Keliakia
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2018-12-18   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Gastroenterologia, Ihotaudit, Kuntoutus, Lastentaudit, Ravitsemuslääketiede, Sisätaudit, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä
Tulosta

Keliakia

Käypä hoito
18.12.2018
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Suomessa keliakiaa esiintyy noin 2 %:lla väestöstä ja diagnosoituja potilaita on 0,7 % väestöstä, mikä on suurimpia lukuja maailmassa.
  • Keliakiaan voi sairastua missä iässä tahansa.
  • Keliakia voi olla myös vähäoireinen, ja oireet tai löydökset saattavat paikantua ainoastaan suoliston ulkopuolelle. Oireettomuus ei myöskään sulje pois keliakiaa.
  • Ensivaiheen tutkimus keliakiaepäilyssä on kudostransglutaminaasivasta-aineiden määritys verinäytteestä.
    • Suuret (> 10 kertaa viitealueen yläraja) transglutaminaasivasta-ainepitoisuudet yhdessä positiivisten endomysiumvasta-aineiden kanssa ovat diagnostisia keliakialle, eikä ohutsuolen limakalvon koepala ole niiden esiintyessä välttämätön.
    • Jos vasta-ainepitoisuus on pienempi, keliakiadiagnoosin tekemiseksi tarvitaan koepala ohutsuolesta.
  • Ihokeliakiadiagnoosin tekemiseen tarvitaan aina ihokoepala, joka tutkitaan immunofluoresenssimenetelmällä. Ihokeliakiadiagnoosin tekee ihotautilääkäri.
  • Keliakian hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio, josta keliaakikot hyötyvät taudinkuvasta riippumatta. Uusia ruokavaliota tukevia hoitomuotoja on kehitteillä, mutta ne eivät todennäköisesti korvaa täysin nykyistä hoitoa tulevaisuudessakaan.
  • Ravitsemusterapeutti ohjaa gluteenittoman ruokavaliohoidon.
  • Ruokavaliohoitoon huonosti reagoivan keliakian yhteydessä on suljettava pois dieettivirheet ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Lisäksi aikuisilla on huomioitava refraktaarisen keliakian mahdollisuus.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset.

Tavoite

  • Suosituksen tavoitteena on parantaa keliakian diagnostiikkaa ja hoidon laatua sekä luoda yhtenäinen käytäntö sairauden hoidolle ja seurannalle.

Keliakian synty ja esiintyvyys

Diagnostiikan tavoitteet ja keskeiset periaatteet

  • Tavoitteena on keliakian varhainen diagnosointi ja hoito, jolloin voidaan ehkäistä hoitamattomaan tautiin liittyviä oireita, huonontunutta elämänlaatua, pitkäaikaiskomplikaatioita ja terveydenhuollon kuormitusta.
  • Keliakian mahdollisuus tulee muistaa ja tutkimukset tulee käynnistää herkästi sekä perus- että erikoissairaanhoidossa.
  • Ensivaiheen diagnostinen tutkimus on IgA-luokan kudostransglutaminaasivasta-aineiden määrittäminen verikokeella.
  • Keliakiadiagnoosi voidaan tiettyjen ehtojen täyttyessä tehdä pelkästään suurien keliakiavasta-ainepitoisuuksien avulla ilman ohutsuolen limakalvon koepalaa. Jos keliakiavasta-ainepitoisuudet ovat pienet tai tapaus on muuten epäselvä, diagnoosiin tarvitaan ohutsuolen koepala. Ihokeliakian diagnosoimiseen tarvitaan ihokoepala, joka tutkitaan suoralla immunofluoresenssimenetelmällä.
  • Keliakiatutkimukset tulee tehdä gluteenia sisältävän ruokavalion ollessa käytössä. Jos potilas on aloittanut gluteenittoman ruokavalion eivätkä seerumin vasta-ainepitoisuudet ole riittävän suuret keliakiadiagnoosin tekemiseksi, gluteeni tulee palauttaa ruokavalioon vähintään 3 kuukaudeksi ennen näytteiden ottoa. Ellei se ole mahdollista, erikoissairaanhoidon konsultaatiota jatkotutkimuksista voidaan harkita.

Milloin epäillä keliakiaa

Riskiryhmät ja seulonta

Keliakian ensilinjan diagnostiset tutkimukset

Keliakiadiagnoosin asettaminen

Vasta-aineisiin perustava keliakiadiagnoosi

  • Keliakiaepäilyn herättyä tutkitaan seerumin IgA-luokan kudostransglutaminaasivasta-aineet. Huomattavan suuri (> 10 kertaa viitealueen yläraja) transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on hyvin vahva merkki keliakiasta.
  • Keliakiadiagnoosin tekemiseksi edellä mainittu vasta-ainelöydös varmistetaan seerumin IgA-luokan endomysiumvasta-aineilla. Jos myös endomysiumvasta-aineet ovat positiiviset, keliakiadiagnoosi voidaan tehdä ilman ohutsuolen limakalvon koepalaa «High concentrations of IgA transglutaminase antibodies (TGA) in addition with positivity for IgA endomysial antibodies (EmA) are highly diagnostic for celiac disease.»A.
  • Jos transglutaminaasivasta-ainepitoisuus on pienempi kuin 10 kertaa viitealueen yläraja tai endomysiumvasta-aineet ovat negatiiviset, keliakiadiagnoosia ei voida tehdä ilman ohutsuolen koepalaa.
  • Keliakiadiagnoosia ei voida tehdä pelkästään yhden vasta-ainetestin (joko transglutaminaasi- tai endomysiumvasta-ainetestituloksen) perusteella tai muiden kuin transglutaminaasi- ja endomysiumvasta-aineiden tulosten perusteella.
  • On huomioitava, että kaupallisten kudostransglutaminaasitestien mittausalue ja positiivisuuden raja-arvo voivat vaihdella. Nykyisillä testeillä arvo > 10 kertaa viitealueen yläraja näyttää kuitenkin olevan luotettava keliakian osalta «Husby S, Koletzko S, Korponay-Szabó IR ym. European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition guidelines for the diagnosis of coeliac disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012»70.
  • Ruoansulatuskanavan tähystystutkimuksia suositellaan tehtäväksi muiden samanaikaisten tautien sulkemiseksi pois myös vasta-ainekriteerien täyttyessä aina, kun kliinikko katsoo sen aiheiseksi. On huomiotava, etteivät esimerkiksi meleena, veriulosteet, nielemisvaikeus, nielemiskipu, verioksennus ja pitkittynyt kuumeilu ole tyypillisiä keliakiaoireita vaan viittaavat muuhun sairauteen.

