID: 18604573»PubMed
  41. Bisno AL, Gerber MA, Gwaltney JM Jr ym. Diagnosis and management of group A streptococcal pharyngitis: a practice guideline. Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 1997;25:574-83 «PMID: 9314443»PubMed
  42. Gerber MA. Diagnosis and treatment of group A streptococcal pharyngitis. Sem Pediatr Infect Dis 1998;42-9
  43. Krober MS, Bass JW, Michels GN. Streptococcal pharyngitis. Placebo-controlled double-blind evaluation of clinical response to penicillin therapy. JAMA 1985;253:1271-4 «PMID: 3918190»PubMed
  44. Nelson JD. The effect of penicillin therapy on the symptoms and signs of streptococcal pharyngitis. Pediatr Infect Dis 1984;3:10-3 «PMID: 6366769»PubMed
  45. Randolph MF, Gerber MA, DeMeo KK ym. Effect of antibiotic therapy on the clinical course of streptococcal pharyngitis. J Pediatr 1985;106:870-5 «PMID: 3923180»PubMed
  46. Merenstein JH, Rogers KD. Streptococcal pharyngitis. Early treatment and management by nurse practitioners. JAMA 1974;227:1278-82 «PMID: 4405975»PubMed
  47. Beadenkopf WG, Diamond EL, Drislane A ym. Epidemiology of civilian streptococcal outbreaks before and after penicillin prophylaxis. Am J Public Health Nations Health 1956;46:1513-24 «PMID: 13372832»PubMed
  48. Little P, Gould C, Williamson I ym. Reattendance and complications in a randomised trial of prescribing strategies for sore throat: the medicalising effect of prescribing antibiotics. BMJ 1997;315:350-2 «PMID: 9270458»PubMed
  49. Macfarlane J, Prewett J, Rose D ym. Prospective case-control study of role of infection in patients who reconsult after initial antibiotic treatment for lower respiratory tract infection in primary care. BMJ 1997;315:1206-10 «PMID: 9393227»PubMed
  50. Barden LS, Dowell SF, Schwartz B ym. Current attitudes regarding use of antimicrobial agents: results from physician's and parents' focus group discussions. Clin Pediatr (Phila) 1998;37:665-71 «PMID: 9825210»PubMed
  51. Little P. Delayed prescribing of antibiotics for upper respiratory tract infection. BMJ 2005;331:301-2 «PMID: 16081428»PubMed
  52. Lundkvist J, Akerlind I, Borgquist L ym. The more time spent on listening, the less time spent on prescribing antibiotics in general practice. Fam Pract 2002;19:638-40 «PMID: 12429667»PubMed
  53. Kaplan EL, Gastanaduy AS, Huwe BB. The role of the carrier in treatment failures after antibiotic for group A streptococci in the upper respiratory tract. J Lab Clin Med 1981;98:326-35 «PMID: 7021717»PubMed
  54. Gerber MA. Treatment failures and carriers: perception or problems? Pediatr Infect Dis J 1994;13:576-9 «PMID: 8078758»PubMed
  55. Schachtel BP, Fillingim JM, Thoden WR ym. Sore throat pain in the evaluation of mild analgesics. Clin Pharmacol Ther 1988;44:704-11 «PMID: 3197368»PubMed
  56. Bertin L, Pons G, d'Athis P ym. Randomized, double-blind, multicenter, controlled trial of ibuprofen versus acetaminophen (paracetamol) and placebo for treatment of symptoms of tonsillitis and pharyngitis in children. J Pediatr 1991;119:811-4 «PMID: 1941391»PubMed
  57. Schachtel BP, Fillingim JM, Lane AC ym. Caffeine as an analgesic adjuvant. A double-blind study comparing aspirin with caffeine to aspirin and placebo in patients with sore throat. Arch Intern Med 1991;151:733-7 «PMID: 2012456»PubMed
  58. Gerber MA, Spadaccini LJ, Wright LL ym. Twice-daily penicillin in the treatment of streptococcal pharyngitis. Am J Dis Child 1985;139:1145-8 «PMID: 3933330»PubMed
  59. Krober MS, Weir MR, Themelis NJ ym. Optimal dosing interval for penicillin treatment of streptococcal pharyngitis. Clin Pediatr (Phila) 1990;29:646-8 «PMID: 2124962»PubMed
  60. Schwartz RH, Wientzen RL Jr, Pedreira F ym. Penicillin V for group A streptococcal pharyngotonsillitis. A randomized trial of seven vs ten days' therapy. JAMA 1981;246:1790-5 «PMID: 6792379»PubMed
  61. Disney FA, Dillon H, Blumer JL ym. Cephalexin and penicillin in the treatment of group A beta-hemolytic streptococcal throat infections. Am J Dis Child 1992;146:1324-7 «PMID: 1415072»PubMed
  62. Deeter RG, Kalman DL, Rogan MP ym. Therapy for pharyngitis and tonsillitis caused by group A beta-hemolytic streptococci: a meta-analysis comparing the efficacy and safety of cefadroxil monohydrate versus oral penicillin V. Clin Ther 1992;14:740-54 «PMID: 1468091»PubMed
  63. Seppälä H, Klaukka T, Vuopio-Varkila J ym. The effect of changes in the consumption of macrolide antibiotics on erythromycin resistance in group A streptococci in Finland. Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance. N Engl J Med 1997;337:441-6 «PMID: 9250845»PubMed
  64. Swartz MN. Use of antimicrobial agents and drug resistance. N Engl J Med 1997;337:491-2 «PMID: 9250853»PubMed
  65. Orrling A, Stjernquist-Desatnik A, Schalén C ym. Treatment failure in streptococcal pharyngotonsillitis. An attempt to identify penicillin tolerant Streptococcus pyogenes. Scand J Infect Dis 1996;28:143-7 «PMID: 8792480»PubMed
  66. Kataja J, Seppälä H, Skurnik M ym. Different erythromycin resistance mechanisms in group C and group G streptococci. Antimicrob Agents Chemother 1998;42:1493-4 «PMID: 9624500»PubMed
  67. Dagan R, Ferne M. Association of penicillin-tolerant streptococci with epidemics of streptococcal pharyngitis in closed communities. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1989;8:629-31 «PMID: 2506025»PubMed
  68. Rolston KV. Group G streptococcal infections. Arch Intern Med 1986;146:857-8 «PMID: 3963972»PubMed
  69. Putto-Laurila A, Mertsola J, Ruuskanen O. Viral causes of tonsillitis and fever unresponsive to antibiotic therapy. Pediatr Infect Dis J 1999;18:71-2 «PMID: 9951987»PubMed
  70. Johanssen E, Kaye K. Epstein - Barr virus Infectious Mononucleosis, Epstein-Barr Virus–Associated Malignant Diseases, and Other Diseases. Kirjassa Mandell GL, Bennet JE, Dolin R, toim. Mandell, Douglas, and Bennett's Principles and Practice of Infectious Diseases. Philadelphia: Churchill Livingstone 2010;1989-2009
  71. Torre D, Tambini R. Acyclovir for treatment of infectious mononucleosis: a meta-analysis. Scand J Infect Dis 1999;31:543-7 «PMID: 10680982»PubMed
  72. Brook I. Medical treatment of non-streptococcal recurrent tonsillitis. Am J Otolaryngol 1989;10:227-33 «PMID: 2764234»PubMed
  73. Brook I, Hirokawa R. Treatment of patients with a history of recurrent tonsillitis due to group A beta-hemolytic streptococci. A prospective randomized study comparing penicillin, erythromycin, and clindamycin. Clin Pediatr (Phila) 1985;24:331-6 «PMID: 3888491»PubMed
  74. Herzon FS. Harris P. Mosher Award thesis. Peritonsillar abscess: incidence, current management practices, and a proposal for treatment guidelines. Laryngoscope 1995;105:1-17 «PMID: 7630308»PubMed
  75. Risberg S, Engfeldt P, Hugosson S. Incidence of peritonsillar abscess and relationship to age and gender: retrospective study. Scand J Infect Dis 2008;40:792-6 «PMID: 18609198»PubMed
  76. Tunkel A. Subdural Empyema, Epidural Abscess, and Suppurative Intracranial Thrombophlebitis. Kirjassa Mandell G ym. Mandell, Douglas, and Bennett's Principles and Practice of Infectious Diseases 2010;89:1279-87
  77. Leirisalo M. Rheumatic fever. Clinical picture, differential diagnosis and sequels. Ann Clin Res 1977;9 Suppl 20:1-72 «PMID: 615525»PubMed
  78. Wannamaker LW. Streptococcal toxins. Rev Infect Dis 1983;5 Suppl 4:S723-32 «PMID: 6356291»PubMed
  79. Dick GF DG. A skin test for susceptibility for scarlet fever. JAMA 1924;265-6
  80. Schlievert PM, Bettin KM, Watson DW. Reinterpretation of the Dick test: role of group A streptococcal pyrogenic exotoxin. Infect Immun 1979;26:467-72 «PMID: 161910»PubMed
  81. Karpathios T, Drakonaki S, Zervoudaki A ym. Arcanobacterium haemolyticum in children with presumed streptococcal pharyngotonsillitis or scarlet fever. J Pediatr 1992;121:735-7 «PMID: 1432423»PubMed
  82. Miller RA, Brancato F, Holmes KK. Corynebacterium hemolyticum as a cause of pharyngitis and scarlatiniform rash in young adults. Ann Intern Med 1986;105:867-72 «PMID: 3535603»PubMed
  83. Chapnick EK, Gradon JD, Lutwick LI ym. Streptococcal toxic shock syndrome due to noninvasive pharyngitis. Clin Infect Dis 1992;14:1074-7 «PMID: 1600009»PubMed
  84. Bradley JS, Schlievert PM, Peterson BM. Toxic shock-like syndrome, a complication of strep throat. Pediatr Infect Dis J 1991;10:790 «PMID: 1945587»PubMed
  85. al Mazrou AM. Streptococcal toxic shock-like syndrome: case report and review of the literature. Ann Trop Paediatr 1994;14:145-8 «PMID: 7521630»PubMed
  86. Gerber MA, Randolph MF, Martin NJ ym. Community-wide outbreak of group G streptococcal pharyngitis. Pediatrics 1991;87:598-603 «PMID: 2020503»PubMed
  87. James L, McFarland RB. An epidemic of pharyngitis due to a nonhemolytic group A streptococcus at lowry air force base. N Engl J Med 1971;284:750-2 «PMID: 4994046»PubMed
  88. Efstratiou A, Teare EL, McGhie D ym. The presence of M proteins in outbreak strains of Streptococcus equisimilis T-type 204. J Infect 1989;19:105-11 «PMID: 2809234»PubMed
  89. Falck G, Holm SE, Kjellander J ym. The role of household contacts in the transmission of group A streptococci. Scand J Infect Dis 1997;29:239-44 «PMID: 9255882»PubMed
  90. Falck G, Kjellander J. Outbreak of group A streptococcal infection in a day-care center. Pediatr Infect Dis J 1992;11:914-9 «PMID: 1454431»PubMed
  91. Smith TD, Wilkinson V, Kaplan EL. Group A streptococcus-associated upper respiratory tract infections in a day-care center. Pediatrics 1989;83:380-4 «PMID: 2645567»PubMed
  92. Adam D, Scholz H, Helmerking M. Short-course antibiotic treatment of 4782 culture-proven cases of group A streptococcal tonsillopharyngitis and incidence of poststreptococcal sequelae. J Infect Dis 2000;182:509-16 «PMID: 10915082»PubMed
  93. Alho OP, Koivunen P, Penna T ym. Tonsillectomy versus watchful waiting in recurrent streptococcal pharyngitis in adults: randomised controlled trial. BMJ 2007;334:939 «PMID: 17347187»PubMed
  94. Altamimi S, Khalil A, Khalaiwi KA ym. Short versus standard duration antibiotic therapy for acute streptococcal pharyngitis in children. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD004872 «PMID: 19160243»PubMed
  95. Asteberg I, Andersson Y, Dotevall L ym. A food-borne streptococcal sore throat outbreak in a small community. Scand J Infect Dis 2006;38:988-94 «PMID: 17148066»PubMed
  96. Brink WR, Rammelkamp CH Jr, Denny FW ym. Effect in penicillin and aureomycin on the natural course of streptococcal tonsillitis and pharyngitis. Am J Med 1951;10:300-8 «PMID: 14819035»PubMed
  97. Burton MJ, Glasziou PP. Tonsillectomy or adeno-tonsillectomy versus non-surgical treatment for chronic/recurrent acute tonsillitis. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD001802 «PMID: 19160201»PubMed
  98. Candy B, Hotopf M. Steroids for symptom control in infectious mononucleosis. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004402 «PMID: 16856045»PubMed
  99. Congeni B, Rizzo C, Congeni J ym. Outbreak of acute rheumatic fever in northeast Ohio. J Pediatr 1987;111:176-9 «PMID: 3302191»PubMed
  100. Danchin MH, Rogers S, Kelpie L ym. Burden of acute sore throat and group A streptococcal pharyngitis in school-aged children and their families in Australia. Pediatrics 2007;120:950-7 «PMID: 17974731»PubMed
  101. Dominguez O, Rojo P, de Las Heras S ym. Clinical presentation and characteristics of pharyngeal adenovirus infections. Pediatr Infect Dis J 2005;24:733-4 «PMID: 16094232»PubMed
  102. Dunn N, Lane D, Everitt H ym. Use of antibiotics for sore throat and incidence of quinsy. Br J Gen Pract 2007;57:45-9 «PMID: 17244424»PubMed
  103. Ebell MH, Smith MA, Barry HC ym. The rational clinical examination. Does this patient have strep throat? JAMA 2000;284:2912-8 «PMID: 11147989»PubMed
  104. Falagas ME, Vouloumanou EK, Matthaiou DK ym. Effectiveness and safety of short-course vs long-course antibiotic therapy for group a beta hemolytic streptococcal tonsillopharyngitis: a meta-analysis of randomized trials. Mayo Clin Proc 2008;83:880-9 «PMID: 18674472»PubMed
  105. Foote PA Jr, Brook I. Penicillin and clindamycin therapy in recurrent tonsillitis. Effect of microbial flora. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 1989;115:856-9 «PMID: 2500139»PubMed
  106. Gerber MA, Shulman ST. Rapid diagnosis of pharyngitis caused by group A streptococci. Clin Microbiol Rev 2004;17:571-80, table of contents «PMID: 15258094»PubMed
  107. Holm S, Henning C, Grahn E ym. Is penicillin the appropriate treatment for recurrent tonsillopharyngitis? Results from a comparative randomized blind study of cefuroxime axetil and phenoxymethylpenicillin in children. The Swedish Study Group. Scand J Infect Dis 1995;27:221-8 «PMID: 8539545»PubMed
  108. Kaplan EL, Top FH Jr, Dudding BA ym. Diagnosis of streptococcal pharyngitis: differentiation of active infection from the carrier state in the symptomatic child. J Infect Dis 1971;123:490-501 «PMID: 5115179»PubMed
  109. Kikuta H, Shibata M, Nakata S ym. Efficacy of antibiotic prophylaxis for intrafamilial transmission of group A beta-hemolytic streptococci. Pediatr Infect Dis J 2007;26:139-41 «PMID: 17259876»PubMed
  110. Lindbaek M, Høiby EA, Lermark G ym. Which is the best method to trace group A streptococci in sore throat patients: culture or GAS antigen test? Scand J Prim Health Care 2004;22:233-8 «PMID: 15765639»PubMed
  111. Mahakit P, Vicente JG, Butt DI ym. Oral clindamycin 300 mg BID compared with oral amoxicillin/clavulanic acid 1 g BID in the outpatient treatment of acute recurrent pharyngotonsillitis caused by group a beta-hemolytic streptococci: an international, multicenter, randomized, investigator-blinded, prospective trial in patients between the ages of 12 and 60 years. Clin Ther 2006;28:99-109 «PMID: 16490583»PubMed
  112. McIsaac WJ, Goel V, To T ym. The validity of a sore throat score in family practice. CMAJ 2000;163:811-5 «PMID: 11033707»PubMed
  113. McIsaac WJ, Kellner JD, Aufricht P ym. Empirical validation of guidelines for the management of pharyngitis in children and adults. JAMA 2004;291:1587-95 «PMID: 15069046»PubMed
  114. Orrling A, Stjernquist-Desatnik A, Schalén C. Clindamycin in recurrent group A streptococcal pharyngotonsillitis--an alternative to tonsillectomy? Acta Otolaryngol 1997;117:618-22 «PMID: 9288223»PubMed
  115. Petersen I, Johnson AM, Islam A ym. Protective effect of antibiotics against serious complications of common respiratory tract infections: retrospective cohort study with the UK General Practice Research Database. BMJ 2007;335:982 «PMID: 17947744»PubMed
  116. Rocholl C, Gerber K, Daly J ym. Adenoviral infections in children: the impact of rapid diagnosis. Pediatrics 2004;113:e51-6 «PMID: 14702495»PubMed
  117. Rostila T. Päiväkotien streptokokki-infektiot kuriin. Kansanterveys 1997;2:4
  118. Schaad UB, Kellerhals P, Altwegg M ym. Azithromycin versus penicillin V for treatment of acute group A streptococcal pharyngitis. Pediatr Infect Dis J 2002;21:304-8 «PMID: 12075761»PubMed
  119. Siegel AC, Johnsson EE, Stolleman CG. Controlled studies of streptococcal pharyngitis in a paediatric population. 1. Factors related to the attack of rheumatic fever. New Engl J Med 1961;265:559-66
  120. Snellman LW, Stang HJ, Stang JM ym. Duration of positive throat cultures for group A streptococci after initiation of antibiotic therapy. Pediatrics 1993;91:1166-70 «PMID: 8502522»PubMed
  121. St Sauver JL, Weaver AL, Orvidas LJ ym. Population-based prevalence of repeated group A beta-hemolytic streptococcal pharyngitis episodes. Mayo Clin Proc 2006;81:1172-6 «PMID: 16970213»PubMed
  122. Takayama Y, Hikawa S, Okada J ym. A foodborne outbreak of a group A streptococcal infection in a Japanese university hospital. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2009;28:305-8 «PMID: 18716803»PubMed
  123. Tanz RR, Gerber MA, Kabat W ym. Performance of a rapid antigen-detection test and throat culture in community pediatric offices: implications for management of pharyngitis. Pediatrics 2009;123:437-44 «PMID: 19171607»PubMed
  124. Tindberg Y, Wikman M, Sylvan S. Odling på samtliga barn vid streptokockutbrott i förskola. Läkartidningen.1998;95:2580-84
  125. van Driel ML, De Sutter AI, Keber N ym. Different antibiotic treatments for group A streptococcal pharyngitis. Cochrane Database Syst Rev 2010;10:CD004406 «PMID: 20927734»PubMed
  126. Veasy LG, Wiedmeier SE, Orsmond GS ym. Resurgence of acute rheumatic fever in the intermountain area of the United States. N Engl J Med 1987;316:421-7 «PMID: 3807984»PubMed
  127. Wald ER, Dashefsky B, Chimponis D. Acute rheumatic fever in western Pennsylvania and the tri-state area (abstract 977) 26th Interscience Conference on Antimicrobila Agents and Chemotherapy, New Orleans, 1986
  128. Wannamaker LW, Rammelkamp CH Jr, Denny FW ym. Prophylaxis of acute rheumatic fever by treatment of the preceding streptococcal infection with various amounts of depot penicillin. Am J Med 1951;10:673-95 «PMID: 14837911»PubMed
  129. Zwart S, Ruijs GJ, Sachs AP ym. Beta-haemolytic streptococci isolated from acute sore-throat patients: cause or coincidence? A case-control study in general practice. Scand J Infect Dis 2000;32:377-84 «PMID: 10959645»PubMed
  130. Zwart S, Sachs AP, Ruijs GJ ym. Penicillin for acute sore throat: randomised double blind trial of seven days versus three days treatment or placebo in adults. BMJ 2000;320:150-4 «PMID: 10634735»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko