Sisäilmaryhmä

Sisäilmaryhmän keskeinen tehtävä on olla monialaisen yhteistyön foorumi työpaikan sisäilmaongelmissa «Salonen H, Lahtinen M, Lappalainen S ym. Kosteus- ...»1. Vaikka toimintamalli keskittyy ongelmatilanteisiin ja niiden hallinnan kehittämiseen, mallissa on mukana myös ennaltaehkäisevä näkökulma. Etukäteen mietitty toimintatapa helpottaa myöhemmin ilmenevien ongelmien ratkaisua.

Sisäilmaryhmä kootaan työpaikan eri toimijoista ja moniammatillisesta asiantuntijajoukosta. Ryhmään kuuluvat tavallisesti kiinteistön omistajan, työnantajan ja henkilöstön sekä työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat. Terveydensuojeluviranomaisen edustus on tarpeen, kun kyseessä on koulu, päiväkoti tai muu vastaava julkinen tila. Jos on kysymys koulutiloista, ryhmään kuuluu edustaja kouluterveydenhuollosta.

Hyvin toimivassa sisäilmaryhmässä eri jäsenten roolit ja vastuualueet ovat selkeät ja kaikkien ryhmän jäsenten tiedossa. On tärkeää, että ryhmä tekee sisäilmaston käsittelyprosessia koskevat päätökset yhdessä keskustellen ja sopien. Ryhmällä on päätösvaltaa siinä suhteessa kuin sen yksittäiset jäsenet sitä omaavat työrooliensa kautta.

Organisaatioilla, joilla on useampia kiinteistöjä (esimerkiksi kunnat), voi olla pysyvä niin sanottu koordinoiva sisäilmaryhmä ja tarpeen mukaan ongelmatilanteissa perustettava kohdekohtainen ryhmä. Kokemusten perusteella työpaikan sisäilmastoasioiden hoitaminen tehostuu huomattavasti, kun perustetaan pysyvä sisäilmaryhmä. Pysyvällä sisäilmaryhmällä on parempi valmius toimia myös ongelmia ennaltaehkäisevästi.

Kohdekohtainen sisäilmaryhmä

• tekee tiivistä yhteistyötä koko ongelman käsittelyprosessin ajan
• tekee sisäilmasto-ongelman selvittelyprosessiin liittyvät päätökset yhdessä neuvotellen ja kaikkien ammattiryhmien osaamista hyödyntäen
• huolehtii riittävästä taustatietojen keräämisestä ja alustavien sisäympäristöselvitysten teettämisestä
• tekee alustavan tilannearvion tai käyttää tarvittaessa asiantuntijaa tutkimussuunnitelman laatimisessa tarvittavista lisäselvityksistä
• hakee ryhmässä yhteisen näkemyksen jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta
• aikatauluttaa prosessin eri vaiheita
• tarkentaa ongelman määrittelyä, tekee riskinarviointia ja asettaa konkreettiset, todennettavat tavoitteet
• päättää riskinhallinnasta; suunnittelee, aikatauluttaa, seuraa ja arvioi korjaavat toimenpiteet
• varmistaa, että eri vaiheiden toimijat saavat kattavan tiedon edellisten vaiheiden tuloksista
• toteuttaa kohdekohtaista seurantaa ja aikatauluttaa seurannan tarvittaessa
• huolehtii hyvästä tiedonkulusta, riskiviestinnästä ja dokumentoinnista koko prosessin ajan

Koordinoiva sisäilmaryhmä

• keskittyy ennaltaehkäisyyn ja toiminnan kehittämiseen
• kehittää organisaation yhteisiä toimintatapoja sisäympäristöongelmien käsittelyyn
• kilpailuttaa asiantuntijatahot julkisella puolella, jos kilpailulainsäädännön vaatimukset sitä edellyttävät
• antaa suosituksia siitä, mitä tutkimusmenetelmiä eri toimijoiden olisi hyvä käyttää (standardoidut menetelmät)
• kehittää kohdekohtaista dokumentointia reaaliaikaiseksi ja kaikkien toimijoiden käytettäväksi
• laatii toimintaohjeita korjaustöiden toteuttamiselle
• laatii sisäympäristöongelmia koskevat viestintäohjeet
• järjestää koulutusta sisäympäristöongelmien käsittelyyn osallistuville
• seuraa ja arvioi vuosittain ongelmakohteiden määrää ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja toimintaprosesseja

Kuva «Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi työpaikalla»1. Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi työpaikalla. Lähde: Lahtinen ym. 2008 «Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hy...»2. (Lupa julkaisuun saatu Marjaana Lahtiselta 12.2.2016)

Kuva 1.

Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi työpaikalla. Jos rakennusta käyttävät muutkin kuin työntekijät, terveydensuojelun edustaja osallistuu sisäilmatyöryhmään.

Lähde: Lahtinen M, Lappalainen S, Reijula K. Sisäilman hyväksi. Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun. Työterveyslaitos, Helsinki 2008

Lupa julkaisuun saatu Marjaana Lahtiselta 12.2.2016