Ohutsuolen koepalalöydökseen perustuva diagnoosi

Ihokeliakian diagnoosi

Diagnostiikan erityiskysymykset

Alkava keliakia: tulehdus tai kryptahyperplasia ilman selvää villusatrofiaa

Muut diagnostiikan erityiskysymykset

Taulukko 1. Tilanteita, jotka voivat aiheuttaa ohutsuolen limakalvovaurion (villusatrofian) hoitamattoman keliakian lisäksi.
CVI, common variable immunodeficiency
SCID, severe combined immunodeficiency
AIDS, acquired immunodeficiency syndrome
  • Akuutit suolistoinfektiot (rotavirus, Giardia lamblia)
  • Vakavat ruoka-aineallergiat lapsilla (lehmänmaito, soija)
  • Autoimmuunienteropatia
  • Immuunipuutokset (CVI, SCID, AIDS jne.)
  • Crohnin tauti
  • Vatsan alueen sädehoito
  • Suolistoiskemia
  • Kollageenienteropatia
  • Eosinofiilinen gastroenteriitti
  • Ohutsuolen bakteeriliikakasvu
  • Whipplen tauti
  • Olmesartaanilääkitys

Diagnostiikan porrastus

  • Keliakiaa tulee epäillä ja taudin ensilinjan tutkimuksia ja vasta-ainemäärityksiä tehdä kaikilla terveydenhuollon asteilla. Erityisesti perusterveydenhuollolla on tärkeä tehtävä keliakiaa epäiltäessä.
  • Primaaridiagnostiikka tehdään paikassa, jossa on mahdollisuus ruokavaliohoidon alkuohjaukseen ja ravitsemusterapeutin vastaanottoon.
  • Suurin osa aikuisten keliakiadiagnooseista tehdään perusterveydenhuollossa.
  • Lasten keliakian diagnoosin tekee lastentautien erikoislääkäri ja ihokeliakian ihotautien erikoislääkäri.
  • Epäselvissä tapauksissa ja erotusdiagnostisissa ongelmissa on hyvä konsultoida gastroenterologia tai lastengastroenterologia erikoissairaanhoidossa.

Hoito

  • Gluteeniton ruokavaliohoito aloitetaan, kun keliakiadiagnoosi on varmistettu.

Tavoitteet

Hoidon toteutus

Ihokeliakian hoito

Hoidon seuranta

Seurannan tavoitteet

  • Tavoitteena ovat
    • gluteenin aiheuttamien haittojen korjaantuminen sekä hyvän terveydentilan ja ravitsemustilan saavuttaminen ja ylläpitäminen
    • keliakiaan liittyvien komplikaatioiden ehkäisy
    • hoitomyöntyvyyden tukeminen ja tiukan elinikäisen ruokavaliohoidon ylläpito.

Seurannan toteutus

Refraktaarinen keliakia

Oireiden jatkuminen, vaikka suolinukka on korjaantunut

Seurannan porrastus

  • Keliakian seuranta toteutetaan tavallisesti diagnoosin tehneessä yksikössä.
  • Erikoissairaanhoidossa diagnosoidut aikuispotilaat voidaan siirtää perusterveydenhuollon seurantaan varhaisessa vaiheessa.
  • Jos ilmeisen moitteettomasta ruokavaliohoidosta huolimatta ilmenee jatkuvia oireita, kuten ripulia ja laihtumista, aikuispotilailla lymfooman riski on huomioitava.
    • Riski näyttää olevan suurin potilailla, joilla keliakia on todettu myöhäisessä iässä.
    • Lymfoomariski ei ole suurentunut lapsena diagnosoiduilla keliaakikoilla, joilla on ollut asianmukainen ruokavaliohoito.
    • Keliakiaan liittyvät pitkäaikaiskomplikaatiot hoidetaan yleensä erikoissairaanhoidossa.
  • Lapsikeliaakikkojen seurannasta päättäminen kuuluu erikoissairaanhoitoon ja seurannan jatko avoterveydenhuollossa päätetään tapauskohtaisesti.
  • Ihokeliakiassa ihotautilääkäri seuraa potilasta, kunnes ihottuma on parantunut eikä mahdollista dapsonihoitoa enää tarvita. Myöhemmin ihotautilääkärin konsultaatio on tarpeen, jos todetaan ihottuman uusiutumisen merkkejä tai muuten puutteellinen hoitovaste.

Keliakian ehkäisy

  • Ehkäisevää hoitoa ei ole.

Sosiaaliturva

  • Kansaneläkelaitos myöntää asianmukaisesti varmistettua keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavalle lapselle perusvammaistukea 16-vuotiaaksi asti (alle 16-vuotiaan vammaistuki). Tuen saaminen edellyttää yllämainittujen keliakiakriteereiden täyttymistä ja lääkärin C-lausuntoa, josta ilmenevät diagnoosin perusteet ja hoitosuunnitelma.
  • Tarvittaessa konsultoidaan sosiaalityöntekijää.

Kuntoutus

  • Keliaakikoille suositellaan terveydenhuollon järjestämiä ensitietopäiviä ja sopeutumisvalmennuskursseja.
  • Keliakialiitto ja paikallisyhdistykset tiedottavat keliakiasta ja tarjoavat vertaistukea ja apua arkipäivän ongelmissa. Keliakialiitto järjestää myös sopeutumisvalmennuskursseja.
  • Ks. «http://www.keliakialiitto.fi»8

Diagnostiikan ja hoidon laatu

Laatumittarit

  • Laatumittareita ovat
    • esiintyvyys: Keliakian esiintyvyys alueella antaa viitteitä siitä, miten suuri osa potilaista on diagnosoitu. Selvästi muuta Suomea vähäisempi esiintyvyys viittaa alidiagnostiikkaan.
    • oireiden ja löydösten korjaantuminen sekä seerumin vasta-ainepitoisuuksien normaalistuminen gluteenittomalla ruokavaliolla
    • komplikaatioiden määrä sekä sairauden toteamisvaiheessa että seurannan aikana
    • potilasneuvonnan laajuus ja mahdollisuus ravitsemusterapeutin vastaanottokäynnille diagnoosivaiheessa, 3–6 kuukauden kuluttua ja tarvittaessa myöhemmin
    • mahdollisuus sosiaalityöntekijän konsultaatioon taudin alkuvaiheessa ja tarvittaessa myöhemmin
    • pitkäaikaisseurannan järjestelyt hoidon tulosten ja hoitomyöntyvyyden osoittamiseksi.

