Takaisin Tulosta

Seksuaalinen kaltoinkohtelu yksittäisenä tekijänä ilmeisesti lisää vain vähän jos lainkaan epävakaan persoonallisuushäiriön riskiä

Lisätietoa aiheesta
Matti Keinänen
13.2.2015

Rindin työtovereineen tekemässä 59 tutkimuksen meta-analyysissä «Rind B, Tromovitch P, Bauserman R. A meta-analytic...»1 tutkittiin lapsuuden traumakokemusten sukupuolesta riippumattomia yhteyksiä itsensä vahingoittamiseen yleisväestössä. Seksuaalista kaltoin kohtelua raportoineilla tutkittavilla oli enemmän sopeutumisen ongelmia kuin muilla, mutta tätä havaintoa ei voitu selittää seksuaalisella kaltoin kohtelulla perheympäristön systemaattisen sekoittavan vaikutuksen vuoksi. Perheympäristön epävakaudella oli huomattavasti suurempi selitysosuus asianomaisen ongelmiin kuin kaltoin kohtelulla. Negatiiviset seuraukset eivät olleet luonteeltaan pysyviä tai välttämättä vaikeita. Kielteinen vaikutus oli heikompaa miehillä naisiin verrattuna.

Fossati työtovereineen arvioi meta-analyysissaan «Fossati A, Madeddu F, Maffei C. Borderline Persona...»2 epävakaan persoonallisuushäiriön ja lapsuuden seksuaalisen hyväksikäytön välistä yhteyttä vuosien 1980–95 välisenä aikana ilmestyneiden 21 tutkimuksen pohjalta. Seksuaalisen hyväksikäytön selitysasteeksi (common effect size) saatiin r = 0,279, joka oli pieni, mutta kuitenkin merkitsevä. Meta-analyysin keskeisin löydös oli, että aikuisiällä raportoidun seksuaalisen hyväksikäytön ja epävakaan persoonallisuuden diagnoosin välillä havaittiin vain kohtalaisen pieni tilastollinen yhteys. Muista lähteistä dokumentoidun seksuaalisen hyväksikäytön ja epävakaan persoonallisuuden myöhemmän ilmaantumisen välillä ei havaittu spesifiä yhteyttä. Seksuaalinen hyväksikäyttö voi liittyä myös muihin psykiatrisiin häiriöihin. Tutkijat toteavat, ettei meta-analyysi tue oletusta seksuaalisen kaltoin kohtelun merkittävästä roolista epävakaassa persoonallisuushäiriössä. Tutkimuksen aineiston voi todeta olevan sangen pieni, eikä seksuaalisen kaltoin kohtelun vaikutus ole itsenäinen etiologinen tekijä. Seksuaalisesti kaltoin kohdelluista 2 % kärsii epävakaasta persoonallisuushäiriöistä «Yen S, Shea MT. Recent developments in research of...»3.

Kontrolloidussa kliinisessä kokeessa «Arntz A, Dietzel R, Dreessen L. Assumptions in bor...»4 tutkittiin epävakaan persoonallisuushäiriön taustaa ja ominaispiirteitä: potilaita (n = 16) verrattiin ns. ahdistuneisuusryhmän (Cluster C) persoonallisuushäiriöihin (n = 12) ja normaaleihin verrokkihenkilöihin (n = 15). Diagnoosit varmennettiin SCID-I- ja SCID-II-haastatteluilla. Tutkimuksen alussa naispuoliset tutkittavat täyttivät emootioita kartoittavan lomakkeen sekä persoonallisuushäiriöiden uskomuslomakkeen (PDBQ). PDBQ kartoittaa kuutta uskomuskokonaisuutta (beliefs), joiden arvioidaan olevan ominaisia estyneelle, riippuvaiselle, vaativalle, epäluuloiselle, huomiohakuiselle ja epävakaalle persoonallisuushäiriötyypille. Tuloksia analysoitiin useissa vaiheissa toteutetuilla regressioanalyyseilla, joiden pohjalta rakennettiin rakenneyhtälömalli tutkittujen muuttujien keskinäisistä suhteista. Epävakaalle persoonallisuushäiriölle ominaiset uskomukset (polkukerroin 0,65) muodostavat välittävän tekijän lapsuuden traumaattisten kokemusten (itseraportoitu seksuaalinen hyväksikäyttö (0,35), emotionaalinen hyväksikäyttö tai fyysinen pahoinpitely (0,27)) ja aikuisiän epävakaan persoonallisuushäiriön välillä.

Kommentti: Vanhemman psykiatrisen häiriön, epävakaan persoonallisuushäiriön oireiden ja oman psykiatrisen diagnoosin on todettu olevan seksuaalista kaltoin kohtelua voimakkaammin yhteydessä epävakaan persoonallisuushäiriön oireisiin ja vuorovaikutussuhteiden ongelmiin «Trull TJ. Relationships of borderline features to ...»5. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät raportoivat muita psykiatrisia potilaita tavallisemmin seksuaalista kaltoin kohtelua, mutta tämän vaikutukset ovat riippuvaisia muista tekijöistä ja mahdollisesti kaltoin kohtelun toistumisesta ja vakavuusasteesta. Suomalaista tutkimustietoa asiasta on kuvattu Salokankaan ja työtovereiden artikkelissa «Salokangas R, Luutonen S, Von Reventlow HG ym. Lap...»6. Seksuaalinen kaltoin kohtelu on yhteydessä monenlaiseen sairastavuuteen annosvastesuhteessa, mutta täsmällinen muista tekijöistä riippumaton merkitys jää vähäiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Rind B, Tromovitch P, Bauserman R. A meta-analytic examination of assumed properties of child sexual abuse using college samples. Psychol Bull 1998;124:22-53 «PMID: 9670820»PubMed
  2. Fossati A, Madeddu F, Maffei C. Borderline Personality Disorder and childhood sexual abuse: a meta-analytic study. J Pers Disord 1999;13:268-80 «PMID: 10498039»PubMed
  3. Yen S, Shea MT. Recent developments in research of trauma and personality disorders. Curr Psychiatry Rep 2001;3:52-8 «PMID: 11177760»PubMed
  4. Arntz A, Dietzel R, Dreessen L. Assumptions in borderline personality disorder: specificity, stability and relationship with etiological factors. Behav Res Ther 1999;37:545-57 «PMID: 10372468»PubMed
  5. Trull TJ. Relationships of borderline features to parental mental illness, childhood abuse, Axis I disorder, and current functioning. J Pers Disord 2001;15:19-32 «PMID: 11236812»PubMed
  6. Salokangas R, Luutonen S, Von Reventlow HG ym. Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua. Suom Lääkäril 2006;61:1835-42