KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Selkäydinvamma
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2012-12-18   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Fysiatria, Kirurgia, Kuntoutus, Neurokirurgia, Neurologia, Ortopedia ja traumatologia, Urologia
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Selkäydinvamma

Käypä hoito
18.12.2012
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä

Koosteet

Potilaalle

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Suositus käsittelee tapaturmaista selkäydinvauriota, jonka hoito- ja kuntoutusorganisaatio voidaan käytännössä jakaa neljään osaan:
    • ensihoitoon ja kuljetukseen
      • Ensihoidossa ja kuljetuksessa täytyy suurienergiaisten vammojen yhteydessä aina ottaa huomioon selkäydinvaurion mahdollisuus myös tajuttomalla potilaalla.
      • Vammautunut pitää kuljettaa mahdollisimman nopeasti ilman välivaiheita selkäydinvammakeskukseen.
    • akuuttihoitoon
    • akuuttivaiheen jälkeiseen välittömään kuntoutukseen
    • elinikäiseen seurantaan ja hoitoon.
  • Keskittäminen on aiheellista niin akuuttihoidossa, kuntoutuksessa kuin seurannassa. Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito, sen jälkeinen välitön kuntoutus, elinikäinen monialainen hoito ja seuranta keskitetään valtioneuvoston asetuksen perusteella valtakunnallisesti kolmeen yliopistosairaalaan. Hoito- ja kuntoutustoimintaan osallistuvalla työryhmällä pitää olla asiantuntemusta virtsarakon, sukupuolielinten ja suolen toimintahäiriöistä, spastisuudesta, autonomisen hermoston toiminnasta, painehaavoista, kivusta, syringomyeliasta, heterotooppisesta ossifikaatiosta, osteoporoosista, liikuntaelimistön toiminnallisista ongelmista, psykososiaalisista asioista ja välttämättömistä apuvälineistä.

Suosituksen tavoitteet ja kohderyhmät

  • Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää tutkimus-, hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä ja antaa tieteelliseen kirjallisuuteen ja kliiniseen kokemukseen perustuvia ohjeita ja suosituksia aikuisiän tapaturmaisten selkäydinvammojen ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta.
  • Yhtenäisten hoito- ja kuntoutustoimintojen tavoitteina ovat potilaan parempi terveys ja toimintakyky, psykososiaalinen hyvinvointi ja läheisten huomioiminen moniammatillisessa hoito- ja kuntoutusprosessissa. Yhtenäiset hoitokäytännöt optimoivat myös voimavarojen hyödyntämistä.
  • Vaikka suositus koskee tapaturman aiheuttamaa selkäydinvauriota, se sopii myös erilaisten sairauksien (selkäytimen infektio, verenkiertohäiriö, kasvain, selkärankakanavan ahtautuminen, välilevytyrä ym.) seurauksena syntyneiden selkäydinvaurioiden ja synnynnäisen selkäydinvaurion (selkäydinkohju) saaneiden hoitoon ja kuntoutukseen.
  • Suositus on tarkoitettu selkäydinvammaisten parissa työskenteleville terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ensihoidosta elinikäiseen seurantaan.

Selkäydinvaurion määritelmä

  • Tapaturmainen selkäydinvaurio syntyy mekaanisen voiman aiheuttaman nikamamurtuman, nikaman siirtymän tai välilevytyrän seurauksena. Selkäydinkanavan verenpurkautuma ja turvotus sekä metaboliset ja biokemialliset muutokset johtavat anoksisiin hermokudoksen lisävaurioihin ja hermosolujen kuolemaan. Kasvaimet, tulehdukset, verenkiertohäiriöt ja selkäydinkanavan ahtautuminen voivat myös vahingoittaa selkäydintä.
  • Selkäydinvaurio aiheuttaa yleensä pysyvästi lihasvoiman ja tunnon heikentymistä tai puuttumista, ja se johtaa toiminta- ja liikuntakyvyn menetykseen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöihin. Selkäydinvaurio muuttaa useita kehon, rakon, suolen ja sukupuolielinten toimintoja.
  • Selkäydinvaurio muuttaa myös potilaan ja hänen läheistensä psykososiaalista elämää, ja se on taloudellisesti merkittävä asia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
  • Selkäydinvaurion taso (kaula-, rinta- ja lanneranka, ristiluu) ja vaurion tyyppi (osittainen tai täydellinen) määräävät jäljelle jääneet toiminnot. Kaularangan vaurioissa syntyy neliraajahalvaus (tetraplegia). Rinta- ja lannerangan, sakraalisegmenttien, cauda equinan ja conus medullariksen vaurioissa syntyy alaraajojen halvaus (paraplegia).
  • Selkäydinvaurion neurologinen tasoluokitus ja vaurion täydellisyys tunnon ja lihasvoimien osalta määritetään kansainvälisen standardin (International Standards for the Neurological Classification of Spinal Cord Injury, ISNCSCI «http://www.asia-spinalinjury.org/»1) mukaisesti American Spinal Injury Associationin (ASIA) Impairment Scale (AIS) -luokituksella, joka sisältää A-, B-, C-, D- ja E-tasot. AIS A tarkoittaa tunnon ja lihasvoimien osalta täydellistä selkäydinvaurioita ja B tunnon osalta osittaista ja lihasvoimien osalta täydellistä selkäydinvauriota. C ja D taas ovat sekä tunnon että lihasvoimien osalta osittaisia vaurioita. Selkäydinsegmentit eivät täysin vastaa nikamatasoa. Selkäydinsegmentit C3–C7 sijaitsevat välissä C3–C7, mutta segmentit T3–T12 sijaitsevat nikamien T3–T8 tasoilla. Selkäytimen lumbaaliset segmentit ovat tasoilla T9–T11 ja sakraaliset tasoilla T12–L1. Conus sijaitsee nikamatasolla L2, ja sen alapuolella on cauda equina, ks. sähköinen tausta-aineisto «SYV-vauriotason vaikutus hengitystoimintaan»1.

Epidemiologia

Ehkäisy

Primääripreventio

  • Tapaturmien syntymiseen voidaan vaikuttaa sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisesti. Väestön ja yksilöiden liikennekäyttäytyminen ja yleinen suhtautuminen turvallisuuteen niin kotona kuin kodin ulkopuolella ovat erittäin tärkeitä. Liikenneturvallisuuden vaikuttavat keskeisesti myös muun muassa teiden kunto ja kunnossapito, nopeusrajoitukset sekä kulkuneuvojen ikä, kunto ja turvavarustukset. Selkäydinvaurioita syntyy yleisesti vapaa-aikana, minkä vuoksi ympäristöön, harrastuksiin, liikuntaan, urheiluun ja välineisiin liittyvät riskit on syytä huomioida. Väestölle voidaan jo kouluiästä alkaen suunnata myös koulutus- ja valistuskampanjoita. Jokaisen on syytä muistaa lääkkeiden ja erilaisten päihteiden vaikutukset tapaturmien syntymisessä.

Sekundaaripreventio

  • Selkäydinvaurion jälkeen pyritään ehkäisemään ja minimoimaan lisävaurioiden syntyminen. Vastavammautuneen tutkiminen, hoito ja käsittely tapaturmapaikalla ja kuljetus primäärihoitopaikkaan pyritään järjestämään niin, että vältytään selkäydinvaurion pahenemiselta. Myös selkäydinvaurioon liittyvien jälkiongelmien ja komplikaatioiden syntymistä on osattava ehkäistä (mm. painehaavojen ehkäisy asianmukaisella kuljetusalustalla).

Ensihoito ja kuljetus

  • Monivammapotilailla hoidon kiireellisyysjärjestys on yleisten periaatteiden mukainen, ja siinä otetaan huomioon muun muassa henkeä uhkaavat rintakehän tai vatsan alueen vammat.
  • Suurienergiaisen vamman saanutta tajutonta on käsiteltävä kuten selkäydinvammaista.
    • Rangan stabilisaatio kuljetusta varten on selkäydinvammaepäilyssä erittäin tärkeää.
    • Selkärangan tukena potilassiirron ja tapaturmapaikalla tapahtuvan irrotuksen aikana on suositeltavaa käyttää tukikaulureita ja selkärangan tukia, ja potilaan nostoihin ja siirtoihin on hyvä osallistua 3–4 henkeä.
  • Tajuttoman potilaan hengityksen tehokkuutta on aina epäiltävä.
    • Kaularankavammaisen ventilaatio vaatii hengitystien auki pitämistä, mutta se ei saisi vaarantaa immobilisaatiota.
    • Apuvälineenä voidaan käyttää nieluputkea, kurkunpäänaamaria (larynksnaamari) tai intubaatioputkea. Kenttäoloissa suositeltavin on intubaatioon tarkoitettu kurkunpäänaamari (IMLA), jonka potilas sietää yleensä yskimättä ja jonka kautta voi intuboida kaulaa liikuttamatta.
    • Intubaatio laryngoskoopin avulla olisi paras menetelmä, mutta se vaatii kaksi kokenutta lääkäriä (toinen stabiloi kaulan, ja toinen intuboi).
    • Hengitystien varmistamiseen on suositeltavaa käyttää itselle tutuinta keinoa.
  • Korkean selkäydinvamman (taso T6 tai ylempi) mahdollinen toiminnallinen sympatektomia on hoidettava katekolamiinilla ja monivammapotilaan mahdollista veritilavuusvajausta vasteinfuusiolla. Oikean hoitokeinon valitsemiseen tarvitaan keuhkovaltimokatetrin antamat tiedot (keuhkoödeemavaara) «Ivy ME, Cohn SM. Addressing the myths of cervical spine injury management. Am J Emerg Med 1997;15:591-5 »8, «Vale FL, Burns J, Jackson AB ym. Combined medical and surgical treatment after acute spinal cord injury: results of a prospective pilot study to assess the merits of aggressive medical resuscitation a»9, «Kirton OC, Civetta JM. Do pulmonary artery catheters alter outcome in trauma patients? New Horiz 1997;5:222-7 »10.
  • Hermokudoksen vaurion takia on suositeltavaa pitää valtimoverenkierron keskipaine riittävän korkeana. Korkeissa vammoissa on muistettava vasovagaalisen bradyarytmian riski.
  • Vammautunut tulisi kuljettaa mahdollisimman nopeasti ilman välivaiheita selkäydinvammakeskukseen.

Akuuttivaiheen hoito ja diagnostiikka

  • Tavoitteena on estää neurologisen vaurion eteneminen ja sekundaarikomplikaatioiden ilmaantuminen, kuten sydän- ja verenkiertoelinten ja hengityselinten komplikaatiot.
  • Toimenpiteillä pyritään neurogeenisen sokin, keuhko- ja urogenitaalisten infektioiden, sepsisten, keuhkoembolioiden ja sydämen rytmihäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon, maha-suolikanavan toiminnan ylläpitämiseen, ihovaurioiden ehkäisyyn ja potilaan psyykkisen tilan arviointiin ja hoitoon.

Teho-ja osastohoito

Diagnostiikka

Rankamurtuman hoito

  • Selkärankavamman leikkaushoidolla tukevoitetaan selkäranka mekaanisesti ja palautetaan selkäydinkanavan muoto ja laajuus.
  • Vaikka hermokudoksen vaurio pysyisi ennallaan, kokemuksen ja tutkimusten mukaan selkärangan tukevoittaminen helpottaa hoitotyötä, vähentää kipuja ja nopeuttaa ja aikaistaa aktiivisen kuntoutuksen aloittamista. Lisäksi se estää virheasentojen kehittymistä ja siten parantaa elämänlaatua pitkällä aikavälillä.
  • Mahdollisimman aikainen dekompressio ja stabilisaatio on hyödyllinen lähes kaikille selkäydinvammapotilaille eikä aiheuttane lisää komplikaatiota. Tarkkaa aikarajaa leikkaukselle ei voida asettaa «Carreon LY, Dimar JR. Early versus late stabilization of spine injuries: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:E727-33 »15.
  • Kokeelliset tutkimukset osoittavat, että selkäytimen histologisen vaurion laajuus on suoraan verrannollinen hermorakenteen puristuksen kestoon.
    • Hermokudoksen varhainen dekompressio mahdollistaa selkäydinvaurion toipumisen koe-eläimillä.
    • Potilasraporttien mukaan on viitteitä siitä, että mahdollisimman varhainen dekompressio on hermorakenteiden toipumisen kannalta edullista.
  • Hermokudoksen mekaanisen puristuksen tai selkäydinkanavan ahtauden kirurgisen hoidon merkitys ihmisen hermovamman paranemisen kannalta on edelleen osoittamatta. Neurologisen vaurion laajuudesta riippumatta selkäydinkanavassa on todettu spontaania remodelloitumista sekä operatiivisesti että konservatiivisesti hoidetuilla potilailla.
    • Varmaa käsitystä dekompressiivisen toimenpiteen merkityksestä tuoreen selkäydinvamman hoidossa ja yksiselitteistä suositusta dekompression tarpeellisuudesta tai ajoituksesta ei voida esittää, koska hermovamman toipuminen eriasteisesti on mahdollinen myös ilman leikkausta, eikä varhainenkaan leikkaus toisaalta takaa toipumista.
    • Välitöntä leikkaushoitoa kuitenkin puoltavat useat jälkiseurantatutkimukset, joissa selkärangan tukevoittaminen ja selkäydinkanavan dekompressio näyttävät edistävän hermovauriosta toipumista.
  • Selkärankaa tukevia kiinnitysvälineitä ei poisteta rutiininomaisesti.
    • Irronneet tuet yleensä poistetaan.
    • Jos implantit aiheuttavat mekaanista ärsytystä ja kipua tai ovat yhteydessä paikalliseen infektioon, on syytä harkita niiden poistamista.

Spinaalisokki

Akuutti autonominen dysrefleksia

  • Ks. kohdista Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus «»2 ja Autonomisen hermoston toiminta ja autonominen dysrefleksia «»4.

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Keuhkot

Maha-suolikanava

  • Spinaalisokin aikana paksusuoli ja sen liikkeet ja sakraaliset refleksit ovat lamautuneet. Suolen tyhjentämisen käynnistämiseksi ja säännöllistämiseksi on välttämätöntä laatia aikataulu ja seurata päivittäin bulbocavernosusrefleksin palautumista. Kun refleksi on palautunut, voidaan käyttää sormistimulaatiota suolen tyhjentämisessä (ylemmän motoneuronin vauriossa). Ks. Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus «»2.
  • Akuuttivaiheesta välittömän kuntoutuksen vaiheeseen esiintyy myös usein nielemisvaikeuksia. Neliraajahalvauksen saaneista niitä on todettu 17–41 %:lla. Riskitekijöiksi on arveltu muun muassa trakeotomiaa, etukautta tehtyä kaularangan leikkausta, selkäydinvaurion korkeaa tasoa sekä halovest-laitetta. Nielemisvaikeudet voivat olla toistuvien keuhkokuumeiden syynä. Pään kohoasennolla voidaan välttää aspiraatiota, mutta kohoasennon vuoksi tarvitaan ihon kunnon tarkkaa seurantaa.
  • Maha-suolikanavan verenvuodon riski on suurentunut ensimmäisten 4 viikon aikana. Selkäydinvaurio on itsenäinen maha-suolikanavan stressiulkuksen riskitekijä. Stressiulkuksen ehkäisyyn käytetään sekä H2-reseptoriantagonisteja että protonipumpun estäjiä (PPI), yleensä vähintään 4 viikon ajan, jos muita syitä lääkkeen käytön jatkamiselle ei ole «Early Acute management in Adults with Spinal Cord Injury. Consortium for Spinal Cord Medicine, 5/2008.»13.
  • Paralyyttisen ileuksen ja mahalaukun retention ehkäisyyn tarvitaan vuorokauden sisällä vammasta parenteraalista ravitsemusta. Jos se ei kuitenkaan onnistu, riittävä ravinnon ja nesteiden saaminen turvataan nenä-mahaletkun tai PEG:n (percutaneous endoscopic gastrostomy) avulla. Varsin pian pyritään kuitenkin normaaliin syömiseen.
  • Selkäydinvaurio aiheuttaa aineenvaihdunnan muuttumisen ja typpivajeen. Koska metabolinen aktiviteetti vähenee, kalorimäärä on arvioitava tarkoin «Thibault-Halman G, Casha S, Singer S ym. Acute management of nutritional demands after spinal cord injury. J Neurotrauma 2011;28:1497-507 »27.
  • Ks. Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus «»2.

Virtsaelimet

  • Kestokatetrihoidosta tulisi mahdollisimman pian siirtyä toistokatetrointiin, kun lääketieteelliset syyt sen mahdollistavat. Kestokatetri lisää infektioriskiä, altistaa virtsaputken vaurioille ja virtsakivien muodostumiselle. Ks. Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus «»2.

Painehaavat

  • Tuntokvaliteettien heikentymisen ja puutosten vuoksi painehaavariski on suurentunut. Potilaalla tulisi olla käytössä suuren riskin potilaiden painehaavapatja akuuttivaiheesta lähtien. Jos painehaava patjaa ei ole käytettävissä, potilasta on käännettävä vuoteessa joka toinen tunti. Teho- ja akuuttihoidossa toteutetaan myös ylä- ja alaraajojen asentohoito. Ks. Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus «»2 ja Painehaavat «»3.

Psyykkinen kriisi

Akuuttivaiheen jälkeinen välitön kuntoutus

  • Kuntoutuksen tavoitteet asetetaan ICF (International Classification of Functioning, Disability and Health) -viitekehyksen ohjeistuksen mukaisesti ja realistisesti. Kuntoutuksessa pyritään selkäydinvaurion tason ja tyypin rajoissa mahdollisimman hyvään itsenäiseen toiminta- ja liikuntakykyyn. Tarpeen mukaan potilaan selviytymistä tuetaan apuvälineillä ja avustajien tuella kotona ja kodin ulkopuolella (harrastuksissa, opiskelussa, työelämässä).
  • Kuntoutuksen aikana ja seurannassa neurologisen tilanteen, toiminta- ja liikuntakyvyn, terveyden ja elämänlaadun arvioimiseksi käytetään kansainvälisiä mittareita ja lomakkeita. Ks. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulta «http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/suositus/26/»2 mittarit AIS, FIM (Functional Independence Measure), SCIM (Spinal Cord Independence Measure) ja WISCI (Walking Index for Spinal Cord Injury). Kuntoutuksen tavoitteet ja tilannearviot tekee moniammatillinen työryhmä yhdessä potilaan kanssa. Päävastuu kuntoutuksesta on selkäydinvammalääketieteeseen perehtyneellä ja erikoistuneella lääkärillä.
  • Kuntoutuksen aikana tarvitaan yhteistyötä myös eri lääketieteen erikoisalojen kanssa. Yleisimmät rutiinitutkimukset ovat selkärangan röntgentutkimukset ja ortopedin tai neurokirurgin seuranta (3, 6 ja 12 kuukautta vammasta) sekä urodynaaminen tutkimus (3 kuukautta vammasta). Neliraajahalvauksen saaneille suositellaan käsikirurgin konsultaatiota, kun vammasta on kulunut 5–6 kuukautta.
  • Vertaistukihenkilö on tärkeä työryhmän jäsen välittömän kuntoutuksen aikana ja seurannassa

Keuhkojen toiminta, hoito ja kuntoutus

Virtsarakon toiminta ja hoito

Hoito

Virtsarakon yliaktiivisuuden hoito

Virtsatietukoksen hoito

Tutkimukset ja seuranta

  • Selkäydinvammaisen rakon toimintaa seurataan kliinisellä tarkastelulla, laboratoriotutkimuksilla, urodynaamisilla mittauksilla ja radiologisin menetelmin.
  • Invasiivisten tutkimuksen yhteydessä antibioottiprofylaksia lienee tarpeellinen «Selkäydinvammaisilla antibioottiprofylaksia lienee tarpeen urodynaamisen tutkimuksen yhteydessä.»C.
  • Osittaisessa selkäydinvammassa lantiopohjanlihasten elektromyografialla (EMG) saadaan tietoa lantionpohjan reflektorisesta ja tahdonalaisesta toimintakyvystä, jatkuvasta ylijännitystilasta ja voimakkaista hetkellisistä jännitystason muutoksista, kuten spastisuudesta. Tutkimustieto asiasta selkäydinvammaisilla kuitenkin puuttuu.
  • Euroopan urologiyhdistys suosittaa vamman alkuvaiheessa virtsanäytteen tutkimista 2 kuukauden välein ja virtsateitten kaikukuvausta puolen vuoden välein. Seurannan tarve vaihtelee kuitenkin yksilöittäin. Myös vammasta kulunut aika vaikuttaa seurannan tarpeeseen. Urodynaamiset tutkimukset pitäisi tehdä 1–2 vuoden välein ja mieluiten videotekniikalla.

Suolen toiminta

Hoito ja kuntoutus

Sukupuolielinten toiminta ja seksuaalisuus

Erektio

Miehen lapsettomuuden hoito

Naisen seksuaalitoiminnot

Painehaavat

Ehkäisy

Hoito

Spastisuus

Hoito

Kipu

Luokitus ja hoito

Autonomisen hermoston toiminta ja autonominen dysrefleksia

Hoito

Depressio

Osteoporoosi

Lääkehoito

Muu hoito

Posttraumaattinen syringomyelia

Hoito

Heterotooppinen ossifikaatio

Hoito

Fyysisen toimintakyvyn harjoittaminen

  • Selkäydinvaurion neurologisen vauriotason ja vaurion täydellisyyden (AIS-luokitus) perusteella asetetaan toiminta- ja liikuntakyvyn osalta alustavat tavoitteet niin, että otetaan huomioon potilaan yksilölliset ominaisuudet, muut vammat ja komplikaatiot.
  • Fyysiset harjoitteet arvioidaan yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon vauriomekanismi, fiksaatiomenetelmä, yksilölliset ominaisuudet, ikä, nivelten liikkuvuus, vartalon hallinta ja muut sairaudet. Leikkauksen jälkeen kaularangan liikkeitä voidaan rajoittaa tukikaulurilla. Rinta- ja lannerangan leikkausten jälkeen rangan ääriliikkeitä rajoitetaan ortopedin antaman suosituksen mukaisesti tietyn aikaa.
  • Aikainen kokonaisvaltainen fyysinen kuntoutus lyhentää hoito- ja kuntoutusaikaa ja auttaa toiminnan palautumisessa osittaista selkäydinvammaa sairastavilla «Cao ML, Zhang JZ. Effect of early rehabilitation therapy on the rehabilitation of limb sensation and muscle strength in patients with incomplete spinal cord injury. Zhongguo Linchuang Kangfu 2004;5473»259.
  • Intensiivistä fysioterapiaa tulee jatkaa niin kauan kuin hermoston regeneraatio ja motorinen oppiminen jatkuvat. Liikkumis- ja toimintakyvyn kehittymistä voi jatkua vielä senkin jälkeen lihasvoiman vahvistumisen myötä.
  • Toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta jatketaan loppuelämän ajan.

Osittaisesta hermotuksesta johtuva lihasheikkous

Nivelliikkuvuus, kontraktuurat ja virheasennot

Ortostaattisen sietokyvyn harjoittaminen

Toimintakyky ja liikkuminen

Liikkuminen

Apuvälineet ja asunnon muutostyöt

Elinaikainen seuranta ja hoito

Kuntoutuksen tukitoimet

  • Kunnallinen terveydenhuolto on vastuussa selkäydinvammaisen hoidosta ja kuntoutuksesta. Lisäksi Kela ja tapaturmatapauksissa vakuutusyhtiöt saattavat olla vastuussa kuntoutuksesta. Selkäydinvammaiselle tulee lain mukaan tehdä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma.
  • Kela järjestää lääkinnällistä kuntoutusta vaikeavammaiselle, jos se ei liity välittömään sairaanhoitoon ja on tarpeen kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Kelan kuntoutus on yleensä maksutonta.
    • Vaikeavammaisen kuntoutuksen edellytyksenä on, että kuntoutuja saa vammaistukilain mukaista korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkkeellä oleva kuntoutuja eläkkeensaajan korotettua tai ylintä hoitotukea. Kela toteuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena avoterapioita (esim. fysio- ja toimintaterapia) ja niitä täydentäviä yksilöllisiä kuntoutusjaksoja.
  • Jos vaikeavammaisuuden ehdot eivät täyty, Kela voi kustantaa kuntoutusta harkinnanvaraisena kuntoutuksena kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ja yksilöllisiä kuntoutusjaksoja.
  • Vertaistukihenkilötoiminta tarjoaa selkäydinvammaisille ja heidän läheisilleen elämän eri tilanteissa mahdollisuuden keskustella saman vamman kokeneiden kanssa. Eri alueilla toimivista vertaistukihenkilöistä saa tietoa Selkäydinvammaiset Akson ry:sta ja Invalidiliitosta.

Vammaispalvelut

  • Vuonna 1988 voimaan tullut laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista vahvistaa ja tukee selkäydinvammaisen oikeuksia saada vammansa perusteella kotikunnaltaan erityisesti arkipäivän selviytymisessä ja liikkumisessa tarvittavat palvelut.

Ammatillinen kuntoutus

  • Ammatillisen kuntoutuksen tarve tulee huomioida ja arvioida vammautumisen jälkeen mahdollisimman nopeasti mahdollisimman aikaisessa mutta kuntoutumisen, asumisen ja muiden sosiaalisten seikkojen kannalta sopivassa vaiheessa. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden harkinta kannattaa yleensä yhdistää vamman jälkeiseen lääkinnälliseen kuntoutukseen. Jos työhön paluu ei ole mahdollista, tulee varmistaa, että vammautunut saa hänelle kuuluvat lakisääteiset etuudet (Kelan sairauspäiväraha ja eläke, työeläke ja tapaturmaeläke).

Elämänlaatu

Uuden terveydenhuollon lain määräykset hoidon keskittämisestä ja porrastuksesta

  • Uusi terveydenhuollon laki tuli voimaan 1.5.2011. Samalla myös selkäydinvammaisten hoito-organisaatio muuttuu Valtioneuvoston asetuksella erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä: "Selkäydinvammapotilaiden akuuttivaiheen hoito, sen jälkeinen välitön kuntoutus sekä elinikäinen monialainen hoito ja seuranta keskitetään valtakunnallisesti Helsingin seudun yliopistolliseen keskussairaalaan, Tampereen yliopistolliseen sairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan." Asetus edellyttää, että
    • vammautunut tulee tapaturman jälkeen kuljettaa mahdollisimman nopeasti suoraan johonkin kolmesta asetuksessa mainitusta sairaalasta. Vain henkeä uhkaavissa tilanteissa tai muusta erityisesti tarkoituksenmukaisesta syystä potilas voidaan ensin viedä johonkin muuhun sairaalaan. Ensihoidosta ja potilaan kuljetuksesta tulee antaa ohjeet ja selkäydinvammayksiköiden on toimittava yhteistyössä, jotta potilas saadaan mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti siirretyksi valtakunnalliseen yksikköön.
    • siirtymäajan jälkeen uusien yksiköiden kokemuksen karttuessa ja resurssien lisääntyessä myös välitön kuntoutus siirtyy niiden tehtäväksi. Asetuksen perusteluiden mukaan akuutin vaiheen jälkeisessä kuntoutuksessa valtakunnalliset keskukset voivat kuitenkin käyttää ostopalveluina yksityistä kuntoutuslaitosta, jolla on laajaa osaamista alalta.
    • selkäydinvammainen tulee hänen lääketieteellisen tilansa perusteella kutsua säännöllisin väliajoin johonkin mainituista kolmesta selkäydinvammapoliklinikasta. Poliklinikassa hänelle tehdään hoitosuunnitelma. Valtakunnalliset selkäydinvammapoliklinikat koordinoivat ja toteuttavat vamman seuraamusten tutkimuksia ja hoitoja. Potilaan tarvitsemat tutkimukset ja hoidot toteutetaan selkäydinvammayksikössä, mutta jos esimerkiksi matka hänen kotipaikalleen on pitkä, voidaan myös toimia kiinteässä yhteistyössä oman keskussairaalan ja omalääkärin kanssa, kuten asetuksen perusteluissa on määritelty.
  • Keskitetyn selkäydinvammapoliklinikan tulee toimia hyvässä yhteistyössä potilaan kotikunnan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kanssa siten, että muodostuu toimiva kokonaisuus. Potilaalla tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä laadittu hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma ja selviytymisen kannalta välttämättömät tukitoimet. Keskitettyjen erikoispoliklinikkojen lisäksi tarvitaan usein paikallinen potilaan oman sairaanhoitopiirin selkäydinvammapoliklinikka, joka hoitaa perusseurannan ja mahdolliset yksilöllisesti arvioidut tiheämmät seurannat silloin, kun niitä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa keskitetysti. Paikallisen poliklinikan tehtävinä tulisivat olla potilaan kotikunnan työntekijöiden neuvonta ja ohjaus sekä vammaispalvelulain mukaisen palvelusuunnitelman ja tarpeellisten lausuntojen laatiminen yhdessä vammaispalvelun kanssa. Käytettävissä olevien paikallisten resurssien ja osaamisen mukaisesti toteutetaan selkäydinvammaisen elinikäistä lääkinnällistä kuntoutusta.

Linkkejä (Toimia-tietokanta)

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä

Selkäydinvamma-suosituksen historiatiedot «Selkäydinvamma, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»10

Työryhmä:

Eija Ahoniemi, LL, osastonylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri, kivunhoidon, kuntoutuksen ja liikennelääketieteen erityispätevyys; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Sarianna Savolainen, TtM (liikuntalääketiede), fysioterapeutti, neurologisen aikuisfysioterapian erikoisasiantuntija, koulutuskoordinaattori; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Antti Malmivaara, dosentti, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri; CHESS/THL Käypä hoito -toimittaja

Timo Pohjolainen, dosentti, johtava ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri; Kuntoutus ORTON Oy

Gerhard Baer, dosentti, anestesiologian erikoislääkäri; Tampere

Antti Dahlberg, LL; Selkäydinvammasäätiö

Pekka Hellström, dosentti, osastonylilääkäri; urologian erikoislääkäri, OYS:n urologian yksikkö

Jyrki Kankare, LT, erikoislääkäri, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, HYKS

Antti Ronkainen, dosentti, neurokirurgian apulaisylilääkäri; KYS:n neurokirurgian osasto

Puheenjohtaja:

Aarne Ylinen, dosentti, johtaja, ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Sidonnaisuudet

Eija Ahoniemi:Osallistunut pyydettynä luennoitsijana Allerganin koulutustilaisuuteen. Osallistunut ulkomaisiin koulutustilaisuuksiin (Allergan, Astratec, Coloplast).

Gerhard Baer:Atrotech OY:n osakkeenomistaja (37 %) ja hallituksen puheenjohtaja. Atrotech on toinen palleahermon stimulaattorin valmistaja maailmassa (Atrostim PNS).

Antti Dahlberg:Luennoinut hoitotarvikealan yritysten tilaisuuksissa (AstraTech Oy, Coloplast Oy). Osallistunut koulutukseen ulkomailla hoitotarvikealan yritysten kustantamana (AstraTech Oy, Coloplast Oy). Työskennellyt Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa.

Pekka Hellström:Osallistunut terveydenhuollon tai lääkealan yritysten koulutusten suunnitteluun (Allergan, Medtronic, Pfizer, PhotoCure). Ollut ulkomaan kongressimatkoilla terveydenhuollon tai lääkealan yritysten rahoittamana (Pfizer). Toiminut terveydenhuollon tai lääkealan yritysten asiantuntijana (Allergan, PhotoCure, SCA Hygiene Products). Saanut apurahan terveydenhuollon tai lääkealan yrityksen rahastosta (Allergan).

Jyrki Kankare:Osallistunut ulkomaisiin koulutustilaisuuksiin terveydenhuoltoalan yritysten kustantamana (Medtronic, Zimmer). Luentoja terveydenhuoltoalan toimijoiden, järjestöjen ja yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa ( HUS, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Ortopediyhdistys, Suomen Selkäkirurgiyhdistys, Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys, Synthes, Zimmer, Medtronic).

Antti Malmivaara:Ei sidonnaisuuksia.

Timo Pohjolainen:Pitänyt luentoja terveydenhuollon ja lääkealan yritysten järjestämisissä tilaisuuksissa (Duodecim, Tela, Pfizer, Novartis, Mundipharma, Abbott, Respecta, STM, HUS ja ORTON).

Antti Ronkainen:Ei sidonnaisuuksia.

Sarianna Savolainen:Pitänyt luentoja terveydenhuollon koulutustilaisuuksissa (Fysi ry, Fysioterapia ja kuntoutusalan yrittäjät ry, Ammattikorkeakoulu Arcada) Osallistunut ulkomaiseen symposiumiin hoitotarvikealan yrityksen rahoittamana (Coloplast Oy).

Aarne Ylinen:Toiminut johtajana ja ylilääkärinä Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa 31.5.2012 saakka (Invalidiliiton omistama voittoa tuottamaton yleishyödyllinen organisaatio).

Kirjallisuusviite

Selkäydinvamma (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»8

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Wyndaele M, Wyndaele JJ. Incidence, prevalence and epidemiology of spinal cord injury: what learns a worldwide literature survey? Spinal Cord 2006;44:523-9 «PMID: 16389270»PubMed
  2. Ahoniemi E, Alaranta H, Hokkinen EM ym. Incidence of traumatic spinal cord injuries in Finland over a 30-year period. Spinal Cord 2008;46:781-4 «PMID: 18542095»PubMed
  3. Dahlberg A, Kotila M, Leppänen P ym. Prevalence of spinal cord injury in Helsinki. Spinal Cord 2005;43:47-50 «PMID: 15520842»PubMed
  4. Johnston MV, Diab ME, Chu BC ym. Preventive services and health behaviors among people with spinal cord injury. J Spinal Cord Med 2005;28:43-54 «PMID: 15832903»PubMed
  5. Consortium for Spinal Cord Medicine, Outcomes Following TSCI: Clinical Practice Guidelines for Healthcare professionals. Paralyzed Veterans of America, 1999
  6. Collins EG, Langbein WE, Smith B ym. Patients' perspective on the comprehensive preventive health evaluation in veterans with spinal cord injury. Spinal Cord 2005;43:366-74 «PMID: 15685261»PubMed
  7. Bloemen-Vrencken JH, de Witte LP, Post MW ym. Comparison of two Dutch follow-up care models for spinal cord-injured patients and their impact on health problems, re-admissions and quality of care. Clin Rehabil 2007;21:997-1006 «PMID: 17984152»PubMed
  8. Ivy ME, Cohn SM. Addressing the myths of cervical spine injury management. Am J Emerg Med 1997;15:591-5 «PMID: 9337369»PubMed
  9. Vale FL, Burns J, Jackson AB ym. Combined medical and surgical treatment after acute spinal cord injury: results of a prospective pilot study to assess the merits of aggressive medical resuscitation and blood pressure management. J Neurosurg 1997;87:239-46 «PMID: 9254087»PubMed
  10. Kirton OC, Civetta JM. Do pulmonary artery catheters alter outcome in trauma patients? New Horiz 1997;5:222-7 «PMID: 9259334»PubMed
  11. Furlan JC, Fehlings MG. Cardiovascular complications after acute spinal cord injury: pathophysiology, diagnosis, and management. Neurosurg Focus 2008;25:E13 «PMID: 18980473»PubMed
  12. Grundy D, Swain A. A ABC of spinal cord injury. 3ed. London BMJ Publishing Group, 1996
  13. Early Acute management in Adults with Spinal Cord Injury. Consortium for Spinal Cord Medicine, 5/2008.
  14. Lammertse D, Dungan D, Dreisbach J ym. Neuroimaging in traumatic spinal cord injury: an evidence-based review for clinical practice and research. J Spinal Cord Med 2007;30:205-14 «PMID: 17684886»PubMed
  15. Carreon LY, Dimar JR. Early versus late stabilization of spine injuries: a systematic review. Spine (Phila Pa 1976) 2011;36:E727-33 «PMID: 21270685»PubMed
  16. Section on Disorders of the Spine and Peripheral Nerves of the American Association of Neurological Surgeons and the Congress of Neurological Surgeons. Guidelines for the management of acute spine and spinal cord injuries. 2001. http://www.aans.org/en/Education%20and%20Meetings/~/media/Files/Education%20and%20Meetingf/Clinical%20Guidelines/TraumaGuidelines.ashx
  17. Claydon VE, Steeves JD, Krassioukov A. Orthostatic hypotension following spinal cord injury: understanding clinical pathophysiology. Spinal Cord 2006;44:341-51 «PMID: 16304564»PubMed
  18. Consensus statement on the definition of orthostatic hypotension, pure autonomic failure, and multiple system atrophy. The Consensus Committee of the American Autonomic Society and the American Academy of Neurology. Neurology 1996;46:1470 «PMID: 8628505»PubMed
  19. Vaziri ND. Nitric oxide in microgravity-induced orthostatic intolerance: relevance to spinal cord injury. J Spinal Cord Med 2003;26:5-11 «PMID: 12830962»PubMed
  20. Aito S, Pieri A, D'Andrea M ym. Primary prevention of deep venous thrombosis and pulmonary embolism in acute spinal cord injured patients. Spinal Cord 2002;40:300-3 «PMID: 12037712»PubMed
  21. Chiou-Tan FY, Garza H, Chan KT ym. Comparison of dalteparin and enoxaparin for deep venous thrombosis prophylaxis in patients with spinal cord injury. Am J Phys Med Rehabil 2003;82:678-85 «PMID: 12960909»PubMed
  22. Teasell RW, Hsieh JT, Aubut JA ym. Venous thromboembolism after spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2009;90:232-45 «PMID: 19236977»PubMed
  23. Furlan JC, Fehlings MG. Role of screening tests for deep venous thrombosis in asymptomatic adults with acute spinal cord injury: an evidence-based analysis. Spine (Phila Pa 1976) 2007;32:1908-16 «PMID: 17762301»PubMed
  24. Velmahos GC, Toutouzas K, Chan L ym. Intubation after cervical spinal cord injury: to be done selectively or routinely? Am Surg 2003;69:891-4 «PMID: 14570369»PubMed
  25. Vogel M, Scheurer G, Neu W ym. [Ablation of the trabecular meshwork]. Klin Monbl Augenheilkd 1990;197:250-3 «PMID: 2255168»PubMed
  26. Grimm DR, Schilero GJ, Spungen AM ym. Salmeterol improves pulmonary function in persons with tetraplegia. Lung 2006;184:335-9 «PMID: 17096182»PubMed
  27. Thibault-Halman G, Casha S, Singer S ym. Acute management of nutritional demands after spinal cord injury. J Neurotrauma 2011;28:1497-507 «PMID: 20373845»PubMed
  28. Fullerton DT, Harvey RF, Klein MH ym. Psychiatric disorders in patients with spinal cord injuries. Arch Gen Psychiatry 1981;38:1369-71 «PMID: 7316682»PubMed
  29. Judd FK, Stone J, Webber JE ym. Depression following spinal cord injury. A prospective in-patient study. Br J Psychiatry 1989;154:668-71 «PMID: 2597860»PubMed
  30. Saikkonen J, Karppi P, Huusko TM ym. Life situation of spinal cord-injured persons in Central Finland. Spinal Cord 2004;42:459-65 «PMID: 15111996»PubMed
  31. Kennedy P, Duff J. Post traumatic stress disorder and spinal cord injuries. Spinal Cord 2001;39:1-10 «PMID: 11224007»PubMed
  32. Lude P, Kennedy P, Evans M ym. Post traumatic distress symptoms following spinal cord injury: a comparative review of European samples. Spinal Cord 2005;43:102-8 «PMID: 15558083»PubMed
  33. A Clinical Practice Guideline for Primary Care Physicians. Consortium for Spinal Cord medicine 1998
  34. Como JJ, Sutton ER, McCunn M ym. Characterizing the need for mechanical ventilation following cervical spinal cord injury with neurologic deficit. J Trauma 2005;59:912-6; discussion 916 «PMID: 16374281»PubMed
  35. Viroslav J, Rosenblatt R, Tomazevic SM. Respiratory management, survival, and quality of life for high-level traumatic tetraplegics. Respir Care Clin N Am 1996;2:313-22 «PMID: 9390885»PubMed
  36. Lu K, Lee TC, Liang CL ym. Delayed apnea in patients with mid- to lower cervical spinal cord injury. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1332-8 «PMID: 10828913»PubMed
  37. Cosortium for Spinal Cord Medicine. Respiratory management following spinal cord injury: a clinical practice guideline for health-care professionals. J Spinal Cord Med 2005;28:259-93 «PMID: 16048145»PubMed
  38. Hirschfeld S, Exner G, Luukkaala T ym. Mechanical ventilation or phrenic nerve stimulation for treatment of spinal cord injury-induced respiratory insufficiency. Spinal Cord 2008;46:738-42 «PMID: 18475279»PubMed
  39. Oo T, Watt JW, Soni BM ym. Delayed diaphragm recovery in 12 patients after high cervical spinal cord injury. A retrospective review of the diaphragm status of 107 patients ventilated after acute spinal cord injury. Spinal Cord 1999;37:117-22 «PMID: 10065750»PubMed
  40. Bach JR, Alba AS. Management of chronic alveolar hypoventilation by nasal ventilation. Chest 1990;97:52-7 «PMID: 2104793»PubMed
  41. Gerner H, Kluger P, Meister B. Experience with use of auxiliary ventilatory muscles and carousel stimulation of the phrenic nerve for ventilation of patients with high tetraplegia. In: Implanted phrenic nerve stimulators for respiratory insufficiency. (Eds.Baer GA, Frey H, Talonen P). Tampere: University of Tampere, 1989; 87-100. ISBN 951-44-2451-4 ISSN 0355-5232
  42. Kosonen T. Glossofaryngeaali- l. sammakonhengitys kroonisten hengityshalvauspotilaiden kuntouttamiskeinona. Duodecim 1955;71:1142-52 «http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1955_11_1142-1152.pdf»9 «PMID: 13294047»PubMed
  43. Moloney E, Doyle S, Kinahan J ym. A case of frog breathing. Ir Med J 2002;95:81-2 «PMID: 12049135»PubMed
  44. Van Houtte S, Vanlandewijck Y, Gosselink R. Respiratory muscle training in persons with spinal cord injury: a systematic review. Respir Med 2006;100:1886-95 «PMID: 16626951»PubMed
  45. Sheel AW, Reid WD, Townson AF ym. Effects of exercise training and inspiratory muscle training in spinal cord injury: a systematic review. J Spinal Cord Med 2008;31:500-8 «PMID: 19086707»PubMed
  46. Van Houtte S, Vanlandewijck Y, Kiekens C ym. Patients with acute spinal cord injury benefit from normocapnic hyperpnoea training. J Rehabil Med 2008;40:119-25 «PMID: 18509576»PubMed
  47. Laffont I, Bensmail D, Lortat-Jacob S ym. Intermittent positive-pressure breathing effects in patients with high spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:1575-9 «PMID: 18602082»PubMed
  48. Roth EJ, Stenson KW, Powley S ym. Expiratory muscle training in spinal cord injury: a randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:857-61 «PMID: 20510974»PubMed
  49. Cheng PT, Chen CL, Wang CM ym. Effect of neuromuscular electrical stimulation on cough capacity and pulmonary function in patients with acute cervical cord injury. J Rehabil Med 2006;38:32-6 «PMID: 16548084»PubMed
  50. Wadsworth BM, Haines TP, Cornwell PL ym. Abdominal binder use in people with spinal cord injuries: a systematic review and meta-analysis. Spinal Cord 2009;47:274-85 «PMID: 18936768»PubMed
  51. Abrams P, Blaivas JG, Stanton SL ym. The standardisation of terminology of lower urinary tract function. The International Continence Society Committee on Standardisation of Terminology. Scand J Urol Nephrol Suppl 1988;114:5-19 «PMID: 3201169»PubMed
  52. Light JK, Faganel J, Beric A. Detrusor areflexia in suprasacral spinal cord injuries. J Urol 1985;134:295-7 «PMID: 4020980»PubMed
  53. Kaplan SA, Chancellor MB, Blaivas JG. Bladder and sphincter behavior in patients with spinal cord lesions. J Urol 1991;146:113-7 «PMID: 2056568»PubMed
  54. Pesce F, Castellano V, Finazzi Agrò E ym. Voiding dysfunction in patients with spinal cord lesions at the thoracolumbar vertebral junction. Spinal Cord 1997;35:37-9 «PMID: 9025218»PubMed
  55. McGuire EJ, Woodside JR, Borden TA ym. Prognostic value of urodynamic testing in myelodysplastic patients. J Urol 1981;126:205-9 «PMID: 7196460»PubMed
  56. Burgdörfer H, Heidler H, Madersbacher H ym. Guidelines for urological care of spinal cord injury patients. Manual. Neuro-urology and spinal cord lesion. Murnay 1977
  57. Lightner DJ. Contemporary urologic management of patients with spinal cord injury. Mayo Clin Proc 1998;73:434-8 «PMID: 9581583»PubMed
  58. Pannek J, Stöhrer M, Blok B ym. Guidelines on neurogenic lower urinary tract dysfunction. European Association of Urology. Guidelines 2011. www.uroweb.org
  59. Hellström P. Neurogeeninen rakkovaiva. Suom Lääkäril 1995;50;1485-92
  60. Giannantoni A, Scivoletto G, Di Stasi SM ym. Clean intermittent catheterization and prevention of renal disease in spinal cord injury patients. Spinal Cord 1998;36:29-32 «PMID: 9471135»PubMed
  61. Hellström P, Tammela T, Lukkarinen O ym. Efficacy and safety of clean intermittent catheterization in adults. Eur Urol 1991;20:117-21 «PMID: 1752267»PubMed
  62. Everaert K, Lumen N, Kerckhaert W ym. Urinary tract infections in spinal cord injury: prevention and treatment guidelines. Acta Clin Belg 2009;64:335-40 «PMID: 19810421»PubMed
  63. Amend B, Hennenlotter J, Schäfer T ym. Effective treatment of neurogenic detrusor dysfunction by combined high-dosed antimuscarinics without increased side-effects. Eur Urol 2008;53:1021-8 «PMID: 18243516»PubMed
  64. Schurch B, Stöhrer M, Kramer G, Grosse J ym. Botulinum-A-toxin to treat detrusor hyperreflexia in spinal cord injured. Neurourol Urodyn 2001;20:A92
  65. Schurch B, de Sèze M, Denys P ym. Botulinum toxin type a is a safe and effective treatment for neurogenic urinary incontinence: results of a single treatment, randomized, placebo controlled 6-month study. J Urol 2005;174:196-200 «PMID: 15947626»PubMed
  66. Skeil D, Thorpe AC. Transcutaneous electrical nerve stimulation in the treatment of neurological patients with urinary symptoms. BJU Int 2001;88:899-908 «PMID: 11851611»PubMed
  67. Amarenco G, Ismael SS, Even-Schneider A ym. Urodynamic effect of acute transcutaneous posterior tibial nerve stimulation in overactive bladder. J Urol 2003;169:2210-5 «PMID: 12771752»PubMed
  68. Van Kerrebroeck EV, van der Aa HE, Bosch JL ym. Sacral rhizotomies and electrical bladder stimulation in spinal cord injury. Part I: Clinical and urodynamic analysis. Dutch Study Group on Sacral Anterior Root Stimulation. Eur Urol 1997;31:263-71 «PMID: 9129914»PubMed
  69. Lombardi G, Del Popolo G, Cecconi F ym. Clinical outcome of sacral neuromodulation in incomplete spinal cord-injured patients suffering from neurogenic bowel dysfunctions. Spinal Cord 2010;48:154-9 «PMID: 19668257»PubMed
  70. Sievert KD, Amend B, Gakis G ym. Early sacral neuromodulation prevents urinary incontinence after complete spinal cord injury. Ann Neurol 2010;67:74-84 «PMID: 20186953»PubMed
  71. Singh G, Thomas DG. Enterocystoplasty in the neuropathic bladder. Neurourol Urodyn 1995;14:5-10 «PMID: 7742849»PubMed
  72. Stöhrer M, Kramer G, Goepel M ym. Bladder autoaugmentation in adult patients with neurogenic voiding dysfunction. Spinal Cord 1997;35:456-62 «PMID: 9232751»PubMed
  73. Blaivas JG, Sinha HP, Zayed AA ym. Detrusor-external sphincter dyssynergia: a detailed electromyographic study. J Urol 1981;125:545-8 «PMID: 7218457»PubMed
  74. Schurch B, Yasuda K, Rossier AB. Detrusor bladder neck dyssynergia revisited. J Urol 1994;152:2066-70 «PMID: 7966676»PubMed
  75. Costa P, Bressolle F, Sarrazin B ym. Dose-related effect of moxisylyte on maximal urethral closing pressure in patients with spinal cord injuries. Clin Pharmacol Ther 1993;53:443-9 «PMID: 8477560»PubMed
  76. Perrigot M, Delauche-Cavallier MC, Amarenco G ym. Effect of intravenous alfuzosin on urethral pressure in patients with neurogenic bladder dysfunction. DORALI Study Group. Neurourol Urodyn 1996;15:119-31 «PMID: 8713558»PubMed
  77. Abrams P, Amarenco G, Bakke A ym. Tamsulosin: efficacy and safety in patients with neurogenic lower urinary tract dysfunction due to suprasacral spinal cord injury. J Urol 2003;170:1242-51 «PMID: 14501734»PubMed
  78. Juma S, Mostafavi M, Joseph A. Sphincterotomy: long-term complications and warning signs. Neurourol Urodyn 1995;14:33-41 «PMID: 7742846»PubMed
  79. Rajendran SK, Reiser JR, Bauman W ym. Gastrointestinal transit after spinal cord injury: effect of cisapride. Am J Gastroenterol 1992;87:1614-7 «PMID: 1442685»PubMed
  80. Correa GI, Rotter KP. Clinical evaluation and management of neurogenic bowel after spinal cord injury. Spinal Cord 2000;38:301-8 «PMID: 10822403»PubMed
  81. Longo WE, Woolsey RM, Vernava AM ym. Cisapride for constipation in spinal cord injured patients: a preliminary report. J Spinal Cord Med 1995;18:240-4 «PMID: 8591070»PubMed
  82. Anderson KD. Targeting recovery: priorities of the spinal cord-injured population. J Neurotrauma 2004;21:1371-83 «PMID: 15672628»PubMed
  83. Lynch AC, Wong C, Anthony A ym. Bowel dysfunction following spinal cord injury: a description of bowel function in a spinal cord-injured population and comparison with age and gender matched controls. Spinal Cord 2000;38:717-23 «PMID: 11175370»PubMed
  84. Furusawa K, Sugiyama H, Ikeda A ym. Autonomic dysreflexia during a bowel program in patients with cervical spinal cord injury. Acta Med Okayama 2007;61:221-7 «PMID: 17726511»PubMed
  85. Cosman BC, Vu TT. Lidocaine anal block limits autonomic dysreflexia during anorectal procedures in spinal cord injury: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Dis Colon Rectum 2005;48:1556-61 «PMID: 15991060»PubMed
  86. Singal AK, Rosman AS, Bauman WA ym. Recent concepts in the management of bowel problems after spinal cord injury. Adv Med Sci 2006;51:15-22 «PMID: 17357271»PubMed
  87. Krogh K, Mosdal C, Laurberg S. Gastrointestinal and segmental colonic transit times in patients with acute and chronic spinal cord lesions. Spinal Cord 2000;38:615-21 «PMID: 11093323»PubMed
  88. Krogh K, Jensen MB, Gandrup P ym. Efficacy and tolerability of prucalopride in patients with constipation due to spinal cord injury. Scand J Gastroenterol 2002;37:431-6 «PMID: 11989834»PubMed
  89. De Looze D, Van Laere M, De Muynck M ym. Constipation and other chronic gastrointestinal problems in spinal cord injury patients. Spinal Cord 1998;36:63-6 «PMID: 9471141»PubMed
  90. Lynch AC, Antony A, Dobbs BR ym. Bowel dysfunction following spinal cord injury. Spinal Cord 2001;39:193-203 «PMID: 11420734»PubMed
  91. Faaborg PM, Christensen P, Kvitsau B ym. Long-term outcome and safety of transanal colonic irrigation for neurogenic bowel dysfunction. Spinal Cord 2009;47:545-9 «PMID: 19104513»PubMed
  92. Finnerup NB, Faaborg P, Krogh K ym. Abdominal pain in long-term spinal cord injury. Spinal Cord 2008;46:198-203 «PMID: 17621311»PubMed
  93. Menter R, Weitzenkamp D, Cooper D ym. Bowel management outcomes in individuals with long-term spinal cord injuries. Spinal Cord 1997;35:608-12 «PMID: 9300968»PubMed
  94. Stiens SA, Bergman SB, Goetz LL. Neurogenic bowel dysfunction after spinal cord injury: clinical evaluation and rehabilitative management. Arch Phys Med Rehabil 1997;78:S86-102 «PMID: 9084372»PubMed
  95. Charney KJ, Juler GL, Comarr AE. General surgery problems in patients with spinal cord injuries. Arch Surg 1975;110:1083-8 «PMID: 1080412»PubMed
  96. Clinical practice guidelines: Neurogenic bowel management in adults with spinal cord injury. Spinal Cord Medicine Consortium. J Spinal Cord Med 1998;21:248-93 «PMID: 9863937»PubMed
  97. MASCIP 2009; Multidisciplinary Association of the Spinal Cord Injury Professionals.
  98. Cameron KJ, Nyulasi IB, Collier GR ym. Assessment of the effect of increased dietary fibre intake on bowel function in patients with spinal cord injury. Spinal Cord 1996;34:277-83 «PMID: 8963975»PubMed
  99. Korsten MA, Singal AK, Monga A ym. Anorectal stimulation causes increased colonic motor activity in subjects with spinal cord injury. J Spinal Cord Med 2007;30:31-5 «PMID: 17385267»PubMed
  100. Stiens SA, Luttrel W, Binard JE. Polyethylene glycol versus vegetable oil based bisacodyl suppositories to initiate side-lying bowel care: a clinical trial in persons with spinal cord injury. Spinal Cord 1998;36:777-81 «PMID: 9848486»PubMed
  101. Coggrave MJ, Norton C. The need for manual evacuation and oral laxatives in the management of neurogenic bowel dysfunction after spinal cord injury: a randomized controlled trial of a stepwise protocol. Spinal Cord 2010;48:504-10 «PMID: 19949417»PubMed
  102. House JG, Stiens SA. Pharmacologically initiated defecation for persons with spinal cord injury: effectiveness of three agents. Arch Phys Med Rehabil 1997;78:1062-5 «PMID: 9339153»PubMed
  103. Christensen P, Bazzocchi G, Coggrave M ym. A randomized, controlled trial of transanal irrigation versus conservative bowel management in spinal cord-injured patients. Gastroenterology 2006;131:738-47 «PMID: 16952543»PubMed
  104. Del Popolo G, Mosiello G, Pilati C ym. Treatment of neurogenic bowel dysfunction using transanal irrigation: a multicenter Italian study. Spinal Cord 2008;46:517-22 «PMID: 18317488»PubMed
  105. Geders JM, Gaing A, Bauman WA ym. The effect of cisapride on segmental colonic transit time in patients with spinal cord injury. Am J Gastroenterol 1995;90:285-9 «PMID: 7847302»PubMed
  106. Korsten MA, Rosman AS, Ng A ym. Infusion of neostigmine-glycopyrrolate for bowel evacuation in persons with spinal cord injury. Am J Gastroenterol 2005;100:1560-5 «PMID: 15984982»PubMed
  107. Korsten MA, Fajardo NR, Rosman AS ym. Difficulty with evacuation after spinal cord injury: colonic motility during sleep and effects of abdominal wall stimulation. J Rehabil Res Dev 2004;41:95-100 «PMID: 15273902»PubMed
  108. Binnie NR, Smith AN, Creasey GH ym. Constipation associated with chronic spinal cord injury: the effect of pelvic parasympathetic stimulation by the Brindley stimulator. Paraplegia 1991;29:463-9 «PMID: 1784513»PubMed
  109. Christensen P, Kvitzau B, Krogh K ym. Neurogenic colorectal dysfunction - use of new antegrade and retrograde colonic wash-out methods. Spinal Cord 2000;38:255-61 «PMID: 10822397»PubMed
  110. Christensen P, Krogh K. Transanal irrigation for disordered defecation: a systematic review. Scand J Gastroenterol 2010;45:517-27 «PMID: 20199336»PubMed
  111. Tarabulcy E. Sexual function in the normal and in paraplegia. Paraplegia 1972;10:201-8 «PMID: 4636921»PubMed
  112. Kreuter M, Sullivan M, Siösteen A. Sexual adjustment and quality of relationship in spinal paraplegia: a controlled study. Arch Phys Med Rehabil 1996;77:541-8 «PMID: 8831469»PubMed
  113. Derry FA, Dinsmore WW, Fraser M ym. Efficacy and safety of oral sildenafil (Viagra) in men with erectile dysfunction caused by spinal cord injury. Neurology 1998;51:1629-33 «PMID: 9855514»PubMed
  114. Giuliano F, Hultling C, El Masry WS ym. Randomized trial of sildenafil for the treatment of erectile dysfunction in spinal cord injury. Sildenafil Study Group. Ann Neurol 1999;46:15-21 «PMID: 10401776»PubMed
  115. Hultling C, Giuliano F, Quirk F ym. Quality of life in patients with spinal cord injury receiving Viagra (sildenafil citrate) for the treatment of erectile dysfunction. Spinal Cord 2000;38:363-70 «PMID: 10889565»PubMed
  116. Biering-Sørensen F, Sønksen J. Sexual function in spinal cord lesioned men. Spinal Cord 2001;39:455-70 «PMID: 11571657»PubMed
  117. Del Popolo G, Li Marzi V, Mondaini N ym. Time/duration effectiveness of sildenafil versus tadalafil in the treatment of erectile dysfunction in male spinal cord-injured patients. Spinal Cord 2004;42:643-8 «PMID: 15289800»PubMed
  118. Kim ED, McVary KT. Topical prostaglandin-E1 for the treatment of erectile dysfunction. J Urol 1995;153:1828-30 «PMID: 7752328»PubMed
  119. Soler JM, Previnaire JG, Plante P ym. Midodrine improves ejaculation in spinal cord injured men. J Urol 2007;178:2082-6 «PMID: 17869290»PubMed
  120. Dahlberg A, Ruutu M, Hovatta O. Pregnancy results from a vibrator application, electroejaculation, and a vas aspiration programme in spinal-cord injured men. Hum Reprod 1995;10:2305-7 «PMID: 8530657»PubMed
  121. Dahlberg A, Hovatta O. Anejaculation following spinal cord injury does not induce sperm-agglutinating antibodies. Int J Androl 1989;12:17-21 «PMID: 2714871»PubMed
  122. Hovatta O, Dahlberg A. Selkäydinvammaisen naisen seksuaalisuus ja raskaus. Duodecim 1996;112:669-73 «PMID: 10592636»PubMed
  123. Cross LL, Meythaler JM, Tuel SM ym. Pregnancy following spinal cord injury. West J Med 1991;154:607-11 «PMID: 1866960»PubMed
  124. EPUAP 2009/ National Pressure Ulcer Advisory Panel. Pressure Ulcer Stages Revised by NPUAP. NPUAP http://www.npuap.org/pr2.htm. 2007; Last accessed: 9-18-2007
  125. Byrne DW, Salzberg CA. Major risk factors for pressure ulcers in the spinal cord disabled: a literature review. Spinal Cord 1996;34:255-63 «PMID: 8963971»PubMed
  126. DeLisa JA, Mikulic MA. Pressure ulcers. What to do if preventive management fails. Postgrad Med 1985;77:209-12, 218-20 «PMID: 3921946»PubMed
  127. National Spinal Cord Injury Statistical Center. Spinal cord injury. Facts and figures at a glance. J Spinal Cord Med 2005;28:379-80 «PMID: 16396388»PubMed
  128. Consortium for Spinal Cord Medicine Clinical Practice Guidelines. Pressure ulcer prevention and treatment following spinal cord injury: a clinical practice guideline for health-care professionals. J Spinal Cord Med 2001;24 Suppl 1:S40-101 «PMID: 11958176»PubMed
  129. Jones ML, Mathewson CS, Adkins VK ym. Use of behavioral contingencies to promote prevention of recurrent pressure ulcers. Arch Phys Med Rehabil 2003;84:796-802 «PMID: 12808529»PubMed
  130. Chen Y, Devivo MJ, Jackson AB. Pressure ulcer prevalence in people with spinal cord injury: age-period-duration effects. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1208-13 «PMID: 15954061»PubMed
  131. Richards JS, Meredith RL, Nepomuceno C ym. Psycho-social aspects of chronic pain in spinal cord injury. Pain 1980;8:355-66 «PMID: 7402693»PubMed
  132. Clark FA, Jackson JM, Scott MD ym. Data-based models of how pressure ulcers develop in daily-living contexts of adults with spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:1516-25 «PMID: 17084129»PubMed
  133. Keast DH, Parslow N, Houghton PE ym. Best practice recommendations for the prevention and treatment of pressure ulcers: update 2006. Adv Skin Wound Care 2007;20:447-60; quiz 461-2 «PMID: 17762312»PubMed
  134. Coggrave MJ, Rose LS. A specialist seating assessment clinic: changing pressure relief practice. Spinal Cord 2003;41:692-5 «PMID: 14639449»PubMed
  135. Makhsous M, Priebe M, Bankard J ym. Measuring tissue perfusion during pressure relief maneuvers: insights into preventing pressure ulcers. J Spinal Cord Med 2007;30:497-507 «PMID: 18092567»PubMed
  136. Makhsous M, Rowles DM, Rymer WZ ym. Periodically relieving ischial sitting load to decrease the risk of pressure ulcers. Arch Phys Med Rehabil 2007;88:862-70 «PMID: 17601466»PubMed
  137. Heyneman A, Beele H, Vanderwee K ym. A systematic review of the use of hydrocolloids in the treatment of pressure ulcers. J Clin Nurs 2008;17:1164-73 «PMID: 18416792»PubMed
  138. Broussard CL. Dressing Decisions. In: Krasner DL, Rodeheaver GT, Sibbald RG, editors. Chronic Wound Care: A Clinical Source Book for Healthcare Professionals. Malvern, PA: HMP Communications 2007;249-62
  139. Baker LL, Rubayi S, Villar F ym. Effect of electrical stimulation waveform on healing of ulcers in human beings with spinal cord injury. Wound Repair Regen 1996;4:21-8 «PMID: 17129344»PubMed
  140. Griffin JW, Tooms RE, Mendius RA ym. Efficacy of high voltage pulsed current for healing of pressure ulcers in patients with spinal cord injury. Phys Ther 1991;71:433-42; discussion 442-4 «PMID: 2034707»PubMed
  141. Maynard FM, Karunas RS, Waring WP 3rd. Epidemiology of spasticity following traumatic spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 1990;71:566-9 «PMID: 2369291»PubMed
  142. Levi R, Hultling C, Nash MS ym. The Stockholm spinal cord injury study: 1. Medical problems in a regional SCI population. Paraplegia 1995;33:308-15 «PMID: 7644255»PubMed
  143. Krause JS. Self-reported problems after spinal cord injury: Implications for rehabilitation practice. Topics in Spinal Cord Injury Rehabilitation 2007;12:35-44
  144. Benz EN, Hornby TG, Bode RK ym. A physiologically based clinical measure for spastic reflexes in spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:52-9 «PMID: 15640989»PubMed
  145. Hsieh JT, Wolfe DL, Miller WC ym. Spasticity outcome measures in spinal cord injury: psychometric properties and clinical utility. Spinal Cord 2008;46:86-95 «PMID: 17909559»PubMed
  146. Kirshblum S. Treatment alternatives for spinal cord injury related spasticity. J Spinal Cord Med 1999;22:199-217 «PMID: 10685385»PubMed
  147. Taricco M, Pagliacci MC, Telaro E ym. Pharmacological interventions for spasticity following spinal cord injury: results of a Cochrane systematic review. Eura Medicophys 2006;42:5-15 «PMID: 16565680»PubMed
  148. Kita M, Goodkin DE. Drugs used to treat spasticity. Drugs 2000;59:487-95 «PMID: 10776831»PubMed
  149. Elovic E. Principles of pharmaceutical management of spastic hypertonia. Phys Med Rehabil Clin N Am 2001;12:793-816, vii «PMID: 11727721»PubMed
  150. Nance PW, Bugaresti J, Shellenberger K ym. Efficacy and safety of tizanidine in the treatment of spasticity in patients with spinal cord injury. North American Tizanidine Study Group. Neurology 1994;44:S44-51; discussion S51-2 «PMID: 7970010»PubMed
  151. Basmajian JV, Yucel V. Effects of a GABA--derivative (BA-34647) on spasticity. Preliminary report of a double-blind cross-over study. Am J Phys Med 1974;53:223-8 «PMID: 4153338»PubMed
  152. Levine IM, Jossmann PB, DeAngelis V. Liorseal, a new muscle relaxant in the treatment of spasticity--a double-blind quantitative evaluation. Dis Nerv Syst 1977;38:1011-5 «PMID: 338269»PubMed
  153. Nance PW. A comparison of clonidine, cyproheptadine and baclofen in spastic spinal cord injured patients. J Am Paraplegia Soc 1994;17:150-6 «PMID: 7964712»PubMed
  154. Aydin G, Tomruk S, Keles I ym. Transcutaneous electrical nerve stimulation versus baclofen in spasticity: clinical and electrophysiologic comparison. Am J Phys Med Rehabil 2005;84:584-92 «PMID: 16034227»PubMed
  155. Corbett M, Frankel HL, Michaelis L. A double blind, cross-over trial of Valium in the treatment of spasticity. Paraplegia 1972;10:19-22 «PMID: 5039326»PubMed
  156. Schmidt RT, Lee RH, Spehlmann R. Comparison of dantrolene sodium and diazepam in the treatment of spasticity. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1976;39:350-6 «PMID: 778344»PubMed
  157. Simpson DM. Clinical trials of botulinum toxin in the treatment of spasticity. Muscle Nerve Suppl 1997;6:S169-75 «PMID: 9826988»PubMed
  158. Auff E, Pouve W (toim.). The clinical applications of botulinum toxin type A. Eur J Neurol 1999;6(Suppl 4)
  159. Bell KR, Williams F. Use of botulinum toxin type A and type B for spasticity in upper and lower limbs. Phys Med Rehabil Clin N Am 2003;14:821-35 «PMID: 14580040»PubMed
  160. Ward AB. A summary of spasticity management--a treatment algorithm. Eur J Neurol 2002;9 Suppl 1:48-52; dicussion 53-61 «PMID: 11918650»PubMed
  161. Francisco GE. Botulinum toxin: dosing and dilution. Am J Phys Med Rehabil 2004;83:S30-7 «PMID: 15448575»PubMed
  162. Richardson D, Edwards S, Sheean GL ym. The effect of botulinum toxin on hand function after incomplete spinal cord injury at the level of C5/6: a case report. Clin Rehabil 1997;11:288-92 «PMID: 9408668»PubMed
  163. Richardson D, Sheean G, Werring D ym. Evaluating the role of botulinum toxin in the management of focal hypertonia in adults. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2000;69:499-506 «PMID: 10990511»PubMed
  164. Coffey JR, Cahill D, Steers W ym. Intrathecal baclofen for intractable spasticity of spinal origin: results of a long-term multicenter study. J Neurosurg 1993;78:226-32 «PMID: 8421205»PubMed
  165. Kravitz HM, Corcos DM, Hansen G ym. Intrathecal baclofen. Effects on nocturnal leg muscle spasticity. Am J Phys Med Rehabil 1992;71:48-52 «PMID: 1739446»PubMed
  166. Ordia JI, Fischer E, Adamski E ym. Chronic intrathecal delivery of baclofen by a programmable pump for the treatment of severe spasticity. J Neurosurg 1996;85:452-7 «PMID: 8751632»PubMed
  167. Nance P, Schryvers O, Schmidt B ym. Intrathecal baclofen therapy for adults with spinal spasticity: therapeutic efficacy and effect on hospital admissions. Can J Neurol Sci 1995;22:22-9 «PMID: 7750068»PubMed
  168. Korenkov AI, Niendorf WR, Darwish N ym. Continuous intrathecal infusion of baclofen in patients with spasticity caused by spinal cord injuries. Neurosurg Rev 2002;25:228-30 «PMID: 12172730»PubMed
  169. Boviatsis EJ, Kouyialis AT, Korfias S ym. Functional outcome of intrathecal baclofen administration for severe spasticity. Clin Neurol Neurosurg 2005;107:289-95 «PMID: 15885386»PubMed
  170. Dijkers M, Bryce T, Zanca J. Prevalence of chronic pain after traumatic spinal cord injury: a systematic review. J Rehabil Res Dev 2009;46:13-29 «PMID: 19533517»PubMed
  171. Finnerup NB, Johannesen IL, Sindrup SH ym. Pain and dysesthesia in patients with spinal cord injury: A postal survey. Spinal Cord 2001;39:256-62 «PMID: 11438841»PubMed
  172. Widerström-Noga E, Biering-Sørensen F, Bryce T ym. The international spinal cord injury pain basic data set. Spinal Cord 2008;46:818-23 «PMID: 18521092»PubMed
  173. Sosiaali- ja terveysministeriö. Erityiskuntoutustyöryhmän muistio. 1991:7
  174. Rose M, Robinson JE, Ells P ym. Pain following spinal cord injury: results from a postal survey. Pain 1988;34:101-2 «PMID: 3405616»PubMed
  175. Siddall PJ, Taylor DA, McClelland JM ym. Pain report and the relationship of pain to physical factors in the first 6 months following spinal cord injury. Pain 1999;81:187-97 «PMID: 10353507»PubMed
  176. Siddall PJ, Yezierski RP, Loeser JP. Pain following spinal cord injury: clinical features, prevalence and taxonomy. Int Assoc Pain News 2000:3:3-7
  177. Siddall PJ, Loeser JD. Pain following spinal cord injury. Spinal Cord 2001;39:63-73 «PMID: 11402361»PubMed
  178. Siddall PJ, McClelland JM, Rutkowski SB ym. A longitudinal study of the prevalence and characteristics of pain in the first 5 years following spinal cord injury. Pain 2003;103:249-57 «PMID: 12791431»PubMed
  179. Werhagen L, Budh CN, Hultling C ym. Neuropathic pain after traumatic spinal cord injury--relations to gender, spinal level, completeness, and age at the time of injury. Spinal Cord 2004;42:665-73 «PMID: 15289801»PubMed
  180. Bonica JJ. The management of pain. Volyymi I, 2. painos, 1997
  181. Haanpää M, Soinila S. Neuropaattisen kivun diagnostiikka tarkentuu. Suom Laakäril 2008;63;2900-3
  182. Robert R, Perrouin-Verbe B, Albert T ym. Chronic neuropathic pain in spinal cord injured patients: what is the effectiveness of surgical treatments excluding central neurostimulations? Ann Phys Rehabil Med 2009;52:194-202 «PMID: 19909710»PubMed
  183. Wall PD, Melzack R (toim.). Textbook of pain. 3. painos. Churchill et Livingstone, 1997
  184. Wiffen PJ, Rees J. Lamotrigine for acute and chronic pain. Cochrane Database Syst Rev 2007;(2):CD006044 «PMID: 17443611»PubMed
  185. Norrbrink C, Lundeberg T. Tramadol in neuropathic pain after spinal cord injury: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Clin J Pain 2009;25:177-84 «PMID: 19333166»PubMed
  186. Amr YM. Multi-day low dose ketamine infusion as adjuvant to oral gabapentin in spinal cord injury related chronic pain: a prospective, randomized, double blind trial. Pain Physician 2010;13:245-9 «PMID: 20495588»PubMed
  187. Fattal C, Kong-A-Siou D, Gilbert C ym. What is the efficacy of physical therapeutics for treating neuropathic pain in spinal cord injury patients? Ann Phys Rehabil Med 2009;52:149-66 «PMID: 19909705»PubMed
  188. Dahlberg A. Autonomisen dysrefleksian tunnistaminen ja hoito. Duodecim 2000;116:1711-4 «PMID: 12001445»PubMed
  189. Pereira L. Obstetric management of the patient with spinal cord injury. Obstet Gynecol Surv 2003;58:678-87 «PMID: 14515065»PubMed
  190. Helkowski WM, Ditunno JF Jr, Boninger M. Autonomic dysreflexia: incidence in persons with neurologically complete and incomplete tetraplegia. J Spinal Cord Med 2003;26:244-7 «PMID: 14997966»PubMed
  191. Krassioukov AV, Furlan JC, Fehlings MG. Autonomic dysreflexia in acute spinal cord injury: an under-recognized clinical entity. J Neurotrauma 2003;20:707-16 «PMID: 12965050»PubMed
  192. Krum H, Louis WJ, Brown DJ ym. A study of the alpha-1 adrenoceptor blocker prazosin in the prophylactic management of autonomic dysreflexia in high spinal cord injury patients. Clin Auton Res 1992;2:83-8 «PMID: 1353386»PubMed
  193. Acute management of autonomic dysreflexia: adults with spinal cord injury presenting to health-care facilities. Consortium for spinal cord. J Spinal Cord Med 1997;20:284-308 «PMID: 9261775»PubMed
  194. Bombardier CH, Richards JS, Krause JS ym. Symptoms of major depression in people with spinal cord injury: implications for screening. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1749-56 «PMID: 15520969»PubMed
  195. Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, severity, and comorbidity of 12-month DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:617-27 «PMID: 15939839»PubMed
  196. Birch DG, Birch EE, Hoffman DR ym. Retinal development in very-low-birth-weight infants fed diets differing in omega-3 fatty acids. Invest Ophthalmol Vis Sci 1992;33:2365-76 «PMID: 1386065»PubMed
  197. Migliorini C, Tonge B, Taleporos G. Spinal cord injury and mental health. Aust N Z J Psychiatry 2008;42:309-14 «PMID: 18330773»PubMed
  198. Krause JS, Kemp B, Coker J. Depression after spinal cord injury: relation to gender, ethnicity, aging, and socioeconomic indicators. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1099-109 «PMID: 10943762»PubMed
  199. Krause JS, Carter RE, Pickelsimer EE ym. A prospective study of health and risk of mortality after spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:1482-91 «PMID: 18674984»PubMed
  200. DeVivo MJ, Black KJ, Richards JS ym. Suicide following spinal cord injury. Paraplegia 1991;29:620-7 «PMID: 1787986»PubMed
  201. Hartkopp A, Brønnum-Hansen H, Seidenschnur AM ym. Suicide in a spinal cord injured population: its relation to functional status. Arch Phys Med Rehabil 1998;79:1356-61 «PMID: 9821893»PubMed
  202. Ahoniemi E, Pohjolainen T, Kautiainen H. Survival after spinal cord injury in Finland. J Rehabil Med 2011;43:481-5 «PMID: 21533327»PubMed
  203. Kemp BJ, Kahan JS, Krause JS ym. Treatment of major depression in individuals with spinal cord injury. J Spinal Cord Med 2004;27:22-8 «PMID: 15156933»PubMed
  204. Fann JR, Bombardier CH, Richards JS ym. Depression after spinal cord injury: comorbidities, mental health service use, and adequacy of treatment. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:352-60 «PMID: 21255766»PubMed
  205. Latimer AE, Ginis KA, Hicks AL ym. An examination of the mechanisms of exercise-induced change in psychological well-being among people with spinal cord injury. J Rehabil Res Dev 2004;41:643-52 «PMID: 15558393»PubMed
  206. Lechner HE, Kakebeeke TH, Hegemann D ym. The effect of hippotherapy on spasticity and on mental well-being of persons with spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2007;88:1241-8 «PMID: 17908564»PubMed
  207. Jiang SD, Jiang LS, Dai LY. Mechanisms of osteoporosis in spinal cord injury. Clin Endocrinol (Oxf) 2006;65:555-65 «PMID: 17054455»PubMed
  208. Bauman WA, Spungen AM, Wang J ym. Continuous loss of bone during chronic immobilization: a monozygotic twin study. Osteoporos Int 1999;10:123-7 «PMID: 10501792»PubMed
  209. Modlesky CM, Slade JM, Bickel CS ym. Deteriorated geometric structure and strength of the midfemur in men with complete spinal cord injury. Bone 2005;36:331-9 «PMID: 15780960»PubMed
  210. Frey-Rindova P, de Bruin ED, Stüssi E ym. Bone mineral density in upper and lower extremities during 12 months after spinal cord injury measured by peripheral quantitative computed tomography. Spinal Cord 2000;38:26-32 «PMID: 10762194»PubMed
  211. Modlesky CM, Majumdar S, Narasimhan A ym. Trabecular bone microarchitecture is deteriorated in men with spinal cord injury. J Bone Miner Res 2004;19:48-55 «PMID: 14753736»PubMed
  212. Eser P, Frotzler A, Zehnder Y ym. Relationship between the duration of paralysis and bone structure: a pQCT study of spinal cord injured individuals. Bone 2004;34:869-80 «PMID: 15121019»PubMed
  213. Garland DE, Adkins RH, Stewart CA. Fracture threshold and risk for osteoporosis and pathologic fractures in individuals with spinal cord injury. Topics in Spinal Cord Injury Rehabilitation 2005;11:61-9
  214. Zehnder Y, Lüthi M, Michel D ym. Long-term changes in bone metabolism, bone mineral density, quantitative ultrasound parameters, and fracture incidence after spinal cord injury: a cross-sectional observational study in 100 paraplegic men. Osteoporos Int 2004;15:180-9 «PMID: 14722626»PubMed
  215. Hitzig SL, Tonack M, Campbell KA ym. Secondary health complications in an aging Canadian spinal cord injury sample. Am J Phys Med Rehabil 2008;87:545-55 «PMID: 18574346»PubMed
  216. Garland DE, Adkins RH, Kushwaha V ym. Risk factors for osteoporosis at the knee in the spinal cord injury population. J Spinal Cord Med 2004;27:202-6 «PMID: 15478520»PubMed
  217. Freehafer AA, Hazel CM, Becker CL. Lower extremity fractures in patients with spinal cord injury. Paraplegia 1981;19:367-72 «PMID: 7312389»PubMed
  218. Ragnarsson KT, Sell GH. Lower extremity fractures after spinal cord injury: a retrospective study. Arch Phys Med Rehabil 1981;62:418-23 «PMID: 7283682»PubMed
  219. Vestergaard P, Krogh K, Rejnmark L ym. Fracture rates and risk factors for fractures in patients with spinal cord injury. Spinal Cord 1998;36:790-6 «PMID: 9848488»PubMed
  220. Nelson A, Ahmed S, Harrow J ym. Fall-related fractures in persons with spinal cord impairment: a descriptive analysis. SCI Nurs 2003;20:30-7 «PMID: 14626016»PubMed
  221. Bryson JE, Gourlay ML. Bisphosphonate use in acute and chronic spinal cord injury: a systematic review. J Spinal Cord Med 2009;32:215-25 «PMID: 19810623»PubMed
  222. Gilchrist NL, Frampton CM, Acland RH ym. Alendronate prevents bone loss in patients with acute spinal cord injury: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Endocrinol Metab 2007;92:1385-90 «PMID: 17227802»PubMed
  223. Chappard D, Minaire P, Privat C ym. Effects of tiludronate on bone loss in paraplegic patients. J Bone Miner Res 1995;10:112-8 «PMID: 7747617»PubMed
  224. Minaire P, Berard E, Meunier PJ ym. Effects of disodium dichloromethylene diphosphonate on bone loss in paraplegic patients. J Clin Invest 1981;68:1086-92 «PMID: 6457060»PubMed
  225. Moran de Brito CM, Battistella LR, Saito ET ym. Effect of alendronate on bone mineral density in spinal cord injury patients: a pilot study. Spinal Cord 2005;43:341-8 «PMID: 15700052»PubMed
  226. Zehnder Y, Risi S, Michel D ym. Prevention of bone loss in paraplegics over 2 years with alendronate. J Bone Miner Res 2004;19:1067-74 «PMID: 15176988»PubMed
  227. Bauman WA, Morrison NG, Spungen AM. Vitamin D replacement therapy in persons with spinal cord injury. J Spinal Cord Med 2005;28:203-7 «PMID: 16048137»PubMed
  228. Biering-Sørensen F, Hansen B, Lee BS. Non-pharmacological treatment and prevention of bone loss after spinal cord injury: a systematic review. Spinal Cord 2009;47:508-18 «PMID: 19172152»PubMed
  229. Giangregorio LM, Hicks AL, Webber CE ym. Body weight supported treadmill training in acute spinal cord injury: impact on muscle and bone. Spinal Cord 2005;43:649-57 «PMID: 15968302»PubMed
  230. Ben M, Harvey L, Denis S ym. Does 12 weeks of regular standing prevent loss of ankle mobility and bone mineral density in people with recent spinal cord injuries? Aust J Physiother 2005;51:251-6 «PMID: 16321132»PubMed
  231. de Bruin ED, Frey-Rindova P, Herzog RE ym. Changes of tibia bone properties after spinal cord injury: effects of early intervention. Arch Phys Med Rehabil 1999;80:214-20 «PMID: 10025500»PubMed
  232. Alekna V, Tamulaitiene M, Sinevicius T ym. Effect of weight-bearing activities on bone mineral density in spinal cord injured patients during the period of the first two years. Spinal Cord 2008;46:727-32 «PMID: 18443599»PubMed
  233. Bélanger M, Stein RB, Wheeler GD ym. Electrical stimulation: can it increase muscle strength and reverse osteopenia in spinal cord injured individuals? Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1090-8 «PMID: 10943761»PubMed
  234. Frotzler A, Coupaud S, Perret C ym. High-volume FES-cycling partially reverses bone loss in people with chronic spinal cord injury. Bone 2008;43:169-76 «PMID: 18440891»PubMed
  235. Frotzler A, Coupaud S, Perret C ym. Effect of detraining on bone and muscle tissue in subjects with chronic spinal cord injury after a period of electrically-stimulated cycling: a small cohort study. J Rehabil Med 2009;41:282-5 «PMID: 19247550»PubMed
  236. Ashe MC, Eng JJ, Krassioukov AV ym. Response to functional electrical stimulation cycling in women with spinal cord injuries using dual-energy X-ray absorptiometry and peripheral quantitative computed tomography: a case series. J Spinal Cord Med 2010;33:68-72 «PMID: 20397446»PubMed
  237. Craven BC, Giangregorio L, Robertson L, Delparte JJ, Ashe MC, Eng JJ. Sublesional Osteoporosis Prevention, Detection, and Treatment: A Decision Guide for Rehabilitation Clinicians Treating Patients with Spinal Cord Injury. Critical Review in Physical and Rehabilitation Medicine 2008;20:277-321
  238. Shields RK, Schlechte J, Dudley-Javoroski S ym. Bone mineral density after spinal cord injury: a reliable method for knee measurement. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1969-73 «PMID: 16213240»PubMed
  239. Ashe MC, Khan KM, Kontulainen SA ym. Accuracy of pQCT for evaluating the aged human radius: an ashing, histomorphometry and failure load investigation. Osteoporos Int 2006;17:1241-51 «PMID: 16683179»PubMed
  240. Yarkony GM, Sheffler LR, Smith J ym. Early onset posttraumatic cystic myelopathy complicating spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 1994;75:102-5 «PMID: 8291949»PubMed
  241. Vernon JD, Silver JR, Ohry A. Post-traumatic syringomyelia. Paraplegia 1982;20:339-64 «PMID: 7162844»PubMed
  242. Schurch B, Wichmann W, Rossier AB. Post-traumatic syringomyelia (cystic myelopathy): a prospective study of 449 patients with spinal cord injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60:61-7 «PMID: 8558154»PubMed
  243. el Masry WS, Biyani A. Incidence, management, and outcome of post-traumatic syringomyelia. In memory of Mr Bernard Williams. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60:141-6 «PMID: 8708641»PubMed
  244. Klekamp J, Samii M. Syringomyelia, Diagnosis and Treatment : 111-116, Spinger Verlag, Berlin, Heidelberg 2002
  245. Brodbelt AR, Stoodley MA. Post-traumatic syringomyelia: a review. J Clin Neurosci 2003;10:401-8 «PMID: 12852875»PubMed
  246. Bonfield CM, Levi AD, Arnold PM ym. Surgical management of post-traumatic syringomyelia. Spine (Phila Pa 1976) 2010;35:S245-58 «PMID: 20881468»PubMed
  247. Wang D, Bodley R, Sett P ym. A clinical magnetic resonance imaging study of the traumatised spinal cord more than 20 years following injury. Paraplegia 1996;34:65-81 «PMID: 8835030»PubMed
  248. Vannemreddy SS, Rowed DW, Bharatwal N. Posttraumatic syringomyelia: predisposing factors. Br J Neurosurg 2002;16:276-83 «PMID: 12201398»PubMed
  249. Bodley R. Imaging in chronic spinal cord injury--indications and benefits. Eur J Radiol 2002;42:135-53 «PMID: 11976011»PubMed
  250. van Kuijk AA, Geurts AC, van Kuppevelt HJ. Neurogenic heterotopic ossification in spinal cord injury. Spinal Cord 2002;40:313-26 «PMID: 12080459»PubMed
  251. Chantraine A, Nusgens B, Lapiere CM. Biochemical analysis of heterotopic ossification in spinal cord injury patients. Paraplegia 1995;33:398-401 «PMID: 7478729»PubMed
  252. Kurer MH, Khoker MA, Dandona P. Human osteoblast stimulation by sera from paraplegic patients with heterotopic ossification. Paraplegia 1992;30:165-8 «PMID: 1630841»PubMed
  253. Bravo-Payno P, Esclarin A, Arzoz T ym. Incidence and risk factors in the appearance of heterotopic ossification in spinal cord injury. Paraplegia 1992;30:740-5 «PMID: 1448303»PubMed
  254. Subbarao JV, Garrison SJ. Heterotopic ossification: diagnosis and management, current concepts and controversies. J Spinal Cord Med 1999;22:273-83 «PMID: 10751131»PubMed
  255. Riklin C, Baumberger M, Wick L ym. Deep vein thrombosis and heterotopic ossification in spinal cord injury: a 3 year experience at the Swiss Paraplegic Centre Nottwil. Spinal Cord 2003;41:192-8 «PMID: 12612623»PubMed
  256. Banovac K, Williams JM, Patrick LD ym. Prevention of heterotopic ossification after spinal cord injury with COX-2 selective inhibitor (rofecoxib). Spinal Cord 2004;42:707-10 «PMID: 15179440»PubMed
  257. Stover SL, Niemann KM, Tulloss JR. Experience with surgical resection of heterotopic bone in spinal cord injury patients. Clin Orthop Relat Res 1991;:71-7 «PMID: 1899639»PubMed
  258. Meiners T, Abel R, Böhm V ym. Resection of heterotopic ossification of the hip in spinal cord injured patients. Spinal Cord 1997;35:443-5 «PMID: 9232749»PubMed
  259. Cao ML, Zhang JZ. Effect of early rehabilitation therapy on the rehabilitation of limb sensation and muscle strength in patients with incomplete spinal cord injury. Zhongguo Linchuang Kangfu 2004;5473- 5
  260. Mahony K, Hunt A, Daley D ym. Inter-tester reliability and precision of manual muscle testing and hand-held dynamometry in lower limb muscles of children with spina bifida. Phys Occup Ther Pediatr 2009;29:44-59 «PMID: 19197758»PubMed
  261. Biering-Sørensen B, Kristensen IB, Kjaer M ym. Muscle after spinal cord injury. Muscle Nerve 2009;40:499-519 «PMID: 19705475»PubMed
  262. Kern H, Hofer C, Mödlin M ym. Stable muscle atrophy in long-term paraplegics with complete upper motor neuron lesion from 3- to 20-year SCI. Spinal Cord 2008;46:293-304 «PMID: 17955034»PubMed
  263. Lacourse M, Lawrence K, Cohen M, Young R. Spinal cord injury. Teoksessa Frontera W. Exercise in rehabilitation medicine. Champaign: Human Kinetics 1999, s. 267-86
  264. McDonald MF, Kevin Garrison M, Schmit BD. Length-tension properties of ankle muscles in chronic human spinal cord injury. J Biomech 2005;38:2344-53 «PMID: 16214482»PubMed
  265. Pelletier CA, Hicks AL. The length-tension relationship of human dorsiflexor and plantarflexor muscles after spinal cord injury. Spinal Cord 2010;48:202-6 «PMID: 19721452»PubMed
  266. Harvey LA, Herbert RD. Muscle stretching for treatment and prevention of contracture in people with spinal cord injury. Spinal Cord 2002;40:1-9 «PMID: 11821963»PubMed
  267. Harvey LA, Herbert RD, Glinsky J ym. Effects of 6 months of regular passive movements on ankle joint mobility in people with spinal cord injury: a randomized controlled trial. Spinal Cord 2009;47:62-6 «PMID: 18574489»PubMed
  268. Harvey L, de Jong I, Goehl G ym. Twelve weeks of nightly stretch does not reduce thumb web-space contractures in people with a neurological condition: a randomised controlled trial. Aust J Physiother 2006;52:251-8 «PMID: 17132119»PubMed
  269. Harvey LA, Byak AJ, Ostrovskaya M ym. Randomised trial of the effects of four weeks of daily stretch on extensibility of hamstring muscles in people with spinal cord injuries. Aust J Physiother 2003;49:176-81 «PMID: 12952517»PubMed
  270. Mao HF, Huang SL, Lu TW ym. Effects of lateral trunk support on scoliotic spinal alignment in persons with spinal cord injury: a radiographic study. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:764-71 «PMID: 16731210»PubMed
  271. Harvey L, Baillie R, Bronwyn R ym. Does three months of nightly splinting reduce the extensibility of the flexor pollicis longus muscle in people with tetraplegia? Physiother Res Int 2007;12:5-13 «PMID: 17432389»PubMed
  272. Claydon VE, Steeves JD, Krassioukov A. Orthostatic hypotension following spinal cord injury: understanding clinical pathophysiology. Spinal Cord 2006;44:341-51 «PMID: 16304564»PubMed
  273. Rimaud D, Calmels P, Roche F ym. Effects of graduated compression stockings on cardiovascular and metabolic responses to exercise and exercise recovery in persons with spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2007;88:703-9 «PMID: 17532890»PubMed
  274. Gillis DJ, Wouda M, Hjeltnes N. Non-pharmacological management of orthostatic hypotension after spinal cord injury: a critical review of the literature. Spinal Cord 2008;46:652-9 «PMID: 18542098»PubMed
  275. Ahoniemi E, Valtonen K. Selkäydinvauriot. Fysiatria 4. uudistettu painos, s. 267-91. Kustannus Oy Duodecim 2009
  276. Ackerman P, Morrison SA, McDowell S ym. Using the Spinal Cord Independence Measure III to measure functional recovery in a post-acute spinal cord injury program. Spinal Cord 2010;48:380-7 «PMID: 19884897»PubMed
  277. Catz A, Itzkovich M, Tesio L ym. A multicenter international study on the Spinal Cord Independence Measure, version III: Rasch psychometric validation. Spinal Cord 2007;45:275-91 «PMID: 16909143»PubMed
  278. Itzkovich M, Gelernter I, Biering-Sorensen F ym. The Spinal Cord Independence Measure (SCIM) version III: reliability and validity in a multi-center international study. Disabil Rehabil 2007;29:1926-33 «PMID: 17852230»PubMed
  279. Beninato M, O'Kane KS, Sullivan PE. Relationship between motor FIM and muscle strength in lower cervical-level spinal cord injuries. Spinal Cord 2004;42:533-40 «PMID: 15224086»PubMed
  280. Harvey L. Principles of conservative management for a non-orthotic tenodesis grip in tetraplegics. J Hand Ther 1996;9:238-42 «PMID: 8856569»PubMed
  281. Leppänen P, Stigzelius K, Hokkinen EM. Selkäydinvammapotilaan asento- ja liikehoito-opas. Invalidiliitto 2011
  282. Dobkin B, Barbeau H, Deforge D ym. The evolution of walking-related outcomes over the first 12 weeks of rehabilitation for incomplete traumatic spinal cord injury: the multicenter randomized Spinal Cord Injury Locomotor Trial. Neurorehabil Neural Repair 2007;21:25-35 «PMID: 17172551»PubMed
  283. Dobkin B, Apple D, Barbeau H ym. Weight-supported treadmill vs over-ground training for walking after acute incomplete SCI. Neurology 2006;66:484-93 «PMID: 16505299»PubMed
  284. Field-Fote EC, Lindley SD, Sherman AL. Locomotor training approaches for individuals with spinal cord injury: a preliminary report of walking-related outcomes. J Neurol Phys Ther 2005;29:127-37 «PMID: 16398945»PubMed
  285. Esclarín-De Ruz A, Alcobendas-Maestro M, Casado-López R ym. [A robotic system for gait re-education in patients with an incomplete spinal cord injury]. Rev Neurol 2009;49:617-22 «PMID: 20013712»PubMed
  286. Banz R, Bolliger M, Colombo G ym. Computerized visual feedback: an adjunct to robotic-assisted gait training. Phys Ther 2008;88:1135-45 «PMID: 18772279»PubMed
  287. Grasso R, Ivanenko YP, Zago M ym. Recovery of forward stepping in spinal cord injured patients does not transfer to untrained backward stepping. Exp Brain Res 2004;157:377-82 «PMID: 15221178»PubMed
  288. Postans NJ, Hasler JP, Granat MH ym. Functional electric stimulation to augment partial weight-bearing supported treadmill training for patients with acute incomplete spinal cord injury: A pilot study. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:604-10 «PMID: 15083437»PubMed
  289. Opas hyvään pyörätuolin hallintaan, Invalidiliiton julkaisu O.40. Helsinki, 2009
  290. Kruus-Niemelä M, Pohjolainen T, Alaranta H. Fysiatria, 4. uudistettu painos. Päivittäisten toimintojen ja liikkumisen apuvälineet, s 461-7. Kustannus Oy Duodecim, 2009
  291. Allen K, Blascovich J. The value of service dogs for people with severe ambulatory disabilities. A randomized controlled trial. JAMA 1996;275:1001-6 «PMID: 8596231»PubMed
  292. Shintani M, Senda M, Takayanagi T ym. The effect of service dogs on the improvement of health-related quality of life. Acta Med Okayama 2010;64:109-13 «PMID: 20424665»PubMed
  293. Rintala DH, Matamoros R, Seitz LL. Effects of assistance dogs on persons with mobility or hearing impairments: a pilot study. J Rehabil Res Dev 2008;45:489-503 «PMID: 18712636»PubMed
  294. Hammell KW. Exploring quality of life following high spinal cord injury: a review and critique. Spinal Cord 2004;42:491-502 «PMID: 15263890»PubMed
  295. Mortenson WB, Noreau L, Miller WC. The relationship between and predictors of quality of life after spinal cord injury at 3 and 15 months after discharge. Spinal Cord 2010;48:73-9 «PMID: 19636329»PubMed
  296. van Koppenhagen CF, Post MW, van der Woude LH ym. Changes and determinants of life satisfaction after spinal cord injury: a cohort study in the Netherlands. Arch Phys Med Rehabil 2008;89:1733-40 «PMID: 18675395»PubMed
  297. Kennedy P, Sherlock O, McClelland M ym. A multi-centre study of the community needs of people with spinal cord injuries: the first 18 months. Spinal Cord 2010;48:15-20 «PMID: 19528997»PubMed
  298. Post MW, de Witte LP, van Asbeck FW ym. Predictors of health status and life satisfaction in spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 1998;79:395-401 «PMID: 9552104»PubMed
  299. Westerkam D, Saunders LL, Krause JS. Association of spasticity and life satisfaction after spinal cord injury. Spinal Cord 2011;49:990-4 «PMID: 21606929»PubMed
  300. Lidal IB, Huynh TK, Biering-Sørensen F. Return to work following spinal cord injury: a review. Disabil Rehabil 2007;29:1341-75 «PMID: 17729082»PubMed
  301. Tomassen PC, Post MW, van Asbeck FW. Return to work after spinal cord injury. Spinal Cord 2000;38:51-5 «PMID: 10762198»PubMed
  302. Franceschini M, Di Clemente B, Rampello A ym. Longitudinal outcome 6 years after spinal cord injury. Spinal Cord 2003;41:280-5 «PMID: 12714990»PubMed
  303. Schönherr MC, Groothoff JW, Mulder GA ym. Participation and satisfaction after spinal cord injury: results of a vocational and leisure outcome study. Spinal Cord 2005;43:241-8 «PMID: 15534622»PubMed
  304. Lombardi G, Del Popolo G, Macchiarella A ym. Sexual rehabilitation in women with spinal cord injury: a critical review of the literature. Spinal Cord 2010;48:842-9 «PMID: 20386552»PubMed
  305. Dijkers MP. Quality of life of individuals with spinal cord injury: a review of conceptualization, measurement, and research findings. J Rehabil Res Dev 2005;42:87-110 «PMID: 16195966»PubMed
  306. Murray RF, Asghari A, Egorov DD ym. Impact of spinal cord injury on self-perceived pre- and postmorbid cognitive, emotional and physical functioning. Spinal Cord 2007;45:429-36 «PMID: 17228355»PubMed
  307. Hill MR, Noonan VK, Sakakibara BM ym. Quality of life instruments and definitions in individuals with spinal cord injury: a systematic review. Spinal Cord 2010;48:438-50 «PMID: 20029393»PubMed
  308. Migliorini CE, Elfström ML, Tonge BJ. Translation and Australian validation of the spinal cord lesion-related coping strategies and emotional wellbeing questionnaires. Spinal Cord 2008;46:690-5 «PMID: 18332886»PubMed
  309. Ahn SH, Park HW, Lee BS ym. Gabapentin effect on neuropathic pain compared among patients with spinal cord injury and different durations of symptoms. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:341-6; discussion 346-7 «PMID: 12590206»PubMed
  310. Apostolidis A, Dasgupta P, Denys P ym. Recommendations on the use of botulinum toxin in the treatment of lower urinary tract disorders and pelvic floor dysfunctions: a European consensus report. Eur Urol 2009;55:100-19 «PMID: 18823697»PubMed
  311. Banovac K, Gonzalez F. Evaluation and management of heterotopic ossification in patients with spinal cord injury. Spinal Cord 1997;35:158-62 «PMID: 9076866»PubMed
  312. Bauman WA, Spungen AM, Morrison N ym. Effect of a vitamin D analog on leg bone mineral density in patients with chronic spinal cord injury. J Rehabil Res Dev 2005;42:625-34 «PMID: 16586188»PubMed
  313. Biering-Sørensen F, Høiby N, Nordenbo A ym. Ciprofloxacin as prophylaxis for urinary tract infection: prospective, randomized, cross-over, placebo controlled study in patients with spinal cord lesion. J Urol 1994;151:105-8 «PMID: 8254783»PubMed
  314. Bracken MB. Steroids for acute spinal cord injury. Cochrane Database Syst Rev 2002;(3):CD001046 «PMID: 12137616»PubMed
  315. Cardenas DD, Warms CA, Turner JA ym. Efficacy of amitriptyline for relief of pain in spinal cord injury: results of a randomized controlled trial. Pain 2002;96:365-73 «PMID: 11973011»PubMed
  316. Castelló T, Girona L, Gómez MR ym. The possible value of ascorbic acid as a prophylactic agent for urinary tract infection. Spinal Cord 1996;34:592-3 «PMID: 8896124»PubMed
  317. Cruz F, Herschorn S, Aliotta P ym. Efficacy and safety of onabotulinumtoxinA in patients with urinary incontinence due to neurogenic detrusor overactivity: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Eur Urol 2011;60:742-50 «PMID: 21798658»PubMed
  318. Darouiche RO, Smith MS, Markowski J. Antibiotic prophylaxis for urodynamic testing in patients with spinal cord injury: a preliminary study. J Hosp Infect 1994;28:57-61 «PMID: 7806870»PubMed
  319. de Sèze M, Petit H, Gallien P ym. Botulinum a toxin and detrusor sphincter dyssynergia: a double-blind lidocaine-controlled study in 13 patients with spinal cord disease. Eur Urol 2002;42:56-62 «PMID: 12121731»PubMed
  320. Ehren I, Volz D, Farrelly E ym. Efficacy and impact of botulinum toxin A on quality of life in patients with neurogenic detrusor overactivity: a randomised, placebo-controlled, double-blind study. Scand J Urol Nephrol 2007;41:335-40 «PMID: 17763227»PubMed
  321. Falci SP, Lammertse DP, Best L ym. Surgical treatment of posttraumatic cystic and tethered spinal cords. J Spinal Cord Med 1999;22:173-81 «PMID: 10685382»PubMed
  322. Gribble MJ, Puterman ML. Prophylaxis of urinary tract infection in persons with recent spinal cord injury: a prospective, randomized, double-blind, placebo-controlled study of trimethoprim-sulfamethoxazole. Am J Med 1993;95:141-52 «PMID: 8356980»PubMed
  323. Harvey LA, Fornusek C, Bowden JL ym. Electrical stimulation plus progressive resistance training for leg strength in spinal cord injury: a randomized controlled trial. Spinal Cord 2010;48:570-5 «PMID: 20065991»PubMed
  324. Hascakova-Bartova R, Dinant JF, Parent A ym. Neuromuscular electrical stimulation of completely paralyzed abdominal muscles in spinal cord-injured patients: a pilot study. Spinal Cord 2008;46:445-50 «PMID: 18227852»PubMed
  325. Ito Y, Sugimoto Y, Tomioka M ym. Does high dose methylprednisolone sodium succinate really improve neurological status in patient with acute cervical cord injury?: a prospective study about neurological recovery and early complications. Spine (Phila Pa 1976) 2009;34:2121-4 «PMID: 19713878»PubMed
  326. Kesiktas N, Paker N, Erdogan N ym. The use of hydrotherapy for the management of spasticity. Neurorehabil Neural Repair 2004;18:268-73 «PMID: 15537997»PubMed
  327. Kessler TM, La Framboise D, Trelle S ym. Sacral neuromodulation for neurogenic lower urinary tract dysfunction: systematic review and meta-analysis. Eur Urol 2010;58:865-74 «PMID: 20934242»PubMed
  328. Lee TT, Alameda GJ, Camilo E ym. Surgical treatment of post-traumatic myelopathy associated with syringomyelia. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:S119-27 «PMID: 11805618»PubMed
  329. Levendoglu F, Ogün CO, Ozerbil O ym. Gabapentin is a first line drug for the treatment of neuropathic pain in spinal cord injury. Spine (Phila Pa 1976) 2004;29:743-51 «PMID: 15087796»PubMed
  330. Lombardi G, Del Popolo G. Clinical outcome of sacral neuromodulation in incomplete spinal cord injured patients suffering from neurogenic lower urinary tract symptoms. Spinal Cord 2009;47:486-91 «PMID: 19238164»PubMed
  331. Matsumoto T, Tamaki T, Kawakami M ym. Early complications of high-dose methylprednisolone sodium succinate treatment in the follow-up of acute cervical spinal cord injury. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:426-30 «PMID: 11224891»PubMed
  332. Moore KN, Fader M, Getliffe K. Long-term bladder management by intermittent catheterisation in adults and children. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD006008 «PMID: 17943874»PubMed
  333. Nieshoff EC, Birk TJ, Birk CA ym. Double-blinded, placebo-controlled trial of midodrine for exercise performance enhancement in tetraplegia: a pilot study. J Spinal Cord Med 2004;27:219-25 «PMID: 15478524»PubMed
  334. Otani K, Abe H, Kadoya S ym. Beneficial effect of methylprednisolone sodium succinate in the treatment of acute spinal cord injury (translation of Japanese). Sekitsui Sekizui J 1994;7:633-47
  335. Petitjean ME, Pointillart V, Dixmerias F ym. [Medical treatment of spinal cord injury in the acute stage]. Ann Fr Anesth Reanim 1998;17:114-22 «PMID: 9750706»PubMed
  336. Pillastrini P, Bordini S, Bazzocchi G ym. Study of the effectiveness of bronchial clearance in subjects with upper spinal cord injuries: examination of a rehabilitation programme involving mechanical insufflation and exsufflation. Spinal Cord 2006;44:614-6 «PMID: 16344851»PubMed
  337. Popovic MR, Thrasher TA, Adams ME ym. Functional electrical therapy: retraining grasping in spinal cord injury. Spinal Cord 2006;44:143-51 «PMID: 16130018»PubMed
  338. Qian T, Guo X, Levi AD ym. High-dose methylprednisolone may cause myopathy in acute spinal cord injury patients. Spinal Cord 2005;43:199-203 «PMID: 15534623»PubMed
  339. Rintala DH, Holmes SA, Courtade D ym. Comparison of the effectiveness of amitriptyline and gabapentin on chronic neuropathic pain in persons with spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2007;88:1547-60 «PMID: 18047869»PubMed
  340. Sandock DS, Gothe BG, Bodner DR. Trimethoprim-sulfamethoxazole prophylaxis against urinary tract infection in the chronic spinal cord injury patient. Paraplegia 1995;33:156-60 «PMID: 7784119»PubMed
  341. Sayer FT, Kronvall E, Nilsson OG. Methylprednisolone treatment in acute spinal cord injury: the myth challenged through a structured analysis of published literature. Spine J 2006;6:335-43 «PMID: 16651231»PubMed
  342. Siddall PJ, Cousins MJ, Otte A ym. Pregabalin in central neuropathic pain associated with spinal cord injury: a placebo-controlled trial. Neurology 2006;67:1792-800 «PMID: 17130411»PubMed
  343. Stover SL, Hahn HR, Miller JM 3rd. Disodium etidronate in the prevention of heterotopic ossification following spinal cord injury (preliminary report). Paraplegia 1976;14:146-56 «PMID: 823516»PubMed
  344. Stöhrer M, Bauer P, Giannetti BM ym. Effect of trospium chloride on urodynamic parameters in patients with detrusor hyperreflexia due to spinal cord injuries. A multicentre placebo-controlled double-blind trial. Urol Int 1991;47:138-43 «PMID: 1771701»PubMed
  345. Taricco M, Adone R, Pagliacci C ym. Pharmacological interventions for spasticity following spinal cord injury. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD001131 «PMID: 10796750»PubMed
  346. Thüroff JW, Bunke B, Ebner A ym. Randomized, double-blind, multicenter trial on treatment of frequency, urgency and incontinence related to detrusor hyperactivity: oxybutynin versus propantheline versus placebo. J Urol 1991;145:813-6; discussion 816-7 «PMID: 2005707»PubMed
  347. To TP, Lim TC, Hill ST ym. Gabapentin for neuropathic pain following spinal cord injury. Spinal Cord 2002;40:282-5 «PMID: 12037709»PubMed
  348. van der Salm A, Veltink PH, Ijzerman MJ ym. Comparison of electric stimulation methods for reduction of triceps surae spasticity in spinal cord injury. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:222-8 «PMID: 16442976»PubMed
  349. Van Kerrebroeck PE, Amarenco G, Thüroff JW ym. Dose-ranging study of tolterodine in patients with detrusor hyperreflexia. Neurourol Urodyn 1998;17:499-512 «PMID: 9776013»PubMed
  350. Wecht JM, Rosado-Rivera D, Handrakis JP ym. Effects of midodrine hydrochloride on blood pressure and cerebral blood flow during orthostasis in persons with chronic tetraplegia. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:1429-35 «PMID: 20801263»PubMed
  351. Vranken JH, Dijkgraaf MG, Kruis MR ym. Pregabalin in patients with central neuropathic pain: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial of a flexible-dose regimen. Pain 2008;136:150-7 «PMID: 17703885»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko