Takaisin Tulosta

Uniapnea ja kustannukset

Lisätietoa aiheesta
Hanna-Riikka Kreivi
4.10.2022

Uniapneapotilaan suorien terveydenhuollon kustannusten on Yhdysvalloissa arvioitu olevan keskimäärin 2 720 USD, kun ne väestöllä yleensä ovat 1 384 USD «AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The econo...»1.

American Academy of Sleep Medicinen (AASM) julkaiseman raportin mukaan diagnosoimaton uniapnea maksaa vuosittain Yhdysvalloissa liki 150 miljardia dollaria. Analyysin arvion mukaan Yhdysvalloissa uniapneaa sairastaa 29,4 miljoonaa henkilöä eli 12 % Yhdysvaltojen aikuisväestöstä, ja tästä väestöstä 80 %:lla uniapnea on diagnosoimatta. Arvioidut kustannukset koostuvat tuottavuuden laskusta, moottoriajoneuvo-onnettomuuksista ja työtapaturmista. Hoitamaton uniapnea ja siihen liittyvät liitännäissairauksien komplikaatiot lisäävät kustannuksia myös terveydenhuoltopalveluiden käytön lisääntymisen myötä «Frost, Sullivan. Hidden health crisis costing Amer...»2.

Tanskalaisen rekisteritutkimusten mukaan uniapneapotilaiden terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvät kustannukset olivat vertailuväestöön verrattuna 2–3-kertaisia jopa 12 vuotta ennen uniapneadiagnoosia, ja kustannukset kasvoivat uniapnean vaikeutuessa «Jennum P, Ibsen R, Kjellberg J. Social consequence...»3, «Jennum P, Kjellberg J. Health, social and economic...»4.

Uniapnea selittää kaikista liikennekuolemista 10–50 % «Vorona RD, Ware JC. Sleep disordered breathing and...»5. Yhdysvalloissa uniapnean arvioidaan aiheuttavan vuosittain 810 000 liikenneonnettomuutta ja 1 400 liikennekuolemaa. Näiden onnettomuuksien kustannuksiksi on arvioitu 15,9 miljardia dollaria «Sassani A, Findley LJ, Kryger M ym. Reducing motor...»6. Ammattikuljettajilla hoitamattoman uniapnean aiheuttamien onnettomuuksien hinnaksi on Yhdysvalloissa laskettu 8 200 USD kuljettajaa kohti vuodessa, mikä aiheuttaa vuosittaiset 2,4 miljardin dollarin kustannukset «Gurubhagavatula I, Nkwuo JE, Maislin G ym. Estimat...»7.

CPAP-hoito on taloudellisesti tehokasta. Saksassa arvioitiin vuonna 1997 uniapnean hoidon tuovan 2,3 miljardin DEM:n säästöt «Fischer J, Raschke F. Economic and medical signifi...»8. Kanadalaistutkimuksen mukaan CPAP-hoito vähentää uniapneapotilaiden lääkärissäkäyntikuluja «Albarrak M, Banno K, Sabbagh AA ym. Utilization of...»9. CPAP-hoidon ICER (ks. terveystaloustieteelliset peruskäsitteet alla) on arvioitu 3 000–8 000 USD:ksi «AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The econo...»1, «Ayas NT, FitzGerald JM, Fleetham JA ym. Cost-effec...»10, «Mar J, Rueda JR, Durán-Cantolla J ym. The cost-eff...»11, «McDaid C, Griffin S, Weatherly H ym. Continuous po...»12, «Sigurdson K, Ayas NT. The public health and safety...»13, «Weatherly HL, Griffin SC, Mc Daid C ym. An economi...»14. Kaikki yhteiskunnalliset vaikutukset huomioiden CPAP-hoidon ICER-arvo on alimmillaan 314 dollaria «Sigurdson K, Ayas NT. The public health and safety...»13. CPAP-hoidolla saatava kustannushyöty on selvästi suurempi kuin esimerkiksi flutikasonihoidon hyöty verrattuna lumelääkkeeseen kroonisen obstruktiivisen keuhkosairauden hoidossa (ICER 9 500 USD) tai akuuttivaiheen pallolaajennuksen hyöty suhteessa liuotushoitoon sydäninfarktin hoidossa (ICER 9 241 USD) «AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The econo...»1.

CPAP-hoito parantaa työn laatua ja tehokkuutta uniapneapotilailla. Raportoitu ajankäytön heikkous väheni hoitoa edeltäneestä 26 %:sta hoidon aikana 9 %:iin ja tuottavuuden häiriöt 18 %:sta 10 %:iin «AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The econo...»1. Toisessa tutkimuksessa CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen uniapneapotilaista 84 % raportoi päiväväsymyksen vähentyneen, 68 % keskittymiskyvyn parantuneen, 66 % työtehon lisääntyneen ja 32 % työstä poissaolopäivien vähentyneen «Engleman HM, Asgari-Jirhandeh N, McLeod AL ym. Sel...»15.

CPAP-hoidon aloittamisen jälkeen uniapneapotilaiden raportoimien liikennevahinkojen määrä väheni arvosta 1,02 ± 3,17 arvoon 0,41 ± 1,63 10 000 mailia kohti «Engleman HM, Asgari-Jirhandeh N, McLeod AL ym. Sel...»15. Yhdysvalloissa CPAP-hoidon on arvioitu estävän vuosittain 567 000 liikenneonnettomuutta ja 980 liikennekuolemaa sekä tuottavan pelkästään tätä kautta 7,9 miljardin dollarin säästöt «Sassani A, Findley LJ, Kryger M ym. Reducing motor...»6. Pienemmissä aineistoissa on arvioitu muun muassa, että 500 uniapneapotilaalle aloitettu CPAP-hoito estäisi 3 vuodessa 180 vakavaa liikenneonnettomuutta ja 36 vammautumista sekä tuottaisi 1 miljoonan dollarin säästöt. Toisen arvion mukaan 500 uniapneapotilaan CPAP-hoito estäisi 5 vuoden aikana yhden liikennekuoleman ja tuottaisi 5,3 miljoonan Iso-Britannian punnan säästöt «Vorona RD, Ware JC. Sleep disordered breathing and...»5.

Suomalaisessa rekisteritutkimuksessa «Mattila T, Hasala H, Kreivi HR ym. Changes in the ...»16 tutkittiin uniapneakuorman muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2018. Uniapneapotilaiden määrä nousi seuranta-aikana erikoissairaanhoidossa 8 600 potilaasta 61 000 potilaaseen. Poliklinikkakäyntien määrä kasvoi erikoissairaanhoidossa 9 700 käynnistä 122 000 käyntiin (160 %) ja perusterveydenhuollossa 10 000 käynnistä 122 000 käyntiin (190 %). Sairauspoissaolojen määrä kasvoi 1 100 poissaolosta 46 000 poissaoloon, mutta sairauseläkkeet uniapnean vuoksi vähenivät 33 %. Uniapneaohjelman (2002–2010), diagnostiikan ja hoidon muutosten ja tehostamisen myötä kustannukset yhteiskunnalle potilasta kohden laskivat seuranta-aikana 50 % (2 800 eurosta 1 200 euroon).

Uniapneahoidon kustannuksia erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa verrattiin meta-analyysissä «Van Ryswyk EM, Benitez ID, Sweetman AM ym. Primary...»17, jossa oli mukana 970 tutkittavaa yhteensä neljästä tutkimuksesta. Perusterveydenhuollossa hoito potilasta kohden oli halvempaa (-448,51 USD), ja hoidon tuloksissa ei ollut eroa.

Terveystaloustieteelliset peruskäsitteet

Terveystaloudellisessa arvioinnissa punnitaan eri vaihtoehtoja siitä, kuinka saadaan maksimaalinen terveysvaikutus mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Yleisesti siinä käytetään apuna kustannusvaikuttavuus- (KVA) tai kustannusutiliteettianalyysia (KUA), jotka eroavat vaikuttavuuden ilmaisutavassa. KVA:n terveystulosten mittarina ovat yleensä intervention avulla saavutetut lisäelinvuodet (life-years gained, LYG). KUA:n tulokset ilmaistaan laatupainotettujen lisäelinvuosien muutoksella (quality-adjusted life years gained, QALY), jolloin lisäelinvuosien määrä painotetaan elämänlaadulla. Mittarina käytetään inkrementaalista kustannusvaikuttavuussuhdetta (incremental cost-effectiveness ratio, ICER), joka on 2 eri intervention tuottamien arvioitujen kustannus- ja terveysvaikutusten (lisääntyneet kustannukset / LYG tai QALY) erotusten suhde saman terveysongelman hoidossa «Cleemput I, Neyt M, Thiry N, De Laet C, Leys M. Th...»18 (Internet «https://meka.thl.fi/ohtanen/2279.aspx»1).

Pelkän ICER:n avulla ei voida päätellä intervention kustannusvaikuttavuutta, vaan sitä täytyy verrata ICER:lle määritettyyn kynnysarvoon. Jos ICER on kynnysarvoa suurempi, lisäkustannus saavutettua lisävaikuttavuutta kohti on liian korkea. Jos ICER on kynnysarvoa pienempi, interventiota voidaan pitää kustannusvaikuttavana. Kynnysarvon määrittämisen voi yhdistää maksuhalukkuuteen (willingness to pay, WTP). Tällöin kynnysarvon avulla arvioidaan raja, jonka yhteiskunta on valmis maksamaan yhdestä QALY:sta (tai LYG:sta) kunkin terveysintervention rahoittamisessa «Cleemput I, Neyt M, Thiry N, De Laet C, Leys M. Th...»18 (Internet «https://meka.thl.fi/ohtanen/2279.aspx»1). Eri lähteissä ICER:n kynnysarvoksi on asetettu esimerkiksi 50 000 USD «AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The econo...»1 tai alle 20 000 GBP «McDaid C, Griffin S, Weatherly H ym. Continuous po...»12.

ICER:n käyttö ei myöskään ole ongelmatonta, sillä eri interventioiden tulosmuuttujat tai ICER:n laskutapa eivät ole identtisiä, ja tulevaisuuden kustannuksia ja terveysvaikutuksia arvostetaan eri tavoin kuin välittömiä. Myös ICER:n kynnysarvo perustuu moniin oletuksiin:

  • Terveydenhuollon budjetti on määrätty, sitä ei voi ylittää.
  • Päätöksenteon ainoa päämäärä on maksimoida väestön terveyshyödyt.
  • Täydellistä tietoa kaikkien interventioiden ICER:stä on saatavilla.
  • Ohjelmat ovat täysin sovellettavissa eri tavoitetasoille.
  • Ohjelman supistus tai laajennus ei vaikuta sen kustannusten ja vaikuttavuuden väliseen suhteen, eikä siten ICER:iin.

Terveysohjelmat ovat riippumattomia toisistaan, eli yhden ohjelman muutokset eivät vaikuta toiseen ohjelmaan «Cleemput I, Neyt M, Thiry N, De Laet C, Leys M. Th...»18 (Internet «https://meka.thl.fi/ohtanen/2279.aspx»1).

Kirjallisuutta

  1. AlGhanim N, Comondore VR, Fleetham J ym. The economic impact of obstructive sleep apnea. Lung 2008;186:7-12 «PMID: 18066623»PubMed
  2. Frost, Sullivan. Hidden health crisis costing Amerca billions. Underdiagnosis and undertreating obstructive sleep apnea draining health care system. Am Acad Sleep Med 2016. Available from: «http://aasmnet.org/sleep-apnea-economic-impact.aspx»2
  3. Jennum P, Ibsen R, Kjellberg J. Social consequences of sleep disordered breathing on patients and their partners: a controlled national study. Eur Respir J 2014;43:134-44 «PMID: 23563260»PubMed
  4. Jennum P, Kjellberg J. Health, social and economical consequences of sleep-disordered breathing: a controlled national study. Thorax 2011;66:560-6 «PMID: 21199816»PubMed
  5. Vorona RD, Ware JC. Sleep disordered breathing and driving risk. Curr Opin Pulm Med 2002;8:506-10 «PMID: 12394158»PubMed
  6. Sassani A, Findley LJ, Kryger M ym. Reducing motor-vehicle collisions, costs, and fatalities by treating obstructive sleep apnea syndrome. Sleep 2004;27:453-8 «PMID: 15164898»PubMed
  7. Gurubhagavatula I, Nkwuo JE, Maislin G ym. Estimated cost of crashes in commercial drivers supports screening and treatment of obstructive sleep apnea. Accid Anal Prev 2008;40:104-15 «PMID: 18215538»PubMed
  8. Fischer J, Raschke F. Economic and medical significance of sleep-related breathing disorders. Respiration 1997;64 Suppl 1:39-44 «PMID: 9380960»PubMed
  9. Albarrak M, Banno K, Sabbagh AA ym. Utilization of healthcare resources in obstructive sleep apnea syndrome: a 5-year follow-up study in men using CPAP. Sleep 2005;28:1306-11 «PMID: 16295216»PubMed
  10. Ayas NT, FitzGerald JM, Fleetham JA ym. Cost-effectiveness of continuous positive airway pressure therapy for moderate to severe obstructive sleep apnea/hypopnea. Arch Intern Med 2006;166:977-84 «PMID: 16682570»PubMed
  11. Mar J, Rueda JR, Durán-Cantolla J ym. The cost-effectiveness of nCPAP treatment in patients with moderate-to-severe obstructive sleep apnoea. Eur Respir J 2003;21:515-22 «PMID: 12662011»PubMed
  12. McDaid C, Griffin S, Weatherly H ym. Continuous positive airway pressure devices for the treatment of obstructive sleep apnoea-hypopnoea syndrome: a systematic review and economic analysis. Health Technol Assess 2009;13:iii-iv, xi-xiv, 1-119, 143-274 «PMID: 19103134»PubMed
  13. Sigurdson K, Ayas NT. The public health and safety consequences of sleep disorders. Can J Physiol Pharmacol 2007;85:179-83 «PMID: 17487258»PubMed
  14. Weatherly HL, Griffin SC, Mc Daid C ym. An economic analysis of continuous positive airway pressure for the treatment of obstructive sleep apnea-hypopnea syndrome. Int J Technol Assess Health Care 2009;25:26-34 «PMID: 19126248»PubMed
  15. Engleman HM, Asgari-Jirhandeh N, McLeod AL ym. Self-reported use of CPAP and benefits of CPAP therapy: a patient survey. Chest 1996;109:1470-6 «PMID: 8769496»PubMed
  16. Mattila T, Hasala H, Kreivi HR ym. Changes in the societal burden caused by sleep apnoea in Finland from 1996 to 2018: A national registry study. Lancet Reg Health Eur 2022;16:100338 «PMID: 35252943»PubMed
  17. Van Ryswyk EM, Benitez ID, Sweetman AM ym. Primary versus Specialist Care for Obstructive Sleep Apnea: A Systematic Review and Individual-Participant Data-Level Meta-Analysis. Ann Am Thorac Soc 2022;19:668-677 «PMID: 34524936»PubMed.
  18. Cleemput I, Neyt M, Thiry N, De Laet C, Leys M. Threshold values for cost-effectiveness in health care. Health Technology Assessment (HTA). Brussels: Belgian Health Care Knowledge Centre (KCE); 2008. KCE reports 100C (D/2008/10.273/96), lyhennelmä THL:n Ohtanen-internetsivustolla osoitteessa «https://meka.thl.fi/ohtanen/2279.aspx»1, 22.6.2009