Potilaan arvio laadusta

  • Arvioitavia asioita ovat
    • oireet
    • ruokavalion noudattamisen tarkkuus
    • elämänlaatu

Hoidon parantamisen avainalueet

  • Tärkeitä ovat
    • varhainen ja tarkka diagnostiikka
    • ruokavaliohoidon opetus ja mahdollisimman suuri tarkkuus sekä ravitsemusterapeutin palvelujen saatavuus
    • hoitomyöntyvyyden ylläpito ja seurannan toteutuminen.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä

Keliakia-suosituksen historiatiedot «Keliakia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Katri Kaukinen, LT, sisätautiopin professori, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS

Kokoava kirjoittaja:

Kalle Kurppa, LT, lastentautiopin professori vs., lastentautiopin dosentti, lastentautien erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS

Jäsenet:

Ursula Schwab, FT, ravitsemusterapian professori, ravitsemusterapeutti; Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö; Kuopion yliopistollinen sairaala, Medisiininen keskus, endokrinologian ja kliinisen ravitsemuksen poliklinikka

Kaisa Hervonen, LT, kliininen opettaja, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS

Kaija-Leena Kolho, LT, lastentautiopin professori, lastentautien erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS

Sari Anthoni, LT, johtava lääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri; VITA lääkäriasema, Helsinki

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, ylilääkäri, terveydenhuollon erikoislääkäri; Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, kuntoutus (Käypä hoito -toimittaja)

Asiantuntija:

Jorma Komulainen, LT, dosentti, päätoimittaja, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito

Sidonnaisuudet

Sari Anthoni: Sivutoimet: asiantuntijalääkäri Folksam-vakuutusyhtiö, määräaikainen asiantuntijalääkäri Varma, eläkevakuutusyhtiö (1.6.–31.11.2018), asiantuntijalääkäri Mavera. Luottamustoimet: Laatuneuvosto, Suomen Lääkäriliitto.

Kaisa Hervonen: Sivutoimet: erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, itsenäinen ammatinharjoittaja. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Abbvie, Novartis. Luottamustoimet: Keliakialiitto ry:n asiantuntijaneuvoston jäsen.

Katri Kaukinen: Sivutoimet: ylilääkäri, TAYS. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ratiopharm, Kustannus Oy Duodecim. Luottamustoimet: Keliakialiitto ry:n tieteellisen asiantuntijaneuvoston puheenjohtaja, Suomen Sisätautilääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja, Tampereen Lääkäripäivien Järjestelytoimikunnan varapuheenjohtaja.

Kaija-Leena Kolho: Tutkimusrahoitus: Lastentautien tutkimussäätiö, Valtion tutkimusrahoitus (HUS). Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Abbvie, Suomen gastroenterologiayhdistys, Tillotts Pharma, Advisory Board: Abbvie ja MSD. Luottamustoimet: Keliakialiitto ry:n asiantuntijaneuvoston jäsen.

Katriina Kukkonen-Harjula: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Viipurin tuberkuloosisäätiön matka-apuraha 2016–2018.

Kalle Kurppa: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Kustannus Oy Duodecim, Thermo Fisher. Tutkimusrahoitusta Lastentautien tutkimussäätiöltä ja Valtion tutkimusrahoituksesta (TAYS). Luottamustoimet: Keliakialiitto ry:n asiantuntijaneuvoston jäsen.

Ursula Schwab: Sivutoimet: ravitsemusterapeutti (KYS). Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Nestle. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Nestle, Danone, Baxter. Luottamustoimet: Suomen Sydänliitto, ravitsemuksen asiantuntijaryhmän jäsen; Keliakialiitto, ravitsemuksen asiantuntijaryhmän jäsen; Keliakialiitto ry:n, asiantuntijaneuvoston jäsen; Valtion ravitsemusneuvottelukunta, jäsen. Muut sidonnaisuudet: Virtuaalisairaala 2.0 (Diabetestalo, Kuntoutumistalo).

