Kliinisesti hyvin parantuneen lapsen keuhkokuvaa ei ole syytä kontrolloida hoidon jälkeen, ellei löydöksenä ole ollut laaja atelektaasi tai runsas pleuraneste. Kontrolli on tarpeen myös, jos kuvalöydös herättää epäilyn muusta poikkeavuudesta.
Keuhkokuvan kontrolloimista 4–6 viikon kuluttua suositellaan, jos alkuvaiheen kuvassa on todettu:
Wacogne ja kumppanit «Wacogne I, Negrine RJ. Are follow up chest x ray e...»1 totesivat suppeassa kirjallisuuskatsauksessaan 2003, että keuhkokuvan kontrolloinnista pneumonian jälkeen ei ole hyötyä. Brittiläisen suosituksen vuoden 2011 päivityksen «Harris M, Clark J, Coote N ym. British Thoracic So...»2 mukaan kliinisesti pneumoniasta hyvin toipuneen lapsen keuhkokuvaa ei ole syytä kontrolloida, ellei alun perin kuvassa ole ollut niin sanottu pyöröpneumonia tai laaja atelektaasi. Pyöröpneumonian kontrolloimista on suositeltu siltä varalta, että kyseessä olisikin esimerkiksi bronkiaalinen kysta tai paramediastinaalisen muutoksen tapauksessa tuumori. Toisaalta McCossan ja kumppanit «McCrossan P, McNaughten B, Shields M ym. Is follow...»3 kävivät läpi kuusi julkaisua, joissa oli yhteensä 145 lasta, joilla oli todettu pyöröpneumonia. Näillä kaikilla kuvalöydös normaalistui kliinisen tilanteen paranemisen myötä, eikä siis kuvauksella ollut merkitystä. Jos pleuranestettä on ollut hyvin runsaasti, on kuva syytä kontrolloida. Kalkkeumat mediastinumissa voivat viitata tuberkuloosiin tai tuumoriin.