Takaisin Tulosta

Uni-valverytmin häiriöt

Lisätietoa aiheesta
Timo Partonen
3.12.2015

Tässä suosituksessa käsitellään unettomuutta, johon sisällytetään myös vuorokausirytmiin «Vuorokausirytmi ja unen säätely»1 liittyvät (aikabiologiset) unihäiriöt. Näitä unihäiriöitä luonnehtii se, että yksilön ja ympäristön uni-valverytmit käyvät eri tahtiin «Kim MJ, Lee JH, Duffy JF. Circadian Rhythm Sleep D...»1, «Hida A, Kitamura S, Mishima K. Pathophysiology and...»2. Aivoissa, hypotalamuksen etuosan suprakiasmaattisessa tumakkeessa sijaitsevat solut muodostavat elimistön sisäisen kellon, joka synnyttää vuorokausirytmit. Uni-valverytmi syntyy sisäisen kellon ja unen toimintojen yhdistymisestä. Sisäinen kello tahdistaa käyntinsä aikamerkkien avulla. Ulkoisista tahdistajista voimakkain on valoisan ja pimeän vaihtelu, mutta myös tietoisuus kellonajasta, säännölliset ruoka-ajat ja rutiininomaiset nukkumaanmeno- ja heräämisajat ovat tärkeitä aikamerkkejä.

Aikabiologiset unihäiriöt aiheuttavat joko unettomuutta tai liikaunisuutta. Seurauksena ilmenee poikkeavaa väsymystä tai muita oireita, mistä aiheutuu toimintakyvyn lasku. Uni-valverytmin häiriö voi olla joko elimellistä (fyysistä) tai ei-elimellistä (psyykkistä) alkuperää riippuen sen syntyyn vaikuttavien tekijöiden keskinäisestä painoarvosta. Tapauskohtaisesti tulee ratkaista, ovatko fyysiset vai psyykkiset syyt ensisijaisia.

ICD-10:n mukaiset diagnostiset kriteerit uni-valverytmin häiriöille ovat:

A. Uni-valverytmi poikkeaa sopivana pidetystä "oikea-aikaisesta" uni-valverytmistä, jota yhteisön vaatimukset ja useimmat siihen kuuluvista noudattavat.

B. Esiintyy unettomuutta tavanomaiseen nukkumisaikaan tai liikaunisuutta tavanomaiseen valvomisaikaan lähes päivittäin vähintään kuukauden ajan tai toistuvasti tätä lyhyempiä aikoja.

C. Unen määrän, laadun ja ajoituksen epätyydyttävyys aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla.

D. Syynä ei ole psykoaktiivisten aineiden käyttö tai lääkehoito.

Elimelliset uni-valverytmin häiriöt

Elimellisiä uni-valverytmin häiriöitä (ICD-10:n koodi G47.2) ovat:

Viivästynyt unijakso eli myöhästyvän univaiheen oireyhtymä. Viivästyneessä unijaksossa yöuni nukutaan "väärään aikaan" eli hyvin myöhään, esimerkiksi kello 3‒11. Viivästynyt unijakso on tavallista murrosiässä, mutta myös murrosiän jälkeen etenkin talvisin, sillä esimerkiksi kalotilla asuvista 20‒54-vuotiaista naisista 18 % ja miehistä 9 % kärsii sydäntalven unettomuudesta (midwinter insomnia).

Aikaistunut unijakso eli aikaistuvan univaiheen oireyhtymä. Aikaistuneessa unijaksossa yöuni nukutaan "väärään aikaan" eli hyvin aikaisin, esimerkiksi kello 18‒2.

Epäsäännöllinen uni-valverytmi, jolloin unijakson ja valvejakson ajoittuminen 24 tunnin aikana vaihtelee huomattavasti ja jatkuvasti vuorokaudesta toiseen, esimerkiksi yhtenä päivänä kello 22‒6, seuraavana päivänä kello 20‒4 ja sitä seuraavana päivänä kello 24‒8.

Liukuva (ei-24-tunnin mukainen) uni-valverytmi, jolloin nukkumaanmenoaika ja heräämisaika liukuvat jatkuvasti. Liukuma on yleensä sisäistä kelloa jätättävä, kellonajoissa eteenpäin eli myöhempään ajanhetkeen (hypernychthemeral rhythm). Liukuva uni-valverytmi on yleinen niillä sokeilla henkilöillä, joilla elimistön sisäiseen kelloon johtavat hermosäikeet ovat vaurioituneet, jolloin sisäisen kellon muodostavat hermosolut eivät saa valon ja pimeyden vuorottelun silmän kautta antamaa tahdistavaa aikamerkkiä.

Aikaerounihäiriö, joka johtuu aikaerolennon takia tavanomaisten nukkumisaikojen muutoksesta.

Vuorotyöunihäiriö, joka johtuu toistuvista, tavanomaisiin nukkumisaikoihin osuvista työajoista.

Muut aikabiologiset unihäiriöt, kuten kaamosunettomuus. Kaamosunettomuudessa tavanomainen yöuni katkeaa keskellä yötä 1‒3 tunnin mittaiseen valvejaksoon.

Ei-elimelliset uni-valverytmin häiriöt

Ei-elimellisiä uni-valverytmin häiriöitä (ICD-10:n koodi F51.2) ovat psyykkisperäiset vuorokausirytmin, yö-päivärytmin ja unirytmin kääntymiset. Näitä aiheuttavat muun muassa masennushäiriöt ja kaksisuuntaiset mielialahäiriöt sekä psykoottistasoisten häiriöiden akuutit vaiheet. Nämä perushäiriöt tulee tällöin myös merkitä asianmukaisin koodein potilasasiakirjoihin.

Kirjallisuutta

  1. Kim MJ, Lee JH, Duffy JF. Circadian Rhythm Sleep Disorders. J Clin Outcomes Manag 2013;20:513-528 «PMID: 25368503»PubMed
  2. Hida A, Kitamura S, Mishima K. Pathophysiology and pathogenesis of circadian rhythm sleep disorders. J Physiol Anthropol 2012;31:7 «PMID: 22738311»PubMed