Takaisin Tulosta

Työn riskitekijöihin vaikuttaminen yläraajan rasitussairauksissa

Lisätietoa aiheesta
Tiia Reho ja Maija Paukkunen
22.6.2022
  • Käden ja kyynärvarren kiputiloista aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää vaikuttamalla yleisesti tunnettuihin toistotyöhön liittyviin riskitekijöihin, joita ovat
    • työliikkeiden suuri toistuvuus
    • lihasvoiman runsas käyttö
    • ranteen keskiasennosta poikkeavat asennot
    • tärinä
    • kylmä
    • olka- ja kyynärvarren non-neutraalit asennot
    • terävien reunojen painevaikutus.

Työhön liittyvä yläraajakuormitus

  • Työliikkeiden lukumäärä vähenee, tai niitä on helpompi ja kevyempi suorittaa «Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppin...»1, jos
    • tuotteen pakkaaminen tai siirtäminen onnistuu ilman tuotteen nostamista tai kannattelua (esimerkiksi kassa-, eines- ja makeistyöntekijät)
    • optiset lukulaitteet ja vaa'at ovat toimintavarmoja (esimerkiksi kassatyöntekijät, kirjastovirkailijat, einestyöntekijät)
    • tuotteeseen on helppo tarttua, eikä siinä ole kättä vahingoittavia osia, teräviä reunoja tai liukasta tarttumapintaa (esimerkiksi keraaminen työ, muurarit, laattatyöntekijät)
    • rajoittimet ohjaavat tuotteiden kulkua työntekijän käsien sijasta (esimerkiksi pakkaajat, kassatyöntekijät)
    • tuotetta ei tarvitse kääntää tai siirtää useita kertoja (esimerkiksi einestyöntekijät, pakkaajat, kassatyöntekijät)
    • pakkaus on riittävän väljä, jotta tuotteet mahtuvat sinne helposti (esimerkiksi pakkaajat)
    • käytetään väljiä tai itsekohdistuvia sovitteita tuotteen osia tai työkoneita yhteen liitettäessä, jolloin tarkkuuden ja voiman yhtäaikainen tarve vähenee (esimerkiksi traktorin vetovarsien kiinnittäminen työkoneisiin, työkalujen työstöosien kiinnittäminen)
    • tuotteet eivät takerru tai sotkeudu toisiinsa
    • tuotannossa on varauduttu häiriötilanteisiin, hukkamateriaalille on varattu paikka, eikä sen poistaminen vaadi yläraajojen suurta voimankäyttöä tai aiheuta tapaturmavaaraa (esimerkiksi häiriötilanteet paperikoneella)
    • tuotteesta ei tarvitse ottaa kiinni pihtiotteella tai laajalla puristusotteella (esimerkiksi metalliteollisuuden kokoonpanotyöt).
  • Lihasvoiman tarve vähenee «Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppin...»1, jos
    • yläraajojen staattista kannattelua vähennetään esimerkiksi tukemalla kyynärvartta tai kyynärpäätä pöytäpintaan tai ranne- ja kyynärtukiin
    • käsityökaluissa, työstettävissä kappaleissa tai työvälineissä käytetään tarvittaessa kannattimia.
  • Työkalujen valinnalla ja käytön tauottamisella voidaan helpottaa yläraajojen työtä tai käden asentoa.
    • Yläraajavaivojen ehkäisyssä on kohtalaista näyttöä tavanomaista leveämpikahvaisten ja kevyempien instrumenttien käytöstä (hammaslääkärin työ) ja mikrotaukojen lisäämisen edullisesta vaikutuksesta pitkien kirurgisten toimenpiteiden aikana «Sweeney K, Mackey M, Spurway J ym. The effectivene...»2.
    • Työn tavanomaisen tauotuksen oheen lisätyt tauot työpäivän aikana vähensivät niskan, hartioiden ja yläraajojen oireiden intensiteettiä tuottavuutta heikentämättä. Vaikutus oli samansuuntainen eri toimialoilla (maatalous, toimistotyö) ja eripituisia taukoja käyttäen. «Stock SR, Nicolakakis N, Vézina N ym. Are work org...»3

Terävien reunojen painevaikutus

  • Lähde: «Ketola R, Laaksonlaita S. Toisto - Repe, Toistotyö...»7
  • Tietyt käden alueet ovat herkkiä mekaaniselle paineelle ja erityisesti pistemäiselle rasitukselle. Pistemäisellä painerasituksella tarkoitetaan, että työntekijän, laitteen, työtason tai työvälineen välillä on teräviä tai kovia kontaktipisteitä.

Sormien alue

  • Sormien sivupinnat ovat tyypillisin käden alue, johon mekaaninen paine voi kohdistua työssä tai työvälinettä käytettäessä. Näissä sormien osissa ihon on ohutta ja verisuonet ja hermot kulkevat lähellä ihon pintaa. Näille alueille voi muodostua hankaumia esimerkiksi saksien tai pinsettien käytössä. Peukalon alue on myös herkkä vahingoittumaan ja sietää huonosti työvälineen aiheuttamaa painetta.
  • Raskaiden taakkojen pitkäaikainen kantaminen sormien koukkuotteella ohuista, terävistä kantokahvoista vaikuttaa sormien verenkiertoon ja aiheuttaa painumista sormien hermoissa.

Kämmenen keskiosa

  • Kämmenessä on peukalon ja pikkusormen puolella rasvakudosmuodostumat, jotka suojaavat alueita mekaanisen paineen vaikutuksilta. Sen sijaan kämmenen keskiosassa ihon alla oleva suoja on ohut ja alue on herkkä mekaaniselle paineelle (esimerkiksi hallintalaitteiden painaminen keskikämmenellä, pihtien varren aiheuttama paine kämmeneen). Voimakas pistemäinen mekaaninen rasitus erityisesti kämmenen keskiosalla tai kämmensyrjällä voi vahingoittaa alla olevia kudoksia (käden käyttö lyömiseen tai painamiseen). Joidenkin työvälineiden käytölle on ominaista äkillisen käden jarruttavan voiman käyttö hankaavalla otteella (esimerkiksi työvälineen nytkähdys, tempaisu tai takaisinisku). Tämänkaltainen ote voi vahingoittaa ihoa ja muita käden rakenteita.

Ranteen alue

  • Ranteen alue hankautuu ja kipeytyy helposti, jos ranteella nojataan johonkin pintaan käden tai vartalon tukemiseksi. Paine kohdistuu entistäkin pienemmälle alueelle erityisesti silloin, jos rannetta pidetään samalla taakse taipuneena.

Kyynärpään ja kyynärvarren alueet

  • Kun osaa vartalon painosta tuetaan kyynärpäiden ja kyynärvarsien avulla työtasoon, osuu sen kyynärseutuun aiheuttama paine usein kohdalle, jossa iho ja lihasmassa ovat ohuet. Työskentely pitkiä aikoja kyynärpäihin nojaten ja kyynärpäät äärimmilleen koukistettuina voi aiheuttaa painerasitusta.

Hartia ja olkaseutu

  • Raskas kantaminen hartian päällä voi rasittaa olkaseudun rakenteita.
  • Kainalon toistuva osuminen tai painuminen työtilan tai kohteen rakenteisiin voi aiheuttaa hermojen ja verisuonten ärtymistä.

Lämpöolojen terveysvaikutukset: kylmä

  • Ks. «Ketola R, Laaksonlaita S. Toisto - Repe, Toistotyö...»7 ja Työterveyslaitoksen ohjeet Lämpöolosuhteet työpaikalla «https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/lampoolosuhteet-tyopaikalla»1.
  • Lämpöolojen terveysvaikutukset riippuvat kaikkien lämpöolotekijöiden, työn kuormittavuuden, mahdollisten käsineiden ja vaatetuksen yhteisvaikutuksesta.
  • Lämpöoloja arvioidessa on selvitettävä
    • onko kylmässä työskentelyyn varauduttu (vaatetus)
    • onko yläraajat riittävästi suojattu
    • onko työpisteessä haittaavaa vetoa
    • kohdistuuko käsiin tai ranteisiin haittaavaa ilman liikettä tai kylmyyttä
    • onko kylmät pinnat suojattu.
  • Työskentely kylmässä, kylmien tuotteiden käsittely tai kylmä ilmavirta kehon osiin voi asettaa keholle lisävaatimuksia ja suojaustarpeen. Kylmälle altistuminen voi heikentää verenkiertoa käsissä ja koko yläraajoissa, vähentää tuntoa, näppäryyttä ja puristusvoimaa sekä lisätä lihasaktiivisuutta. Suojaimien (esimerkiksi käsineiden) käyttö saattaa lisätä rasittumisen vaaraa aiheuttamalla suuremman voiman käytön tarpeen esineisiin tartuttaessa. Kosteus voi lisätä sekä kuuman että kylmän aiheuttamaa kuormitusta.
  • Vaikka lämpötilalle ei voida asettaa yksiselitteisiä tavoitearvoja, tulisi ilmanvaihdon suunnittelussa ja järjestämisessä pyrkiä seuraaviin lämpötila-alueisiin: kevyt istumatyö 21–25 ºC, muu kevyt työ 19–23 ºC, keskiraskas työ 17–21 ºC ja raskas työ 12–17 ºC.
    • Suositeltava ilmanvirtauksen nopeus istuma-asennossa on alle 0,15 m/s.
    • Vedon tunne on tärkeä estää (ei kylmiä pintoja, ei yli 3 °C:een lämpötilaeroa niskan ja nilkan välillä tai kylmää ilmavirtausta).
  • Työntekijä ei saa joutua nojaamaan tai tarttumaan kylmiin pintoihin:
    • Käsien suorituskyky on parhaimmillaan, kun ihon lämpötila on 32–36 ºC.
    • Tuntoherkkyyden kannalta kriittinen lämpötila on 6–8 ºC.
    • Käsien toimintakyvyn ja sorminäppäryyden kannalta tärkeimpiä ovat sormien ja ihon lämpötilat.
    • Tarkkuustehtävissä myös kehon muiden osien voimakas jäähtyminen voi vaikuttaa käsien toimintakykyyn.

Tärisevä työkalu

  • Ks. «Kim S, Nussbaum MA, Smets M ym. Effects of an arm-...»4, «Ollila T, Pääkkönen R, Helenius R (2019) Uudet kei...»8 ja Tärinäaltistuksen tunnistaminen «https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/tarina/tunnistaminen»2.
  • EU-direktiivin 44/2002/EU mukainen määritelmä käsitärinälle: tärinää, joka käsiin tai käsivarsiin välittyessään vaarantaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden aiheuttamalla erityisesti verenkiertoon, luustoon, niveliin, hermostoon tai lihaksiin liittyviä ongelmia. Tärinän tiedetään aiheuttavan valkosormisuutta ja rannekanavan oireyhtymää, tunto- ja lämpöaistimusten heikentymistä, nivelten kipeytymistä sekä puristusvoiman heikentymistä.
  • Altistuminen käden ja käsivarren tärinälle aiheutuu käsin kannateltavien tai käsin ohjattavien koneiden ja välineiden tai kiinteiden koneiden käytöstä (esimerkiksi penkkihiomakoneen käyttö, jolloin työstettävää kappaletta pidellään käsin paikallaan).
  • Käytännön lääkärin työssä tärinän arviointiin käytetään usein tärinälaskuria «Työsuojeluhallinto Tärinäaltistuksen tunnistaminen...»9:
    • Tarkan riskin arvioimiseksi tarvitaan tiedot tärinäaltistumisesta eli tärinän keskimääräisestä voimakkuudesta kolmessa standardisuunnassa ja altistumisaika. Lisätietoja altistumisen mittaamisesta löytyy standardeista SFS-EN ISO 5349-1 ja SFS-EN ISO 5349-2.
    • Tärinäaltistumista voidaan arvioida myös koneen valmistajan ilmoittamien tärinäpäästöarvojen perusteella. Tärinäpäästö määritetään yleensä standardisarjan ISO 8662 mukaisesti.
  • Esimerkkejä haitallista tärinää aiheuttavista työvälineistä:
    • Autokorjaamot, kulkuneuvoteollisuus, liikkuvien työkoneiden valmistus:
      • paineilmataltta (käytetään yleisesti kolaroitujen peltien leikkaukseen)
      • iskevä mutterinväännin (käytetään yleisesti asennuksessa ja esimerkiksi renkaan vaihdon yhteydessä).
      • Nämä työvälineet aiheuttavat Euroopan maissa useimmat valkosormisuustapaukset. Yleensä vain niiden hyvin lyhytaikainen päivittäinen käyttö on mahdollista ilman ongelmia.
    • Rakennusala:
      • Piikkauskoneet (useimmat paineilma-, sähkö- ja polttomoottorikäyttöiset, kun taas hydraulikäyttöiset eivät yleensä ole ongelmallisia). Näillä työskennellessä tulisi välttää mahdollisimman paljon kaikkea kahvojen puristamista, painamista ja lihasvoimia vaativaa kannattelua (esimerkiksi vaakasuuntaan tai ylöspäin työskennellessä). Tulisi hankkia vain dynaamisesti tasapainotettuja uusia laitteita, joilla päästään selvästi alle 5 m/s2:n (kiihtyvyys) ja mieluiten alle 2,5 m/s2:n raja-arvon.
      • Voimakkaat runkonaulaimet tai pulttipistoolit voivat aiheuttaa terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia iskuja.

Kirjallisuutta

  1. Ketola R, Viikari-Juntura E, Malmivaara A, Karppinen J. Rasitusvammaopas. Yläraajan rasitussairaudet ja yläraajoihin kohdistuvan kuormituksen arviointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö; 2003
  2. Sweeney K, Mackey M, Spurway J ym. The effectiveness of ergonomics interventions in reducing upper limb work-related musculoskeletal pain and dysfunction in sonographers, surgeons and dentists: a systematic review. Ergonomics 2021;64:1-38 «PMID: 32866082»PubMed
  3. Stock SR, Nicolakakis N, Vézina N ym. Are work organization interventions effective in preventing or reducing work-related musculoskeletal disorders? A systematic review of the literature. Scand J Work Environ Health 2018;44:113-133 «PMID: 29188299»PubMed
  4. Kim S, Nussbaum MA, Smets M ym. Effects of an arm-support exoskeleton on perceived work intensity and musculoskeletal discomfort: An 18-month field study in automotive assembly. Am J Ind Med 2021;64:905-914 «PMID: 34363229»PubMed
  5. Howard J, Murashov VV, Lowe BD ym. Industrial exoskeletons: Need for intervention effectiveness research. Am J Ind Med 2020;63:201-208 «PMID: 31828844»PubMed
  6. de Looze MP, Bosch T, Krause F ym. Exoskeletons for industrial application and their potential effects on physical work load. Ergonomics 2016;59:671-81 «PMID: 26444053»PubMed
  7. Ketola R, Laaksonlaita S. Toisto - Repe, Toistotyön arviontimenetelmä. Työterveyslaitos, 2004 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140890/TTL_978-952-261-958-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  8. Ollila T, Pääkkönen R, Helenius R (2019) Uudet keinot tärinäaltistumisen arvioimiseen ja vähentämiseen https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618887
  9. Työsuojeluhallinto Tärinäaltistuksen tunnistaminen https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/fysikaaliset-tekijat/tarina/tunnistaminen