KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Siedätyshoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2011-11-09   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): nenä- ja kurkkutaudit, Allergologia, Ihotaudit, Korva-, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Siedätyshoito

Käypä hoito
9.11.2011
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä

Koosteet

Potilaalle

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Siedätyshoito on syynmukaista hoitoa IgE-välitteiseen
    • allergiseen nuhaan ja silmän allergiseen sidekalvotulehdukseen (jäljempänä käytetään nimitystä allerginen nuha)
    • allergiseen astmaan
    • ampiaisen- ja mehiläisenpistoallergiaan (jäljempänä pistiäisallergia) sekä
    • altistuksella varmennettuun merkittäviä oireita aiheuttavaan ruoka-aineallergiaan viisivuotiaalle tai sitä vanhemmalle lapselle, jolla ruoka-aineen välttäminen on hankalaa tai vahinkoaltistuksen riski on suuri. Tavallisimmin kyse on maito-, vehnä- ja kananmuna-allergiasta.
  • Siedätyshoito on tehokasta ja turvallista allergisessa nuhassa ja allergisissa silmäoireissa, allergisessa astmassa ja pistiäisallergiassa.
  • Maitoallergiassa maitosiedätys saattaa lisätä maitotuotteiden sietokykyä pitkäaikaisesti.
  • Siedätyshoito annetaan ihonalaisina pistoksina tai kielenalustabletteina. Ruoka-ainesiedätyksessä annetaan allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta.
  • Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri.
  • Pistossiedätyshoidon aloitusvaihe toteutetaan pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa paikalliset olosuhteet huomioiden.
  • Pistossiedätyshoidon ylläpitovaihe toteutetaan alueellisen hoitoketjun mukaan joko erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa.
  • Kielenalussiedätyshoidossa ensimmäinen tabletti annetaan hoidon aloittavassa erikoissairaanhoidon yksikössä. Jatkossa potilas ottaa kotonaan tabletin kerran päivässä.
  • Siedätyshoidon kesto on kolme vuotta, pistiäissiedätyshoidon yleensä viisi vuotta.
  • Siedätyshoidon aikana potilas käy seurantakäynnillä vähintään kerran vuodessa ja hoidon päätöskäynnillä joko lääkärillä tai siedätyshoitajalla hoidon aloittaneessa paikassa.

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa ei käsitellä IgE-välitteisiä työperäisiä allergisia sairauksia.

Tavoitteet

  • Hoitosuosituksen tavoitteena on
    • antaa terveydenhuollon ammattilaisille tietoa siedätyshoidon mahdollisuuksista allergisen nuhan, silmäoireiden, astman, pistiäisallergian sekä ruoka-aineallergian hoidossa,
    • parantaa siedätyshoidon laatua ja turvallisuutta sekä
    • yhdenmukaistaa hoitokäytäntöjä.
  • Suositus tukee Kansallisen allergiaohjelman 2008–2018 tavoitteita «http://www.terveysportti.fi/dtk/alg/koti»1, joista yksi on väestön sietokyvyn lisääminen allergeeneja kohtaan.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka tutkivat ja hoitavat allergisia potilaita.

Epidemiologia

Vaikutusmekanismit ja tulevaisuus

  • Allergisen herkistymisen seurauksena auttaja-T-lymfosyyttien (Th) vaste on Th2-painotteinen, mikä johtaa allergeenispesifiseen IgE:n synteesiin, syöttösolujen kypsymiseen ja aktivoitumiseen sekä eosinofiiliseen tulehdukseen.
  • Siedätyshoidon myönteiset vaikutukset johtuvat pääosin säätelijä-T- ja Th1-solujen toiminnan tehostumisesta ja Th2-solujen toiminnan vaimenemisesta. Näiden toiminnan seurauksena kohde-elinten allerginen tulehdus vähenee; ks. kuva «Siedätyshoidon mekanismit»1 ja sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon immunologiset mekanismit»1.
  • Puhtaita ja myös muunneltuja allergeeneja siedätyshoitoon voidaan tuottaa yhdistelmä-DNA-tekniikan avulla. Tavoitteena on kehittää valmisteita, joiden IgE:n sitomiskyky on heikko, mutta T-solureaktiivisuus hyvä, jolloin haittavaikutuksena ilmenevän välittömän reaktion todennäköisyys vähenee niitä käytettäessä, mutta immunomodulatoriset ominaisuudet säilyvät.
  • Siedätyshoitoon on kehitteillä myös erilaisia adjuvantteja, jotka annosteltuna allergeenin kanssa tehostavat solujen Th1- ja säätelijä-T-toimintaa.
  • Uudet annostelureitit voivat vähentää siedätyshoidon haittavaikutuksia ja lisätä siedätyshoidon tehoa. Tällaisia kokeellisia hoitomuotoja ovat allergeenin vieminen suoraan imusolmukkeeseen tai ihon kautta epikutaanisesti; ks. sähköinen tausta-aineisto «Siedätyshoidon tulevaisuus»2.

Taudinmääritys

Potilasvalinta (allerginen nuha ja astma)

  • Hoidon aloittamisen edellytykset:
    • Potilaalla on merkittäviä oireita aiheuttava IgE-välitteinen allerginen sairaus.
    • Potilas ja lapsen kohdalla huoltajat ovat motivoituneet hoitoon.
  • Siedätyshoidon vasta-aiheita ovat:
    • potilas tai perhe ei halua siedätyshoitoa
    • potilaan ikä alle viisi vuotta
    • epätasapainossa oleva astma
    • muu vaikea sairaus, esimerkiksi
      • pahanlaatuinen kasvain
      • sydän- tai keuhkosairaus tai
      • aktiivinen immunologinen sairaus
    • beetasalpaajahoito
      • adrenaliinin teho saattaa olla huonontunut anafylaksian hoidossa
    • raskaus
    • kielenalushoidossa suuontelon krooninen tulehdussairaus.
  • Ennen hoidon aloitusta on varmistettava, että astma on hyvässä hoitotasapainossa eikä spirometriassa ole uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) pysyvää pienenemää (alle 80 %) «Bousquet J, Lockey R, Malling HJ eds. World Allergy Organization Position Paper. Allergen immunotherapy: therapeutical vaccines for allergic diseases. Allergy 1998;53:1-42»23. Astman pitää olla hyvässä hoitotasapainossa koko hoidon ajan.

Allerginen nuha

Allerginen astma

  • Allergista astmaa sairastavalle siedätyshoitoa harkitaan
    • hankalaoireisessa siitepölyallergiassa ja
    • sellaisessa eläinallergiassa, jonka oireet ilmenevät epäsuorassa altistuksessa tai jossa suoraa eläinaltistusta ei ole tarkoituksenmukaista välttää (työ, opaskoirat).
  • Astma on oltava koko hoidon ajan hyvässä hoitotasapainossa.

Hoidon teho allergisessa nuhassa ja allergisessa astmassa

Pistossiedätyshoito

Kielenalussiedätyshoito

Allerginen nuha

Allerginen astma

Pistiäisallergia ja sen hoito

Ruoka-aineallergia ja ruoka-ainesiedätys

Esiintyvyys ja ennuste

Potilasvalinta

Käytännön toteutus

  • Ruoka-ainesiedätys toteutetaan kyseessä olevilla ruoka-aineilla sellaisenaan.
  • Lapsen ja perheen täytyy olla motivoitunut pitkään hoitoon, joka edellyttää allergeeniannoksen suurentamisvaiheessa päivittäistä ruoan annostelua – sen käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista huolimatta.
  • Maitosiedätystä on toteutettu sekä nopealla nostomenetelmällä sairaalassa että hitaan noston mallilla, joka toteutetaan alusta lähtien pääosin kotona.
  • Kun noin kuudessa kuukaudessa on päästy ylläpitoannosteluun, päivittäistä ruoka-annoksen annostelua jatketaan nykytiedon mukaan pysyvästi, ainakin usean vuoden ajan, eikä annostelua voida lopettaa ilman tarkempia tutkimuksia ja valvottua altistusta.

Hoidon teho

Haittavaikutukset

Siedätyshoitovalmisteet

Siedätyshoidon käytännön toteutus

Siedätyshoitopotilaan ohjaus

Hoitokäynti pistoshoidossa

Pistoshoidon annosohjelmat

Hoitokäynti tablettisiedätyshoidossa

  • Ensimmäinen tabletti otetaan sairaanhoitajan vastaanotolla lääkärin ollessa paikalla.
  • Seuranta-aika on vähintään 30 minuuttia tabletin ottamisen jälkeen.
  • Tabletti asetetaan kuivin, puhtain sormin kielen alle välittömästi pakkauksesta esille ottamisen jälkeen, ja sen annetaan liueta suuhun.
  • Nielemistä vältetään 1 minuutin ajan tabletin ottamisen jälkeen ja ruokailua sekä juomista 5 minuutin ajan.
  • Suun alueen kirurgisten tai hammastoimenpiteiden jälkeen tai lapsella maitohampaan irtoamisen jälkeen pidetään seitsemän vuorokauden tauko.
  • Jos astmapotilaalla on hengitystieinfektio, pidetään hoidossa seitsemän vuorokauden tauko.
  • Jos hoitotauko on 30 vuorokautta tai pidempi, potilasta kehotetaan ottamaan yhteys hoidon aloittaneeseen yksikköön hoidon aloittamiseksi uudelleen.

Lääkärin ja sairaanhoitajan tehtävien käytännön työnjako

  • Ennen siedätyshoidon aloitusta lääkäri
    • tarkistaa, että aiheet täyttyvät eikä vasta-aiheita ole
    • selittää potilaalle siedätyshoidon vaikutusmekanismit ja mahdolliset haittavaikutukset
    • kertoo potilaalle, mikä on hoidon odotettavissa oleva teho ja mitkä ovat hoidon aiheuttamat kustannukset
    • tekee yhdessä potilaan kanssa päätöksen siitä, aloitetaanko pistos- vai kielenalussiedätyshoito
    • päättää, millä annosteluohjelmalla ja -tavalla pistossiedätyshoito aloitetaan
    • määrittelee astmapotilaalle PEF-alarajan
    • kirjoittaa potilaalle tarvittavat reseptit mahdollisten haittavaikutusten hoitoa varten
    • täyttää siedätyshoidon hoitosuunnitelman sairauskertomukseen ja siedätyshoidon annostelukaavakkeeseen ja
    • suunnittelee seurantakäynnit.
  • Sairaanhoitajan tehtävät:

Haittavaikutukset

Hoidon porrastus

  • Perusterveydenhuolto
    • Tehtävät:
      • nimetä siedätyshoidon vastuulääkäri ja hoidon toteutuksesta huolehtivat hoitajat
      • löytää hoidosta hyötyvät potilaat
      • kertoa potilaalle siedätyshoidon mahdollisuudesta
      • ohjata potilaat hoidon aloittavaan yksikköön
      • toteuttaa pistossiedätyshoito ylläpitovaiheessa.
    • Vastuulääkärin tehtävät:
      • suunnitella pistossiedätyshoidon toteutus omassa organisaatiossaan
      • huolehtia tarvittavan kirjallisen aineiston ja välineistön hankkimisesta ja ylläpitämisestä
      • toimia yhdyshenkilönä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä
      • järjestää hoitoon osallistuvan henkilöstön riittävän tietotaidon ylläpitäminen yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa.
    • Siedätyshoitoon koulutuksen saaneen sairaan- tai terveydenhoitajan tehtävä:
      • huolehtia pistossiedätyshoidon toteutuksesta perusterveydenhuollossa asiaan perehtyneen lääkärin valvonnassa.
  • Erikoissairaanhoito
    • Tehtävät:
      • allergisen sairauden diagnoosin varmistaminen
      • pistossiedätyshoidon toteutus ylläpitovaiheeseen asti (paikallisen sopimuksen mukaan)
      • kielenalushoidossa ensimmäisen tabletin antaminen
      • hoidon tehon seuranta
      • siedätyshoitokoulutuksesta huolehtiminen alueellisesti.
  • Julkisessa terveydenhuollossa toteutettavan pistossiedätyshoidon allergeenivalmisteet hankkii ja maksaa kyseinen terveydenhuollon yksikkö.
    • Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992 / 734 5 §
    • Sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirje 8/2002
  • Suomessa ei ole tehty kustannusvaikuttavuusanalyysiä siedätyshoidosta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä

Siedätyshoito-suosituksen historiatiedot «Siedätyshoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13

Puheenjohtaja:

Erkka Valovirta, LKT, dosentti, lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri; Terveystalo Turku ja Keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Jäsenet:

Krista Korhonen, LL, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Härkätien terveyskeskus, Lieto

Mikael Kuitunen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, terveydenhuollon erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos (Käypä hoito -toimittaja)

Kaija Lammintausta, LKT, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja allergologian erikoislääkäri; TYKS:n ihotautiklinikka

Paula Pallasaho, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri; Työterveyslaitos, Helsinki

Pia Ralli, erikoissairaanhoitaja, osastonhoitaja; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Johannes Savolainen, LT, professori, lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri; Keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Elina Toskala, LT, professori, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, allergologi; Työterveyslaitos, Helsinki ja Center for Applied Genomics, Children's Hospital of Philadelphia, Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat

Tuomas Virtanen, LKT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos

Asiantuntija:

Soili Mäkinen-Kiljunen, FT, dosentti, sairaalakemisti; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Sidonnaisuudet

Krista Korhonen: Ei sidonnaisuuksia.

Mikael Kuitunen: Ei sidonnaisuuksia.

Katriina Kukkonen-Harjula: Ei sidonnaisuuksia.

Kaija Lammintausta: Osallistunut lääkealan yrityksen ulkomailla järjestämään koulutustilaisuuteen lääkealan yrityksen kustantamana (Sanquin Oy). Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yrityksen tilaisuudessa (Shire).

Paula Pallasaho: Ei sidonnaisuuksia.

Pia Ralli: Ei sidonnaisuuksia.

Johannes Savolainen: Konsultointi- ja asiantuntijapalkkiot (ALK-Abello), koulutus/kongressikuluja lääkealan yrityksen tuella (ALK-Abello).

Elina Toskala: Ei sidonnaisuuksia.

Erkka Valovirta: Toimii lääkealan yrityksen asiantuntijalääkärinä Suomessa (ALK-Abello). Toimii lääkealan yrityksen kansainvälisessä asiantuntijaneuvostossa (ALK-Abello).

Tuomas Virtanen: Ei sidonnaisuuksia.

Kirjallisuusviite

Siedätyshoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Haahtela T, Terho E, Hannuksela M, Klaukka T. Allergian esiintyvyys ja kansantaloudellinen merkitys. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. Kustannus Oy Duodecim. 2. painos 1999 s. 23-35
  2. Kilpeläinen M, Terho EO, Helenius H ym. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy 2000;30:201-8 «PMID: 10651772»PubMed
  3. Pallasaho P, Rönmark E, Haahtela T ym. Degree and clinical relevance of sensitization to common allergens among adults: a population study in Helsinki, Finland. Clin Exp Allergy 2006;36:503-9 «PMID: 16630156»PubMed
  4. Nathan RA, Meltzer EO, Selner JC, Storms W. Prevalence of allergic rhinitis in the United States. J Allergy Clin Immunol 1997;99:808-14
  5. Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A, Sovijärvi A, Lundbäck B, Rönmark E. Allergic rhinitis doubles the risk for incident asthma – results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011 (painossa).
  6. Simola M. Allergic and non-allergic rhinitis: a long-term clinical follow-up study. Helsinki University; 2001
  7. Simola M, Böss I, Holopainen E ym. Long-term clinical course of hypersensitive rhinitis. Rhinology 1991;29:301-6 «PMID: 1780632»PubMed
  8. Lehtonen K, Haahtela T. Aikuisten yliherkkyysnuhan ennuste. Duodecim 1988;104:932-6 «http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1988_12_932-936.pdf»6 «PMID: 3168806»PubMed
  9. Linna O, Kokkonen J, Lukin M. A 10-year prognosis for childhood allergic rhinitis. Acta Paediatr 1992;81:100-2 «PMID: 1515750»PubMed
  10. Freeman GL, Johnson S. Allergic diseases in adolescents. Am J Dis Child 1964;107:560-6
  11. Broder I, Higgins MW, Mathews KP ym. Epidemiology of asthma and allergic rhinitis in a total community, Tecumseh, Michigan. IV. Natural history. J Allergy Clin Immunol 1974;54:100-10 «PMID: 4851886»PubMed
  12. Smith JM. A five-year prospective survey of rural children with asthma and hay fever. J Allergy 1971;47:23-30 «PMID: 5275474»PubMed
  13. Shaaban R, Zureik M, Soussan D ym. Rhinitis and onset of asthma: a longitudinal population-based study. Lancet 2008;372:1049-57 «PMID: 18805333»PubMed
  14. Pallasaho P, Lundbäck B, Läspä SL ym. Increasing prevalence of asthma but not of chronic bronchitis in Finland? Report from the FinEsS-Helsinki Study. Respir Med 1999;93:798-809
  15. Laatikainen T, von Hertzen L, Koskinen JP ym. Allergy gap between Finnish and Russian Karelia on increase. Allergy 2011;66:886-92 «PMID: 21255037»PubMed
  16. Pearce N, Aït-Khaled N, Beasley R ym. Worldwide trends in the prevalence of asthma symptoms: phase III of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC). Thorax 2007;62:758-66 «PMID: 17504817»PubMed
  17. Biló BM, Rueff F, Mosbech H ym. Diagnosis of Hymenoptera venom allergy. Allergy 2005;60:1339-49 «PMID: 16197464»PubMed
  18. Saarinen KM, Pelkonen AS, Mäkelä MJ ym. Clinical course and prognosis of cow's milk allergy are dependent on milk-specific IgE status. J Allergy Clin Immunol 2005;116:869-75 «PMID: 16210063»PubMed
  19. Høst A, Halken S, Jacobsen HP ym. Clinical course of cow's milk protein allergy/intolerance and atopic diseases in childhood. Pediatr Allergy Immunol 2002;13 Suppl 15:23-8 «PMID: 12688620»PubMed
  20. Valenta R, Westritschnig K, Svensson M ym. Different IgE reactivity profiles in birch pollen-sensitive patients from six European population revealed by recombinant allergens: an imprint of local sensitization. Int Arch Allergy Immunol 2002;128:325-35
  21. Mittermann I, Zidarn M, Silar M ym. Recombinant allergen-based IgE testing to distinguish bee and wasp allergy. J Allergy Clin Immunol 2010;125:1300-1307.e3 «PMID: 20466415»PubMed
  22. Sturm GJ, Hemmer W, Hawranek T, Lang R, Ollert M, Spillner E, Blank S, Bokanovic D, Aberer W. Detection of IgE to recombinant Api m 1 and rVes v 5 is valuable but not sufficient to distinguish bee from wasp venom allergy. J Allergy Clin Immunol. 2011 Mar 23.
  23. Bousquet J, Lockey R, Malling HJ eds. World Allergy Organization Position Paper. Allergen immunotherapy: therapeutical vaccines for allergic diseases. Allergy 1998;53:1-42
  24. Brozek JL, Bousquet J, Baena-Cagnani CE ym. Allergic Rhinitis and its Impact on Asthma (ARIA) guidelines: 2010 revision. J Allergy Clin Immunol 2010;126:466-76 «PMID: 20816182»PubMed
  25. Rolland J, O'Hehir R. Immunotherapy of allergy: anergy, deletion, and immune deviation. Curr Opin Immunol 1998;10:640-5 «PMID: 9914222»PubMed
  26. Durham SR, Walker SM, Varga EM ym. Long-term clinical efficacy of grass-pollen immunotherapy. N Engl J Med 1999;341:468-75 «PMID: 10441602»PubMed
  27. Grammer LC, Shaughnessy MA, Suszko IM ym. Persistence of efficacy after a brief course of polymerized ragweed allergen: a controlled study. J Allergy Clin Immunol 1984;73:484-9 «PMID: 6707391»PubMed
  28. Mosbech H, Osterballe O. Does the effect of immunotherapy last after termination of treatment? Follow-up study in patients with grass pollen rhinitis. Allergy 1988;43:523-9 «PMID: 3148282»PubMed
  29. Ebner C, Kraft D, Ebner H. Booster immunotherapy (BIT). Allergy 1994;49:38-42 «PMID: 8198238»PubMed
  30. Jacobsen L, Nuchel Petersen B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. IV. Results from long-term (6-year) follow-up. Allergy 1997;52:914-20 «PMID: 9298176»PubMed
  31. Des Roches A, Paradis L, Knani J ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. V. Duration of the efficacy of immunotherapy after its cessation. Allergy 1996;51:430-3 «PMID: 8837669»PubMed
  32. Malling HJ. Immunotherapy as an effective tool in allergy treatment. Allergy 1998;53:461-72 «PMID: 9636804»PubMed
  33. Klimek L, Malling HJ. [Specific immunotherapy (hyposensitization) in allergic rhinoconjunctivitis. Meta-analysis of effectiveness and side effects]. HNO 1999;47:602-10 «PMID: 10463112»PubMed
  34. Rak S, Heinrich C, Jacobsen L ym. A double-blinded, comparative study of the effects of short preseason specific immunotherapy and topical steroids in patients with allergic rhinoconjunctivitis and asthma. J Allergy Clin Immunol 2001;108:921-8 «PMID: 11742269»PubMed
  35. Müller U, Mosbech H. Position paper: Immunotherapy with Hymenoptera venoms. Allergy 1993;48(Suppl 14):36-46
  36. Müller U, Fricker M, Wymann D ym. Increased specificity of diagnostic tests with recombinant major bee venom allergen phospholipase A2. Clin Exp Allergy 1997;27:915-20 «PMID: 9291289»PubMed
  37. Annila I. Bee venom allergy in beekeepers. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1999
  38. Moffitt JE, Golden DB, Reisman RE ym. Stinging insect hypersensitivity: a practice parameter update. J Allergy Clin Immunol 2004;114:869-86 «PMID: 15480329»PubMed
  39. Golden DB. Insect sting allergy and venom immunotherapy. Ann Allergy Asthma Immunol 2006;96:S16-21 «PMID: 16496507»PubMed
  40. Bonifazi F, Jutel M, Biló BM ym. Prevention and treatment of hymenoptera venom allergy: guidelines for clinical practice. Allergy 2005;60:1459-70 «PMID: 16266376»PubMed
  41. Wood RA. The natural history of food allergy. Pediatrics 2003;111:1631-7 «PMID: 12777603»PubMed
  42. Ruoka-allergia (lapset) (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus, päivitetty 26.8.2009. Saatavissa internetissä www.kaypahoito.fi
  43. Sopo SM, Onesimo R, Giorgio V ym. Specific oral tolerance induction (SOTI) in pediatric age: clinical research or just routine practice? Pediatr Allergy Immunol 2010;21:e446-9 «PMID: 19573142»PubMed
  44. Nowak-Wegrzyn A, Fiocchi A. Is oral immunotherapy the cure for food allergies? Curr Opin Allergy Clin Immunol 2010;10:214-9 «PMID: 20431369»PubMed
  45. Staden U, Rolinck-Werninghaus C, Brewe F ym. Specific oral tolerance induction in food allergy in children: efficacy and clinical patterns of reaction. Allergy 2007;62:1261-9 «PMID: 17919140»PubMed
  46. Meglio P, Giampietro PG, Gianni S ym. Oral desensitization in children with immunoglobulin E-mediated cow's milk allergy--follow-up at 4 yr and 8 months. Pediatr Allergy Immunol 2008;19:412-9 «PMID: 18221476»PubMed
  47. Fisher HR, du Toit G, Lack G. Specific oral tolerance induction in food allergic children: is oral desensitisation more effective than allergen avoidance?: a meta-analysis of published RCTs. Arch Dis Child 2011;96:259-64 «PMID: 20522461»PubMed
  48. Patriarca G, Nucera E, Roncallo C ym. Oral desensitizing treatment in food allergy: clinical and immunological results. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:459-65 «PMID: 12562461»PubMed
  49. Meglio P, Bartone E, Plantamura M ym. A protocol for oral desensitization in children with IgE-mediated cow's milk allergy. Allergy 2004;59:980-7 «PMID: 15291907»PubMed
  50. Longo G, Barbi E, Berti I ym. Specific oral tolerance induction in children with very severe cow's milk-induced reactions. J Allergy Clin Immunol 2008;121:343-7 «PMID: 18158176»PubMed
  51. Staden U, Blumchen K, Blankenstein N ym. Rush oral immunotherapy in children with persistent cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:418-9 «PMID: 18602681»PubMed
  52. Skripak JM, Nash SD, Rowley H ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled study of milk oral immunotherapy for cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1154-60 «PMID: 18951617»PubMed
  53. Narisety SD, Skripak JM, Steele P ym. Open-label maintenance after milk oral immunotherapy for IgE-mediated cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:610-2 «PMID: 19665770»PubMed
  54. Pajno GB, Caminiti L, Ruggeri P ym. Oral immunotherapy for cow's milk allergy with a weekly up-dosing regimen: a randomized single-blind controlled study. Ann Allergy Asthma Immunol 2010;105:376-81 «PMID: 21055664»PubMed
  55. Buchanan AD, Green TD, Jones SM ym. Egg oral immunotherapy in nonanaphylactic children with egg allergy. J Allergy Clin Immunol 2007;119:199-205 «PMID: 17208602»PubMed
  56. Itoh N, Itagaki Y, Kurihara K. Rush specific oral tolerance induction in school-age children with severe egg allergy: one year follow up. Allergol Int 2010;59:43-51 «PMID: 19946197»PubMed
  57. Jones SM, Pons L, Roberts JL ym. Clinical efficacy and immune regulation with peanut oral immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:292-300, 300.e1-97 «PMID: 19577283»PubMed
  58. Hofmann AM, Scurlock AM, Jones SM ym. Safety of a peanut oral immunotherapy protocol in children with peanut allergy. J Allergy Clin Immunol 2009;124:286-91, 291.e1-6
  59. Clark AT, Islam S, King Y ym. Successful oral tolerance induction in severe peanut allergy. Allergy 2009;64:1218-20 «PMID: 19226304»PubMed
  60. Blumchen K, Ulbricht H, Staden U ym. Oral peanut immunotherapy in children with peanut anaphylaxis. J Allergy Clin Immunol 2010;126:83-91.e1 «PMID: 20542324»PubMed
  61. Enrique E, Pineda F, Malek T ym. Sublingual immunotherapy for hazelnut food allergy: a randomized, double-blind, placebo-controlled study with a standardized hazelnut extract. J Allergy Clin Immunol 2005;116:1073-9 «PMID: 16275379»PubMed
  62. Nucera E, Pollastrini E, De Pasquale T ym. New protocol for desensitization to wheat allergy in a single case. Dig Dis Sci 2005;50:1708-9 «PMID: 16133975»PubMed
  63. European Pharmacopoeia Commission: Allergen products (Producta allergenica). Monograph. European Pharmacopoeia 1996
  64. Alvarez-Cuesta E, Bousquet J, Canonica GW ym. Standards for practical allergen-specific immunotherapy. Allergy 2006;61 Suppl 82:1-20 «PMID: 16930249»PubMed
  65. Bousquet J, Lockey R, Malling HJ. Allergen immunotherapy: therapeutic vaccines for allergic diseases. A WHO position paper. J Allergy Clin Immunol 1998;102:558-62 «PMID: 9802362»PubMed
  66. Mäkinen-Kiljunen S, Hannuksela M. Allergeenivalmisteet, vakiointi ja valvonta. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Gummerus 1999, s. 93-106
  67. Virtanen T, Hannuksela M. Allergeenien luonne ja luokitus. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Gummerus 1999, s.36-50
  68. Nelson HS, Iklé D, Buchmeier A. Studies of allergen extract stability: the effects of dilution and mixing. J Allergy Clin Immunol 1996;98:382-8 «PMID: 8757215»PubMed
  69. Frostad AB, Grimmer O, Sandvik L ym. Clinical effects of hyposensitization using a purified allergen preparation from Timothy pollen as compared to crude aqueous extracts from Timothy pollen and a four-grass pollen mixture respectively. Clin Allergy 1983;13:337-57 «PMID: 6136346»PubMed
  70. Petersen BN, Janniche H, Munch EP ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. I. Clinical results from a three-year double-blind study of patients treated with pollen extracts either of birch or combinations of alder, birch and hazel. Allergy 1988;43:353-62 «PMID: 3046405»PubMed
  71. Wihl JA, Ipsen H, Petersen BN ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. II. Results of skin prick tests and nasal provocation tests from a three-year double-blind study of patients treated with pollen extracts either of birch or combinations of alder, birch and hazel. Allergy 1988;43:363-9 «PMID: 3046406»PubMed
  72. Ipsen H, Schwartz B, Wihl JA ym. Immunotherapy with partially purified and standardized tree pollen extracts. III. Specific IgE response to the major allergens of alder, birch and hazel pollen during immunotherapy. Allergy 1988;43:370-7 «PMID: 3046407»PubMed
  73. Möller C, Dreborg S. Cross-reactivity between deciduous trees during immunotherapy. I. In vivo results. Clin Allergy 1986;16:135-43 «PMID: 3708791»PubMed
  74. Terho E, Haahtela T, Valovirta E, Helin T. Siedätyshoito. Kirjassa Allergologia. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 1999
  75. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Elvytys Käypä hoito -suositus, päivitetty 21.2.2011. Saatavissa internetissä www.kaypahoito.fi
  76. Valovirta E, Heinonen A. Allergian siedätyshoito. Käsikirja. Espoo, Alk-Abello 1998
  77. Kokkala A, Mantere S. Siedätyshoitoa saavan nuoren potilaan ohjaus. Turun terveydenhuolto-oppilaitos. Turku 1998
  78. Hejjaoui A, Dhivert H, Michel FB ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. IV. Systemic reactions according to the immunotherapy schedule. J Allergy Clin Immunol 1990;85:473-9 «PMID: 2406324»PubMed
  79. Stewart GE 2nd, Lockey RF. Systemic reactions from allergen immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 1992;90:567-78 «PMID: 1401640»PubMed
  80. Winther L, Malling HJ, Mosbech H. Allergen-specific immunotherapy in birch- and grass-pollen-allergic rhinitis. II. Side-effects. Allergy 2000;55:827-35 «PMID: 11003446»PubMed
  81. Kemp SF. Adverse effects of allergen immunotherapy. Assessment and treatment. Immunol Allergy Clin North Am 2000;20:571-91
  82. Abramson MJ, Puy RM, Weiner JM. Injection allergen immunotherapy for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2010;8:CD001186 «PMID: 20687065»PubMed
  83. Alvarez MJ, Echechipía S, García B ym. Liposome-entrapped D. pteronyssinus vaccination in mild asthma patients: effect of 1-year double-blind, placebo-controlled trial on inflammation, bronchial hyperresponsiveness and immediate and late bronchial responses to the allergen. Clin Exp Allergy 2002;32:1574-82 «PMID: 12569977»PubMed
  84. Alvarez-Cuesta E, Cuesta-Herranz J, Puyana-Ruiz J ym. Monoclonal antibody-standardized cat extract immunotherapy: risk-benefit effects from a double-blind placebo study. J Allergy Clin Immunol 1994;93:556-66 «PMID: 8151058»PubMed
  85. Arvidsson MB, Löwhagen O, Rak S. Effect of 2-year placebo-controlled immunotherapy on airway symptoms and medication in patients with birch pollen allergy. J Allergy Clin Immunol 2002;109:777-83 «PMID: 11994699»PubMed
  86. Balda BR, Wolf H, Baumgarten C ym. Tree-pollen allergy is efficiently treated by short-term immunotherapy (STI) with seven preseasonal injections of molecular standardized allergens. Allergy 1998;53:740-8 «PMID: 9722222»PubMed
  87. Blainey AD, Phillips MJ, Ollier S ym. Hyposensitization with a tyrosine adsorbed extract of Dermatophagoides pteronyssinus in adults with perennial rhinitis. A controlled clinical trial. Allergy 1984;39:521-8 «PMID: 6388401»PubMed
  88. Blaiss M, Maloney J, Nolte H ym. Efficacy and safety of timothy grass allergy immunotherapy tablets in North American children and adolescents. J Allergy Clin Immunol 2011;127:64-71, 71.e1-4 «PMID: 21211642»PubMed
  89. Blumberga G, Groes L, Haugaard L ym. Steroid-sparing effect of subcutaneous SQ-standardised specific immunotherapy in moderate and severe house dust mite allergic asthmatics. Allergy 2006;61:843-8 «PMID: 16792582»PubMed
  90. Bousquet J, Becker WM, Hejjaoui A ym. Differences in clinical and immunologic reactivity of patients allergic to grass pollens and to multiple-pollen species. II. Efficacy of a double-blind, placebo-controlled, specific immunotherapy with standardized extracts. J Allergy Clin Immunol 1991;88:43-53 «PMID: 2071784»PubMed
  91. Bousquet J, Hejjaoui A, Dhivert H ym. Immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract. Systemic reactions during the rush protocol in patients suffering from asthma. J Allergy Clin Immunol 1989;83:797-802 «PMID: 2708740»PubMed
  92. Bousquet J, Hejjaoui A, Soussana M ym. Double-blind, placebo-controlled immunotherapy with mixed grass-pollen allergoids. IV. Comparison of the safety and efficacy of two dosages of a high-molecular-weight allergoid. J Allergy Clin Immunol 1990;85:490-7 «PMID: 2406327»PubMed
  93. Bousquet J, Maasch HJ, Hejjaoui A ym. Double-blind, placebo-controlled immunotherapy with mixed grass-pollen allergoids. III. Efficacy and safety of unfractionated and high-molecular-weight preparations in rhinoconjunctivitis and asthma. J Allergy Clin Immunol 1989;84:546-56 «PMID: 2677092»PubMed
  94. Bousquet J, Scheinmann P, Guinnepain MT ym. Sublingual-swallow immunotherapy (SLIT) in patients with asthma due to house-dust mites: a double-blind, placebo-controlled study. Allergy 1999;54:249-60 «PMID: 10321561»PubMed
  95. Brockow K, Kiehn M, Riethmüller C ym. Efficacy of antihistamine pretreatment in the prevention of adverse reactions to Hymenoptera immunotherapy: a prospective, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 1997;100:458-63 «PMID: 9338537»PubMed
  96. Bufe A, Eberle P, Franke-Beckmann E ym. Safety and efficacy in children of an SQ-standardized grass allergen tablet for sublingual immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2009;123:167-173.e7 «PMID: 19130937»PubMed
  97. Calderon MA, Alves B, Jacobson M ym. Allergen injection immunotherapy for seasonal allergic rhinitis. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001936 «PMID: 17253469»PubMed
  98. Creticos PS, Reed CE, Norman PS ym. Ragweed immunotherapy in adult asthma. N Engl J Med 1996;334:501-6 «PMID: 8559203»PubMed
  99. Dahl R, Kapp A, Colombo G ym. Efficacy and safety of sublingual immunotherapy with grass allergen tablets for seasonal allergic rhinoconjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 2006;118:434-40 «PMID: 16890769»PubMed
  100. Dahl R, Kapp A, Colombo G ym. Sublingual grass allergen tablet immunotherapy provides sustained clinical benefit with progressive immunologic changes over 2 years. J Allergy Clin Immunol 2008;121:512-518.e2 «PMID: 18155284»PubMed
  101. Di Rienzo V, Marcucci F, Puccinelli P ym. Long-lasting effect of sublingual immunotherapy in children with asthma due to house dust mite: a 10-year prospective study. Clin Exp Allergy 2003;33:206-10 «PMID: 12580913»PubMed
  102. Divanovic A, Melac M, Herman D. Cetirizine (20 mg/day) versus placebo in the prevention of reactions secondary to accelerated desensitization to hymenoptera venoms. Rev Fr Allergol 1997;37:741-5
  103. Dolz I, Martínez-Cócera C, Bartolomé JM ym. A double-blind, placebo-controlled study of immunotherapy with grass-pollen extract Alutard SQ during a 3-year period with initial rush immunotherapy. Allergy 1996;51:489-500 «PMID: 8863926»PubMed
  104. D'Souza MF, Pepys J, Wells ID ym. Hyposensitization with Dermatophagoides pteronyssinus in house dust allergy: a controlled study of clinical and immunological effects. Clin Allergy 1973;3:177-93 «PMID: 4131252»PubMed
  105. Durham SR, Emminger W, Kapp A ym. Long-term clinical efficacy in grass pollen-induced rhinoconjunctivitis after treatment with SQ-standardized grass allergy immunotherapy tablet. J Allergy Clin Immunol 2010;125:131-8.e1-7 «PMID: 20109743»PubMed
  106. Eng PA, Borer-Reinhold M, Heijnen IA ym. Twelve-year follow-up after discontinuation of preseasonal grass pollen immunotherapy in childhood. Allergy 2006;61:198-201 «PMID: 16409196»PubMed
  107. Ewan PW, Alexander MM, Snape C ym. Effective hyposensitization in allergic rhinitis using a potent partially purified extract of house dust mite. Clin Allergy 1988;18:501-8 «PMID: 3069238»PubMed
  108. Frost L, Johansen P, Pedersen S ym. Persistent subcutaneous nodules in children hyposensitized with aluminium-containing allergen extracts. Allergy 1985;40:368-72 «PMID: 4037257»PubMed
  109. Frølund L, Durham SR, Calderon M ym. Sustained effect of SQ-standardized grass allergy immunotherapy tablet on rhinoconjunctivitis quality of life. Allergy 2010;65:753-7 «PMID: 19886920»PubMed
  110. García-Patos V, Pujol RM, Alomar A ym. Persistent subcutaneous nodules in patients hyposensitized with aluminum-containing allergen extracts. Arch Dermatol 1995;131:1421-4 «PMID: 7492132»PubMed
  111. García-Robaina JC, Sánchez I, de la Torre F ym. Successful management of mite-allergic asthma with modified extracts of Dermatophagoides pteronyssinus and Dermatophagoides farinae in a double-blind, placebo-controlled study. J Allergy Clin Immunol 2006;118:1026-32 «PMID: 17088125»PubMed
  112. Golden DB, Kagey-Sobotka A, Norman PS ym. Outcomes of allergy to insect stings in children, with and without venom immunotherapy. N Engl J Med 2004;351:668-74 «PMID: 15306668»PubMed
  113. Grammer LC, Shaughnessy MA, Finkle SM ym. A double-blind placebo-controlled trial of polymerized whole grass administered in an accelerated dosage schedule for immunotherapy of grass pollinosis. J Allergy Clin Immunol 1986;78:1180-4 «PMID: 3537093»PubMed
  114. Haugaard L, Dahl R. Immunotherapy in patients allergic to cat and dog dander. I. Clinical results. Allergy 1992;47:249-54 «PMID: 1510237»PubMed
  115. Hauk P, Friedl K, Kaufmehl K ym. Subsequent insect stings in children with hypersensitivity to Hymenoptera. J Pediatr 1995;126:185-90 «PMID: 7844663»PubMed
  116. Hedlin G, Heilborn H, Lilja G ym. Long-term follow-up of patients treated with a three-year course of cat or dog immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 1995;96:879-85 «PMID: 8543744»PubMed
  117. Jacobsen L, Niggemann B, Dreborg S ym. Specific immunotherapy has long-term preventive effect of seasonal and perennial asthma: 10-year follow-up on the PAT study. Allergy 2007;62:943-8 «PMID: 17620073»PubMed
  118. Khinchi MS, Poulsen LK, Carat F ym. Clinical efficacy of sublingual and subcutaneous birch pollen allergen-specific immunotherapy: a randomized, placebo-controlled, double-blind, double-dummy study. Allergy 2004;59:45-53 «PMID: 14674933»PubMed
  119. Kim EH, Bird JA, Kulis M ym. Sublingual immunotherapy for peanut allergy: clinical and immunologic evidence of desensitization. J Allergy Clin Immunol 2011;127:640-6.e1 «PMID: 21281959»PubMed
  120. Machiels JJ, Somville MA, Lebrun PM ym. Allergic bronchial asthma due to Dermatophagoides pteronyssinus hypersensitivity can be efficiently treated by inoculation of allergen-antibody complexes. J Clin Invest 1990;85:1024-35 «PMID: 2318962»PubMed
  121. Marogna M, Spadolini I, Massolo A ym. Randomized controlled open study of sublingual immunotherapy for respiratory allergy in real-life: clinical efficacy and more. Allergy 2004;59:1205-10 «PMID: 15461603»PubMed
  122. McHugh SM, Lavelle B, Kemeny DM ym. A placebo-controlled trial of immunotherapy with two extracts of Dermatophagoides pteronyssinus in allergic rhinitis, comparing clinical outcome with changes in antigen-specific IgE, IgG, and IgG subclasses. J Allergy Clin Immunol 1990;86:521-31 «PMID: 1699985»PubMed
  123. Morisset M, Moneret-Vautrin DA, Guenard L ym. Oral desensitization in children with milk and egg allergies obtains recovery in a significant proportion of cases. A randomized study in 60 children with cow's milk allergy and 90 children with egg allergy. Eur Ann Allergy Clin Immunol 2007;39:12-9 «PMID: 17375736»PubMed
  124. Movérare R, Vesterinen E, Metso T ym. Pollen-specific rush immunotherapy: clinical efficacy and effects on antibody concentrations. Ann Allergy Asthma Immunol 2001;86:337-42 «PMID: 11289336»PubMed
  125. Müller UR, Jutel M, Reimers A ym. Clinical and immunologic effects of H1 antihistamine preventive medication during honeybee venom immunotherapy. J Allergy Clin Immunol 2008;122:1001-1007.e4 «PMID: 18845330»PubMed
  126. Netterlid E, Hindsén M, Björk J ym. There is an association between contact allergy to aluminium and persistent subcutaneous nodules in children undergoing hyposensitization therapy. Contact Dermatitis 2009;60:41-9 «PMID: 19125720»PubMed
  127. Novembre E, Galli E, Landi F ym. Coseasonal sublingual immunotherapy reduces the development of asthma in children with allergic rhinoconjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 2004;114:851-7 «PMID: 15480326»PubMed
  128. Ortolani C, Pastorello E, Moss RB ym. Grass pollen immunotherapy: a single year double-blind, placebo-controlled study in patients with grass pollen-induced asthma and rhinitis. J Allergy Clin Immunol 1984;73:283-90 «PMID: 6366027»PubMed
  129. Pajno GB, Passalacqua G, Vita D ym. Sublingual immunotherapy abrogates seasonal bronchial hyperresponsiveness in children with Parietaria-induced respiratory allergy: a randomized controlled trial. Allergy 2004;59:883-7 «PMID: 15230823»PubMed
  130. Paul K, Klettke U, Wahn U. The combined influence of immunotherapy and mite allergen reduction on bronchial hyperresponsiveness in mite-sensitive asthmatic children. Eur J Pediatr 1998;157:109-13 «PMID: 9504783»PubMed
  131. Pifferi M, Baldini G, Marrazzini G ym. Benefits of immunotherapy with a standardized Dermatophagoides pteronyssinus extract in asthmatic children: a three-year prospective study. Allergy 2002;57:785-90 «PMID: 12169173»PubMed
  132. Purello-D'Ambrosio F, Gangemi S, Merendino RA ym. Prevention of new sensitizations in monosensitized subjects submitted to specific immunotherapy or not. A retrospective study. Clin Exp Allergy 2001;31:1295-302 «PMID: 11529901»PubMed
  133. Quirino T, Iemoli E, Siciliani E ym. Sublingual versus injective immunotherapy in grass pollen allergic patients: a double blind (double dummy) study. Clin Exp Allergy 1996;26:1253-61 «PMID: 8955574»PubMed
  134. Radulovic S, Calderon MA, Wilson D ym. Sublingual immunotherapy for allergic rhinitis. Cochrane Database Syst Rev 2010;2:CD002893 «PMID: 21154351»PubMed
  135. Rak S, Yang WH, Pedersen MR ym. Once-daily sublingual allergen-specific immunotherapy improves quality of life in patients with grass pollen-induced allergic rhinoconjunctivitis: a double-blind, randomised study. Qual Life Res 2007;16:191-201 «PMID: 17033900»PubMed
  136. Roberts G, Hurley C, Turcanu V ym. Grass pollen immunotherapy as an effective therapy for childhood seasonal allergic asthma. J Allergy Clin Immunol 2006;117:263-8 «PMID: 16461125»PubMed
  137. Schuetze GE, Forster J, Hauk PJ ym. Bee-venom allergy in children: long-term predictive value of standardized challenge tests. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:18-23 «PMID: 12000494»PubMed
  138. Sieber W, Pfeifer M, Skandra T, Siemon G. Adverse reactions to rush -venom-immunotherapy in hymneoptera sting allergy with Reless and ALK. Atemwegs- und Lungenkrankheiten 1996;22:659-66
  139. Sundin B, Lilja G, Graff-Lonnevig V ym. Immunotherapy with partially purified and standardized animal dander extracts. I. Clinical results from a double-blind study on patients with animal dander asthma. J Allergy Clin Immunol 1986;77:478-87 «PMID: 3950252»PubMed
  140. Valentine MD, Schuberth KC, Kagey-Sobotka A ym. The value of immunotherapy with venom in children with allergy to insect stings. N Engl J Med 1990;323:1601-3 «PMID: 2098016»PubMed
  141. Valovirta E, Koivikko A, Vanto T ym. Immunotherapy in allergy to dog: a double-blind clinical study. Ann Allergy 1984;53:85-8 «PMID: 6742528»PubMed
  142. Van Bever HP, Stevens WJ. Effect of hyposensitization upon the immediate and late asthmatic reaction and upon histamine reactivity in patients allergic to house dust mite (Dermatophagoides pteronyssinus). Eur Respir J 1992;5:318-22 «PMID: 1572445»PubMed
  143. Van Metre TE Jr, Marsh DG, Adkinson NF Jr ym. Immunotherapy for cat asthma. J Allergy Clin Immunol 1988;82:1055-68 «PMID: 2462581»PubMed
  144. Wang H, Lin X, Hao C ym. A double-blind, placebo-controlled study of house dust mite immunotherapy in Chinese asthmatic patients. Allergy 2006;61:191-7 «PMID: 16409195»PubMed
  145. Varney VA, Gaga M, Frew AJ ym. Usefulness of immunotherapy in patients with severe summer hay fever uncontrolled by antiallergic drugs. BMJ 1991;302:265-9 «PMID: 1998791»PubMed
  146. Varshney P, Jones SM, Scurlock AM ym. A randomized controlled study of peanut oral immunotherapy: clinical desensitization and modulation of the allergic response. J Allergy Clin Immunol 2011;127:654-60 «PMID: 21377034»PubMed
  147. Vogelbruch M, Nuss B, Körner M ym. Aluminium-induced granulomas after inaccurate intradermal hyposensitization injections of aluminium-adsorbed depot preparations. Allergy 2000;55:883-7 «PMID: 11003454»PubMed
  148. Weyer A, Donat N, L'Heritier C ym. Grass pollen hyposensitization versus placebo therapy. I. Clinical effectiveness and methodological aspects of a pre-seasonal course of desensitization with a four-grass pollen extract. Allergy 1981;36:309-17 «PMID: 7032341»PubMed
  149. Winther L, Arnved J, Malling HJ ym. Side-effects of allergen-specific immunotherapy: a prospective multi-centre study. Clin Exp Allergy 2006;36:254-60 «PMID: 16499635»PubMed
  150. Youlten LJ, Atkinson BA, Lee TH. The incidence and nature of adverse reactions to injection immunotherapy in bee and wasp venom allergy. Clin Exp Allergy 1995;25:159-65 «PMID: 7750008»PubMed
  151. Zenner HP, Baumgarten C, Rasp G ym. Short-term immunotherapy: a prospective, randomized, double-blind, placebo-controlled multicenter study of molecular standardized grass and rye allergens in patients with grass pollen-induced allergic rhinitis. J Allergy Clin Immunol 1997;100:23-9 «PMID: 9257783»PubMed
  152. Zielen S, Kardos P, Madonini E. Steroid-sparing effects with allergen-specific immunotherapy in children with asthma: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2010;126:942-9 «PMID: 20624650»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko