Esiintyvyys ja riskitekijät
Itsemurhat
Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy huomattava itsetuhoisen käyttäytymisen riski.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa «Hansson C, Joas E, Pålsson E ym. Risk factors for ...»1 seurattiin prospektiivisesti 12 850 henkilöä 1–10 vuotta, 55 miestä ja 35 naista teki seuranta-aikana itsemurhan.
Kaikista itsemurhista 3,4–14 % selittyy kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden itsemurhilla «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. Epidemiology,...»2.
Myrkytys ja hirttäytyminen olivat yleisimmät itsemurhamenetelmät kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. Epidemiology,...»2.
Vuonna 2015 julkaistussa meta-analyysissä «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. International...»3 miessukupuoli ja ensimmäisen asteen sukulaisen itsemurha olivat itsemurhien riskitekijät kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
Muita itsemurhan riskitekijöitä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla ovat aikaisempi itsemurhayritys ja toivottomuus «Goodwin FK, Jamison KR. Manic-Depressive Illness. ...»4, «Hawton K, Sutton L, Haw C ym. Suicide and attempte...»5, «Isometsä E, Sund R, Pirkola S. Post-discharge suic...»6.
Suurin osa itsemurhista tapahtuu masennusjakson aikana «Isometsä ET, Henriksson MM, Aro HM ym. Suicide in ...»7, «Isometsä E. Suicide in bipolar I disorder in Finla...»8, «Keks NA, Hill C, Sundram S ym. Evaluation of treat...»9.
Kaikissa diagnoosiryhmissä sairaalahoidon päättymisen jälkeisinä viikkoina itsemurhariski on kohonnut niillä potilailla, joilla on aikaisempaa itsensä vahingoittavaa käyttäytymistä «Haglund A, Lysell H, Larsson H ym. Suicide Immedia...»10.
Suomessa tehdyssä tutkimuksessa «Isometsä E, Sund R, Pirkola S. Post-discharge suic...»6 todettiin, että masennusjaksojen jälkeen itsemurhariski oli suurin ja maniajaksojen jälkeen pienin tutkittaessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien potilaiden tekemiä itsemurhia heti sairaalahoidon jälkeen (0–120 vuorokautta sairaalahoidon päättymisen jälkeen).
Samassa suomalaisessa tutkimuksessa «Isometsä E, Sund R, Pirkola S. Post-discharge suic...»6 todettiin kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksoa sairastavien potilaiden sairaalahoitojen jälkeisten itsemurhien merkittäviksi riskitekijöiksi saman sairausjakson aikainen aikaisempi itsemurhayritys ja miessukupuoli.
Itsemurhayritykset
Epidemiologisten tutkimusten «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. Epidemiology,...»2 mukaan 23–26 % kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista yrittää itsemurhaa.
Prospektiivisissa tutkimuksissa «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. Epidemiology,...»2 (seuranta-aika 18 kuukaudesta 44 vuoteen) itsemurhayrityksiä esiintyi keskimäärin 24 % tyyppiä 1 ja 20 % tyyppiä 2 sairastavilla.
Lääkkeiden yliannostus on yleisin itsemurhayritysmenetelmä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. Epidemiology,...»2.
Suomessa tehdyn tutkimuksen «Valtonen HM, Suominen K, Mantere O ym. Prospective...»11 mukaan yli puolet (55 %) kaksisuuntaista mielialahäiriöitä sairastavista oli yrittänyt itsemurhaa elämänsä aikana.
Vuonna 2015 julkaistussa meta-analyysissä «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. International...»3 naissukupuoli, nuorempi ikä sairauden alkaessa, masennuspolariteetti (ensimmäisessä sairausjaksossa, nykyisessä tai viimeisimmässä sairausjaksossa), samanaikainen ahdistuneisuushäiriö, samanaikainen mikä tahansa päihdehäiriö, alkoholin käyttöhäiriö, mikä tahansa laittoman päihteen käyttö, samanaikainen clusteri B / epävakaa persoonallisuushäiriö ja ensimmäisen asteen sukulaisen itsemurha olivat itsemurhayritysten riskitekijät kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.
Aikaisempi itsemurhayritys on merkittävä uuden itsemurhayrityksen riskitekijä «Oquendo MA, Currier D, Mann JJ. Prospective studie...»12, «Dennehy EB, Marangell LB, Allen MH ym. Suicide and...»13, «Schaffer A, Isometsä ET, Azorin JM ym. A review of...»14.
Muita itsemurhayritysten riskitekijöitä kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ovat nuorempi ikä (tosin vanhemmat ihmiset tekevät vakavampia itsemurhayrityksiä), masennusvoittoinen sairauden kuva, sekamuotoiset jaksot, tiheäjaksoisuus, episodien vakavuus ja lukumäärä, ahdistuneisuus, yksin asuminen, atyyppiset piirteet, itsemurha-ajatukset, tupakointi, kahvin juonti, lihavuus, syömishäiriöt, aggressiivisuus ja ärtyneisyys, impulsiivisuus, lapsuusiän hyväksikäyttö, toivottomuus, suvussa esiintyvä mielialahäiriö, nuoruusiän stressi, sosiaaliset ja ammatilliset ongelmat, suru ja seksuaalinen dysfunktio «Schaffer A, Isometsä ET, Azorin JM ym. A review of...»14.
Itsemurhayritykset sijoittuvat pääosin masennus- ja sekamuotoisiin vaiheisiin «Pallaskorpi S, Suominen K, Ketokivi M ym. Incidenc...»15. Masennuksessa ja sekamuotoisessa vaiheessa vietetty aika on myös itsemurhayritysten riskitekijä «Hawton K, Sutton L, Haw C ym. Suicide and attempte...»5, «Pallaskorpi S, Suominen K, Ketokivi M ym. Incidenc...»15, «Valtonen HM, Suominen K, Haukka J ym. Differences ...»16, «Tondo L, Baldessarini RJ, Hennen J ym. Suicide att...»17, «Valtonen HM, Suominen K, Mantere O ym. Suicidal be...»18.
Kliiniset johtopäätökset
Koska itsetuhoinen käyttäytyminen on niin yleistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien keskuudessa, tulee itsemurha-ajatuksista, mahdollisista itsemurhasuunnitelmista tai aikaisemmasta itsetuhoisesta käyttäytymisestä kysyä suoraan potilailta, jotka sairastavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Hyvä apuväline itsetuhoisuuden kartoittamiseen on C-SSRS-lomake (The Columbia-Suicide Severity Scale), joka on työntekijän tekemä arviointi, jossa kartoitetaan itsemurha-ajatuksia, itsemurha-ajatusten intensiteettiä ja itsemurhakäyttäytymistä (Internet-linkki lomakkeeseen «http://cssrs.columbia.edu/»1).
Koska sekä itsemurhat että itsemurhayritykset ajoittuvat eritoten masennus- ja sekamuotoisiin jaksoihin, on erityisen tärkeää sekä ehkäistä näiden jaksojen kehittymistä että hoitaa ajankohtaiset masennus- ja sekamuotoiset jaksot mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti itsetuhoisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi jo ennalta.
Kaikkien itsetuhoisten potilaiden vointia on syytä seurata tiiviisti. Potilas tulee tarvittaessa ohjata sairaalahoitoon.
Mielenterveyslaki «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116»2, «Finlex – Valtion säädöstietopankki. Mielent...»19 sallii tahdosta riippumattoman tarkkailuun ottamisen ja hoidon silloin, kun potilaan todellisuudentaju on häiriintynyt, potilas on vaaraksi itselleen ja muut mielenterveyspalvelut ovat riittämättömiä.
Itsetuhoiset kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat potilaat tarvitsevat sekä asianmukaisen lääkehoidon että psykoterapeuttisen tuen «Schaffer A, Isometsä ET, Tondo L ym. Epidemiology,...»2, «Saunders KE, Hawton K. Clinical assessment and cri...»20, «Fountoulakis KN, Gonda X, Siamouli M ym. Psychothe...»21, «Rihmer Z, Gonda X. The effect of pharmacotherapy o...»22.
Litium vähentää itsemurhakuolleisuutta verrattuna lumelääkkeeseen mielialahäiriöpotilailla (ks. näytönastekatsaus Litium ja mielialahäiriöön liittyvä itsetuhoinen käyttäytyminen «Litium vähentää itsemurhakuolleisuutta verrattuna lumelääkkeeseen mielialahäiriöpotilailla.»A).
Litiumin käytön (varsinkin äkillisen) lopettamisen yhteydessä itsemurhariski nousee väliaikaisesti 20-kertaiseksi «Smith KA, Cipriani A. Lithium and suicide in mood ...»23.