Kirjallisuusviite

Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»10

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Liu E, Lee HS, Aronsson CA ym. Risk of pediatric celiac disease according to HLA haplotype and country. N Engl J Med 2014;371:42-9 «PMID: 24988556»PubMed
  2. Koskinen L, Romanos J, Kaukinen K ym. Cost-effective HLA typing with tagging SNPs predicts celiac disease risk haplotypes in the Finnish, Hungarian, and Italian populations. Immunogenetics 2009;61:247-56 «PMID: 19255754»PubMed
  3. Ilus T, Kaukinen K, Virta LJ ym. Refractory coeliac disease in a country with a high prevalence of clinically-diagnosed coeliac disease. Aliment Pharmacol Ther 2014;39:418-25 «PMID: 24387637»PubMed
  4. Mäki M, Mustalahti K, Kokkonen J ym. Prevalence of Celiac disease among children in Finland. N Engl J Med 2003;348:2517-24 «PMID: 12815137»PubMed
  5. Lohi S, Mustalahti K, Kaukinen K ym. Increasing prevalence of coeliac disease over time. Aliment Pharmacol Ther 2007;26:1217-25 «PMID: 17944736»PubMed
  6. Vilppula A, Kaukinen K, Luostarinen L ym. Increasing prevalence and high incidence of celiac disease in elderly people: a population-based study. BMC Gastroenterol 2009;9:49 «PMID: 19558729»PubMed
  7. Salmi TT, Hervonen K, Kautiainen H ym. Prevalence and incidence of dermatitis herpetiformis: a 40-year prospective study from Finland. Br J Dermatol 2011;165:354-9 «PMID: 21517799»PubMed
  8. van der Windt DA, Jellema P, Mulder CJ ym. Diagnostic testing for celiac disease among patients with abdominal symptoms: a systematic review. JAMA 2010;303:1738-46 «PMID: 20442390»PubMed
  9. Mäki M, Kallonen K, Lähdeaho ML ym. Changing pattern of childhood coeliac disease in Finland. Acta Paediatr Scand 1988;77:408-12 «PMID: 3389134»PubMed
  10. Kivelä L, Kaukinen K, Lähdeaho ML ym. Presentation of celiac disease in Finnish children is no longer changing: a 50-year perspective. J Pediatr 2015;167:1109-15.e1 «PMID: 26316370»PubMed
  11. Volta U, Caio G, Stanghellini V ym. The changing clinical profile of celiac disease: a 15-year experience (1998-2012) in an Italian referral center. BMC Gastroenterol 2014;14:194 «PMID: 25404189»PubMed
  12. Sainsbury A, Sanders DS, Ford AC. Prevalence of irritable bowel syndrome-type symptoms in patients with celiac disease: a meta-analysis. Clin Gastroenterol Hepatol 2013;11:359-65.e1 «PMID: 23246645»PubMed
  13. Ukkola A, Mäki M, Kurppa K ym. Changes in body mass index on a gluten-free diet in coeliac disease: a nationwide study. Eur J Intern Med 2012;23:384-8 «PMID: 22560391»PubMed
  14. Wierdsma NJ, van Bokhorst-de van der Schueren MA, Berkenpas M ym. Vitamin and mineral deficiencies are highly prevalent in newly diagnosed celiac disease patients. Nutrients 2013;5:3975-92 «PMID: 24084055»PubMed
  15. Caruso R, Pallone F, Stasi E ym. Appropriate nutrient supplementation in celiac disease. Ann Med 2013;45:522-31 «PMID: 24195595»PubMed
  16. Bodé S, Gudmand-Høyer E. Incidence and clinical significance of lactose malabsorption in adult coeliac disease. Scand J Gastroenterol 1988;23:484-8 «PMID: 3132738»PubMed
  17. Zone JJ. Skin manifestations of celiac disease. Gastroenterology 2005;128:S87-91 «PMID: 15825132»PubMed
  18. Bonciani D, Verdelli A, Bonciolini V ym. Dermatitis herpetiformis: from the genetics to the development of skin lesions. Clin Dev Immunol 2012;2012:239691 «PMID: 22778763»PubMed
  19. Reunala T, Salmi TT, Hervonen K. Dermatitis herpetiformis: pathognomonic transglutaminase IgA deposits in the skin and excellent prognosis on a gluten-free diet. Acta Derm Venereol 2015;95:917-22 «PMID: 26059085»PubMed
  20. Aine L, Mäki M, Collin P ym. Dental enamel defects in celiac disease. J Oral Pathol Med 1990;19:241-5 «PMID: 2401959»PubMed
  21. Cheng J, Malahias T, Brar P ym. The association between celiac disease, dental enamel defects, and aphthous ulcers in a United States cohort. J Clin Gastroenterol 2010;44:191-4 «PMID: 19687752»PubMed
  22. Trotta L, Biagi F, Bianchi PI ym. Dental enamel defects in adult coeliac disease: prevalence and correlation with symptoms and age at diagnosis. Eur J Intern Med 2013;24:832-4 «PMID: 23571066»PubMed
  23. Ghozzi M, Sakly W, Mankaï A ym. Screening for celiac disease, by endomysial antibodies, in patients with unexplained articular manifestations. Rheumatol Int 2014;34:637-42 «PMID: 24292850»PubMed
  24. Iagnocco A, Ceccarelli F, Mennini M ym. Subclinical synovitis detected by ultrasound in children affected by coeliac disease: a frequent manifestation improved by a gluten-free diet. Clin Exp Rheumatol 2014;32:137-42 «PMID: 24447910»PubMed
  25. Collin P, Kaukinen K, Välimäki M ym. Endocrinological disorders and celiac disease. Endocr Rev 2002;23:464-83 «PMID: 12202461»PubMed
  26. Heikkilä K, Pearce J, Mäki M ym. Celiac disease and bone fractures: a systematic review and meta-analysis. J Clin Endocrinol Metab 2015;100:25-34 «PMID: 25279497»PubMed
  27. Lebwohl B, Michaëlsson K, Green PH ym. Persistent mucosal damage and risk of fracture in celiac disease. J Clin Endocrinol Metab 2014;99:609-16 «PMID: 24432993»PubMed
  28. Sánchez MI, Mohaidle A, Baistrocchi A ym. Risk of fracture in celiac disease: gender, dietary compliance, or both? World J Gastroenterol 2011;17:3035-42 «PMID: 21799650»PubMed
  29. Savilahti E, Kolho KL, Westerholm-Ormio M ym. Clinics of coeliac disease in children in the 2000s. Acta Paediatr 2010;99:1026-30 «PMID: 20199495»PubMed
  30. Nurminen S, Kivelä L, Taavela J ym. Factors associated with growth disturbance at celiac disease diagnosis in children: a retrospective cohort study. BMC Gastroenterol 2015;15:125 «PMID: 26438321»PubMed
  31. Peltola M, Kaukinen K, Dastidar P ym. Hippocampal sclerosis in refractory temporal lobe epilepsy is associated with gluten sensitivity. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2009;80:626-30 «PMID: 19244266»PubMed
  32. Hadjivassiliou M, Rao DG, Grìnewald RA ym. Neurological dysfunction in coeliac disease and non-coeliac gluten sensitivity. Am J Gastroenterol 2016;111:561-7 «PMID: 26832652»PubMed
  33. Ludvigsson JF, Olsson T, Ekbom A ym. A population-based study of coeliac disease, neurodegenerative and neuroinflammatory diseases. Aliment Pharmacol Ther 2007;25:1317-27 «PMID: 17509100»PubMed
  34. Hadjivassiliou M, Grünewald RA, Sanders DS ym. Effect of gluten-free diet on cerebellar MR spectroscopy in gluten ataxia. Neurology 2017;89:705-709 «PMID: 28724585»PubMed
  35. Hadjivassiliou M, Aeschlimann P, Sanders DS ym. Transglutaminase 6 antibodies in the diagnosis of gluten ataxia. Neurology 2013;80:1740-5 «PMID: 23576621»PubMed
  36. Smith DF, Gerdes LU. Meta-analysis on anxiety and depression in adult celiac disease. Acta Psychiatr Scand 2012;125:189-93 «PMID: 22128768»PubMed
  37. Volta U, De Franceschi L, Lari F ym. Coeliac disease hidden by cryptogenic hypertransaminasaemia. Lancet 1998;352:26-9 «PMID: 9800742»PubMed
  38. Bardella MT, Vecchi M, Conte D ym. Chronic unexplained hypertransaminasemia may be caused by occult celiac disease. Hepatology 1999;29:654-7 «PMID: 10051464»PubMed
  39. Sainsbury A, Sanders DS, Ford AC. Meta-analysis: Coeliac disease and hypertransaminasaemia. Aliment Pharmacol Ther 2011;34:33-40 «PMID: 21545472»PubMed
  40. Äärelä L, Nurminen S, Kivelä L ym. Prevalence and associated factors of abnormal liver values in children with celiac disease. Dig Liver Dis 2016;48:1023-9 «PMID: 27338852»PubMed
  41. Singh P, Arora S, Lal S ym. Celiac disease in women with infertility: a meta-analysis. J Clin Gastroenterol 2016;50:33-9 «PMID: 25564410»PubMed
  42. Tersigni C, Castellani R, de Waure C ym. Celiac disease and reproductive disorders: meta-analysis of epidemiologic associations and potential pathogenic mechanisms. Hum Reprod Update 2014;20:582-93 «PMID: 24619876»PubMed
  43. Ferguson R, Holmes GK, Cooke WT. Coeliac disease, fertility, and pregnancy. Scand J Gastroenterol 1982;17:65-8 «PMID: 7134839»PubMed
  44. McCann JP, Nicholls DP, Verzin JA. Adult coeliac disease presenting with infertility. Ulster Med J 1988;57:88-9 «PMID: 3420728»PubMed
  45. Sher KS, Mayberry JF. Female fertility, obstetric and gynaecological history in coeliac disease. A case control study. Digestion 1994;55:243-6 «PMID: 8063029»PubMed
  46. Singh P, Arora S, Lal S ym. Risk of celiac disease in the first- and second-degree relatives of patients with celiac disease: a systematic review and meta-analysis. Am J Gastroenterol 2015;110:1539-48 «PMID: 26416192»PubMed
  47. Mäki M, Holm K, Lipsanen V ym. Serological markers and HLA genes among healthy first-degree relatives of patients with coeliac disease. Lancet 1991;338:1350-3 «PMID: 1682735»PubMed
  48. Auricchio S, Mazzacca G, Tosi R, Visakorpi JK, Mäki M, Polanco I. Coeliac disease as a familial condition: identification of asymptomatic coeliac patients within family groups. Gastroenterol Int 1988;1:25-31
  49. Reunala T. Incidence of familial dermatitis herpetiformis. Br J Dermatol 1996;134:394-8 «PMID: 8731659»PubMed
  50. Collin P, Reunala T, Pukkala E ym. Coeliac disease--associated disorders and survival. Gut 1994;35:1215-8 «PMID: 7959226»PubMed
  51. Iltanen S, Collin P, Korpela M ym. Celiac disease and markers of celiac disease latency in patients with primary Sjögren's syndrome. Am J Gastroenterol 1999;94:1042-6 «PMID: 10201480»PubMed
  52. Ludvigsson JF, Elfström P, Broomé U ym. Celiac disease and risk of liver disease: a general population-based study. Clin Gastroenterol Hepatol 2007;5:63-69.e1 «PMID: 17161656»PubMed
  53. Elfström P, Sundström J, Ludvigsson JF. Systematic review with meta-analysis: associations between coeliac disease and type 1 diabetes. Aliment Pharmacol Ther 2014;40:1123-32 «PMID: 25270960»PubMed
  54. Savilahti E, Pelkonen P, Visakorpi JK. IgA deficiency in children. A clinical study with special reference to intestinal findings. Arch Dis Child 1971;46:665-70 «PMID: 5118054»PubMed
  55. Collin P, Mäki M, Keyriläinen O ym. Selective IgA deficiency and coeliac disease. Scand J Gastroenterol 1992;27:367-71 «PMID: 1529270»PubMed
  56. Mårild K, Stephansson O, Grahnquist L ym. Down syndrome is associated with elevated risk of celiac disease: a nationwide case-control study. J Pediatr 2013;163:237-42 «PMID: 23399451»PubMed
  57. Collin P, Syrjänen J, Partanen J ym. Celiac disease and HLA DQ in patients with IgA nephropathy. Am J Gastroenterol 2002;97:2572-6 «PMID: 12385441»PubMed
  58. Biagi F, Campanella J, Bianchi PI ym. The incidence of coeliac disease in adult first degree relatives. Dig Liver Dis 2008;40:97-100 «PMID: 18055283»PubMed
  59. Collin P, Kaukinen K. Serologic screening for coeliac disease in risk groups: is once in the lifetime enough? Dig Liver Dis 2008;40:101-3 «PMID: 18083085»PubMed
  60. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 16.10.2018). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  61. Ludvigsson JF, Card TR, Kaukinen K ym. Screening for celiac disease in the general population and in high-risk groups. United European Gastroenterol J 2015;3:106-20 «PMID: 25922671»PubMed
  62. US Preventive Services Task Force., Bibbins-Domingo K, Grossman DC ym. Screening for Celiac Disease: US Preventive Services Task Force Recommendation Statement. JAMA 2017;317:1252-1257 «PMID: 28350936»PubMed
  63. Giersiepen K, Lelgemann M, Stuhldreher N ym. Accuracy of diagnostic antibody tests for coeliac disease in children: summary of an evidence report. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54:229-41 «PMID: 22266486»PubMed
