Takaisin Tulosta

FINRISKI-laskuri ja valtimotautien kokonaisriskin arvio

Lisätietoa aiheesta
Mikko Syvänne
27.10.2020
  • FINRISKI-laskuri «http://www.thl.fi/finriski-laskuri»1 «Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti...»1, «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V...»2, «Lehto HR, Lehto S, Havulinna AS ym. Sex difference...»3 on työkalu, jonka avulla voidaan arvioida henkilön riski sairastua tai kuolla sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai jompaankumpaan seuraavan 10 vuoden aikana. FINRISKI-funktio perustuu vuosina 1982, 1987 ja 1992 tutkittuun edustavaan otokseen Pohjois-Karjalan, Kuopion läänin ja Turun ja Loimaan seudun 25–64-vuotiaasta väestöstä. Aikaisemmin sydäninfarktin tai aivohalvauksen sairastaneet suljettiin aineistosta pois.
  • Oireettomien kokonaisriskiä arvioitaessa FINRISKI-laskurilla käytetään seuraavia tekijöitä:
    • sukupuoli
    • ikä
    • tupakointi
    • plasman kokonaiskolesterolipitoisuus
    • plasman HDL-kolesterolipitoisuus
    • systolinen verenpaine
    • diabetes (kyllä/ei)
    • sukutausta (onko jompikumpi vanhemmista sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana, kyllä/ei).
  • FINRISKIn lisäksi on käytettävissä useita vastaavia riskinarviotyökaluja, jotka antavat toisistaan poikkeavia arvioita. Tämä johtuu päätepistetapahtumien erilaisuudesta. Esimerkiksi eurooppalainen (osin FINRISKI-aineistoon perustuva) SCORE ennustaa kardiovaskulaarisen kuoleman riskiä, ja Framingham-arvioon sisältyvät myös sairaalahoitoon johtamattomat, jälkikäteen todetut sydäninfarktit ja angina pectoris. FINRISKIn suuren riskin rajaksi sovittua 10 %:a vastaavat SCOREn 5 % ja Framinghamin 20 % «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V...»2.
  • Kaikilla riskinarviotyökaluilla on omat rajoituksensa. FINRISKIn aikaperspektiivi on 10 vuotta, mikä on lyhyt aika nuorilla henkilöillä, joiden riski on siksi näennäisen pieni huolimatta raskaasta riskitekijäkuormasta. Heille soveltuukin paremmin suhteellinen riski (vertailu samanikäisten ihannetilanteeseen tai keskimääräiseen riskiin, johon verkkotyökalu antaa mahdollisuuden). Vaihtoehtona on ekstrapoloida tilanne myöhempään ikään vaihtamalla laskurissa iäksi esimerkiksi 60 vuotta, jolloin saadaan arvio riskistä 70 ikävuoteen mennessä, jos riskitekijät säilyvät entisellään.
  • Toisaalta ikä on niin vahva riskitekijä, että korkea ikä merkitsee nimellisesti suurta riskiä muunneltavissa olevista riskitekijöistä huolimatta. Tällöin erityisesti lääkehoitoa harkittaessa on arvioitava kokonaistilannetta kliinistä harkintaa käyttäen ja potilaan toiveita kuunnellen.
  • Erityisesti rajatapauksissa riskinarviota on syytä täydentää lisänäkökohdilla, joita voivat olla muun muassa

Kirjallisuutta

  1. Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13
  2. Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V. Verisuonisairauksien riskiarvio riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham. Suom Lääkäril 2010;65;2079-82
  3. Lehto HR, Lehto S, Havulinna AS ym. Sex differences in short- and long-term case-fatality of myocardial infarction. Eur J Epidemiol 2011;26:851-61 «PMID: 21717199»PubMed
  4. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  5. Salomaa V, Saarela O, Havulinna AS, Kuulasmaa K. Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien ennustajina terveillä henkilöillä. Suom Lääkäril 2011;66:827-32