FINRISKI-laskuri ja valtimotautien kokonaisriskin arvio
Lisätietoa aiheesta
Mikko Syvänne
27.10.2020
- FINRISKI-laskuri «http://www.thl.fi/finriski-laskuri»1 «Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti...»1, «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V...»2, «Lehto HR, Lehto S, Havulinna AS ym. Sex difference...»3 on työkalu, jonka avulla voidaan arvioida henkilön riski sairastua tai kuolla sydäninfarktiin,
aivohalvaukseen tai jompaankumpaan seuraavan 10 vuoden aikana. FINRISKI-funktio perustuu
vuosina 1982, 1987 ja 1992 tutkittuun edustavaan otokseen Pohjois-Karjalan, Kuopion
läänin ja Turun ja Loimaan seudun 25–64-vuotiaasta väestöstä. Aikaisemmin sydäninfarktin
tai aivohalvauksen sairastaneet suljettiin aineistosta pois.
- Oireettomien kokonaisriskiä arvioitaessa FINRISKI-laskurilla käytetään seuraavia tekijöitä:
- sukupuoli
- ikä
- tupakointi
- plasman kokonaiskolesterolipitoisuus
- plasman HDL-kolesterolipitoisuus
- systolinen verenpaine
- diabetes (kyllä/ei)
- sukutausta (onko jompikumpi vanhemmista sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana,
kyllä/ei).
- FINRISKIn lisäksi on käytettävissä useita vastaavia riskinarviotyökaluja, jotka antavat
toisistaan poikkeavia arvioita. Tämä johtuu päätepistetapahtumien erilaisuudesta.
Esimerkiksi eurooppalainen (osin FINRISKI-aineistoon perustuva) SCORE ennustaa kardiovaskulaarisen
kuoleman riskiä, ja Framingham-arvioon sisältyvät myös sairaalahoitoon johtamattomat,
jälkikäteen todetut sydäninfarktit ja angina pectoris. FINRISKIn suuren riskin rajaksi
sovittua 10 %:a vastaavat SCOREn 5 % ja Framinghamin 20 % «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V...»2.
- Kaikilla riskinarviotyökaluilla on omat rajoituksensa. FINRISKIn aikaperspektiivi
on 10 vuotta, mikä on lyhyt aika nuorilla henkilöillä, joiden riski on siksi näennäisen
pieni huolimatta raskaasta riskitekijäkuormasta. Heille soveltuukin paremmin suhteellinen
riski (vertailu samanikäisten ihannetilanteeseen tai keskimääräiseen riskiin, johon
verkkotyökalu antaa mahdollisuuden). Vaihtoehtona on ekstrapoloida tilanne myöhempään
ikään vaihtamalla laskurissa iäksi esimerkiksi 60 vuotta, jolloin saadaan arvio riskistä
70 ikävuoteen mennessä, jos riskitekijät säilyvät entisellään.
- Toisaalta ikä on niin vahva riskitekijä, että korkea ikä merkitsee nimellisesti suurta
riskiä muunneltavissa olevista riskitekijöistä huolimatta. Tällöin erityisesti lääkehoitoa
harkittaessa on arvioitava kokonaistilannetta kliinistä harkintaa käyttäen ja potilaan
toiveita kuunnellen.
- Erityisesti rajatapauksissa riskinarviota on syytä täydentää lisänäkökohdilla, joita
voivat olla muun muassa
Kirjallisuutta
- Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti-
ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13
- Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V. Verisuonisairauksien riskiarvio
riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham. Suom Lääkäril 2010;65;2079-82
- Lehto HR, Lehto S, Havulinna AS ym. Sex differences in short- and long-term case-fatality
of myocardial infarction. Eur J Epidemiol 2011;26:851-61 «PMID: 21717199»PubMed
- Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen
Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Salomaa V, Saarela O, Havulinna AS, Kuulasmaa K. Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien
ennustajina terveillä henkilöillä. Suom Lääkäril 2011;66:827-32
Artikkelin tunnus: nix02537 (050.025)
© 2024 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim