Laskimonsisäisesti annettu alteplaasi otettiin rutiinikäyttöön etuverenkierron (karotisalueen) iskeemisen aivoinfarktin hoitona alun perin 3 tunnin sisällä oireiden alusta. 2 775 potilaan analyysi «Hacke W, Donnan G, Fieschi C ym. Association of ou...»1 viittasi siihen, että laskimonsisäinen alteplaasi parantaa ennustetta aina 4,5 tuntiin asti oireitten alusta, minkä ECASS 3 tutkimus «Hacke W, Kaste M, Bluhmki E ym. Thrombolysis with ...»2 varmisti vuonna 2008.
Oireisen aivoverenvuodon riski on huomioitava trombolyysihoidon yhteydessä. Näitä esiintyy SITS-MOST-rekisterin «Wahlgren N, Ahmed N, Dávalos A ym. Thrombolysis wi...»3 mukaan vain 1,7 %:lla 3 tunnin sisällä hoidetuista potilaista.
Pidennetyssä aikaikkunassa (3–4,5 tuntia) oireisia aivoverenvuotoja esiintyi ECASS 3 tutkimuksessa «Hacke W, Kaste M, Fieschi C ym. Intravenous thromb...»4 2,4 %:lla liuotushoidetuista ja 0,2 %:lla verrokeilla.
Toinen havainnoiva tietokanta, SITS-International Stroke Thrombolysis Register (SITS-ISTR) «Wahlgren N, Ahmed N, Dávalos A ym. Thrombolysis wi...»5, toi samanlaisen tuloksen 3–4,5 tunnin sisällä liuotushoidetuilla potilailla; oireisia aivoverenvuotoja oli 2,2 %:lla potilaista. Tämä ei eronnut 3 tunnin sisällä hoidetuista potilaista (1,6 %, p = 0,24).
Monikansallisessa avoimessa IST-3-tutkimuksessa «IST-3 collaborative group, Sandercock P, Wardlaw J...»6 tutkittiin trombolyysin tehoa ja turvallisuutta jopa 6 tuntiin asti oireiden alusta iäkkäilläkin henkilöillä. Kun yhdistettiin tämän tutkimuksen potilaat kaikkiin aiempiin satunnaistettuihin liuotushoitotutkimuksiin, saatiin kaikkiaan 9 tutkimusta ja 6 756 potilasta käsittävä tietokanta «Emberson J, Lees KR, Lyden P ym. Effect of treatme...»7. SITS-MOST-määritelmän mukaisen oireisen aivoverenvuodon ilmaantuvuus oli liuotushoidolla 3,7 % ja kontrolleilla 0,6 %, OR 6,67; 95 % luottamusväli 4,11–10,84, p < 0,0001 ja viikon kuluessa hoidosta tapahtuvan fataalin aivoverenvuodon ilmaantuvuus vastaavissa ryhmissä 2,7 % ja 0,4 %, OR 7,14; 95 % luottamusväli 3,98–12,79, p < 0,0001. Fataalin aivoverenvuodon riskin lisääntyminen liuotushoidolla oli melko yhdenmukainen alaryhmäanalyyseissä suhteessa hoitoviiveeseen, potilaiden ikään ja oireiden vaikeusasteeseen. Absoluuttinen riskin lisääntymä oli kuitenkin korkeampi vaikean oirekuvan omaavilla potilailla «Emberson J, Lees KR, Lyden P ym. Effect of treatme...»7.
Liuotushoidon riskeistä ja hyödyistä käytettävissä oleva näyttö perustuu pääasiassa tutkimuksiin, joihin osallistuvissa sairaaloissa on alteplaasin indikaation mukainen neurologinen asiantuntemus AVH-diagnostiikan ja hoidon toteuttamisessa spesifissä kohderyhmässä.