Takaisin Tulosta

Varhaiskasvatuksen käytännöt lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa

Lisätietoa aiheesta
Laura Repo ja Päivi Kilpinen-Loisa
12.12.2018

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu

Varhaiskasvatuksen tukimuodot

  • Varhaiskasvatusta normittava varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016) «Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetus...»7 määrittelee tarkemmin tuen antamisen reunaehtoja.
  • Lapsen tuen tarve tulee tunnistaa, tuen tulee olla riittävän aikaisin aloitettua ja oikein kohdistettua. Tuki tulee toteuttaa inkluusion periaatteiden mukaisesti, ja se tuodaan lapsen omaan kasvuympäristöön.
  • Tuen on vastattava yksilöllisiin tarpeisiin, olla kannustavaa ja sen tulee turvata lapselle oppimisen kokemuksia.
  • Tuki suunnitellaan yhteistyössä vanhempien kanssa, ja tarvittaessa yhteistyötä tehdään muiden tahojen kanssa.
  • Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee sopia vanhempien ja lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista.
  • Monialainen yhteistyö toteutetaan aina huoltajan suostumuksella, lukuun ottamatta lastensuojeluilmoitusta, josta ilmoitetaan huoltajille.
  • Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa tietojen antoa ja salassapitoa koskevia säännöksiä.
  • Varhaiskasvatusta järjestetään myös erikoissairaanhoidon piirissä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun laitoksen keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuus lapsen kunnon ja jaksamisen mukaisesti.
  • Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilymiseen. Tuen tarkoituksenmukaisuutta tulee myös jatkuvasti arvioida ja muuttaa sitä tarpeen mukaan.
  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet määrittelevät, että tukitoimet ovat joko
    • 1) pedagogisia tukitoimia
    • 2) rakenteellisia tukitoimia tai
    • 3) muita hyvinvointia tukevia tukitoimia.
  • Varhaiskasvatuksen järjestäjät (kunnat tai yksityiset palveluntuottajat) päättävät itsenäisesti tuen järjestämisen käytännöistä.

1. Pedagogiset tukitoimet

  • Pedagogisia järjestelyjä ovat esimerkiksi erityislastentarhanopettajan konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainen ohjaaminen, tulkitsemis- ja avustamispalvelut, erityisten apuvälineiden sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö.
  • Lapselle annettavaan tukeen voi myös kuulua viittomien ja kuvien käyttö tai muu kielen ja kommunikoinnin tukeminen.
  • Käyttäytymisen pulmina näyttäytyvään tuen tarpeeseen vastataan usein pedagogisin tukitoimin. Keskeistä ovat opettajien ja varhaiskasvatushenkilöstön pedagogiset taidot. Pedagogiset tukitoimet rakennetaan siten, että lapselle syntyy todellisia mahdollisuuksia oppia itsesäätelytaitoja sekä sellaisia tapoja toimia, jotka ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä.
  • Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan käytettävissä on oltava lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja. Erityislastentarhanopettajaa voidaan konsultoida antamaan pedagogisia ohjeita sellaisen ryhmän aikuisille, jossa on lapsi(a), jo(i)lla on erityisiä käyttäytymisen haasteita.
  • Tutkimuksen ja kirjallisuuden mukaan «Pihlaja P. "Behave yourself!" Examining meanings a...»6, «Gustavsson L. Växa – inte lyda. Stockholm: ...»9, «Wolfgang CH, Wolfgang ME. School for young childre...»10, «Harris JR. Socialization, personality development,...»11, «Siegel DJ, Bryson TP. No-drama discipline. The who...»12, «Siegel D. The Developing Mind. 2. painos. New York...»13, «Repo L. Bullying and its prevention in early child...»14 tällaisia pedagogisia keinoja ohjata lasta ovat esimerkiksi:
    • vahvuusperustainen pedagogiikka, jolloin lapsi saa runsaasti palautetta onnistumisistaan
    • tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisen ohjelmat
    • sanallinen ohjaaminen, esimerkiksi kuvailemalla, millainen käyttäytyminen on toisista loukkaavaa
    • uhkaavan, vihaisen ja toruvan palautteen antamisesta luopuminen
    • lapsen reaktiivisen käyttäytymisen ennakointi, esimerkiksi sopimalla lapsen kanssa miten toimitaan, kun lapsi tunnistaa itse menettävänsä malttinsa
    • varmistetaan, ettei lapsi koe tai kokee mahdollisimman vähän torjuntaa muilta lapsilta
    • lasta tavalla tai toisella uhkaavien tilanteiden vähentäminen
    • liian vaikeiden sosiaalisten tilanteiden välttäminen
    • aikuisen leikin ohjaus ja mukana leikkiminen
    • erilaiset apuvälineet (liikkumista rajoittavat vain tarkoin harkituissa tilanteissa)
    • lämmin vuorovaikutusilmapiiri ja systemaattinen ryhmän toimintakulttuurin rakentaminen.

2. Rakenteelliset tukitoimet

  • Rakenteellisista tukitoimista päättävät kunnat ja palveluntuottajat itsenäisesti lain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden puitteissa.
  • Yleisiä rakenteellisia tukitoimia ovat:
    • ryhmäkoon pienentäminen
    • henkilöstömitoitus henkilöstön koulutus.
  • Henkilökohtaisia avustajia myönnetään käytännössä vain kehitysvammaisille tai vakavasti autistisille lapsille «Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetus...»7.

3. Muita hyvinvointia tukevia tukitoimia

  • Hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio.
  • Kunnissa ja palveluntuottajilla on hyvä olla kuvattuna toimintamalli, mikäli varhaiskasvatuksessa herää huoli siitä, että annettavat tukitoimet eivät ole riittäviä, ja tueksi tarvitaan terveydenhuollon palveluita tai tutkimuksia. Käyttäytymiseen liittyvissä ongelmissa ensisijaisia yhteistyötahoja ovat neuvolat, perheneuvolat ja lastensuojelu.

Kirjallisuutta

  1. Ahonen L. Varhaiskasvattajan toiminta päiväkodin haastavissa kasvatustilanteissa. Väitöskirja. Tampere: Tampere University Press, 2015
  2. Aro T, Laakso ML (toim.). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Jyväskylä: Niilo Mäki -instituutti, 2011
  3. Sajaniemi N, Mäkelä J. Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa: Uusitalo-Malmivaara L (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2015
  4. Björkqvist K, Österman K, Kaukiainen A. Social intelligence – empathy = aggression? Aggress Viol Behav 2000;5:191-200
  5. Repo L, Repo J. Integrating bullying prevention in early childhood education pedagogy. Kirjassa: Saracho O (toim.) Contemporary Perspectives in Early Childhood Education. Information Age Publishing 2016:285-306
  6. Pihlaja P. "Behave yourself!" Examining meanings assigned to children with socio-emotional difficulties. Disabil Soc 2008;23:5-15
  7. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016. Opetushallitus 2016. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy. Saatavilla osoitteessa: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tiedot
  8. Varhaiskasvatuslaki 1973/36. Saatavilla osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/19730036
  9. Gustavsson L. Växa – inte lyda. Stockholm: Norstedts, 2010
  10. Wolfgang CH, Wolfgang ME. School for young children. Developmentally appropriate practices. 2. painos. Needham, US: A Viacom Company, 1999
  11. Harris JR. Socialization, personality development, and the child's environments: comment on Vandell (2000). Dev Psychol 2000;36:711-23 «PMID: 11081695»PubMed
  12. Siegel DJ, Bryson TP. No-drama discipline. The whole-brain way to calm the chaos and nurture your child developing mind. New York: Bantam Books, 2014
  13. Siegel D. The Developing Mind. 2. painos. New York: The Guildford Press, 2012
  14. Repo L. Bullying and its prevention in early childhood education. Helsinki: University of Helsinki 2015. Department of Teacher Education, Doctoral dissertation, nro 367