Keliakia
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2010-11-01   | Tila: päivityksessä  |  Aihepiiri(t): Gastroenterologia, Ihotaudit, Kuntoutus, Lastentaudit, Ravitsemuslääketiede, Sisätaudit, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Keliakia

Käypä hoito
1.11.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä

Koosteet

Potilaalle

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Suomessa keliakiaa esiintyy 2 %:lla väestössä ja se on diagnosoitu 0.5 %:lla, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa.
  • Keliakia lisääntyy iän myötä.
  • Keliakia voi olla myös vähäoireinen, ja oireet tai löydökset saattavat paikantua ainoastaan suoliston ulkopuolelle.
  • Taudinkuvasta riippumatta keliaakikko hyötyy gluteenittomasta ruokavaliosta.
  • Keliakian hoito on edelleen gluteeniton ruokavalio. Uusia hoitomuotoja on kehitteillä, mutta niitä tuskin on lähivuosina saatavilla, eivätkä ne tule korvaamaan ruokavaliota.
  • Positiivinen tulos IgA-luokan endomysium- ja transglutaminaasivasta-aineiden määrityksessä normaalin suolinukan omaavalla henkilöllä viittaa vahvasti keliakiaan.
  • Uusia lupaavia diagnosointimenetelmiä ovat: seerumin deamidoituneen gliadiinivasta-aineen määritys (ei pidä sekoittaa tavanomaiseen gliadiinivasta-ainetestiin) ja ohutsuolen limakalvon spesifisen trasglutaminaasikertymän määritys.
  • Refraktaarikeliakiassa on tärkeä erottaa tyypit I ja II. Tyypissä II solun epiteelin tulehdussolut ovat CD 4/8 -negatiivisia ja epiteelin lymfosyyttien gammasoluissa on monoklonaalinen populaatio. Ennuste on tyypissä II huonompi.

Kohderyhmät

  • Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.

Tärkein syy suosituksen laatimiseen

  • Parantaa keliakian diagnostiikkaa ja luoda yhtenäinen käytäntö seulonnalle ja hoidolle.

Epidemiologia

Seulonta

Tavoitteet

  • Parantaa keliakian diagnostiikkaa erityisesti riskiryhmissä.
  • Löytää myös potilaat, joilla on vähäisiä oireita, joiden oireet ovat epätyypillisiä tai jotka ovat oireettomia.
  • Hoitaa tauti ennen kuin imeytymishäiriön oireita tai komplikaatioita ilmenee.

Riskiryhmät

Ehkäisy

  • Ehkäisevää hoitoa ei ole.

Seulontasuositus

Seulonnan porrastus

  • Vasta-aineseulontaa pitää tehdä myös perusterveydenhuollossa.

Diagnostiikka

Tavoitteet

Periaatteet

  • Kun oireet viittaavat vahvasti keliakiaan, suositellaan kudosnäytteen ottoa ohutsuolesta. Samalla on hyödyllistä määrittää myös vasta-aineet, mikä lisää diagnostista tarkkuutta.
  • Lievissä tapauksissa ja suoliston ulkopuolisten oireiden esiintyessä voidaan aluksi tehdä vasta-aineseulonta. Positiivinen löydös on tällöin varmistettava kudosnäytteellä. Lisäksi on huomioitava, että negatiivinen vasta-ainetulos ei sulje täysin pois keliakiaa.

Oireet

Laboratoriolöydökset

Diagnoosin keskeiset kriteerit

Muut diagnoosin kriteerit

Diagnostiset ongelmat

Diagnostiikan porrastus

  • Primaaridiagnostiikka tehdään paikassa, jossa on mahdollisuus ohutsuolinäytteen ottoon ja histologiseen tulkintaan.
  • Lasten keliakian ja ihokeliakian diagnoosin tekee erikoislääkäri.
  • Epäselvät tapaukset (erotusdiagnostiset ongelmat, epäily latentista keliakiasta) keskitetään paikkaan, jossa on mahdollisuus erikoistutkimuksiin.

Hoito

Tavoitteet

Hoito

Oireettoman keliaakikon hoito

Hoidon aloitus

  • Hoito aloitetaan, kun diagnoosi on varmistettu kudosnäytteellä.
  • Hoitoa ei aloiteta pelkästään positiivisen vasta-ainetuloksen perusteella.
  • Latenttia keliakiaa epäiltäessä (positiivinen vasta-ainelöydös, tulehdussoluja ohutsuolen limakalvolla ilman villusatrofiaa) ei toistaiseksi suositella ruokavaliohoitoa. Asiaa on kuitenkin harkittava oireiden perusteella tapauskohtaisesti erikoissairaanhoidossa.

Kuntoutus

  • Ensitietokurssit kaikille vuoden kuluessa diagnoosista
  • Sopeutumisvalmennuskurssit ainakin ongelmatilanteissa

Hoidon porrastus

  • Hoito aloitetaan diagnoosin tehneessä yksikössä.
  • Ravitsemusterapeutin ohjaus annetaan diagnoosin toteamisvaiheessa ja resurssien salliessa gluteenittoman ruokavalion kestettyä 1–6 kuukautta.
  • Ruokavalion toteutumista arvioidaan ja ohjausta tehostetaan tarvittaessa.
  • Sosiaalityöntekijän ohjaus annetaan tarvittaessa.

Sosiaaliturva

  • Keliakiaa sairastavalle lapselle myönnetään Kansaneläkelaitoksen rahallista tukea 16-vuotiaaksi asti. Tuki myönnetään nimikkeellä alle 16-vuotiaan vammaistuki (entinen hoitotuki).
  • 1.1.2016 alkaen ei enää myönnetä ruokavaliokorvauksia. Myös jo maksussa olevat ruokavaliokorvaukset lakkautetaan (lähde: Kela «http://www.kela.fi/ruokavaliokorvaus»3).

Keliakialiiton ja -yhdistysten osuus

  • Tiedottaminen, vertaisavun tarjoaminen, sopeutumisvalmennus, apu arkipäivän ongelmissa
  • Terveydenhuolto antaa tietoa Keliakialiitto ry:stä «http://www.keliakialiitto.fi»4.

Seuranta

Tavoitteet

Seurantamalli

Seurannan porrastus

  • Seuranta toteutetaan diagnoosin tehneessä yksikössä, kunnes ruokavaliohoidon teho on todettu.
  • Tämän jälkeen seuranta voi jatkua perusterveydenhuollossa. Mahdollisuus konsultoida ravitsemusterapeuttia on oltava.
  • Jos moitteettomasta ruokavaliohoidosta huolimatta ilmenee oireita, kuten ripulia ja laihtumista, syövän (erityisesti lymfooman) riski on huomioitava. Syöpävaara näyttää olevan suurin potilailla, joilla keliakia on todettu myöhäisellä iällä. Lapsilla ei ole syövän riskiä.
  • Komplikaatiot hoidetaan erikoissairaanhoidossa.
  • Lapsikeliaakikkojen hoito ja seuranta kuuluu erikoislääkärille. Kun hoitovaste on ollut hyvä, seuranta voidaan siirtää harkinnan mukaan avohoitoon
  • Ihokeliakiassa ihotautilääkäri seuraa potilasta, kunnes ihottuma on parantunut eikä dapsonihoitoa enää tarvita. Myöhemmin ihotautilääkäriä on syytä konsultoida, jos todetaan ihottuman uusiutumisen merkkejä.

Laatu

Laadun mittarit

  • Keliakian esiintyvyys alueella antaa viitteitä siitä, miten suuri osa potilaista on diagnosoitu. Vähäinen esiintyvyys viittaa alidiagnostiikkaan.
  • Kuinka suurella osalla villusatrofia on korjaantunut seurantanäytteessä.
  • Oireiden ja löydösten korjaantuminen.
  • Komplikaatioiden määrä sekä toteamisvaiheessa että seurannan aikana.
  • Potilasneuvonnan laajuus. Mahdollisuus ravitsemusterapeutin ja sosiaalityöntekijän konsultaatioon taudin alkuvaiheessa ja tarvittaessa myöhemmin.
  • Pitkäaikaisseurannan järjestelyt hoidon tulosten ja hoitomyöntyvyyden osoittamiseksi.

Potilaan arvio laadusta

  • Oireet, ruokavalion noudattamisen tarkkuus
  • Elämänlaatu

Hoidon parantamisen avainalueet

  • Varhainen diagnostiikka
  • Hoidon opetus
  • Hoitomyöntyvyyden ylläpito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä

Keliakia-suosituksen historiatiedot «Keliakia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»2

Puheenjohtaja:

Pekka Collin, dosentti, vastuualuejohtaja; TAYS:n gastroenterologian vastuualue

Jäsenet:

Katri Kaukinen, dosentti, erikoislääkäri; Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS:n gastroenterologian vastuualue

Markku Mäki, professori; Tampereen yliopisto

Alpo Vuorio, työterveyslääkäri; Mehiläinen Airport (Käypä hoito -toimittaja)

Asiantuntijat:

Kaisa Hervonen, LT, Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, iho- ja sukupuolitautiopin professori, m.a; TAYS:n ihotautiklinikka

Kaija-Leena Kolho, dosentti; HYKS:n lastentautien toimiala

Sari Mäkinen, ylilääkäri; Oriveden terveyskeskus

Sidonnaisuudet

Pekka Collin: Toimii asiantuntijana Keliakialiitto ry:ssä.

Katri Kaukinen: Toiminut konsulttina ja luennoitsijana Keliakialiitto ry:lle ja sen jäsenyhdistyksille.

Markku Mäki: Toimii Keliakialiitto ry:n asiantuntijaneuvoston puheenjohtajana. Kirjoittaja on levittänyt keliakiatutkimustietoa viranomaisille, yhdistyksille ja yrityksille Suomessa (Sitra, Tekes, Evira, Keliakialiitto ja sen jäsenyhdistykset, Finn Medi Oy, Moilas GF Oy, Raisio Oyj, Suomen Nestle Oy, Sinebrychoff Oy, Anibiotech Oy, Phadia Oy, Kustannus Oy Duodecim). Kirjoittaja on levittänyt keliakiatutkimustietoa viranomaisille, yhdistyksille ja yrityksille ulkomailla (European Starch Industry Association, AAF, Belgium, Shire plc, UK, 2G Pharma Ltd, Canada, Nexpep Ply Ltd, Australia, Alvine Pharmaceuticals Inc, USA, Nestlè Sverige Ab, Sweden, Alba Therapeutics Inc, USA, ChemoCentryx Inc, USA, Coeliac Research Fund, Ltd, Australia, Zedira GmbH, Germany).

Alpo Vuorio: Oma yritys Skyleron Oy (lääkärinpalvelut ja opetustyö).

Kirjallisuusviite

Keliakia (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Babron MC, Nilsson S, Adamovic S ym. Meta and pooled analysis of European coeliac disease data. Eur J Hum Genet 2003;11:828-34 «PMID: 14571266»PubMed
  2. Mäki M, Mustalahti K, Kokkonen J ym. Prevalence of Celiac disease among children in Finland. N Engl J Med 2003;348:2517-24 «PMID: 12815137»PubMed
  3. Fasano A, Berti I, Gerarduzzi T ym. Prevalence of celiac disease in at-risk and not-at-risk groups in the United States: a large multicenter study. Arch Intern Med 2003;163:286-92 «PMID: 12578508»PubMed
  4. Lohi S, Mustalahti K, Kaukinen K ym. Increasing prevalence of coeliac disease over time. Aliment Pharmacol Ther 2007;26:1217-25 «PMID: 17944736»PubMed
  5. Collin P, Huhtala H, Virta L ym. Diagnosis of celiac disease in clinical practice: physician's alertness to the condition essential. J Clin Gastroenterol 2007;41:152-6 «PMID: 17245213»PubMed
  6. Vilppula A, Collin P, Mäki M ym. Undetected coeliac disease in the elderly: a biopsy-proven population-based study. Dig Liver Dis 2008;40:809-13 «PMID: 18467196»PubMed
  7. Collin P, Kaukinen K, Välimäki M ym. Endocrinological disorders and celiac disease. Endocr Rev 2002;23:464-83 «PMID: 12202461»PubMed
  8. Collin P, Reunala T, Pukkala E ym. Coeliac disease--associated disorders and survival. Gut 1994;35:1215-8 «PMID: 7959226»PubMed
  9. Collin P, Mäki M. Associated disorders in coeliac disease: clinical aspects. Scand J Gastroenterol 1994;29:769-75 «PMID: 7824853»PubMed
  10. Corazza GR, Andreani ML, Venturo N ym. Celiac disease and alopecia areata: report of a new association. Gastroenterology 1995;109:1333-7 «PMID: 7557104»PubMed
  11. Savilahti E, Pelkonen P, Visakorpi JK. IgA deficiency in children. A clinical study with special reference to intestinal findings. Arch Dis Child 1971;46:665-70 «PMID: 5118054»PubMed
  12. Collin P, Mäki M, Keyriläinen O ym. Selective IgA deficiency and coeliac disease. Scand J Gastroenterol 1992;27:367-71 «PMID: 1529270»PubMed
  13. Kaukinen K, Collin P, Laurila K ym. Resurrection of gliadin antibodies in coeliac disease. Deamidated gliadin peptide antibody test provides additional diagnostic benefit. Scand J Gastroenterol 2007;42:1428-33 «PMID: 17852878»PubMed
  14. Ankelo M, Kleimola V, Simell S ym. Antibody responses to deamidated gliadin peptide show high specificity and parallel antibodies to tissue transglutaminase in developing coeliac disease. Clin Exp Immunol 2007;150:285-93 «PMID: 17803713»PubMed
  15. Raivio T, Kaukinen K, Nemes E ym. Self transglutaminase-based rapid coeliac disease antibody detection by a lateral flow method. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:147-54 «PMID: 16803613»PubMed
  16. Biagi F, Campanella J, Bianchi PI ym. The incidence of coeliac disease in adult first degree relatives. Dig Liver Dis 2008;40:97-100 «PMID: 18055283»PubMed
  17. Collin P, Kaukinen K. Serologic screening for coeliac disease in risk groups: is once in the lifetime enough? Dig Liver Dis 2008;40:101-3 «PMID: 18083085»PubMed
  18. Logan RF, Tucker G, Rifkind EA ym. Changes in clinical features of coeliac disease in adults in Edinburgh and the Lothians 1960-79. Br Med J (Clin Res Ed) 1983;286:95-7 «PMID: 6401509»PubMed
  19. Mäki M, Kallonen K, Lähdeaho ML ym. Changing pattern of childhood coeliac disease in Finland. Acta Paediatr Scand 1988;77:408-12 «PMID: 3389134»PubMed
  20. Gobbi G, Bouquet F, Greco L ym. Coeliac disease, epilepsy, and cerebral calcifications. The Italian Working Group on Coeliac Disease and Epilepsy. Lancet 1992;340:439-43 «PMID: 1354781»PubMed
  21. Luostarinen L, Dastidar P, Collin P ym. Association between coeliac disease, epilepsy and brain atrophy. Eur Neurol 2001;46:187-91 «PMID: 11721124»PubMed
  22. Volta U, De Franceschi L, Lari F ym. Coeliac disease hidden by cryptogenic hypertransaminasaemia. Lancet 1998;352:26-9 «PMID: 9800742»PubMed
  23. Bardella MT, Vecchi M, Conte D ym. Chronic unexplained hypertransaminasemia may be caused by occult celiac disease. Hepatology 1999;29:654-7 «PMID: 10051464»PubMed
  24. Rubio-Tapia A, Murray JA. The liver in celiac disease. Hepatology 2007;46:1650-8 «PMID: 17969053»PubMed
  25. Savilahti E, Kolho KL, Westerholm-Ormio M ym. Clinics of coeliac disease in children in the 2000s. Acta Paediatr 2010;99:1026-30 «PMID: 20199495»PubMed
  26. Reunala T, Kosnai I, Karpati S ym. Dermatitis herpetiformis: jejunal findings and skin response to gluten free diet. Arch Dis Child 1984;59:517-22 «PMID: 6742871»PubMed
  27. van der Meer JB. Granular deposits of immunoglobulins in the skin of patients with dermatitis herpetiformis. An immunofluorescent study. Br J Dermatol 1969;81:493-503 «PMID: 4183364»PubMed
  28. Reunala T, Blomqvist K, Tarpila S ym. Gluten-free diet in dermatitis herpetiformis. I. Clinical response of skin lesions in 81 patients. Br J Dermatol 1977;97:473-80 «PMID: 588461»PubMed
  29. Cooke WT, Holmes GK. Coeliac disease. Edinburgh: Churchill Livingstone, 1984
  30. Molteni N, Caraceni MP, Bardella MT ym. Bone mineral density in adult celiac patients and the effect of gluten-free diet from childhood. Am J Gastroenterol 1990;85:51-3 «PMID: 2296964»PubMed
  31. Valdimarsson T, Toss G, Ross I ym. Bone mineral density in coeliac disease. Scand J Gastroenterol 1994;29:457-61 «PMID: 8036462»PubMed
  32. Kurppa K, Collin P, Viljamaa M ym. Diagnosing mild enteropathy celiac disease: a randomized, controlled clinical study. Gastroenterology 2009;136:816-23 «PMID: 19111551»PubMed
  33. Feighery C, Weir DG, Whelan A ym. Diagnosis of gluten-sensitive enteropathy: is exclusive reliance on histology appropriate? Eur J Gastroenterol Hepatol 1998;10:919-25 «PMID: 9872613»PubMed
  34. Collin P, Reunala T. Recognition and management of the cutaneous manifestations of celiac disease: a guide for dermatologists. Am J Clin Dermatol 2003;4:13-20 «PMID: 12477369»PubMed
  35. Revised criteria for diagnosis of coeliac disease. Report of Working Group of European Society of Paediatric Gastroenterology and Nutrition. Arch Dis Child 1990;65:909-11
  36. Mergener K, Ponchon T, Gralnek I ym. Literature review and recommendations for clinical application of small-bowel capsule endoscopy, based on a panel discussion by international experts. Consensus statements for small-bowel capsule endoscopy, 2006/2007. Endoscopy 2007;39:895-909 «PMID: 17968807»PubMed
  37. Katz AJ, Grand RJ. All that flattens is not "sprue". Gastroenterology 1979;76:375-7 «PMID: 310407»PubMed
  38. Walker-Smith JA. Management of infantile gastroenteritis. Arch Dis Child 1990;65:917-8 «PMID: 2221959»PubMed
  39. Ferguson A, Arranz E, O'Mahony S. Clinical and pathological spectrum of coeliac disease--active, silent, latent, potential. Gut 1993;34:150-1 «PMID: 8432463»PubMed
  40. Mäki M, Holm K, Lipsanen V ym. Serological markers and HLA genes among healthy first-degree relatives of patients with coeliac disease. Lancet 1991;338:1350-3 «PMID: 1682735»PubMed
  41. Collin P, Helin H, Mäki M ym. Follow-up of patients positive in reticulin and gliadin antibody tests with normal small-bowel biopsy findings. Scand J Gastroenterol 1993;28:595-8 «PMID: 8362211»PubMed
  42. Kaukinen K, Mäki M, Partanen J ym. Celiac disease without villous atrophy: revision of criteria called for. Dig Dis Sci 2001;46:879-87 «PMID: 11330428»PubMed
  43. Kaukinen K, Collin P, Holm K ym. Wheat starch-containing gluten-free flour products in the treatment of coeliac disease and dermatitis herpetiformis. A long-term follow-up study. Scand J Gastroenterol 1999;34:163-9 «PMID: 10192194»PubMed
  44. Salmi TT, Collin P, Järvinen O ym. Immunoglobulin A autoantibodies against transglutaminase 2 in the small intestinal mucosa predict forthcoming coeliac disease. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:541-52 «PMID: 16886921»PubMed
  45. Salmi TT, Collin P, Korponay-Szabó IR ym. Endomysial antibody-negative coeliac disease: clinical characteristics and intestinal autoantibody deposits. Gut 2006;55:1746-53 «PMID: 16571636»PubMed
  46. Holm K, Mäki M, Vuolteenaho N ym. Oats in the treatment of childhood coeliac disease: a 2-year controlled trial and a long-term clinical follow-up study. Aliment Pharmacol Ther 2006;23:1463-72 «PMID: 16669961»PubMed
  47. Janatuinen EK, Kemppainen TA, Julkunen RJ ym. No harm from five year ingestion of oats in coeliac disease. Gut 2002;50:332-5 «PMID: 11839710»PubMed
  48. Hoffenberg EJ, Haas J, Drescher A ym. A trial of oats in children with newly diagnosed celiac disease. J Pediatr 2000;137:361-6 «PMID: 10969261»PubMed
  49. Peräaho M, Kaukinen K, Paasikivi K ym. Wheat-starch-based gluten-free products in the treatment of newly detected coeliac disease: prospective and randomized study. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:587-94 «PMID: 12622768»PubMed
  50. Kaukinen K, Collin P, Holm K ym. Wheat starch-containing gluten-free flour products in the treatment of coeliac disease and dermatitis herpetiformis. A long-term follow-up study. Scand J Gastroenterol 1999;34:163-9 «PMID: 10192194»PubMed
  51. Al-Toma A, Verbeek WH, Hadithi M ym. Survival in refractory coeliac disease and enteropathy-associated T-cell lymphoma: retrospective evaluation of single-centre experience. Gut 2007;56:1373-8 «PMID: 17470479»PubMed
  52. Cellier C, Delabesse E, Helmer C ym. Refractory sprue, coeliac disease, and enteropathy-associated T-cell lymphoma. French Coeliac Disease Study Group. Lancet 2000;356:203-8 «PMID: 10963198»PubMed
  53. Cellier C, Patey N, Mauvieux L ym. Abnormal intestinal intraepithelial lymphocytes in refractory sprue. Gastroenterology 1998;114:471-81 «PMID: 9496937»PubMed
  54. Akram S, Murray JA, Pardi DS ym. Adult autoimmune enteropathy: Mayo Clinic Rochester experience. Clin Gastroenterol Hepatol 2007;5:1282-90; quiz 1245 «PMID: 17683994»PubMed
  55. Brar P, Lee S, Lewis S ym. Budesonide in the treatment of refractory celiac disease. Am J Gastroenterol 2007;102:2265-9 «PMID: 17581265»PubMed
  56. Mulder CJ, Wahab PJ, Moshaver B ym. Refractory coeliac disease: a window between coeliac disease and enteropathy associated T cell lymphoma. Scand J Gastroenterol Suppl 2000;(232):32-7 «PMID: 11232488»PubMed
  57. Kaukinen K, Peräaho M, Lindfors K ym. Persistent small bowel mucosal villous atrophy without symptoms in coeliac disease. Aliment Pharmacol Ther 2007;25:1237-45 «PMID: 17451570»PubMed
  58. Mustalahti K, Collin P, Sievänen H ym. Osteopenia in patients with clinically silent coeliac disease warrants screening. Lancet 1999;354:744-5 «PMID: 10475193»PubMed
  59. Cellier C, Flobert C, Cormier C ym. Severe osteopenia in symptom-free adults with a childhood diagnosis of coeliac disease. Lancet 2000;355:806 «PMID: 10711931»PubMed
  60. Mustalahti K, Lohiniemi S, Collin P ym. Gluten-free diet and quality of life in patients with screen-detected celiac disease. Eff Clin Pract 2002;5:105-13 «PMID: 12088289»PubMed
  61. Catassi C, Fabiani E, Corrao G ym. Risk of non-Hodgkin lymphoma in celiac disease. JAMA 2002;287:1413-9 «PMID: 11903028»PubMed
  62. Viljamaa M, Collin P, Huhtala H ym. Is coeliac disease screening in risk groups justified? A fourteen-year follow-up with special focus on compliance and quality of life. Aliment Pharmacol Ther 2005;22:317-24 «PMID: 16097998»PubMed
  63. Aine L, Mäki M, Collin P ym. Dental enamel defects in celiac disease. J Oral Pathol Med 1990;19:241-5 «PMID: 2401959»PubMed
  64. Auricchio S, Mazzacca G, Tosi R, Visakorpi JK, Mäki M, Polanco I. Coeliac disease as a familial condition: identification of asymptomatic coeliac patients within family groups. Gastroenterol Int 1988;1:25-31
  65. Bodé S, Gudmand-Høyer E. Incidence and clinical significance of lactose malabsorption in adult coeliac disease. Scand J Gastroenterol 1988;23:484-8 «PMID: 3132738»PubMed
  66. Bodé S, Hassager C, Gudmand-Høyer E ym. Body composition and calcium metabolism in adult treated coeliac disease. Gut 1991;32:1342-5 «PMID: 1752465»PubMed
  67. Chartrand LJ, Russo PA, Duhaime AG ym. Wheat starch intolerance in patients with celiac disease. J Am Diet Assoc 1997;97:612-8 «PMID: 9183321»PubMed
  68. Collin P, Holm K, Kaukinen K, Laurila K, Mäki M. Latentti keliakia. Suom Lääkäril 1997;52:4279-83
  69. Collin P, Pukkala E, Reunala T. Malignancy and survival in dermatitis herpetiformis: a comparison with coeliac disease. Gut 1996;38:528-30 «PMID: 8707082»PubMed
  70. Collin P, Reunala T, Rasmussen M ym. High incidence and prevalence of adult coeliac disease. Augmented diagnostic approach. Scand J Gastroenterol 1997;32:1129-33 «PMID: 9399394»PubMed
  71. Corazza GR, Di Sario A, Cecchetti L ym. Bone mass and metabolism in patients with celiac disease. Gastroenterology 1995;109:122-8 «PMID: 7797010»PubMed
  72. Ferguson R, Holmes GK, Cooke WT. Coeliac disease, fertility, and pregnancy. Scand J Gastroenterol 1982;17:65-8 «PMID: 7134839»PubMed
  73. Hadjivassiliou M, Gibson A, Davies-Jones GA ym. Does cryptic gluten sensitivity play a part in neurological illness? Lancet 1996;347:369-71 «PMID: 8598704»PubMed
  74. Hadjivassiliou M, Grünewald RA, Chattopadhyay AK ym. Clinical, radiological, neurophysiological, and neuropathological characteristics of gluten ataxia. Lancet 1998;352:1582-5 «PMID: 9843103»PubMed
  75. Hardman CM, Garioch JJ, Leonard JN ym. Absence of toxicity of oats in patients with dermatitis herpetiformis. N Engl J Med 1997;337:1884-7 «PMID: 9407155»PubMed
  76. Hill ID. What are the sensitivity and specificity of serologic tests for celiac disease? Do sensitivity and specificity vary in different populations? Gastroenterology 2005;128:S25-32 «PMID: 15825123»PubMed
  77. Hin H, Bird G, Fisher P ym. Coeliac disease in primary care: case finding study. BMJ 1999;318:164-7 «PMID: 9888912»PubMed
  78. Holmes GK, Prior P, Lane MR ym. Malignancy in coeliac disease--effect of a gluten free diet. Gut 1989;30:333-8 «PMID: 2707633»PubMed
  79. Holmes GK, Stokes PL, Sorahan TM ym. Coeliac disease, gluten-free diet, and malignancy. Gut 1976;17:612-9 «PMID: 789184»PubMed
  80. Janatuinen EK, Pikkarainen PH, Kemppainen TA ym. A comparison of diets with and without oats in adults with celiac disease. N Engl J Med 1995;333:1033-7 «PMID: 7675045»PubMed
  81. Järvinen TT, Kaukinen K, Laurila K ym. Intraepithelial lymphocytes in celiac disease. Am J Gastroenterol 2003;98:1332-7 «PMID: 12818278»PubMed
  82. Kaukinen K, Sulkanen S, Mäki M ym. IgA-class transglutaminase antibodies in evaluating the efficacy of gluten-free diet in coeliac disease. Eur J Gastroenterol Hepatol 2002;14:311-5 «PMID: 11953698»PubMed
  83. Korponay-Szabó IR, Dahlbom I, Laurila K ym. Elevation of IgG antibodies against tissue transglutaminase as a diagnostic tool for coeliac disease in selective IgA deficiency. Gut 2003;52:1567-71 «PMID: 14570724»PubMed
  84. Leonard JN, Tucker WF, Fry JS ym. Increased incidence of malignancy in dermatitis herpetiformis. Br Med J (Clin Res Ed) 1983;286:16-8 «PMID: 6401441»PubMed
  85. Lewis HM, Renaula TL, Garioch JJ ym. Protective effect of gluten-free diet against development of lymphoma in dermatitis herpetiformis. Br J Dermatol 1996;135:363-7 «PMID: 8949426»PubMed
  86. Lubrano E, Ciacci C, Ames PR ym. The arthritis of coeliac disease: prevalence and pattern in 200 adult patients. Br J Rheumatol 1996;35:1314-8 «PMID: 9010064»PubMed
  87. Lundin KE, Nilsen EM, Scott HG ym. Oats induced villous atrophy in coeliac disease. Gut 2003;52:1649-52 «PMID: 14570737»PubMed
  88. Mautalen C, González D, Mazure R ym. Effect of treatment on bone mass, mineral metabolism, and body composition in untreated celiac disease patients. Am J Gastroenterol 1997;92:313-8 «PMID: 9040213»PubMed
  89. Mazure R, Vazquez H, Gonzalez D ym. Bone mineral affection in asymptomatic adult patients with celiac disease. Am J Gastroenterol 1994;89:2130-4 «PMID: 7977227»PubMed
  90. McCann JP, Nicholls DP, Verzin JA. Adult coeliac disease presenting with infertility. Ulster Med J 1988;57:88-9 «PMID: 3420728»PubMed
  91. McFarlane XA, Bhalla AK, Reeves DE ym. Osteoporosis in treated adult coeliac disease. Gut 1995;36:710-4 «PMID: 7797121»PubMed
  92. Midhagen G, Järnerot G, Kraaz W. Adult coeliac disease within a defined geographic area in Sweden. A study of prevalence and associated diseases. Scand J Gastroenterol 1988;23:1000-4 «PMID: 3201123»PubMed
  93. Nielsen OH, Jacobsen O, Pedersen ER ym. Non-tropical sprue. Malignant diseases and mortality rate. Scand J Gastroenterol 1985;20:13-8 «PMID: 3992161»PubMed
  94. Peräaho M, Kaukinen K, Mustalahti K ym. Effect of an oats-containing gluten-free diet on symptoms and quality of life in coeliac disease. A randomized study. Scand J Gastroenterol 2004;39:27-31 «PMID: 14992558»PubMed
  95. Reunala T, Collin P, Holm K ym. Tolerance to oats in dermatitis herpetiformis. Gut 1998;43:490-3 «PMID: 9824575»PubMed
  96. Reunala T. Incidence of familial dermatitis herpetiformis. Br J Dermatol 1996;134:394-8 «PMID: 8731659»PubMed
  97. Sher KS, Mayberry JF. Female fertility, obstetric and gynaecological history in coeliac disease. A case control study. Digestion 1994;55:243-6 «PMID: 8063029»PubMed
  98. Valdimarsson T, Löfman O, Toss G ym. Reversal of osteopenia with diet in adult coeliac disease. Gut 1996;38:322-7 «PMID: 8675082»PubMed
  99. Walters JR. Bone mineral density in coeliac disease. Gut 1994;35:150-1 «PMID: 8307462»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko