Aivovammat
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2017-12-29   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kuntoutus, Neurokirurgia, Neurologia, Ortopedia ja traumatologia, Radiologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen neuroanestesian jaoksen, Suomen Fysiatriyhdistyksen, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen asettama työryhmä
Tulosta

Aivovammat

Käypä hoito
29.12.2017
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen neuroanestesian jaoksen, Suomen Fysiatriyhdistyksen, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Aivovamma on ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö tai rakenteellinen vaurio.
  • Aivovamman diagnoosi perustuu akuuttivaiheen oireisiin ja kliinisiin löydöksiin sekä pään tietokone- tai magneettikuvauksen löydöksiin. Näiden tietojen perusteella aivovammat luokitellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin vammoihin.
  • Yleisin aivovamman syy on kaatuminen. Tärkeimmät aivovammojen ehkäisytoimet ovat alkoholinkäytön vähentäminen ja liikenne- ja liikuntaturvallisuuden parantaminen (mm. turvatyynyt, kypärät ja nopeusrajoitukset).
  • Akuuttivaiheen tapahtuma- ja tutkimustietojen tarkka kirjaaminen on tärkeää jatkohoidon suunnittelemiseksi ja ennusteen arvioimiseksi, sekä potilaan oikeusturvan kannalta.
  • Aivovammojen ensi-, teho- ja kirurgisen hoidon tavoitteena on jo aiheutuneen aivokudoksen vaurion pahenemisen estäminen turvaamalla riittävä hapettuminen ja verenkierto. Mahdolliset vakavat kallonsisäiset vammamuutokset todetaan tai suljetaan pois pään tietokonekuvauksella.
  • Valtaosa aivovammoista on lieviä, ja niistä toivutaan yleensä oireenmukaisen hoidon ja informaation tuella oireettomiksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa.
  • Keskivaikean tai vaikean aivovamman saaneet tai pitkittyvistä oireista kärsivät tulee ohjata aivovamma- tai neurologian poliklinikkaan jatkohoidon ja moniammatillisen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelemiseksi.

Aiheen rajaus

  • Tässä suosituksessa ei käsitellä
    • lasten (alle 16-v.) aivovammoja
    • kroonisia kovakalvonalaisia verenvuotoja
    • kallon luisia vammoja
    • kallonsisäisten ja kaulan alueen verisuonten vaurioita
    • urheilijoiden toistuvia pään vammoja ja näiden mahdollisia seurauksia.

Tavoitteet ja kohderyhmät

  • Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää aivovammojen diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä tieteelliseen tutkimustietoon perustuen.
  • Suositus on tarkoitettu kaikille aivovammojen parissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.

Aivovamman määritelmä

Epidemiologia

Ehkäisy

  • Työryhmä suosittaa, että aivovammojen ehkäisytoimet keskitettäisiin
    • alkoholin käytön vähentämiseen
    • ikääntyneiden kaatumisriskin pienentämiseen
    • liikenne- ja liikuntaturvallisuuden parantamiseen (turvavyöt, nopeusrajoitukset, turvatyynyt, kypärät jne.)

Diagnostiikka

Esitiedot ja kliininen tutkimus

Taulukko 1. Aivovammapotilaan keskeiset esitiedot
Aivovammapotilaan esitiedot Erityisesti huomioitavaa
Tapahtumatiedot Vammamekanismin kuvaaminen
Tapahtuma-ajankohta
Oireet Tajunnan menetys ja sen kesto
Potilaan muistikuvat ennen vammautumista ja sen jälkeen (amnesian kesto)
Kouristelu
Sekavuus, desorientaatio
Pahoinvointi ja oksentelu
Päänsärky
Muut tarpeelliset tiedot Käytössä olevat lääkkeet, erityisesti veren hyytymiseen vaikuttavat
Päihteiden käyttö
Aiemmat aivovammat ja -sairaudet
Muut sairaudet, erityisesti veren hyytymiseen vaikuttavat
Taulukko 2. Aivovammapotilaan keskeiset kliiniset tutkimukset tärkeysjärjestyksessä
Vitaalielintoiminnot
  • Hengitys ja verenkierto
Glasgow Coma Scale (GCS; 3–15 pistettä) (Taulukko «Glasgow Coma Scale (GCS). GCS-pisteiden laskemisessa tulee huomioida mahdolliset arviointia vaikeuttavat tekijät, kuten intubointi ja selkäydinvamma. Intuboidulla potilaalla puhevastetta ei voida ar»3)
Vamman merkit vartalossa
  • Kaularankavamman mahdollisuus huomioitava
Ulkoiset vamman merkit kasvoissa, päänahassa ja suussa (esim. hampaat)
  • Myös kallon palpaatio
Veren ja/tai likvorin vuoto nenästä ja/tai korvista
Neurologinen status:
  • Aivohermojen toiminta (mm. mustuaiset, silmänliikkeet, kasvohermo)
  • Orientaatio, vireystila, motorinen levottomuus, muistitoiminta
  • Neurologiset raajapuolioireet (voima, koordinaatio, kosketustunto, lihastonus, refleksit)
  • Puheen tuotto ja selvyys sekä puheenymmärrys
  • Tasapaino ja kävely
  • Mahdollisuuksien mukaan: kuulo ja hajuaisti
Taulukko 3. Glasgow Coma Scale (GCS). GCS-pisteiden laskemisessa tulee huomioida mahdolliset arviointia vaikeuttavat tekijät, kuten intubointi ja selkäydinvamma. Intuboidulla potilaalla puhevastetta ei voida arvioida luotettavasti.
Toiminto Reagointi Pisteet
Silmien avaaminen Spontaanisti 4
  Puheelle 3
  Kivulle 2
  Ei vastetta 1
Puhevaste Orientoitunut 5
  Sekava 4
  Irrallisia sanoja 3
  Ääntelyä 2
  Ei mitään 1
Paras liikevaste Noudattaa kehotuksia 6
  Paikallistaa kivun 5
  Väistää kipua 4
  Fleksio kivulle 3
  Ekstensio kivulle 2
  Ei vastetta 1
Yhteensä   3–15 pistettä

Kuvantamistutkimukset

Tietokonetomografia (TT)

Magneettikuvaus (MK)

Laboratoriotutkimukset

Taulukko 4. Aivovammapotilaan akuutin vaiheen laboratoriotutkimukset
Kaikilta
Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus
Keskivaikeissa ja vaikeissa vammoissa lisäksi
Verenkuva (verihiutaleet mukaan luettuina)
Veriryhmä, ristikoe
Hyytymistutkimukset (INR tai P-TT, P-APTT)
  • ADP-reseptorin salpaajien yhteydessä tarvittaessa Multiplate® tai VerifyNow®

Veren glukoosi
Plasman kalium, natrium ja kreatiniini
CRP
Harkinnan mukaan
Veren ja/tai virtsan huumeseulonta

Diagnostiset erityisryhmät

  • Mahdollinen aivovamma voi jäädä tunnistamatta erityisesti seuraavilla potilasryhmillä:
    • monivammapotilaat, erityisesti suurienergiaisessa onnettomuudessa olleet
    • alkoholin, huumeiden tai keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden (esim. sedatoivat lääkkeet) vaikutuksen alaiset
    • kivuliaat potilaat, erityisesti kasvomurtumien yhteydessä
    • selkäydin- tai kaularankavamman saaneet
    • tajuttomuus- tai kouristuskohtauksen saaneet
    • muuta tajunnantasoon tai kognitiiviseen toimintaan vaikuttavaa sairautta potevat.
  • Keskeistä on pitää mielessä akuutin aivovamman mahdollisuus ja selvittää tähän viittaavat esitiedot ja tutkimuslöydökset.

Hoidon kiireellisyys ja porrastus

  • Ks. interaktiivinen kaavio «»3 (kaavio avautuu kuvana, interaktiivinen kaavio lisätään myöhemmin).

Vaikeusasteen arviointi

Taulukko 5. Aivovammojen akuuttivaiheen vaikeusasteluokittelu
Aivovamman vaikeusaste Kriteerit
**Esim. vähäinen määrä verta subaraknoidaalitilassa, pieni subduraalihematooma
Lievä GCS-pistemäärä 13–15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan JA jokin seuraavista:
  1. Enintään 30 minuutin tajuttomuus
  2. Enintään 24 tunnin PTA
  3. Vähäinen** vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
Keskivaikea Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa JA jokin seuraavista:
  1. GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
  2. Yli 30 minuutin mutta enintään 24 tunnin tajuttomuus
  3. Yli 24 tunnin mutta enintään 7 vuorokauden PTA
Vaikea Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa JA jokin seuraavista:
  1. GCS-pistemäärä enintään 8 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
  2. Yli 24 tunnin tajuttomuus
  3. Yli 7 vuorokauden PTA

Ennuste

Akuuttihoito

Lievän aivovamman akuuttihoito

Keskivaikean ja vaikean aivovamman akuuttihoito

Taulukko 6. Sekundaarivauriota pahentavia tekijöitä
Hypotensio (systolinen verenpaine < 120 mmHg tai keskiverenpaine < 80 mmHg) «McHugh GS, Engel DC, Butcher I ym. Prognostic value of secondary insults in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:287-93 »64, «Chesnut RM, Marshall LF, Klauber MR ym. The role of secondary brain injury in determining outcome from severe head injury. J Trauma 1993;34:216-22 »65, «Butcher I, Maas AI, Lu J ym. Prognostic value of admission blood pressure in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:294-302 »66, «Fuller G, Hasler RM, Mealing N ym. The association between admission systolic blood pressure and mortality in significant traumatic brain injury: a multi-centre cohort study. Injury 2014;45:612-7 »67
Hypoksia (PaO2 < 8 kPa, SpO2 < 90 %) «McHugh GS, Engel DC, Butcher I ym. Prognostic value of secondary insults in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:287-93 »64, «Chesnut RM, Marshall LF, Klauber MR ym. The role of secondary brain injury in determining outcome from severe head injury. J Trauma 1993;34:216-22 »65, «Brain Trauma Foundation., American Association of Neurological Surgeons., Congress of Neurological Surgeons. ym. Guidelines for the management of severe traumatic brain injury. I. Blood pressure and o»68
Korkea ICP > 20–25 mmHg «Balestreri M, Czosnyka M, Hutchinson P ym. Impact of intracranial pressure and cerebral perfusion pressure on severe disability and mortality after head injury. Neurocrit Care 2006;4:8-13 »69, «Treggiari MM, Schutz N, Yanez ND ym. Role of intracranial pressure values and patterns in predicting outcome in traumatic brain injury: a systematic review. Neurocrit Care 2007;6:104-12 »70
Matala aivojen läpivirtauspaine CPP (MAP-ICP) < 60 mmHg «Balestreri M, Czosnyka M, Hutchinson P ym. Impact of intracranial pressure and cerebral perfusion pressure on severe disability and mortality after head injury. Neurocrit Care 2006;4:8-13 »69
ICP- ja verenpaineanturi nollataan ulkoisen korvakäytävän tasolle todellisen CPP:n arvioimiseksi «Chesnut R, Videtta W, Vespa P ym. Intracranial pressure monitoring: fundamental considerations and rationale for monitoring. Neurocrit Care 2014;21 Suppl 2:S64-84 »71
Hyperventilaatio «Stocchetti N, Maas AI, Chieregato A ym. Hyperventilation in head injury: a review. Chest 2005;127:1812-27 »72, «Coles JP, Fryer TD, Coleman MR ym. Hyperventilation following head injury: effect on ischemic burden and cerebral oxidative metabolism. Crit Care Med 2007;35:568-78 »73
Kuume «Bohman LE, Levine JM. Fever and therapeutic normothermia in severe brain injury: an update. Curr Opin Crit Care 2014;20:182-8 »74
Kouristukset ja epileptiset purkaukset «Hesdorffer DC, Benn EK, Cascino GD ym. Is a first acute symptomatic seizure epilepsy? Mortality and risk for recurrent seizure. Epilepsia 2009;50:1102-8 »75, «Rossetti AO, Oddo M. The neuro-ICU patient and electroencephalography paroxysms: if and when to treat. Curr Opin Crit Care 2010;16:105-9 »76, «Pascarella A, Trojano L, Loreto V ym. Long-term outcome of patients with disorders of consciousness with and without epileptiform activity and seizures: a prospective single centre cohort study. J Neu»77
Anemia «Van Beek JG, Mushkudiani NA, Steyerberg EW ym. Prognostic value of admission laboratory parameters in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:315-28 »78, «Litofsky NS, Martin S, Diaz J ym. The Negative Impact of Anemia in Outcome from Traumatic Brain Injury. World Neurosurg 2016;90:82-90 »79
Koagulopatia «Abdelmalik PA, Boorman DW, Tracy J ym. Acute Traumatic Coagulopathy Accompanying Isolated Traumatic Brain Injury is Associated with Worse Long-Term Functional and Cognitive Outcomes. Neurocrit Care 20»80, «Maegele M, Schöchl H, Menovsky T ym. Coagulopathy and haemorrhagic progression in traumatic brain injury: advances in mechanisms, diagnosis, and management. Lancet Neurol 2017;16:630-647 »81
Hyponatremia «Verbalis JG, Goldsmith SR, Greenberg A ym. Diagnosis, evaluation, and treatment of hyponatremia: expert panel recommendations. Am J Med 2013;126:S1-42 »82
Hypo- ja hyperglycemia «Van Beek JG, Mushkudiani NA, Steyerberg EW ym. Prognostic value of admission laboratory parameters in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:315-28 »78, «Liu-DeRyke X, Collingridge DS, Orme J ym. Clinical impact of early hyperglycemia during acute phase of traumatic brain injury. Neurocrit Care 2009;11:151-7 »83, «Griesdale DE, Tremblay MH, McEwen J ym. Glucose control and mortality in patients with severe traumatic brain injury. Neurocrit Care 2009;11:311-6 »84
PaO2 = valtimoveren happiosapaine, ICP = kallonsisäinen paine, CPP = aivojen perfuusiopaine, MAP = keskiverenpaine

Ensihoito

Intubointi

Hypotensio, hypoksia ja ventilaatio

Monitorointi kuljetuksen aikana

  • Aivovammapotilaan monitorointiin kuuluu ainakin EKG:n, verenpaineen ja happisaturaation seuranta.
  • Intuboidulla potilaalla on mahdollisuuksien mukaan syytä seurata myös uloshengityksen hiilidioksiditasoa.

Tehohoito

Hypoksia ja hypotensio

Kuume ja lämpötilan hallinta

Epileptiset purkaukset, kouristukset ja profylaktinen antiepileptinen lääkitys

Anemia ja hyytymishäiriöt

Verensokeri

Sedaatio

Kivunhoito

Nestehoito

Ravitsemus

Antikoagulaation kumoaminen

Tromboosiprofylaksia

Hypopituitarismi ja hyponatremia

Multimodaalinen monitorointi

Tajunnantason tarkkailu

Kallonsisäisen paineen (ICP) mittaaminen

Aivojen läpivirtauspaine (Cerebral Perfusion Pressure, CPP)

Aivokudoksen happiosapaine

Aivosähkökäyrä (EEG)

  • Tutkimusta voidaan harkinnan mukaan käyttää osana tehohoidon multimodaalista monitorointia.

Kohonneen kallonsisäisen paineen hoito

Kirurginen hoito

Aivovammojen jälkitilat ja niiden tutkiminen

Oireet

Fyysiset oireet ja vireystilan häiriöt

Kognitiiviset oireet

Tunne-elämän ja käyttäytymisen muutokset

Taulukko 7. Aivovammapotilaan psykiatrin arvioon ohjaamisen aiheet
Tarve selvitellä mahdollista psyykkisten tekijöiden osuutta, kun aivovammasta toipuminen on odotettua huonompaa
Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) epäily
Muut uudet psyykkiset oireet, joiden hoito edellyttää psykiatrin arviota
Psykiatrisen hoidon uudelleen arvioinnin tarve, kun vammautuneella on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden häiriö ennen aivovammaa
Syy-yhteyteen liittyvät kysymykset, joissa psykiatrin kannanotto on tarpeen neurologin kannanoton lisäksi

Neuropsykologinen tutkimus ja sen indikaatiot

  • Aivovamman diagnoosi on kliininen, eikä sitä voi tehdä neuropsykologisen tutkimuksen perusteella. Ks. kohta Diagnostiikka «»4.
  • Neuropsykologinen tutkimus on tärkeä, kun selvitetään kliinisesti todetun aivovamman aiheuttamien oireiden laajuutta ja arvioidaan potilaan työkykyä, kuntoutustarvetta ja toipumista.
    • Tutkimuksen tekijällä tulee olla riittävästi osaamista aivovammapotilaiden arvioinnista
  • Tutkimus tulee tehdä kaikille keskivaikean ja vaikean vamman saaneille ja myös lievissä vammoissa, jos kognitiiviset oireet pitkittyvät (yli 2 kuukautta).
  • Laaja neuropsykologinen tutkimus «Aivovammapotilaan laaja neuropsykologinen tutkimus»8 sisältää haastattelun, havainnoinnin ja käyttäytymisen ja tunne-elämän arvioinnin lisäksi laajan tiedonkäsittelyprosessien (kognition) arvion.
  • Neuropsykologisessa tutkimuksessa tulee huomioida ja kirjata myös tutkittavan
    • motivaatio
    • vireystila ja mahdollinen univaje
    • merkittävät fyysiset vaivat, kuten kipu tai hengenahdistus
    • poikkeava käyttäytyminen
    • keskushermostoon vaikuttava lääkitys ja päihteiden käyttö
    • kehitykselliset tekijät (esim. mahdolliset oppimisvaikeudet, kuten luki- ja tarkkaavaisuusvaikeudet)
    • mielialatekijät.
  • Monia aivovammojen jälkitiloille tyypillisiä muutoksia voi olla vaikea saada esille strukturoidussa tutkimustilanteessa, ja oiretiedostus voi vaikeissa vammoissa olla puutteellista, minkä vuoksi potilaan omaisten, työtovereiden tai muiden henkilöiden haastattelu vammaan liittyvien muutosten arvioimiseksi on tarpeen.
  • Neuropsykologisen uusintatutkimuksen tarve ja kysymyksen asettelu pitää määrittää selkeästi, koska oppimisvaikutuksen vuoksi tulosten tulkinta vaikeutuu tutkimuksia toistettaessa.
  • Pitkäaikainen seuranta ja esimerkiksi työkokeilu antavat toipumisesta usein luotettavamman kuvan kuin yksittäinen neuropsykologinen seurantatutkimuskerta.

Jatkohoito ja kuntoutus

Oireenmukainen hoito

Taulukko 8. Psyykenlääkkeiden käyttö aivovamman jälkeen
Käyttöaihe Ensisijaiset lääkkeet
Masennus SSRI-lääkkeet, venlafaksiini, duloksetiini, mirtatsapiini
Ahdistus SSRI-lääkkeet, venlafaksiini, duloksetiini, buspironi
Unihäiriöt Melatoniini, mirtatsapiini (Toissijaisesti nukahtamisvaikeuteen tsolpideemi tai tsopikloni,
ja
toissijaisesti katkonaiseen uneen pieni annos (10 mg) doksepiinia tai nortriptyliiniä)
Kaksisuuntaiset mielialaoireet Valproaatti, karbamatsepiini, lamotrigiini, ketiapiini
Psykoottiset oireet Uuden polven psykoosilääkkeet, esim. aripipratsoli, ketiapiini tai olantsapiini
Pitkäaikainen aggressiivisuus SSRI-lääkkeet, valproaatti, karbamatsepiini tai okskarbatsepiini, buspironi, propranololi tai pindololi

Lääkinnällinen kuntoutus

Yleistä

Taulukko 9. Aivovammapotilaan kuntoutuksen toimijat
Kuntoutuksen maksaja Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus
* Vakuuttamattomassa työssä vammautuneiden kuntoutusta hoitaa Tapaturmavakuutuskeskus. Liikennevakuutuksen laiminlyöntitilanteissa kuntoutusta hoitaa Liikennevakuutuskeskus.
** Ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus selvitetään aina ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntöä, ja sitä voi myös hakea erikseen. Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiö ovat kuitenkin ensisijaisia.
Terveydenhuolto Kaikki kansalaiset, ellei muuta korvaustahoa ole
Sairaanhoitoon välittömästi liittyvä kuntoutus
Kela Alle 65-vuotiaat
- vaativa kuntoutus
- julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma
Harkinnanvarainen kuntoutus
Nuoret
Työelämään kiinnittymättömät
Vakuutusyhtiöt Työ- tai liikennetapaturmassa vammautuneet Työ- tai liikennetapaturmassa vammautuneet*
Työeläkeyhtiöt Työelämässä olevat**
Valtiokonttori Asevelvollisena tai kriisinhallinnassa vammautuneet.
Valtion työntekijät
Asevelvollisena tai kriisinhallinnassa vammautuneet.
Valtion työntekijät
TE-toimistot Työttömät vajaakuntoiset

Neuropsykologinen kuntoutus

Psykoterapeuttinen hoito

Fysio-, toiminta- ja puheterapia

Vegetatiivisessa tilassa olevien potilaiden hoito ja kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus ja työkyky

Ajokyvyn arviointi

Syy-yhteyden ja pysyvän haitan arviointi

Taulukko 10. Aivovammojen jälkitilojen haittaluokitus
Jälkitilat Haittaluokka
Lievä aivovamman jälkitila 0–5
Alkuvaiheen tiedot viittaavat lievään tai keskivaikeaan aivovammaan.
Lieviä pysyviä oireita, kuten päänsärkytaipumus, muistin lievä epävarmuus kuormituksessa, vähän alentunut rasituksensieto.
Sosiaalinen toimintakyky ennallaan.
Keskivaikea aivovamman jälkitila 6–10
Alkuvaiheen tiedot viittaavat vähintään keskivaikeaan aivovammaan.
Lieviä, mutta selvästi haittaavia pysyviä oireita, kuten toistuvat päänsäryt, muistin heikkeneminen, väsyvyys ja aloitekyvyn aleneminen. Sosiaalinen toimintakyky on hieman heikentynyt.
Tutkimuksissa todetaan haittaavia vaikeuksia mm. toiminnanohjauksessa ja muistissa. Myös kognitiivisia erityishäiriöitä, epilepsiaa tai lieviä halvauksia voi esiintyä.
Vaikea aivovamman jälkitila 11–15
Alkuvaiheen tiedot viittaavat vaikeaan aivovammaan.
Esiintyy kohtalaisia tai vaikeita oireita, kuten merkittävä päänsärkyoireisto tai selkeä kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen jotka ovat tuntuvia ja haittaavat merkittävästi jokapäiväistä toimintaa. Sosiaalinen toimintakyky on selvästi heikentynyt. Myös eriasteisia neurologisia puutosoireita, kuten pareeseja ja kielellisiä häiriöitä tai epilepsiakohtauksia voi esiintyä.
Saattaa tarvita ajoittain toisen henkilön ohjausta tai valvontaa.
Erittäin vaikea aivovamman jälkitila 16–20
Alkuvaiheen tiedot viittaavat erittäin vaikeaan aivovammaan.
Erittäin vaikeita oireita, kuten neliraajahalvaus, vaikea ataksia, vaikeahoitoinen epilepsia. Kognitiivinen tasonlasku on laaja-alainen ja merkittävä. Persoonallisuuden muutokset, toiminnanohjauksen vaikeudet, hidastuneisuus ja muut neuropsykologiset löydökset ovat niin vaikeita, että tarvitsee päivittäistä apua ja valvontaa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen neuroanestesian jaoksen, Suomen Fysiatriyhdistyksen, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen asettama työryhmä

Aivovammat-suosituksen historiatiedot «Aivovammat, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

Puheenjohtajat:

Teemu Luoto, LT, dosentti, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri; Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian vastuuyksikkö

Juha Öhman, professori; Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian vastuuyksikkö

Jäsenet:

Marko Kangasniemi, dosentti, ylilääkäri, radiologia; HUS-Kuvantaminen

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Salla Koponen, LT, kliininen opettaja, psykiatrian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS Psykiatria

Janne Leinonen, LT, neurologian erikoislääkäri, vakuutuslääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; Valtiokonttori

Ari Mönttinen, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Lohjan kaupunki ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen, Vihti

Taina Nybo, PsT, neuropsykologian erikoispsykologi; HYKS Neuropsykologia, Pää- ja kaulakeskus.

Johanna Rellman, LL, neurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys; Tays Neuroalat ja kuntoutus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Lääkäriliitto

Anne Saari, LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys, apulaisylilääkäri, lääkinnällinen kuntoutus; Oulun yliopistollinen sairaala

Jari Siironen, dosentti, neurokirurgian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS Neurokirurgian klinikan neurokirurgian tehovalvontaosasto

Riikka Takala, LT, dosentti, anestesiologian erikoislääkäri, neuroanestesian ja -tehohoidon erityispätevyys; TOTEK, TYKS

Päivi Tanskanen, LL, anestesiologian erikoislääkäri, neuroanestesian ja -tehohoidon erityispätevyys; HYKS ATeK

Piia Vuorela, LT, dosentti, KTM, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Doctagon

Asiantuntijat:

Sari Atula, dosentti, neurologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HYKS, neurologian klinikka, lääkäritoimittaja, Kustannus Oy Duodecim

Jaana Sarajuuri, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, johtava psykologi, INSURE-aivovammakuntoutusohjelman kehittämisjohtaja; Validia Kuntoutus, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Risto Vataja, LL (väit), psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri; HYKS psykiatriakeskus

Satu Winqvist, FT, neuropsykologian erikoispsykologi; OYS neurologian klinikka

Sidonnaisuudet:

Marko Kangasniemi: Ei sidonnaisuuksia.

Jorma Komulainen: Ei sidonnaisuuksia.

Salla Koponen: Ei sidonnaisuuksia.

Janne Leinonen: Asiantuntijapalkkio (OP Pohjola, Valvira ja useat aluehallintovirastot, tapaturma-asiain korvauslautakunta, liikennevahinkolautakunta, Keva, Mavera Ab), Luentopalkkio (Fennia, Finanssi- ja vakuutus alan koulutuskeskus FINVA, Kuntoutussäätiö, Lääkäriseura Duodecim, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Potilasvakuutuskeskus, Professio, Puolustusvoimat), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kandidaattikustannus, Kustannus Oy Duodecim).

Teemu Luoto: Apuraha (Duodecim kohdeapuraha, Emil Aaltosen säätiö, Valtion tutkimusrahoitus), Luentopalkkio (Jääkiekon SM-liiga Oy, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Novartis, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, Suomen Neurologinen Yhdistys ry), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Jääkiekon SM-liiga Oy).

Ari Mönttinen: Ei sidonnaisuuksia.

Taina Nybo: Ei sidonnaisuuksia.

Johanna Rellman: Asiantuntijapalkkio (Tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunta), Luentopalkkio (Orion), Muu palkkio (Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, varajäsen)

Anne Saari: Luentopalkkio (Allergan), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Allergan, Orion).

Jari Siironen: Apuraha (Maire Taposen säätiö), Asiantuntijapalkkio (Asianajotoimisto Jarkko Männistö, Fennia), Luentopalkkio (FINVA), Osakeomistus (Helsinki Hospital), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Brainlab oy).

Riikka Takala: Luentopalkkio (Abbot, Baxter, Fresenius-Kabi, Orion, UCB), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim), Osakeomistus (Oriola, Orion), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Pfizer, Steripolar).

Päivi Tanskanen: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim, Sanoma Pro).

Piia Vuorela: Ei sidonnaisuuksia.

Juha Öhman: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Aivovammat. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologisen yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»20

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Menon DK, Schwab K, Wright DW ym. Position statement: definition of traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2010;91:1637-40 «PMID: 21044706»PubMed
  2. Peeters W, van den Brande R, Polinder S ym. Epidemiology of traumatic brain injury in Europe. Acta Neurochir (Wien) 2015;157:1683-96 «PMID: 26269030»PubMed
  3. Brazinova A, Rehorcikova V, Taylor MS ym. Epidemiology of Traumatic Brain Injury in Europe: A Living Systematic Review. J Neurotrauma 2016;: «PMID: 26537996»PubMed
  4. Roozenbeek B, Maas AI, Menon DK. Changing patterns in the epidemiology of traumatic brain injury. Nat Rev Neurol 2013;9:231-6 «PMID: 23443846»PubMed
  5. Nguyen R, Fiest KM, McChesney J ym. The International Incidence of Traumatic Brain Injury: A Systematic Review and Meta-Analysis. Can J Neurol Sci 2016;43:774-785 «PMID: 27670907»PubMed
  6. Fu TS, Jing R, Fu WW ym. Epidemiological Trends of Traumatic Brain Injury Identified in the Emergency Department in a Publicly-Insured Population, 2002-2010. PLoS One 2016;11:e0145469 «PMID: 26760779»PubMed
  7. Isokuortti H, Iverson GL, Kataja A ym. Who Gets Head Trauma or Recruited in Mild Traumatic Brain Injury Research? J Neurotrauma 2016;33:232-41 «PMID: 26054639»PubMed
  8. Parry-Jones BL, Vaughan FL, Miles Cox W. Traumatic brain injury and substance misuse: a systematic review of prevalence and outcomes research (1994-2004). Neuropsychol Rehabil 2006;16:537-60 «PMID: 16952892»PubMed
  9. Levin HS, Diaz-Arrastia RR. Diagnosis, prognosis, and clinical management of mild traumatic brain injury. Lancet Neurol 2015;14:506-17 «PMID: 25801547»PubMed
  10. Ruff RM, Iverson GL, Barth JT ym. Recommendations for diagnosing a mild traumatic brain injury: a National Academy of Neuropsychology education paper. Arch Clin Neuropsychol 2009;24:3-10 «PMID: 19395352»PubMed
  11. Undén J, Ingebrigtsen T, Romner B ym. Scandinavian guidelines for initial management of minimal, mild and moderate head injuries in adults: an evidence and consensus-based update. BMC Med 2013;11:50 «PMID: 23432764»PubMed
  12. King NS, Crawford S, Wenden FJ ym. Measurement of post-traumatic amnesia: how reliable is it? J Neurol Neurosurg Psychiatry 1997;62:38-42 «PMID: 9010398»PubMed
  13. Friedland D, Swash M. Post-traumatic amnesia and confusional state: hazards of retrospective assessment. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2016;87:1068-74 «PMID: 26888959»PubMed
  14. Sherer M, Sander AM, Maestas KL ym. Accuracy of self-reported length of coma and posttraumatic amnesia in persons with medically verified traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2015;96:652-8 «PMID: 25461819»PubMed
  15. Haydel MJ, Preston CA, Mills TJ ym. Indications for computed tomography in patients with minor head injury. N Engl J Med 2000;343:100-5 «PMID: 10891517»PubMed
  16. Stiell IG, Wells GA, Vandemheen K ym. The Canadian CT Head Rule for patients with minor head injury. Lancet 2001;357:1391-6 «PMID: 11356436»PubMed
  17. National Institute for Health and Clinical Excellence: Guidance. Head Injury: Triage, Assessment, Investigation and Early Management of Head Injury in Children, Young People and Adults. Editors, National Clinical Guideline Centre (UK). Source, London: National Institute for Health and Care Excellence (UK); 2014 Jan.
  18. Luccichenti G, Giugni E, Péran P ym. 3 Tesla is twice as sensitive as 1.5 Tesla magnetic resonance imaging in the assessment of diffuse axonal injury in traumatic brain injury patients. Funct Neurol 2010;25:109-14 «PMID: 20923609»PubMed
  19. Shenton ME, Hamoda HM, Schneiderman JS ym. A review of magnetic resonance imaging and diffusion tensor imaging findings in mild traumatic brain injury. Brain Imaging Behav 2012;6:137-92 «PMID: 22438191»PubMed
  20. Valanne L, Brander A. Diffuusiotensorikuvaus ja aivovamman jälkitila. Duodecim 2013;129:1449-55 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo11116»21
  21. Wortzel HS, Kraus MF, Filley CM ym. Diffusion tensor imaging in mild traumatic brain injury litigation. J Am Acad Psychiatry Law 2011;39:511-23 «PMID: 22159979»PubMed
  22. Van Boven RW, Harrington GS, Hackney DB ym. Advances in neuroimaging of traumatic brain injury and posttraumatic stress disorder. J Rehabil Res Dev 2009;46:717-57 «PMID: 20104401»PubMed
  23. Currie S, Saleem N, Straiton JA ym. Imaging assessment of traumatic brain injury. Postgrad Med J 2016;92:41-50 «PMID: 26621823»PubMed
  24. Toth A. Magnetic Resonance Imaging Application in the Area of Mild and Acute Traumatic Brain Injury: Implications for Diagnostic Markers?. Kirjassa: Brain Neurotrauma: Molecular, Neuropsychological, and Rehabilitation Aspects. Kobeissy FH.(toim.), Boca Raton (FL): CRC Press/Taylor & Francis; 2015. Chapter 24.
  25. Gardner A, Iverson GL, Stanwell P. A systematic review of proton magnetic resonance spectroscopy findings in sport-related concussion. J Neurotrauma 2014;31:1-18 «PMID: 24047225»PubMed
  26. Amyot F, Arciniegas DB, Brazaitis MP ym. A Review of the Effectiveness of Neuroimaging Modalities for the Detection of Traumatic Brain Injury. J Neurotrauma 2015;32:1693-721 «PMID: 26176603»PubMed
  27. Ross DE. Review of longitudinal studies of MRI brain volumetry in patients with traumatic brain injury. Brain Inj 2011;25:1271-8 «PMID: 22077533»PubMed
  28. Koerte IK, Hufschmidt J, Muehlmann M, Lin AP, Shenton ME. Advanced Neuroimaging of Mild Traumatic Brain Injury. Kirjassa: Translational Research in Traumatic Brain Injury. Laskowitz D, Grant G (toim.). Boca Raton (FL): CRC Press/Taylor and Francis Group; 2016. Chapter 13.
  29. Bogoslovsky T, Gill J, Jeromin A ym. Fluid Biomarkers of Traumatic Brain Injury and Intended Context of Use. Diagnostics (Basel) 2016;6: «PMID: 27763536»PubMed
  30. Zetterberg H, Blennow K. Fluid biomarkers for mild traumatic brain injury and related conditions. Nat Rev Neurol 2016;12:563-74 «PMID: 27632903»PubMed
  31. Holm L, Cassidy JD, Carroll LJ ym. Summary of the WHO Collaborating Centre for Neurotrauma Task Force on Mild Traumatic Brain Injury. J Rehabil Med 2005;37:137-41 «PMID: 16040469»PubMed
  32. American Congress of Rehabilitation Medicine. Mild Traumatic Brain Injury Committee of the Head Injury Interdisciplinary Special Interest Group. Definition of mild traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 1993;3:86-7
  33. Assistant Secretary of Defense. Traumatic brain injury: Updated definition and reporting. Washington, DC: Department of Defense; 2015. «https://health.mil/Policies/2015/04/06/Traumatic-Brain-Injury-Updated-Definition-and-Reporting»22
  34. Department of Veterans Affairs Department of Defense. Version 2.0 – 2016. Va/DoD-suositus (sivu 7): «https://www.healthquality.va.gov/guidelines/Rehab/mtbi/mTBICPGFullCPG50821816.pdf»23
  35. McCrory P, Meeuwisse W, Dvorák J ym. Consensus statement on concussion in sport-the 5th international conference on concussion in sport held in Berlin, October 2016. Br J Sports Med 2017;51:838-847 «PMID: 28446457»PubMed
  36. Carter EL, Hutchinson PJ, Kolias AG ym. Predicting the outcome for individual patients with traumatic brain injury: a case-based review. Br J Neurosurg 2016;30:227-32 «PMID: 26853860»PubMed
  37. Silverberg ND, Gardner AJ, Brubacher JR ym. Systematic review of multivariable prognostic models for mild traumatic brain injury. J Neurotrauma 2015;32:517-26 «PMID: 25222514»PubMed
  38. Roozenbeek B, Lingsma HF, Lecky FE ym. Prediction of outcome after moderate and severe traumatic brain injury: external validation of the International Mission on Prognosis and Analysis of Clinical Trials (IMPACT) and Corticoid Randomisation After Significant Head injury (CRASH) prognostic models. Crit Care Med 2012;40:1609-17 «PMID: 22511138»PubMed
  39. Rahul Raj. Väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136566/prognost.pdf?sequence «https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136566/prognost.pdf?sequence»24
  40. Steyerberg EW, Mushkudiani N, Perel P ym. Predicting outcome after traumatic brain injury: development and international validation of prognostic scores based on admission characteristics. PLoS Med 2008;5:e165; discussion e165 «PMID: 18684008»PubMed
  41. MRC CRASH Trial Collaborators., Perel P, Arango M ym. Predicting outcome after traumatic brain injury: practical prognostic models based on large cohort of international patients. BMJ 2008;336:425-9 «PMID: 18270239»PubMed
  42. Carroll LJ, Cassidy JD, Cancelliere C ym. Systematic review of the prognosis after mild traumatic brain injury in adults: cognitive, psychiatric, and mortality outcomes: results of the International Collaboration on Mild Traumatic Brain Injury Prognosis. Arch Phys Med Rehabil 2014;95:S152-73 «PMID: 24581903»PubMed
  43. Lingsma HF, Yue JK, Maas AI ym. Outcome prediction after mild and complicated mild traumatic brain injury: external validation of existing models and identification of new predictors using the TRACK-TBI pilot study. J Neurotrauma 2015;32:83-94 «PMID: 25025611»PubMed
  44. Cnossen MC, Winkler EA, Yue JK ym. Development of a Prediction Model for Post-Concussive Symptoms following Mild Traumatic Brain Injury: A TRACK-TBI Pilot Study. J Neurotrauma 2017;: «PMID: 28343409»PubMed
  45. Losoi H, Silverberg ND, Wäljas M ym. Recovery from Mild Traumatic Brain Injury in Previously Healthy Adults. J Neurotrauma 2016;33:766-76 «PMID: 26437675»PubMed
  46. Losoi H, Silverberg ND, Wäljas M ym. Resilience Is Associated with Outcome from Mild Traumatic Brain Injury. J Neurotrauma 2015;32:942-9 «PMID: 25764398»PubMed
  47. van der Naalt J, Timmerman ME, de Koning ME ym. Early predictors of outcome after mild traumatic brain injury (UPFRONT): an observational cohort study. Lancet Neurol 2017;16:532-540 «PMID: 28653646»PubMed
  48. Raj R, Bendel S, Reinikainen M ym. Traumatic brain injury patient volume and mortality in neurosurgical intensive care units: a Finnish nationwide study. Scand J Trauma Resusc Emerg Med 2016;24:133 «PMID: 27821129»PubMed
  49. Jagoda AS, Bazarian JJ, Bruns JJ Jr ym. Clinical policy: neuroimaging and decisionmaking in adult mild traumatic brain injury in the acute setting. J Emerg Nurs 2009;35:e5-40 «PMID: 19285163»PubMed
  50. Livingston DH, Lavery RF, Passannante MR ym. Emergency department discharge of patients with a negative cranial computed tomography scan after minimal head injury. Ann Surg 2000;232:126-32 «PMID: 10862205»PubMed
  51. Isokuortti H, Luoto TM, Kataja A ym. Necessity of monitoring after negative head CT in acute head injury. Injury 2014;45:1340-4 «PMID: 24810669»PubMed
  52. Ponsford J, Willmott C, Rothwell A ym. Impact of early intervention on outcome following mild head injury in adults. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;73:330-2 «PMID: 12185174»PubMed
  53. Paniak C, Toller-Lobe G, Reynolds S ym. A randomized trial of two treatments for mild traumatic brain injury: 1 year follow-up. Brain Inj 2000;14:219-26 «PMID: 10759039»PubMed
  54. Nygren-de Boussard C, Holm LW, Cancelliere C ym. Nonsurgical interventions after mild traumatic brain injury: a systematic review. Results of the International Collaboration on Mild Traumatic Brain Injury Prognosis. Arch Phys Med Rehabil 2014;95:S257-64 «PMID: 24581911»PubMed
  55. Eliyahu L, Kirkland S, Campbell S ym. The Effectiveness of Early Educational Interventions in the Emergency Department to Reduce Incidence or Severity of Postconcussion Syndrome Following a Concussion: A Systematic Review. Acad Emerg Med 2016;23:531-42 «PMID: 26825870»PubMed
  56. Turner-Stokes L, Pick A, Nair A ym. Multi-disciplinary rehabilitation for acquired brain injury in adults of working age. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD004170 «PMID: 26694853»PubMed
  57. DiFazio M, Silverberg ND, Kirkwood MW ym. Prolonged Activity Restriction After Concussion: Are We Worsening Outcomes? Clin Pediatr (Phila) 2016;55:443-51 «PMID: 26130391»PubMed
  58. Thomas DG, Apps JN, Hoffmann RG ym. Benefits of strict rest after acute concussion: a randomized controlled trial. Pediatrics 2015;135:213-23 «PMID: 25560444»PubMed
  59. Buckley TA, Munkasy BA, Clouse BP. Acute Cognitive and Physical Rest May Not Improve Concussion Recovery Time. J Head Trauma Rehabil 2016;31:233-41 «PMID: 26394292»PubMed
  60. Grool AM, Aglipay M, Momoli F ym. Association Between Early Participation in Physical Activity Following Acute Concussion and Persistent Postconcussive Symptoms in Children and Adolescents. JAMA 2016;316:2504-2514 «PMID: 27997652»PubMed
  61. Silverberg ND, Iverson GL. Is rest after concussion "the best medicine?": recommendations for activity resumption following concussion in athletes, civilians, and military service members. J Head Trauma Rehabil 2013;28:250-9 «PMID: 22688215»PubMed
  62. Varner CE, McLeod S, Nahiddi N ym. Cognitive Rest and Graduated Return to Usual Activities Versus Usual Care for Mild Traumatic Brain Injury: A Randomized Controlled Trial of Emergency Department Discharge Instructions. Acad Emerg Med 2017;24:75-82 «PMID: 27792852»PubMed
  63. Stocchetti N, Carbonara M, Citerio G ym. Severe traumatic brain injury: targeted management in the intensive care unit. Lancet Neurol 2017;16:452-464 «PMID: 28504109»PubMed
  64. McHugh GS, Engel DC, Butcher I ym. Prognostic value of secondary insults in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:287-93 «PMID: 17375993»PubMed
  65. Chesnut RM, Marshall LF, Klauber MR ym. The role of secondary brain injury in determining outcome from severe head injury. J Trauma 1993;34:216-22 «PMID: 8459458»PubMed
  66. Butcher I, Maas AI, Lu J ym. Prognostic value of admission blood pressure in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:294-302 «PMID: 17375994»PubMed
  67. Fuller G, Hasler RM, Mealing N ym. The association between admission systolic blood pressure and mortality in significant traumatic brain injury: a multi-centre cohort study. Injury 2014;45:612-7 «PMID: 24206920»PubMed
  68. Brain Trauma Foundation., American Association of Neurological Surgeons., Congress of Neurological Surgeons. ym. Guidelines for the management of severe traumatic brain injury. I. Blood pressure and oxygenation. J Neurotrauma 2007;24 Suppl 1:S7-13 «PMID: 17511549»PubMed
  69. Balestreri M, Czosnyka M, Hutchinson P ym. Impact of intracranial pressure and cerebral perfusion pressure on severe disability and mortality after head injury. Neurocrit Care 2006;4:8-13 «PMID: 16498188»PubMed
  70. Treggiari MM, Schutz N, Yanez ND ym. Role of intracranial pressure values and patterns in predicting outcome in traumatic brain injury: a systematic review. Neurocrit Care 2007;6:104-12 «PMID: 17522793»PubMed
  71. Chesnut R, Videtta W, Vespa P ym. Intracranial pressure monitoring: fundamental considerations and rationale for monitoring. Neurocrit Care 2014;21 Suppl 2:S64-84 «PMID: 25208680»PubMed
  72. Stocchetti N, Maas AI, Chieregato A ym. Hyperventilation in head injury: a review. Chest 2005;127:1812-27 «PMID: 15888864»PubMed
  73. Coles JP, Fryer TD, Coleman MR ym. Hyperventilation following head injury: effect on ischemic burden and cerebral oxidative metabolism. Crit Care Med 2007;35:568-78 «PMID: 17205016»PubMed
  74. Bohman LE, Levine JM. Fever and therapeutic normothermia in severe brain injury: an update. Curr Opin Crit Care 2014;20:182-8 «PMID: 24553340»PubMed
  75. Hesdorffer DC, Benn EK, Cascino GD ym. Is a first acute symptomatic seizure epilepsy? Mortality and risk for recurrent seizure. Epilepsia 2009;50:1102-8 «PMID: 19374657»PubMed
  76. Rossetti AO, Oddo M. The neuro-ICU patient and electroencephalography paroxysms: if and when to treat. Curr Opin Crit Care 2010;16:105-9 «PMID: 20098321»PubMed
  77. Pascarella A, Trojano L, Loreto V ym. Long-term outcome of patients with disorders of consciousness with and without epileptiform activity and seizures: a prospective single centre cohort study. J Neurol 2016;263:2048-56 «PMID: 27416857»PubMed
  78. Van Beek JG, Mushkudiani NA, Steyerberg EW ym. Prognostic value of admission laboratory parameters in traumatic brain injury: results from the IMPACT study. J Neurotrauma 2007;24:315-28 «PMID: 17375996»PubMed
  79. Litofsky NS, Martin S, Diaz J ym. The Negative Impact of Anemia in Outcome from Traumatic Brain Injury. World Neurosurg 2016;90:82-90 «PMID: 26921698»PubMed
  80. Abdelmalik PA, Boorman DW, Tracy J ym. Acute Traumatic Coagulopathy Accompanying Isolated Traumatic Brain Injury is Associated with Worse Long-Term Functional and Cognitive Outcomes. Neurocrit Care 2016;24:361-70 «PMID: 26293923»PubMed
  81. Maegele M, Schöchl H, Menovsky T ym. Coagulopathy and haemorrhagic progression in traumatic brain injury: advances in mechanisms, diagnosis, and management. Lancet Neurol 2017;16:630-647 «PMID: 28721927»PubMed
  82. Verbalis JG, Goldsmith SR, Greenberg A ym. Diagnosis, evaluation, and treatment of hyponatremia: expert panel recommendations. Am J Med 2013;126:S1-42 «PMID: 24074529»PubMed
  83. Liu-DeRyke X, Collingridge DS, Orme J ym. Clinical impact of early hyperglycemia during acute phase of traumatic brain injury. Neurocrit Care 2009;11:151-7 «PMID: 19479209»PubMed
  84. Griesdale DE, Tremblay MH, McEwen J ym. Glucose control and mortality in patients with severe traumatic brain injury. Neurocrit Care 2009;11:311-6 «PMID: 19636972»PubMed
  85. Maas AI, Stocchetti N, Bullock R. Moderate and severe traumatic brain injury in adults. Lancet Neurol 2008;7:728-41 «PMID: 18635021»PubMed
  86. Marmarou A, Lu J, Butcher I ym. Prognostic value of the Glasgow Coma Scale and pupil reactivity in traumatic brain injury assessed pre-hospital and on enrollment: an IMPACT analysis. J Neurotrauma 2007;24:270-80 «PMID: 17375991»PubMed
  87. Lesko MM, Jenks T, O'Brien SJ ym. Comparing model performance for survival prediction using total Glasgow Coma Scale and its components in traumatic brain injury. J Neurotrauma 2013;30:17-22 «PMID: 22931390»PubMed
  88. Bossers SM, Schwarte LA, Loer SA ym. Experience in Prehospital Endotracheal Intubation Significantly Influences Mortality of Patients with Severe Traumatic Brain Injury: A Systematic Review and Meta-Analysis. PLoS One 2015;10:e0141034 «PMID: 26496440»PubMed
  89. Franschman G, Peerdeman SM, Andriessen TM ym. Effect of secondary prehospital risk factors on outcome in severe traumatic brain injury in the context of fast access to trauma care. J Trauma 2011;71:826-32 «PMID: 21427618»PubMed
  90. Wijayatilake DS, Jigajinni SV, Sherren PB. Traumatic brain injury: physiological targets for clinical practice in the prehospital setting and on the Neuro-ICU. Curr Opin Anaesthesiol 2015;28:517-24 «PMID: 26331713»PubMed
  91. Zafar SN, Millham FH, Chang Y ym. Presenting blood pressure in traumatic brain injury: a bimodal distribution of death. J Trauma 2011;71:1179-84 «PMID: 21502878»PubMed
  92. Berry C, Ley EJ, Bukur M ym. Redefining hypotension in traumatic brain injury. Injury 2012;43:1833-7 «PMID: 21939970»PubMed
  93. Gantner D, Moore EM, Cooper DJ. Intravenous fluids in traumatic brain injury: what's the solution? Curr Opin Crit Care 2014;20:385-9 «PMID: 24979716»PubMed
  94. SAFE Study Investigators., Australian and New Zealand Intensive Care Society Clinical Trials Group., Australian Red Cross Blood Service. ym. Saline or albumin for fluid resuscitation in patients with traumatic brain injury. N Engl J Med 2007;357:874-84 «PMID: 17761591»PubMed
  95. Reinhart K, Perner A, Sprung CL ym. Consensus statement of the ESICM task force on colloid volume therapy in critically ill patients. Intensive Care Med 2012;38:368-83 «PMID: 22323076»PubMed
  96. Davis DP, Idris AH, Sise MJ ym. Early ventilation and outcome in patients with moderate to severe traumatic brain injury. Crit Care Med 2006;34:1202-8 «PMID: 16484927»PubMed
  97. Warner KJ, Cuschieri J, Copass MK ym. The impact of prehospital ventilation on outcome after severe traumatic brain injury. J Trauma 2007;62:1330-6; discussion 1336-8 «PMID: 17563643»PubMed
  98. Warner KJ, Cuschieri J, Copass MK ym. Emergency department ventilation effects outcome in severe traumatic brain injury. J Trauma 2008;64:341-7 «PMID: 18301196»PubMed
  99. Davis DP, Peay J, Sise MJ ym. Prehospital airway and ventilation management: a trauma score and injury severity score-based analysis. J Trauma 2010;69:294-301 «PMID: 20699737»PubMed
  100. Stein DM, Hu PF, Brenner M ym. Brief episodes of intracranial hypertension and cerebral hypoperfusion are associated with poor functional outcome after severe traumatic brain injury. J Trauma 2011;71:364-73; discussion 373-4 «PMID: 21825940»PubMed
  101. Asher SR, Curry P, Sharma D ym. Survival advantage and PaO2 threshold in severe traumatic brain injury. J Neurosurg Anesthesiol 2013;25:168-73 «PMID: 23343758»PubMed
  102. Rincon F, Kang J, Vibbert M ym. Significance of arterial hyperoxia and relationship with case fatality in traumatic brain injury: a multicentre cohort study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2014;85:799-805 «PMID: 23794718»PubMed
  103. Badjatia N. Hyperthermia and fever control in brain injury. Crit Care Med 2009;37:S250-7 «PMID: 19535955»PubMed
  104. Badjatia N. Fever control in the neuro-ICU: why, who, and when? Curr Opin Crit Care 2009;15:79-82 «PMID: 19578318»PubMed
  105. Greer DM, Funk SE, Reaven NL ym. Impact of fever on outcome in patients with stroke and neurologic injury: a comprehensive meta-analysis. Stroke 2008;39:3029-35 «PMID: 18723420»PubMed
  106. Bragge P, Synnot A, Maas AI ym. A State-of-the-Science Overview of Randomized Controlled Trials Evaluating Acute Management of Moderate-to-Severe Traumatic Brain Injury. J Neurotrauma 2016;33:1461-78 «PMID: 26711675»PubMed
  107. Carney N, Totten AM, OʼReilly ym. Guidelines for the Management of Severe Traumatic Brain Injury, Fourth Edition. «https://braintrauma.org/guidelines/guidelines-for-the-management-of-severe-tbi-4th-ed#/»25
  108. Thompson K, Pohlmann-Eden B, Campbell LA ym. Pharmacological treatments for preventing epilepsy following traumatic head injury. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009900 «PMID: 26259048»PubMed
  109. Olivecrona M, Zetterlund B, Rodling-Wahlström M ym. Absence of electroencephalographic seizure activity in patients treated for head injury with an intracranial pressure-targeted therapy. J Neurosurg 2009;110:300-5 «PMID: 18759609»PubMed
  110. Xu JC, Shen J, Shao WZ ym. The safety and efficacy of levetiracetam versus phenytoin for seizure prophylaxis after traumatic brain injury: A systematic review and meta-analysis. Brain Inj 2016;30:1054-61 «PMID: 27295203»PubMed
  111. Yang Y, Zheng F, Xu X ym. Levetiracetam Versus Phenytoin for Seizure Prophylaxis Following Traumatic Brain Injury: A Systematic Review and Meta-Analysis. CNS Drugs 2016;30:677-88 «PMID: 27395404»PubMed
  112. Bhullar IS, Johnson D, Paul JP ym. More harm than good: antiseizure prophylaxis after traumatic brain injury does not decrease seizure rates but may inhibit functional recovery. J Trauma Acute Care Surg 2014;76:54-60; discussion 60-1 «PMID: 24368357»PubMed
  113. Turnbull D, Singatullina N, Reilly C. A Systematic Appraisal of Neurosurgical Seizure Prophylaxis: Guidance for Critical Care Management. J Neurosurg Anesthesiol 2016;28:233-49 «PMID: 26192247»PubMed
  114. Claassen J, Taccone FS, Horn P ym. Recommendations on the use of EEG monitoring in critically ill patients: consensus statement from the neurointensive care section of the ESICM. Intensive Care Med 2013;39:1337-51 «PMID: 23653183»PubMed
  115. Claassen J, Vespa P, Participants in the International Multi-disciplinary Consensus Conference on Multimodality Monitoring.. Electrophysiologic monitoring in acute brain injury. Neurocrit Care 2014;21 Suppl 2:S129-47 «PMID: 25208668»PubMed
  116. Desjardins P, Turgeon AF, Tremblay MH ym. Hemoglobin levels and transfusions in neurocritically ill patients: a systematic review of comparative studies. Crit Care 2012;16:R54 «PMID: 22471943»PubMed
  117. McIntyre LA, Fergusson DA, Hutchison JS ym. Effect of a liberal versus restrictive transfusion strategy on mortality in patients with moderate to severe head injury. Neurocrit Care 2006;5:4-9 «PMID: 16960287»PubMed
  118. George ME, Skarda DE, Watts CR ym. Aggressive red blood cell transfusion: no association with improved outcomes for victims of isolated traumatic brain injury. Neurocrit Care 2008;8:337-43 «PMID: 18273711»PubMed
  119. Flückiger C, Béchir M, Brenni M ym. Increasing hematocrit above 28% during early resuscitative phase is not associated with decreased mortality following severe traumatic brain injury. Acta Neurochir (Wien) 2010;152:627-36 «PMID: 20033233»PubMed
  120. Warner MA, O'Keeffe T, Bhavsar P ym. Transfusions and long-term functional outcomes in traumatic brain injury. J Neurosurg 2010;113:539-46 «PMID: 20113158»PubMed
  121. Utter GH, Shahlaie K, Zwienenberg-Lee M ym. Anemia in the setting of traumatic brain injury: the arguments for and against liberal transfusion. J Neurotrauma 2011;28:155-65 «PMID: 20954887»PubMed
  122. Robertson CS, Hannay HJ, Yamal JM ym. Effect of erythropoietin and transfusion threshold on neurological recovery after traumatic brain injury: a randomized clinical trial. JAMA 2014;312:36-47 «PMID: 25058216»PubMed
  123. Nichol A, French C, Little L ym. Erythropoietin in traumatic brain injury (EPO-TBI): a double-blind randomised controlled trial. Lancet 2015;386:2499-506 «PMID: 26452709»PubMed
  124. Liu WC, Wen L, Xie T ym. Therapeutic effect of erythropoietin in patients with traumatic brain injury: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Neurosurg 2017;127:8-15 «PMID: 27367243»PubMed
  125. Harhangi BS, Kompanje EJ, Leebeek FW ym. Coagulation disorders after traumatic brain injury. Acta Neurochir (Wien) 2008;150:165-75; discussion 175 «PMID: 18166989»PubMed
  126. Talving P, Benfield R, Hadjizacharia P ym. Coagulopathy in severe traumatic brain injury: a prospective study. J Trauma 2009;66:55-61; discussion 61-2 «PMID: 19131806»PubMed
  127. Wafaisade A, Lefering R, Tjardes T ym. Acute coagulopathy in isolated blunt traumatic brain injury. Neurocrit Care 2010;12:211-9 «PMID: 19806475»PubMed
  128. Yuan Q, Sun YR, Wu X ym. Coagulopathy in Traumatic Brain Injury and Its Correlation with Progressive Hemorrhagic Injury: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Neurotrauma 2016;33:1279-91 «PMID: 26850305»PubMed
  129. Epstein DS, Mitra B, Cameron PA ym. Normalization of coagulopathy is associated with improved outcome after isolated traumatic brain injury. J Clin Neurosci 2016;29:64-9 «PMID: 26947341»PubMed
  130. Zehtabchi S, Abdel Baki SG, Falzon L ym. Tranexamic acid for traumatic brain injury: a systematic review and meta-analysis. Am J Emerg Med 2014;32:1503-9 «PMID: 25447601»PubMed
  131. Bilotta F, Giovannini F, Caramia R ym. Glycemia management in neurocritical care patients: a review. J Neurosurg Anesthesiol 2009;21:2-9 «PMID: 19098617»PubMed
  132. Vespa P, McArthur DL, Stein N ym. Tight glycemic control increases metabolic distress in traumatic brain injury: a randomized controlled within-subjects trial. Crit Care Med 2012;40:1923-9 «PMID: 22610193»PubMed
  133. Ghori KA, Harmon DC, Elashaal A ym. Effect of midazolam versus propofol sedation on markers of neurological injury and outcome after isolated severe head injury: a pilot study. Crit Care Resusc 2007;9:166-71 «PMID: 17536986»PubMed
  134. Roberts DJ, Hall RI, Kramer AH ym. Sedation for critically ill adults with severe traumatic brain injury: a systematic review of randomized controlled trials. Crit Care Med 2011;39:2743-51 «PMID: 22094498»PubMed
  135. Oddo M, Crippa IA, Mehta S ym. Optimizing sedation in patients with acute brain injury. Crit Care 2016;20:128 «PMID: 27145814»PubMed
  136. Chang LC, Raty SR, Ortiz J ym. The emerging use of ketamine for anesthesia and sedation in traumatic brain injuries. CNS Neurosci Ther 2013;19:390-5 «PMID: 23480625»PubMed
  137. Zeiler FA, Teitelbaum J, West M ym. The ketamine effect on ICP in traumatic brain injury. Neurocrit Care 2014;21:163-73 «PMID: 24515638»PubMed
  138. Schmittner MD, Vajkoczy SL, Horn P ym. Effects of fentanyl and S(+)-ketamine on cerebral hemodynamics, gastrointestinal motility, and need of vasopressors in patients with intracranial pathologies: a pilot study. J Neurosurg Anesthesiol 2007;19:257-62 «PMID: 17893578»PubMed
  139. Wang X, Ding X, Tong Y ym. Ketamine does not increase intracranial pressure compared with opioids: meta-analysis of randomized controlled trials. J Anesth 2014;28:821-7 «PMID: 24859931»PubMed
  140. Van Aken HK, Kampmeier TG, Ertmer C ym. Fluid resuscitation in patients with traumatic brain injury: what is a SAFE approach? Curr Opin Anaesthesiol 2012;25:563-5 «PMID: 22825048»PubMed
  141. van der Jagt M. Fluid management of the neurological patient: a concise review. Crit Care 2016;20:126 «PMID: 27240859»PubMed
  142. Wang X, Dong Y, Han X ym. Nutritional support for patients sustaining traumatic brain injury: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. PLoS One 2013;8:e58838 «PMID: 23527035»PubMed
  143. Terré R, Mearin F. Prospective evaluation of oro-pharyngeal dysphagia after severe traumatic brain injury. Brain Inj 2007;21:1411-7 «PMID: 18066943»PubMed
  144. Lee WK, Yeom J, Lee WH ym. Characteristics of Dysphagia in Severe Traumatic Brain Injury Patients: A Comparison With Stroke Patients. Ann Rehabil Med 2016;40:432-9 «PMID: 27446779»PubMed
  145. Batchelor JS, Grayson A. A meta-analysis to determine the effect of anticoagulation on mortality in patients with blunt head trauma. Br J Neurosurg 2012;26:525-30 «PMID: 22324438»PubMed
  146. Wong DK, Lurie F, Wong LL. The effects of clopidogrel on elderly traumatic brain injured patients. J Trauma 2008;65:1303-8 «PMID: 19077618»PubMed
  147. Fabbri A, Servadei F, Marchesini G ym. Antiplatelet therapy and the outcome of subjects with intracranial injury: the Italian SIMEU study. Crit Care 2013;17:R53 «PMID: 23514619»PubMed
  148. Peck KA, Calvo RY, Schechter MS ym. The impact of preinjury anticoagulants and prescription antiplatelet agents on outcomes in older patients with traumatic brain injury. J Trauma Acute Care Surg 2014;76:431-6 «PMID: 24458049»PubMed
  149. Frontera JA, Lewin JJ 3rd, Rabinstein AA ym. Guideline for Reversal of Antithrombotics in Intracranial Hemorrhage: A Statement for Healthcare Professionals from the Neurocritical Care Society and Society of Critical Care Medicine. Neurocrit Care 2016;24:6-46 «PMID: 26714677»PubMed
  150. Nyquist P, Bautista C, Jichici D ym. Prophylaxis of Venous Thrombosis in Neurocritical Care Patients: An Evidence-Based Guideline: A Statement for Healthcare Professionals from the Neurocritical Care Society. Neurocrit Care 2016;24:47-60 «PMID: 26646118»PubMed
  151. Abdel-Aziz H, Dunham CM, Malik RJ ym. Timing for deep vein thrombosis chemoprophylaxis in traumatic brain injury: an evidence-based review. Crit Care 2015;19:96 «PMID: 25887600»PubMed
  152. Pastorek RA, Cripps MW, Bernstein IH ym. The Parkland Protocol's modified Berne-Norwood criteria predict two tiers of risk for traumatic brain injury progression. J Neurotrauma 2014;31:1737-43 «PMID: 24945196»PubMed
  153. Lauzier F, Turgeon AF, Boutin A ym. Clinical outcomes, predictors, and prevalence of anterior pituitary disorders following traumatic brain injury: a systematic review. Crit Care Med 2014;42:712-21 «PMID: 24247474»PubMed
  154. Cohan P, Wang C, McArthur DL ym. Acute secondary adrenal insufficiency after traumatic brain injury: a prospective study. Crit Care Med 2005;33:2358-66 «PMID: 16215393»PubMed
  155. Tritos NA, Yuen KC, Kelly DF ym. AMERICAN ASSOCIATION OF CLINICAL ENDOCRINOLOGISTS AND AMERICAN COLLEGE OF ENDOCRINOLOGY DISEASE STATE CLINICAL REVIEW: A NEUROENDOCRINE APPROACH TO PATIENTS WITH TRAUMATIC BRAIN INJURY. Endocr Pract 2015;21:823-31 «PMID: 26172127»PubMed
  156. Hannon MJ, Crowley RK, Behan LA ym. Acute glucocorticoid deficiency and diabetes insipidus are common after acute traumatic brain injury and predict mortality. J Clin Endocrinol Metab 2013;98:3229-37 «PMID: 23690314»PubMed
  157. Born JD, Hans P, Smitz S ym. Syndrome of inappropriate secretion of antidiuretic hormone after severe head injury. Surg Neurol 1985;23:383-7 «PMID: 3975827»PubMed
  158. Moro N, Katayama Y, Igarashi T ym. Hyponatremia in patients with traumatic brain injury: incidence, mechanism, and response to sodium supplementation or retention therapy with hydrocortisone. Surg Neurol 2007;68:387-93 «PMID: 17905062»PubMed
  159. Kirkman MA, Smith M. Multimodality Neuromonitoring. Anesthesiol Clin 2016;34:511-23 «PMID: 27521195»PubMed
  160. Makarenko S, Griesdale DE, Gooderham P ym. Multimodal neuromonitoring for traumatic brain injury: A shift towards individualized therapy. J Clin Neurosci 2016;26:8-13 «PMID: 26755455»PubMed
  161. Smith M. Multimodality Neuromonitoring in Adult Traumatic Brain Injury: A Narrative Review. Anesthesiology 2017;: «PMID: 28938277»PubMed
  162. Le Roux P, Menon DK, Citerio G ym. Consensus summary statement of the International Multidisciplinary Consensus Conference on Multimodality Monitoring in Neurocritical Care: a statement for healthcare professionals from the Neurocritical Care Society and the European Society of Intensive Care Medicine. Neurocrit Care 2014;21 Suppl 2:S1-26 «PMID: 25208678»PubMed
  163. Le Roux P, Menon DK, Citerio G ym. The International Multidisciplinary Consensus Conference on Multimodality Monitoring in Neurocritical Care: a list of recommendations and additional conclusions: a statement for healthcare professionals from the Neurocritical Care Society and the European Society of Intensive Care Medicine. Neurocrit Care 2014;21 Suppl 2:S282-96 «PMID: 25501689»PubMed
  164. Chesnut RM, Temkin N, Carney N ym. A trial of intracranial-pressure monitoring in traumatic brain injury. N Engl J Med 2012;367:2471-81 «PMID: 23234472»PubMed
  165. Teasdale G, Jennett B. Assessment of coma and impaired consciousness. A practical scale. Lancet 1974;2:81-4 «PMID: 4136544»PubMed
  166. Wijdicks EF, Bamlet WR, Maramattom BV ym. Validation of a new coma scale: The FOUR score. Ann Neurol 2005;58:585-93 «PMID: 16178024»PubMed
  167. Sivula A, Luoto T, Heinilä J ym. FOUR-pisteytys tehohoitopotilaan tajunnantilan seurannassa: ensimmäiset kokemukset suomennetun version käytöstä. Duodecim 2017;133:1081-91 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo13748»26
  168. Stocchetti N, Picetti E, Berardino M ym. Clinical applications of intracranial pressure monitoring in traumatic brain injury : report of the Milan consensus conference. Acta Neurochir (Wien) 2014;156:1615-22 «PMID: 24849391»PubMed
  169. Stocchetti N, Le Roux P, Vespa P ym. Clinical review: neuromonitoring - an update. Crit Care 2013;17:201 «PMID: 23320763»PubMed
  170. Oddo M, Bösel J, Participants in the International Multidisciplinary Consensus Conference on Multimodality Monitoring. Monitoring of brain and systemic oxygenation in neurocritical care patients. Neurocrit Care 2014;21 Suppl 2:S103-20 «PMID: 25208670»PubMed
  171. Frontera J, Ziai W, O'Phelan K ym. Regional brain monitoring in the neurocritical care unit. Neurocrit Care 2015;22:348-59 «PMID: 25832349»PubMed
  172. Maloney-Wilensky E, Gracias V, Itkin A ym. Brain tissue oxygen and outcome after severe traumatic brain injury: a systematic review. Crit Care Med 2009;37:2057-63 «PMID: 19384213»PubMed
  173. Chang JJ, Youn TS, Benson D ym. Physiologic and functional outcome correlates of brain tissue hypoxia in traumatic brain injury. Crit Care Med 2009;37:283-90 «PMID: 19050612»PubMed
  174. Oddo M, Levine JM, Mackenzie L ym. Brain hypoxia is associated with short-term outcome after severe traumatic brain injury independently of intracranial hypertension and low cerebral perfusion pressure. Neurosurgery 2011;69:1037-45; discussion 1045 «PMID: 21673608»PubMed
  175. Hutchinson PJ, Kolias AG, Timofeev IS ym. Trial of Decompressive Craniectomy for Traumatic Intracranial Hypertension. N Engl J Med 2016;375:1119-30 «PMID: 27602507»PubMed
  176. Vikane E, Hellstrøm T, Røe C ym. Multidisciplinary outpatient treatment in patients with mild traumatic brain injury: A randomised controlled intervention study. Brain Inj 2017;31:475-484 «PMID: 28296510»PubMed
  177. Finnanger TG, Olsen A, Skandsen T ym. Life after Adolescent and Adult Moderate and Severe Traumatic Brain Injury: Self-Reported Executive, Emotional, and Behavioural Function 2-5 Years after Injury. Behav Neurol 2015;2015:329241 «PMID: 26549936»PubMed
  178. Jourdan C, Bayen E, Pradat-Diehl P ym. A comprehensive picture of 4-year outcome of severe brain injuries. Results from the PariS-TBI study. Ann Phys Rehabil Med 2016;59:100-6 «PMID: 26704071»PubMed
  179. Flashman LA, McAllister TW. Lack of awareness and its impact in traumatic brain injury. NeuroRehabilitation 2002;17:285-96 «PMID: 12547977»PubMed
  180. Ylinen A, Öhman J, Soimakallio S. Miten aivovammapotilaiden seuranta tulisi järjestää? Duodecim 2008;124:2405-7 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo97609»27
  181. Konsensuslausuma. Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen kuntoutus. Fokuksessa aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia. 29.10.2008. «http://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2016/02/kuntoutuksenkonsensuslausuma2008.pdf»6
  182. Jennett B, Snoek J, Bond MR ym. Disability after severe head injury: observations on the use of the Glasgow Outcome Scale. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1981;44:285-93 «PMID: 6453957»PubMed
  183. Wilson JT, Pettigrew LE, Teasdale GM. Structured interviews for the Glasgow Outcome Scale and the extended Glasgow Outcome Scale: guidelines for their use. J Neurotrauma 1998;15:573-85 «PMID: 9726257»PubMed
  184. Larrabee GJ, Rohling ML. Neuropsychological differential diagnosis of mild traumatic brain injury. Behav Sci Law 2013;31:686-701 «PMID: 24105915»PubMed
  185. Lucas S. Posttraumatic Headache: Clinical Characterization and Management. Curr Pain Headache Rep 2015;19:48 «PMID: 26280569»PubMed
  186. Nampiaparampil DE. Prevalence of chronic pain after traumatic brain injury: a systematic review. JAMA 2008;300:711-9 «PMID: 18698069»PubMed
  187. Hoffer ME, Gottshall KR, Moore R ym. Characterizing and treating dizziness after mild head trauma. Otol Neurotol 2004;25:135-8 «PMID: 15021772»PubMed
  188. Brown AW, Malec JF, Diehl NN ym. Impairment at rehabilitation admission and 1 year after moderate-to-severe traumatic brain injury: a prospective multi-centre analysis. Brain Inj 2007;21:673-80 «PMID: 17653941»PubMed
  189. Baumann CR, Werth E, Stocker R ym. Sleep-wake disturbances 6 months after traumatic brain injury: a prospective study. Brain 2007;130:1873-83 «PMID: 17584779»PubMed
  190. Kempf J, Werth E, Kaiser PR ym. Sleep-wake disturbances 3 years after traumatic brain injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2010;81:1402-5 «PMID: 20884672»PubMed
  191. Ouellet MC, Beaulieu-Bonneau S, Morin CM. Insomnia in patients with traumatic brain injury: frequency, characteristics, and risk factors. J Head Trauma Rehabil 2006;21:199-212 «PMID: 16717498»PubMed
  192. Theadom A, Cropley M, Parmar P ym. Sleep difficulties one year following mild traumatic brain injury in a population-based study. Sleep Med 2015;16:926-32 «PMID: 26138280»PubMed
  193. Ponsford JL, Ziino C, Parcell DL ym. Fatigue and sleep disturbance following traumatic brain injury--their nature, causes, and potential treatments. J Head Trauma Rehabil 2012;27:224-33 «PMID: 22573041»PubMed
  194. Mollayeva T, Kendzerska T, Mollayeva S ym. A systematic review of fatigue in patients with traumatic brain injury: the course, predictors and consequences. Neurosci Biobehav Rev 2014;47:684-716 «PMID: 25451201»PubMed
  195. de Guise E, Alturki AY, Laguë-Beauvais M ym. Olfactory and executive dysfunctions following orbito-basal lesions in traumatic brain injury. Brain Inj 2015;29:730-8 «PMID: 25826471»PubMed
  196. Jin H, Wang S, Hou L ym. Clinical treatment of traumatic brain injury complicated by cranial nerve injury. Injury 2010;41:918-23 «PMID: 20399426»PubMed
  197. Gil M, Cohen M, Korn C ym. Vocational outcome of aphasic patients following severe traumatic brain injury. Brain Inj 1996;10:39-45 «PMID: 8680391»PubMed
  198. Stemmer & Rodden 2015. Functional Brain Imaging in Language Processes. International Encyclopedia of the Social & behavioral Sciences, 2nd ed. 476-513
  199. Fernandez-Rodriguez E, Bernabeu I, Castro AI ym. Hypopituitarism after traumatic brain injury. Endocrinol Metab Clin North Am 2015;44:151-9 «PMID: 25732651»PubMed
  200. Tanriverdi F, Kelestimur F. Pituitary dysfunction following traumatic brain injury: clinical perspectives. Neuropsychiatr Dis Treat 2015;11:1835-43 «PMID: 26251600»PubMed
  201. Tian HL, Xu T, Hu J ym. Risk factors related to hydrocephalus after traumatic subarachnoid hemorrhage. Surg Neurol 2008;69:241-6; discussion 246 «PMID: 17707493»PubMed
  202. Weintraub AH, Gerber DJ, Kowalski RG. Posttraumatic Hydrocephalus as a Confounding Influence on Brain Injury Rehabilitation: Incidence, Clinical Characteristics, and Outcomes. Arch Phys Med Rehabil 2017;98:312-319 «PMID: 27670926»PubMed
  203. Singer BJ, Jegasothy GM, Singer KP ym. Incidence of ankle contracture after moderate to severe acquired brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1465-9 «PMID: 15375817»PubMed
  204. Lowenstein DH. Epilepsy after head injury: an overview. Epilepsia 2009;50 Suppl 2:4-9 «PMID: 19187288»PubMed
  205. Xu T, Yu X, Ou S ym. Risk factors for posttraumatic epilepsy: A systematic review and meta-analysis. Epilepsy Behav 2017;67:1-6 «PMID: 28076834»PubMed
  206. Annegers JF, Coan SP. The risks of epilepsy after traumatic brain injury. Seizure 2000;9:453-7 «PMID: 11034867»PubMed
  207. Raj R, Kaprio J, Korja M ym. Risk of hospitalization with neurodegenerative disease after moderate-to-severe traumatic brain injury in the working-age population: A retrospective cohort study using the Finnish national health registries. PLoS Med 2017;14:e1002316 «PMID: 28678790»PubMed
  208. Gardner RC, Burke JF, Nettiksimmons J ym. Dementia risk after traumatic brain injury vs nonbrain trauma: the role of age and severity. JAMA Neurol 2014;71:1490-7 «PMID: 25347255»PubMed
  209. Meares S, Shores EA, Taylor AJ ym. Mild traumatic brain injury does not predict acute postconcussion syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2008;79:300-6 «PMID: 17702772»PubMed
  210. Carroll LJ, Cassidy JD, Peloso PM ym. Prognosis for mild traumatic brain injury: results of the WHO Collaborating Centre Task Force on Mild Traumatic Brain Injury. J Rehabil Med 2004;:84-105 «PMID: 15083873»PubMed
  211. Dikmen SS, Corrigan JD, Levin HS ym. Cognitive outcome following traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 2009;24:430-8 «PMID: 19940676»PubMed
  212. Iverson GL, Lange RT, Brooks BL ym. "Good old days" bias following mild traumatic brain injury. Clin Neuropsychol 2010;24:17-37 «PMID: 19830628»PubMed
  213. Wäljas M, Lange RT, Hakulinen U ym. Biopsychosocial outcome after uncomplicated mild traumatic brain injury. J Neurotrauma 2014;31:108-24 «PMID: 23978227»PubMed
  214. Losoi H, Silverberg ND, Wäljas M ym. Recovery from Mild Traumatic Brain Injury in Previously Healthy Adults. J Neurotrauma 2016;33:766-76 «PMID: 26437675»PubMed
  215. Lezak MD, Howieson DB, Bigler ED, Tranel D. Neuropsychological assesment. New York: Oxford University Press, 2012.
  216. Mathias JL, Wheaton P. Changes in attention and information-processing speed following severe traumatic brain injury: a meta-analytic review. Neuropsychology 2007;21:212-23 «PMID: 17402821»PubMed
  217. Deb S, Burns J. Neuropsychiatric consequences of traumatic brain injury: a comparison between two age groups. Brain Inj 2007;21:301-7 «PMID: 17453758»PubMed
  218. Perry DC, Sturm VE, Peterson MJ ym. Association of traumatic brain injury with subsequent neurological and psychiatric disease: a meta-analysis. J Neurosurg 2016;124:511-26 «PMID: 26315003»PubMed
  219. Tsai MC, Tsai KJ, Wang HK ym. Mood disorders after traumatic brain injury in adolescents and young adults: a nationwide population-based cohort study. J Pediatr 2014;164:136-141.e1 «PMID: 24112864»PubMed
  220. Chi YC, Wu HL, Chu CP ym. Traumatic brain injury and affective disorder: A nationwide cohort study in Taiwan, 2000-2010. J Affect Disord 2016;191:56-61 «PMID: 26650968»PubMed
  221. Alway Y, Gould KR, Johnston L ym. A prospective examination of Axis I psychiatric disorders in the first 5 years following moderate to severe traumatic brain injury. Psychol Med 2016;46:1331-41 «PMID: 26867715»PubMed
  222. Bombardier CH, Fann JR, Temkin NR ym. Rates of major depressive disorder and clinical outcomes following traumatic brain injury. JAMA 2010;303:1938-45 «PMID: 20483970»PubMed
  223. ICD-10-luokitukseen F43.1 Traumaperäinen stressihäiriö. «http://terveysportti.fi/terveysportti/icd10.koti?hakusana»28
  224. Bahraini NH, Breshears RE, Hernández TD ym. Traumatic brain injury and posttraumatic stress disorder. Psychiatr Clin North Am 2014;37:55-75 «PMID: 24529423»PubMed
  225. Alway Y, McKay A, Gould KR ym. FACTORS ASSOCIATED WITH POSTTRAUMATIC STRESS DISORDER FOLLOWING MODERATE TO SEVERE TRAUMATIC BRAIN INJURY: A PROSPECTIVE STUDY. Depress Anxiety 2016;33:19-26 «PMID: 26219232»PubMed
  226. Beaulieu-Bonneau S, St-Onge F, Blackburn MC ym. Alcohol and Drug Use Before and During the First Year After Traumatic Brain Injury. J Head Trauma Rehabil 2017;: «PMID: 28926484»PubMed
  227. Molloy C, Conroy RM, Cotter DR ym. Is traumatic brain injury a risk factor for schizophrenia? A meta-analysis of case-controlled population-based studies. Schizophr Bull 2011;37:1104-10 «PMID: 21813439»PubMed
  228. Diaz AP, Schwarzbold ML, Thais ME ym. Psychiatric disorders and health-related quality of life after severe traumatic brain injury: a prospective study. J Neurotrauma 2012;29:1029-37 «PMID: 22111890»PubMed
  229. Gilbert KS, Kark SM, Gehrman P ym. Sleep disturbances, TBI and PTSD: Implications for treatment and recovery. Clin Psychol Rev 2015;40:195-212 «PMID: 26164549»PubMed
  230. Lucas S, Kobeissy FH. Characterization and Management of Headache after Mild Traumatic Brain Injury 2015;: «PMID: 26269882»PubMed
  231. Migreeni (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 2.6.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  232. Unettomuus (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 2.6.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  233. Dougall D, Poole N, Agrawal N. Pharmacotherapy for chronic cognitive impairment in traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009221 «PMID: 26624881»PubMed
  234. Jha A, Weintraub A, Allshouse A ym. A randomized trial of modafinil for the treatment of fatigue and excessive daytime sleepiness in individuals with chronic traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 2008;23:52-63 «PMID: 18219235»PubMed
  235. Johansson B, Carlsson A, Carlsson ML ym. Placebo-controlled cross-over study of the monoaminergic stabiliser (-)-OSU6162 in mental fatigue following stroke or traumatic brain injury. Acta Neuropsychiatr 2012;24:266-74 «PMID: 25286991»PubMed
  236. Kaiser PR, Valko PO, Werth E ym. Modafinil ameliorates excessive daytime sleepiness after traumatic brain injury. Neurology 2010;75:1780-5 «PMID: 21079179»PubMed
  237. Menn SJ, Yang R, Lankford A. Armodafinil for the treatment of excessive sleepiness associated with mild or moderate closed traumatic brain injury: a 12-week, randomized, double-blind study followed by a 12-month open-label extension. J Clin Sleep Med 2014;10:1181-91 «PMID: 25325609»PubMed
  238. Fife TD1, Giza C. Posttraumatic vertigo and dizziness. Semin Neurol 2013;33:238-43
  239. Epilepsiat (aikuiset) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 2.6.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  240. Ertzgaard P, Campo C, Calabrese A. Efficacy and safety of oral baclofen in the management of spasticity: A rationale for intrathecal baclofen. J Rehabil Med 2017;49:193-203 «PMID: 28233010»PubMed
  241. Clemenzi A, Formisano R, Matteis M ym. Care management of spasticity with botulinum toxin-A in patients with severe acquired brain injury: a 1-year follow-up prospective study. Brain Inj 2012;26:979-83 «PMID: 22571286»PubMed
  242. Kemp S, Kim SD, Cordato DJ ym. Delayed-onset focal dystonia of the leg secondary to traumatic brain injury. J Clin Neurosci 2012;19:916-7 «PMID: 22341145»PubMed
  243. Biary N, Cleeves L, Findley L ym. Post-traumatic tremor. Neurology 1989;39:103-6 «PMID: 2909897»PubMed
  244. Nayernouri T. Posttraumatic parkinsonism. Surg Neurol 1985;24:263-4 «PMID: 4023906»PubMed
  245. Silver JM, Koumaras B, Chen M ym. Effects of rivastigmine on cognitive function in patients with traumatic brain injury. Neurology 2006;67:748-55 «PMID: 16966534»PubMed
  246. Ripley DL, Morey CE, Gerber D ym. Atomoxetine for attention deficits following traumatic brain injury: results from a randomized controlled trial. Brain Inj 2014;28:1514-22 «PMID: 25180876»PubMed
  247. Huang CH, Huang CC, Sun CK ym. Methylphenidate on Cognitive Improvement in Patients with Traumatic Brain Injury: A Meta-Analysis. Curr Neuropharmacol 2016;14:272-81 «PMID: 26951094»PubMed
  248. Muistisairaudet (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 2.6.2017). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  249. Price A, Rayner L, Okon-Rocha E ym. Antidepressants for the treatment of depression in neurological disorders: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2011;82:914-23 «PMID: 21558287»PubMed
  250. Salter KL, McClure JA, Foley NC ym. Pharmacotherapy for Depression Posttraumatic Brain Injury: A Meta-analysis. J Head Trauma Rehabil 2016;31:E21-32 «PMID: 26479398»PubMed
  251. Arciniegas DB, Wortzel HS. Emotional and behavioral dyscontrol after traumatic brain injury. Psychiatr Clin North Am 2014;37:31-53 «PMID: 24529422»PubMed
  252. Fleminger S, Greenwood RJ, Oliver DL. Pharmacological management for agitation and aggression in people with acquired brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD003299 «PMID: 17054165»PubMed
  253. Terveydenhuoltolaki 2011: (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326) «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326»13
  254. WHO, Stakes. ICF: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, 2004.
  255. Fadyl JK, McPherson KM. Approaches to vocational rehabilitation after traumatic brain injury: a review of the evidence. J Head Trauma Rehabil 2009;24:195-212 «PMID: 19461367»PubMed
  256. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista (sopeutumisvalmennus): www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
  257. Graham DP, Cardon AL. An update on substance use and treatment following traumatic brain injury. Ann N Y Acad Sci 2008;1141:148-62 «PMID: 18991956»PubMed
  258. Salminen A-L, Hiekkala S H, Stenberg J-H, toim. Etäkuntoutus. Helsinki: Kela, 2016.
  259. Barman A, Chatterjee A, Bhide R. Cognitive Impairment and Rehabilitation Strategies After Traumatic Brain Injury. Indian J Psychol Med 2016;38:172-81 «PMID: 27335510»PubMed
  260. Andelic N, Bautz-Holter E, Ronning P ym. Does an early onset and continuous chain of rehabilitation improve the long-term functional outcome of patients with severe traumatic brain injury? J Neurotrauma 2012;29:66-74 «PMID: 21864138»PubMed
  261. Zhu XL, Poon WS, Chan CC ym. Does intensive rehabilitation improve the functional outcome of patients with traumatic brain injury (TBI)? A randomized controlled trial. Brain Inj 2007;21:681-90 «PMID: 17653942»PubMed
  262. Sandhaug M, Andelic N, Vatne A ym. Functional level during sub-acute rehabilitation after traumatic brain injury: course and predictors of outcome. Brain Inj 2010;24:740-7 «PMID: 20334472»PubMed
  263. Poutiainen E., Nukari J. Neuropsykologinen kuntoutus. Kirjassa Jehkonen M., Saunamäki T., Paavola L, Vilkki J. Kliininen neuropsykologia. Kustannnus Oy Duodecim, Helsinki 2015, 424-454
  264. Cicerone KD, Langenbahn DM, Braden C ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 2003 through 2008. Arch Phys Med Rehabil 2011;92:519-30 «PMID: 21440699»PubMed
  265. Nukari J, Poutiainen E, Nybo T, Hämäläinen P, Kalska H. Neuropsykologisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Psykologia 2012;3:182-202
  266. Suomen psykologiliiton ja Suomen psykologisen seuran tieteellinen neuvottelukunta. Neuropsykologinen kuntoutus -suositus hyvistä käytännöistä aikuispotilailla. Psykologia 2012;47:210-2
  267. Nukar J, Poutiainen E, Nybo T, Hämäläinen P, Kalska H. Kuvaus aikuisten neuropsykologisen kuntoutuksen käytännöistä. Psykologia 2012;47,213-9
  268. Wiart L, Luauté J, Stefan A ym. Non pharmacological treatments for psychological and behavioural disorders following traumatic brain injury (TBI). A systematic literature review and expert opinion leading to recommendations. Ann Phys Rehabil Med 2016;59:31-41 «PMID: 26776320»PubMed
  269. Gertler P, Tate RL, Cameron ID. Non-pharmacological interventions for depression in adults and children with traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009871 «PMID: 26663136»PubMed
  270. Fisher A, Lennon S, Bellon M ym. Family involvement in behaviour management following acquired brain injury (ABI) in community settings: A systematic review. Brain Inj 2015;29:661-75 «PMID: 25826712»PubMed
  271. HUS Mielenterveystalo/Omahoito ja oppaat. «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/Pages/default.aspx»16
  272. Bland DC, Zampieri C, Damiano DL. Effectiveness of physical therapy for improving gait and balance in individuals with traumatic brain injury: a systematic review. Brain Inj 2011;25:664-79 «PMID: 21561297»PubMed
  273. Singer BJ, Jegasothy GM, Singer KP ym. Incidence of ankle contracture after moderate to severe acquired brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1465-9 «PMID: 15375817»PubMed
  274. Powell JM, Rich TJ, Wise EK. Effectiveness of Occupation- and Activity-Based Interventions to Improve Everyday Activities and Social Participation for People With Traumatic Brain Injury: A Systematic Review. Am J Occup Ther 2016;70:7003180040p1-9 «PMID: 27089288»PubMed
  275. Mackay LE, Morgan AS, Bernstein BA. Swallowing disorders in severe brain injury: risk factors affecting return to oral intake. Arch Phys Med Rehabil 1999;80:365-71 «PMID: 10206596»PubMed
  276. Mandaville A, Ray A, Robertson H ym. A retrospective review of swallow dysfunction in patients with severe traumatic brain injury. Dysphagia 2014;29:310-8 «PMID: 24414375»PubMed
  277. McDonald, Togher & Code 2014, Social and communication disorders following traumatic brain injury, 2nd ed.
  278. Steel J, Ferguson A, Spencer E ym. Speech-language pathologists' perspectives on cognitive communication assessment during post-traumatic amnesia. Brain Inj 2016;30:1131-42 «PMID: 27314438»PubMed
  279. Bernat JL. Chronic disorders of consciousness. Lancet 2006;367:1181-92 «PMID: 16616561»PubMed
  280. Giacino JT, Kalmar K. The vegetative and minimally conscious states: a comparison of clinical features and functional outcome. J Head Trauma Rehabil 1997;12:36-51
  281. Tang Q, Lei J, Gao G ym. Prevalence of persistent vegetative state in patients with severe traumatic brain injury and its trend during the past four decades: A meta-analysis. NeuroRehabilitation 2017;40:23-31 «PMID: 27814303»PubMed
  282. Andriessen TM, Horn J, Franschman G ym. Epidemiology, severity classification, and outcome of moderate and severe traumatic brain injury: a prospective multicenter study. J Neurotrauma 2011;28:2019-31 «PMID: 21787177»PubMed
  283. Nakase-Richardson R, Whyte J, Giacino JT ym. Longitudinal outcome of patients with disordered consciousness in the NIDRR TBI Model Systems Programs. J Neurotrauma 2012;29:59-65 «PMID: 21663544»PubMed
  284. Lammi MH, Smith VH, Tate RL ym. The minimally conscious state and recovery potential: a follow-up study 2 to 5 years after traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:746-54 «PMID: 15827927»PubMed
  285. Estraneo A, Moretta P, Loreto V ym. Late recovery after traumatic, anoxic, or hemorrhagic long-lasting vegetative state. Neurology 2010;75:239-45 «PMID: 20554941»PubMed
  286. Wäljas M, Iverson GL, Lange RT ym. Return to work following mild traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 2014;29:443-50 «PMID: 24263178»PubMed
  287. Nybo T. Late cognitive and vocational outcome of traumatic brain injury. A neuropsychological follow-up study. Academic Dissertation, November 2005. University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Psychology and Finnish Institute of Occupational Health.University of Helsinki, Helsinki 2005
  288. Taylor JF (toim.) Medical aspects of fitness to drive. A guide for medical practitioners. London: the Medical Commission on Accident Prevention, 1995 
  289. Gray JM, Shepherd M, McKinlay WW ym. Negative symptoms in the traumatically brain-injured during the first year postdischarge and their effect on rehabilitation status, work status and family burden. Clin Rehabil 1994;8:188-97 «http://journals.sagepub.com/doi/10.1177/026921559400800302»29
  290. Feinstein A, Ouchterlony D, Somerville J ym. The effects of litigation on symptom expression: a prospective study following mild traumatic brain injury. Med Sci Law 2001;41:116-21 «PMID: 11368391»PubMed
  291. Nash S, Luauté J, Bar JY ym. Cognitive and behavioural post-traumatic impairments: what is the specificity of a brain injury ? A study within the ESPARR cohort. Ann Phys Rehabil Med 2014;57:600-17 «PMID: 25267451»PubMed
  292. Andrews PJ, Sinclair HL, Rodriguez A ym. Hypothermia for Intracranial Hypertension after Traumatic Brain Injury. N Engl J Med 2015;373:2403-12 «PMID: 26444221»PubMed
  293. Aoki Y, Inokuchi R, Gunshin M ym. Diffusion tensor imaging studies of mild traumatic brain injury: a meta-analysis. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2012;83:870-6 «PMID: 22797288»PubMed
  294. Clifton GL, Miller ER, Choi SC ym. Lack of effect of induction of hypothermia after acute brain injury. N Engl J Med 2001;344:556-63 «PMID: 11207351»PubMed
  295. Clifton GL, Valadka A, Zygun D ym. Very early hypothermia induction in patients with severe brain injury (the National Acute Brain Injury Study: Hypothermia II): a randomised trial. Lancet Neurol 2011;10:131-9 «PMID: 21169065»PubMed
  296. Cooper DJ, Rosenfeld JV, Murray L ym. Decompressive craniectomy in diffuse traumatic brain injury. N Engl J Med 2011;364:1493-502 «PMID: 21434843»PubMed
  297. Donker-Cools BH, Daams JG, Wind H ym. Effective return-to-work interventions after acquired brain injury: A systematic review. Brain Inj 2016;30:113-31 «PMID: 26645137»PubMed
  298. Foy CM. Long term efficacy of an integrated neurological and vocational rehabilitation programme for young adults with acquired brain injury. J Occup Rehabil 2014;24:533-42 «PMID: 24347006»PubMed
  299. Kurki TJ, Laalo JP, Oksaranta OM. Diffusion tensor tractography of the uncinate fasciculus: pitfalls in quantitative analysis due to traumatic volume changes. J Magn Reson Imaging 2013;38:46-53 «PMID: 23733545»PubMed
  300. Murphy L, Chamberlain E, Weir J ym. Effectiveness of vocational rehabilitation following acquired brain injury: preliminary evaluation of a UK specialist rehabilitation programme. Brain Inj 2006;20:1119-29 «PMID: 17123928»PubMed
  301. Powell J, Heslin J, Greenwood R. Community based rehabilitation after severe traumatic brain injury: a randomised controlled trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2002;72:193-202 «PMID: 11796769»PubMed
  302. Radford K, Phillips J, Drummond A ym. Return to work after traumatic brain injury: cohort comparison and economic evaluation. Brain Inj 2013;27:507-20 «PMID: 23473058»PubMed
  303. Trexler LE, Parrott DR, Malec JF. Replication of a Prospective Randomized Controlled Trial of Resource Facilitation to Improve Return to Work and School After Brain Injury. Arch Phys Med Rehabil 2016;97:204-10 «PMID: 26452718»PubMed
  304. Trexler LE, Trexler LC, Malec JF ym. Prospective randomized controlled trial of resource facilitation on community participation and vocational outcome following brain injury. J Head Trauma Rehabil 2010;25:440-6 «PMID: 20220530»PubMed
  305. Veeramuthu V, Narayanan V, Kuo TL ym. Diffusion Tensor Imaging Parameters in Mild Traumatic Brain Injury and Its Correlation with Early Neuropsychological Impairment: A Longitudinal Study. J Neurotrauma 2015;32:1497-509 «PMID: 25952562»PubMed
  306. Wrona RM. Disability and return to work outcomes after traumatic brain injury: results from the Washington State Industrial Insurance Fund. Disabil Rehabil 2010;32:650-5 «PMID: 20205578»PubMed
  307. Wäljas M, Iverson GL, Lange RT ym. A prospective biopsychosocial study of the persistent post-concussion symptoms following mild traumatic brain injury. J Neurotrauma 2015;32:534-47 «PMID: 25363626»PubMed
  308. Yuh EL, Cooper SR, Mukherjee P ym. Diffusion tensor imaging for outcome prediction in mild traumatic brain injury: a TRACK-TBI study. J Neurotrauma 2014;31:1457-77 «PMID: 24742275»PubMed