  64. Lewis NR, Scott BB. Meta-analysis: deamidated gliadin peptide antibody and tissue transglutaminase antibody compared as screening tests for coeliac disease. Aliment Pharmacol Ther 2010;31:73-81 «PMID: 19664074»PubMed
  65. Korponay-Szabó IR, Dahlbom I, Laurila K ym. Elevation of IgG antibodies against tissue transglutaminase as a diagnostic tool for coeliac disease in selective IgA deficiency. Gut 2003;52:1567-71 «PMID: 14570724»PubMed
  66. Raivio T, Kaukinen K, Nemes E ym. Self transglutaminase-based rapid coeliac disease antibody detection by a lateral flow method. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:147-54 «PMID: 16803613»PubMed
  67. Bienvenu F, Anghel SI, Besson Duvanel C ym. Early diagnosis of celiac disease in IgA deficient children: contribution of a point-of-care test. BMC Gastroenterol 2014;14:186 «PMID: 25376178»PubMed
  68. Benkebil F, Combescure C, Anghel SI ym. Diagnostic accuracy of a new point-of-care screening assay for celiac disease. World J Gastroenterol 2013;19:5111-7 «PMID: 23964145»PubMed
  69. Korponay-Szabó IR, Szabados K, Pusztai J ym. Population screening for coeliac disease in primary care by district nurses using a rapid antibody test: diagnostic accuracy and feasibility study. BMJ 2007;335:1244-7 «PMID: 18063612»PubMed
  70. Husby S, Koletzko S, Korponay-Szabó IR ym. European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition guidelines for the diagnosis of coeliac disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54:136-60 «PMID: 22197856»PubMed
  71. Collin P, Rasmussen M, Kyrönpalo S ym. The hunt for coeliac disease in primary care. QJM 2002;95:75-7 «PMID: 11861953»PubMed
  72. Barada K, Habib RH, Malli A ym. Prediction of celiac disease at endoscopy. Endoscopy 2014;46:110-9 «PMID: 24477366»PubMed
  73. Cooke WT, Holmes GK. Coeliac disease. Edinburgh: Churchill Livingstone, 1984
  74. Taavela J, Koskinen O, Huhtala H ym. Validation of morphometric analyses of small-intestinal biopsy readouts in celiac disease. PLoS One 2013;8:e76163 «PMID: 24146832»PubMed
  75. Pais WP, Duerksen DR, Pettigrew NM ym. How many duodenal biopsy specimens are required to make a diagnosis of celiac disease? Gastrointest Endosc 2008;67:1082-7 «PMID: 18308317»PubMed
  76. Taavela J, Popp A, Korponay-Szabo IR ym. A prospective study on the usefulness of duodenal bulb biopsies in celiac disease diagnosis in children: urging caution. Am J Gastroenterol 2016;111:124-33 «PMID: 26729547»PubMed
  77. van der Meer JB. Granular deposits of immunoglobulins in the skin of patients with dermatitis herpetiformis. An immunofluorescent study. Br J Dermatol 1969;81:493-503 «PMID: 4183364»PubMed
  78. Zone JJ, Meyer LJ, Petersen MJ. Deposition of granular IgA relative to clinical lesions in dermatitis herpetiformis. Arch Dermatol 1996;132:912-8 «PMID: 8712841»PubMed
  79. Mansikka E, Hervonen K, Kaukinen K ym. Prognosis of dermatitis herpetiformis patients with and without villous atrophy at diagnosis. Nutrients 2018;10: «PMID: 29783727»PubMed
  80. Caproni M, Antiga E, Melani L ym. Guidelines for the diagnosis and treatment of dermatitis herpetiformis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2009;23:633-8 «PMID: 19470076»PubMed
  81. Lähdeaho ML, Kaukinen K, Collin P ym. Celiac disease: from inflammation to atrophy: a long-term follow-up study. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2005;41:44-8 «PMID: 15990629»PubMed
  82. Salmi TT, Collin P, Järvinen O ym. Immunoglobulin A autoantibodies against transglutaminase 2 in the small intestinal mucosa predict forthcoming coeliac disease. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:541-52 «PMID: 16886921»PubMed
  83. Aziz I, Evans KE, Hopper AD ym. A prospective study into the aetiology of lymphocytic duodenosis. Aliment Pharmacol Ther 2010;32:1392-7 «PMID: 21050242»PubMed
  84. Kurppa K, Collin P, Viljamaa M ym. Diagnosing mild enteropathy celiac disease: a randomized, controlled clinical study. Gastroenterology 2009;136:816-23 «PMID: 19111551»PubMed
  85. Kurppa K, Ashorn M, Iltanen S ym. Celiac disease without villous atrophy in children: a prospective study. J Pediatr 2010;157:373-80, 380.e1 «PMID: 20400102»PubMed
  86. Tosco A, Salvati VM, Auricchio R ym. Natural history of potential celiac disease in children. Clin Gastroenterol Hepatol 2011;9:320-5; quiz e36 «PMID: 20851213»PubMed
  87. Zanini B, Caselani F, Magni A ym. Celiac disease with mild enteropathy is not mild disease. Clin Gastroenterol Hepatol 2013;11:253-8 «PMID: 23022697»PubMed
  88. Volta U, Caio G, Giancola F ym. Features and progression of potential celiac disease in adults. Clin Gastroenterol Hepatol 2016;14:686-93.e1 «PMID: 26538207»PubMed
  89. Salmi TT, Collin P, Reunala T ym. Diagnostic methods beyond conventional histology in coeliac disease diagnosis. Dig Liver Dis 2010;42:28-32 «PMID: 19473894»PubMed
  90. Salmi TT, Collin P, Korponay-Szabó IR ym. Endomysial antibody-negative coeliac disease: clinical characteristics and intestinal autoantibody deposits. Gut 2006;55:1746-53 «PMID: 16571636»PubMed
  91. Maglio M, Tosco A, Auricchio R ym. Intestinal deposits of anti-tissue transglutaminase IgA in childhood celiac disease. Dig Liver Dis 2011;43:604-8 «PMID: 21342796»PubMed
  92. Kaukinen K, Partanen J, Mäki M ym. HLA-DQ typing in the diagnosis of celiac disease. Am J Gastroenterol 2002;97:695-9 «PMID: 11922565»PubMed
  93. Revised criteria for diagnosis of coeliac disease. Report of Working Group of European Society of Paediatric Gastroenterology and Nutrition. Arch Dis Child 1990;65:909-11 «PMID: 2205160»PubMed
  94. Bruins MJ. The clinical response to gluten challenge: a review of the literature. Nutrients 2013;5:4614-41 «PMID: 24284613»PubMed
  95. Mergener K, Ponchon T, Gralnek I ym. Literature review and recommendations for clinical application of small-bowel capsule endoscopy, based on a panel discussion by international experts. Consensus statements for small-bowel capsule endoscopy, 2006/2007. Endoscopy 2007;39:895-909 «PMID: 17968807»PubMed
  96. Kurppa K, Taavela J, Saavalainen P ym. Novel diagnostic techniques for celiac disease. Expert Rev Gastroenterol Hepatol 2016;10:795-805 «PMID: 26838683»PubMed
  97. Sapone A, Bai JC, Ciacci C ym. Spectrum of gluten-related disorders: consensus on new nomenclature and classification. BMC Med 2012;10:13 «PMID: 22313950»PubMed
  98. Peräaho M, Collin P, Kaukinen K ym. Oats can diversify a gluten-free diet in celiac disease and dermatitis herpetiformis. J Am Diet Assoc 2004;104:1148-50 «PMID: 15215774»PubMed
  99. Peräaho M, Kaukinen K, Mustalahti K ym. Effect of an oats-containing gluten-free diet on symptoms and quality of life in coeliac disease. A randomized study. Scand J Gastroenterol 2004;39:27-31 «PMID: 14992558»PubMed
  100. Collin P, Thorell L, Kaukinen K ym. The safe threshold for gluten contamination in gluten-free products. Can trace amounts be accepted in the treatment of coeliac disease? Aliment Pharmacol Ther 2004;19:1277-83 «PMID: 15191509»PubMed
  101. See JA, Kaukinen K, Makharia GK ym. Practical insights into gluten-free diets. Nat Rev Gastroenterol Hepatol 2015;12:580-91 «PMID: 26392070»PubMed
  102. Reunala T, Blomqvist K, Tarpila S ym. Gluten-free diet in dermatitis herpetiformis. I. Clinical response of skin lesions in 81 patients. Br J Dermatol 1977;97:473-80 «PMID: 588461»PubMed
  103. Garioch JJ, Lewis HM, Sargent SA ym. 25 years' experience of a gluten-free diet in the treatment of dermatitis herpetiformis. Br J Dermatol 1994;131:541-5 «PMID: 7947207»PubMed
  104. Ukkola A, Mäki M, Kurppa K ym. Patients' experiences and perceptions of living with coeliac disease - implications for optimizing care. J Gastrointestin Liver Dis 2012;21:17-22 «PMID: 22457855»PubMed
  105. Ilus T, Lähdeaho ML, Salmi T ym. Persistent duodenal intraepithelial lymphocytosis despite a long-term strict gluten-free diet in celiac disease. Am J Gastroenterol 2012;107:1563-9 «PMID: 22825364»PubMed
  106. Pekki H, Kurppa K, Mäki M ym. Predictors and significance of incomplete mucosal recovery in celiac disease after 1 year on a gluten-free diet. Am J Gastroenterol 2015;110:1078-85 «PMID: 26032154»PubMed
  107. Reunala T, Kosnai I, Karpati S ym. Dermatitis herpetiformis: jejunal findings and skin response to gluten free diet. Arch Dis Child 1984;59:517-22 «PMID: 6742871»PubMed
  108. Kaukinen K, Peräaho M, Lindfors K ym. Persistent small bowel mucosal villous atrophy without symptoms in coeliac disease. Aliment Pharmacol Ther 2007;25:1237-45 «PMID: 17451570»PubMed
  109. Al-Toma A, Verbeek WH, Hadithi M ym. Survival in refractory coeliac disease and enteropathy-associated T-cell lymphoma: retrospective evaluation of single-centre experience. Gut 2007;56:1373-8 «PMID: 17470479»PubMed
  110. Cellier C, Delabesse E, Helmer C ym. Refractory sprue, coeliac disease, and enteropathy-associated T-cell lymphoma. French Coeliac Disease Study Group. Lancet 2000;356:203-8 «PMID: 10963198»PubMed
  111. Cellier C, Patey N, Mauvieux L ym. Abnormal intestinal intraepithelial lymphocytes in refractory sprue. Gastroenterology 1998;114:471-81 «PMID: 9496937»PubMed
  112. Kaukinen K, Ilus T, Vornanen M ym. Kun gluteeniton ruokavalio ei korjaa keliakiaa. Duodecim 2012;128:945-51 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo10240»11
  113. Akram S, Murray JA, Pardi DS ym. Adult autoimmune enteropathy: Mayo Clinic Rochester experience. Clin Gastroenterol Hepatol 2007;5:1282-90; quiz 1245 «PMID: 17683994»PubMed
  114. Brar P, Lee S, Lewis S ym. Budesonide in the treatment of refractory celiac disease. Am J Gastroenterol 2007;102:2265-9 «PMID: 17581265»PubMed
  115. Mulder CJ, Wahab PJ, Moshaver B ym. Refractory coeliac disease: a window between coeliac disease and enteropathy associated T cell lymphoma. Scand J Gastroenterol Suppl 2000;:32-7 «PMID: 11232488»PubMed
  116. Rubio-Tapia A, Murray JA. Classification and management of refractory coeliac disease. Gut 2010;59:547-57 «PMID: 20332526»PubMed
  117. Hervonen K, Salmi TT, Ilus T ym. Dermatitis herpetiformis refractory to gluten-free dietary treatment. Acta Derm Venereol 2016;96:82-6 «PMID: 26084552»PubMed
  118. Wacklin P, Laurikka P, Lindfors K ym. Altered duodenal microbiota composition in celiac disease patients suffering from persistent symptoms on a long-term gluten-free diet. Am J Gastroenterol 2014;109:1933-41 «PMID: 25403367»PubMed
  119. Paarlahti P, Kurppa K, Ukkola A ym. Predictors of persistent symptoms and reduced quality of life in treated coeliac disease patients: a large cross-sectional study. BMC Gastroenterol 2013;13:75 «PMID: 23631482»PubMed
  120. Midhagen G, Hallert C. High rate of gastrointestinal symptoms in celiac patients living on a gluten-free diet: controlled study. Am J Gastroenterol 2003;98:2023-6 «PMID: 14499782»PubMed
  121. Aaltonen K, Laurikka P, Huhtala H ym. The long-term consumption of oats in celiac disease patients is safe: a large cross-sectional study. Nutrients 2017;9: «PMID: 28617328»PubMed
  122. Borrelli M, Maglio M, Korponay-Szabó IR ym. Intestinal anti-transglutaminase 2 immunoglobulin A deposits in children at risk for coeliac disease (CD): data from the PreventCD study. Clin Exp Immunol 2018;191:311-317 «PMID: 29114847»PubMed
  123. Chartrand LJ, Russo PA, Duhaime AG ym. Wheat starch intolerance in patients with celiac disease. J Am Diet Assoc 1997;97:612-8 «PMID: 9183321»PubMed
  124. Collin P, Holm K, Kaukinen K, Laurila K, Mäki M. Latentti keliakia. Suom Lääkäril 1997;52:4279-83
  125. Collin P, Pukkala E, Reunala T. Malignancy and survival in dermatitis herpetiformis: a comparison with coeliac disease. Gut 1996;38:528-30 «PMID: 8707082»PubMed
  126. Collin P, Reunala T, Rasmussen M ym. High incidence and prevalence of adult coeliac disease. Augmented diagnostic approach. Scand J Gastroenterol 1997;32:1129-33 «PMID: 9399394»PubMed
  127. Grace-Farfaglia P. Bones of contention: bone mineral density recovery in celiac disease--a systematic review. Nutrients 2015;7:3347-69 «PMID: 25961322»PubMed
  128. Hardman CM, Garioch JJ, Leonard JN ym. Absence of toxicity of oats in patients with dermatitis herpetiformis. N Engl J Med 1997;337:1884-7 «PMID: 9407155»PubMed
  129. Hill PG, Holmes GK. Coeliac disease: a biopsy is not always necessary for diagnosis. Aliment Pharmacol Ther 2008;27:572-7 «PMID: 18194500»PubMed
  130. Hin H, Bird G, Fisher P ym. Coeliac disease in primary care: case finding study. BMJ 1999;318:164-7 «PMID: 9888912»PubMed
  131. Holmes GK, Prior P, Lane MR ym. Malignancy in coeliac disease--effect of a gluten free diet. Gut 1989;30:333-8 «PMID: 2707633»PubMed
  132. Husby S, Koletzko S, Korponay-Szabó IR ym. European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition guidelines for the diagnosis of coeliac disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54:136-60 «PMID: 22197856»PubMed
  133. Ilus T, Kaukinen K, Virta LJ ym. Incidence of malignancies in diagnosed celiac patients: a population-based estimate. Am J Gastroenterol 2014;109:1471-7 «PMID: 25047399»PubMed
  134. Janatuinen EK, Pikkarainen PH, Kemppainen TA ym. A comparison of diets with and without oats in adults with celiac disease. N Engl J Med 1995;333:1033-7 «PMID: 7675045»PubMed
  135. Järvinen TT, Kaukinen K, Laurila K ym. Intraepithelial lymphocytes in celiac disease. Am J Gastroenterol 2003;98:1332-7 «PMID: 12818278»PubMed
  136. Kaukinen K, Collin P, Holm K ym. Wheat starch-containing gluten-free flour products in the treatment of coeliac disease and dermatitis herpetiformis. A long-term follow-up study. Scand J Gastroenterol 1999;34:163-9 «PMID: 10192194»PubMed
  137. Kaukinen K, Sulkanen S, Mäki M ym. IgA-class transglutaminase antibodies in evaluating the efficacy of gluten-free diet in coeliac disease. Eur J Gastroenterol Hepatol 2002;14:311-5 «PMID: 11953698»PubMed
  138. Kurppa K, Ashorn M, Iltanen S ym. Celiac disease without villous atrophy in children: a prospective study. J Pediatr 2010;157:373-80, 380.e1 «PMID: 20400102»PubMed
  139. Kurppa K, Paavola A, Collin P ym. Benefits of a gluten-free diet for asymptomatic patients with serologic markers of celiac disease. Gastroenterology 2014;147:610-617.e1 «PMID: 24837306»PubMed
  140. Kurppa K, Räsänen T, Collin P ym. Endomysial antibodies predict celiac disease irrespective of the titers or clinical presentation. World J Gastroenterol 2012;18:2511-6 «PMID: 22654448»PubMed
  141. Kurppa K, Salminiemi J, Ukkola A ym. Utility of the new ESPGHAN criteria for the diagnosis of celiac disease in at-risk groups. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2012;54:387-91 «PMID: 22094901»PubMed
  142. Leonard JN, Tucker WF, Fry JS ym. Increased incidence of malignancy in dermatitis herpetiformis. Br Med J (Clin Res Ed) 1983;286:16-8 «PMID: 6401441»PubMed
  143. Lewis HM, Reunala TL, Garioch JJ ym. Protective effect of gluten-free diet against development of lymphoma in dermatitis herpetiformis. Br J Dermatol 1996;135:363-7 «PMID: 8949426»PubMed
  144. Lionetti E, Gatti S, Galeazzi T ym. Safety of oats in children with celiac disease: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. J Pediatr 2018;194:116-122.e2 «PMID: 29478494»PubMed
  145. Lundin KE, Nilsen EM, Scott HG ym. Oats induced villous atrophy in coeliac disease. Gut 2003;52:1649-52 «PMID: 14570737»PubMed
  146. Maglione MA, Okunogbe A, Ewing B ym. Diagnosis of Celiac Disease [Internet]. Rockville (MD): Agency for Healthcare Research and Quality (US); 2016 Jan. Report No.: 15(16)-EHC032-EF «PMID: 26937544»PubMed
  147. Midhagen G, Järnerot G, Kraaz W. Adult coeliac disease within a defined geographic area in Sweden. A study of prevalence and associated diseases. Scand J Gastroenterol 1988;23:1000-4 «PMID: 3201123»PubMed
  148. Peräaho M, Kaukinen K, Paasikivi K ym. Wheat-starch-based gluten-free products in the treatment of newly detected coeliac disease: prospective and randomized study. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:587-94 «PMID: 12622768»PubMed
  149. Pinto-Sánchez MI, Causada-Calo N, Bercik P ym. Safety of adding oats to a gluten-free diet for patients with celiac disease: systematic review and meta-analysis of clinical and observational studies. Gastroenterology 2017;153:395-409.e3 «PMID: 28431885»PubMed
  150. Reunala T, Collin P, Holm K ym. Tolerance to oats in dermatitis herpetiformis. Gut 1998;43:490-3 «PMID: 9824575»PubMed
  151. Silvester JA, Kurada S, Szwajcer A ym. Tests for Serum Transglutaminase and Endomysial Antibodies Do Not Detect Most Patients With Celiac Disease and Persistent Villous Atrophy on Gluten-free Diets: a Meta-analysis. Gastroenterology 2017;153:689-701.e1 «PMID: 28545781»PubMed
  152. Werkstetter KJ, Korponay-Szabó IR, Popp A ym. Accuracy in diagnosis of celiac disease without biopsies in clinical practice. Gastroenterology 2017;153:924-935 «PMID: 28624578»PubMed
  153. Vilppula A, Kaukinen K, Luostarinen L ym. Clinical benefit of gluten-free diet in screen-detected older celiac disease patients. BMC Gastroenterol 2011;11:136 «PMID: 22176557»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko