Takaisin Tulosta

Kalsiumin saannin vaikutus sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen

Lisätietoa aiheesta
Leo Niskanen
8.12.2020
  • Havainnoivissa kohorttitutkimuksissa ravinnosta saatu kalsium tai kohtuullinen kalsiumravintolisä ovat yhteydessä matalampaan sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen «Wang L, Manson JE, Sesso HD. Calcium intake and ri...»1. Toisaalta on raportoitu, että kalsiumravintolisän saanti yli 1 400 mg:n vuorokausiannoksella on yhteydessä lisääntyneeseen kokonais- ja sydän- ja verisuonitauti- sekä iskeemiseen sydäntautikuolleisuuteen «Michaëlsson K, Melhus H, Warensjö Lemming E ym. Lo...»2.
  • Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa sydän- ja verisuonitautiriski on ollut toissijainen päätetapahtuma tai haittatapahtuma. Näissäkin on raportoitu ristiriitaisia tuloksia: alentunutta sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta henkilöillä, joilla on ollut aiempi sydän- ja verisuonitauti «Lewis JR, Calver J, Zhu K ym. Calcium supplementat...»3 ja lisääntynyttä riskiä sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen «Pentti K, Tuppurainen MT, Honkanen R ym. Use of ca...»4, «Bolland MJ, Avenell A, Baron JA ym. Effect of calc...»5.
  • Meta-analyysissa (11 tutkimusta, joissa 11 921 henkilöä ja kalsiumravintolisä vähintään 1 000 mg/vrk, seurannan mediaani oli 4 vuotta) sydäninfarktiriski oli 27–31 % koholla, riski aivohalvaukseen ei-merkitsevästi 12–20 %:n koholla, mutta tällä ei ollut vaikutusta kuolleisuuteen.
  • Toisessa analyysissä «Wang L, Manson JE, Sesso HD. Calcium intake and ri...»1 päädyttiin toiseen tulokseen: kun yhdistettiin 5 seurantatutkimuksen tulokset, joissa oli spesifisesti tutkittu kalsiuminsaannin yhteyttä sydän- ja verisuonitautien riskiin «Wang L, Manson JE, Sesso HD. Calcium intake and ri...»1, pidettiin epätodennäköisenä, että kalsiumravintolisällä olisi merkittävää vaikutusta sydän- ja verisuonitautien riskiin.
  • Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa analysoitiin 388 229:n iältään 50–71-vuotiaan henkilön ravinnon kalsiumin saantia ja kalsiumravintolisien käyttöä vuosina 1995–1996. Kalsiumlisiä käytti tuolloin noin puolet miehistä ja 70 % naisista. Keskimäärin 12 vuoden seurannan aikana ilmaantui 7 904 sydänperäistä kuolemaa miehillä. Naisilla näitä oli 3 874. Kalsiumlisää käyttäneiden miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sydänkuolleisuus oli noin 20 % suurempi kuin niillä, jotka eivät käyttäneet lisävalmisteita. Aivohaverikuolleisuudessa ei todettu eroa. Naisilla ei vastaavaa yhteyttä todettu. Tässäkään tutkimuksessa ravinnosta saatavalla kalsiumilla ei ollut minkäänlaista yhteyttä sydäntautikuolemiin «Xiao Q, Murphy RA, Houston DK ym. Dietary and supp...»6.
  • Laajassa systemaattisessa katsauksessa «Kahwati LC, Weber RP, Pan H ym. Vitamin D, Calcium...»7 päivitettiin tutkimusnäyttö kalsium- ja D-vitamiinilisien ja näiden yhdistelmien hyödyistä ja haitoista aikuisten murtumien primääripreventiossa. Lähteinä olivat PubMed, EMBASE, Cochrane Library, viitteet ja asiantuntijat. Tutkimusnäyttö ylsi helmikuun 2018 loppuun. Tarkasteltiin myös sydäntapahtumia yhtenä päätetapahtumana satunnaistetuissa ja havainnoivissa tutkimuksissa. Laitoshoito, tiedossa oleva D-vitamiinivaje, osteoporoosi tai aiempi murtuma oli poissulkukriteeri.
    • 5 RCT-tutkimusta (satunnaistettua kliinistä tutkimusta) tutki sydän- ja verisuonitapahtumien ilmaantuvuutta pelkällä D-vitamiinilla, kalsiumilla tai näiden yhdistelmillä.
    • D-vitamiinia verrattiin lumeeseen 3 RCT-tutkimuksessa, mitään eroa ei ryhmien välillä ollut mihinkään päätetapahtumaan.
    • Pelkkä kalsiumlisä verrattuna lumeeseen, 1 RCT:ssä ei todettu yhtään sydän- ja verisuonitapahtumaa lumeryhmässä, ja 1 tapaus kalsiumlisää 600 mg -ryhmässä (absoluuttinen riskiero ARD 1,02 %; 95 % luottamusväli -1,75–3,80 %); RR 3,03; 95 % luottamusväli 0,12–73,49) ja 2 tapausta kalsiumryhmässä 1 200 mg (ARD 2,15 %; 95 % luottamusväli -1,38–5,68 %; RR 5,32; 95 % luottamusväli 0,26–109,35).
    • Vitamiini D yhdistettynä kalsiumiin, WHI CaD -tutkimus raportoi uuden sydäninfarktin 411 osanottajan (2,3 %) yhdistelmäryhmässä ja 390:llä (2,2 %) lumeryhmässä 7 vuoden kohdalla (ARD 0,11 %; 95 % luottamusväli -0,20–0,41 %; HR 1,03; 95 % luottamusväli 0,90–1,19).
    • Vastaavasti myöskään aivohaverien, laskimotukosten tai sairaalahoitoa vaativan sydämen vajaatoiminnan suhteen ei eroja havaittu.
    • Tämä katsaus ei siis vahvista aiemmin todettua haittasignaalia, mutta systemaattinen katsaus sisälsi lähinnä postmenopausaalisia valkoihoisia naisia, joilla ei ollut osteoporoosia. Tutkimusten välillä oli myös huomattavaa menetelmällistä horjuvuutta, ja sydäntapahtumien rekisteröinti oli hyvin vaihtelevaa.

Kirjallisuutta

  1. Wang L, Manson JE, Sesso HD. Calcium intake and risk of cardiovascular disease: a review of prospective studies and randomized clinical trials. Am J Cardiovasc Drugs 2012;12:105-16 «PMID: 22283597»PubMed
  2. Michaëlsson K, Melhus H, Warensjö Lemming E ym. Long term calcium intake and rates of all cause and cardiovascular mortality: community based prospective longitudinal cohort study. BMJ 2013;346:f228 «PMID: 23403980»PubMed
  3. Lewis JR, Calver J, Zhu K ym. Calcium supplementation and the risks of atherosclerotic vascular disease in older women: results of a 5-year RCT and a 4.5-year follow-up. J Bone Miner Res 2011;26:35-41 «PMID: 20614474»PubMed
  4. Pentti K, Tuppurainen MT, Honkanen R ym. Use of calcium supplements and the risk of coronary heart disease in 52-62-year-old women: The Kuopio Osteoporosis Risk Factor and Prevention Study. Maturitas 2009;63:73-8 «PMID: 19394167»PubMed
  5. Bolland MJ, Avenell A, Baron JA ym. Effect of calcium supplements on risk of myocardial infarction and cardiovascular events: meta-analysis. BMJ 2010;341:c3691 «PMID: 20671013»PubMed
  6. Xiao Q, Murphy RA, Houston DK ym. Dietary and supplemental calcium intake and cardiovascular disease mortality: the National Institutes of Health-AARP diet and health study. JAMA Intern Med 2013;173:639-46 «PMID: 23381719»PubMed
  7. Kahwati LC, Weber RP, Pan H ym. Vitamin D, Calcium, or Combined Supplementation for the Primary Prevention of Fractures in Community-Dwelling Adults: Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2018;319:1600-1612 «PMID: 29677308»PubMed