Alkoholiongelmat

Käypä hoito

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

21.8.2018

Ota käyttöön

Luentomateriaali «https://www.kaypahoito.fi/khl00076»1
AUDIT-kysely «hoi50028b.pdf»1
Alkoholiriippuvuuden vaikeusaste -kysely (SADD) «http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/alkoholiriippuvuustesti-sadd»2
Alkoholinkäyttöpäiväkirja «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/alkoholin-kayton-omahoito-ohjelma/2-alkoholinkayton-seuranta-oma-apukortti-ja»3
Alkoholinkäytön riskitasot «Työryhmän suositus alkoholinkäytön riskitasoiksi...»2
Alkoholinkäytön terveysriskit «Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholiongelma on syytä muistaa....»1
Riskikäytön kliiniset löydökset «Alkoholin riskikäyttöön liittyviä kliinisiä löydöksiä (Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 60). ...»3
RAAMIT-lyhytneuvonnan sisältö «RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö. ...»4
Testaa tietosi alkoholiongelmaisen hoidosta (vaatii Oppiportin käyttöoikeuden) «http://oppiportti.fi/op/ott00016»4

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista.
Alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa terveydenhuollolla on keskeinen asema.
Terveydenhuollon kaikissa hoitopaikoissa on tärkeää muistaa alkoholiongelman yleisyys ja etsiä ongelmaa aktiivisesti eri potilasryhmistä.
Tärkein alkoholin käyttöhäiriön diagnosointikeino on keskustelu potilaan kanssa, mutta apuna voidaan käyttää myös kyselylomakkeita ja laboratoriomittareita.
Alkoholin terveysriskien arviointi on monesta syystä vaikeaa. Suomessa hälytysrajaksi eli suuren riskin tasoksi on arvioitu naisilla 12–16 ja miehillä 23–24 alkoholiannosta viikossa. Viimeistään tässä vaiheessa terveydenhuollon tulee puuttua asiaan.
Lyhytneuvonta (mini-interventio) on tehokas tapa vaikuttaa alkoholinkäyttöön ja ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja.
Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat potilastyön perusta, mutta myös lääkkeillä on tehoa alkoholin ongelmakäytön ja alkoholiriippuvuuden hoidossa.
Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituksen tiivistelmä «Alkoholiongelmat»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Alcohol abuse»2
Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Alkoholiongelmat»3 ja ruotsiksi «Alkoholproblem»4

Tavoitteet ja rajaukset

Suosituksen tavoitteena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa, tehostaa sen ehkäisyä ja tunnistamista, lisätä tietoa ja vaikuttaa asenteisiin.
Suosituksessa käsitellään päihteistä alkoholia, korvikealkoholeja, sekakäyttöä ja bentsodiatsepiineista riippuvaisten vieroitushoitoa. Muita riippuvuutta aiheuttavia aineita (esim. nikotiinia) ja lääkkeiden väärinkäyttöä ei tässä suosituksessa käsitellä.
Huumeongelman hoidosta on oma suosituksensa. Ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmat «Huumeongelmat»5.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu lähinnä perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, mutta se soveltuu käytettäväksi myös päihdehuollon erityispalveluissa ja sosiaalihuollossa.

Alkoholiongelman esiintyvyys

Alkoholi

Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskuulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt «Päihdetilastollinen vuosikirja, http://urn.fi/URN:...»1.
Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: haitat lisääntyvät suorassa suhteessa käyttömäärään «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Li...»2.
Alkoholi on merkittävä työikäisten kuolemien aiheuttaja «Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt verk...»3.
On arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä (henkilöitä, joilla alkoholinkäyttö on terveysriski) on Suomessa noin 500 000 «Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: ...»4.
Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä «Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: ...»4.

Sekakäyttö

Sekakäytöllä tarkoitetaan tässä eri psykoaktiivisten aineiden (alkoholi, rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet) yhtäaikaista päihdekäyttöä.
Noin 7 % suomalaisista on joskus kokeillut tai käyttänyt rauhoittavia lääkkeitä, unilääkkeitä tai kipulääkkeitä ei-lääkinnällisiin tarkoituksiin. Lääkkeiden ei-lääkinnällisillä käyttäjillä alkoholin humalajuominen ja alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö on yleistä «Karjalainen K., Hakkarainen, P. Lääkkeiden väärink...»5.

Alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja ja terveysriskejä

Alkoholinkäyttöön liittyy monia terveysriskejä (Taulukko «Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholiongelma on syytä muistaa....»1, lähde «World Health Organization. Global status report on...»6). Alkoholin ongelmakäyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä. Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä, miksi jotkut saavat alkoholin aiheuttaman elinvaurion mutta toiset välttyvät siltä.
IARC (International Agency for Resarch on Cancer) määrittelee sekä alkoholijuomat että etanolin ensimmäisen luokan syöpävaarallisiksi aineiksi «Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitse...»7. Alkoholinkäyttö on liitetty erityisesti ruoansulatuskanavan alueen ja naisten rintasyöpäriskin suurenemiseen.
Säännöllisesti yli 40 g/vrk alkoholia käyttävillä miehillä ja yli 20 g/vrk käyttävillä naisilla kokonaiskuolleisuus on merkitsevästi suurempi kuin raittiilla. Naisten riskisuhteet ovat kaikilla kulutustasoilla suuremmat kuin miehillä «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Li...»2, «World Health Organization. Global status report on...»6.
Jo 25 g alkoholia vuorokaudessa näyttää kohottavan verenpainetta «Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for...»8.
Yli 2 alkoholiannosta päivittäin juovat keski-ikäiset miehet sairastuvat aivohalvaukseen todennäköisemmin kuin vähemmän alkoholia juovat. Sairastumisriski on samaa luokkaa tai suurempi kuin suurentuneen verenpaineen tai diabeteksen aiheuttama riski «Kadlecová P, Andel R, Mikulík R ym. Alcohol consum...»9.
Alkoholi suurentaa psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden riskiä «Fergusson DM, Boden JM, Horwood LJ. Tests of causa...»10.
Säännöllinen alkoholinkäyttö suurentaa kokonaiskuolleisuutta. Se myös suurentaa merkittävästi maksakirroosin, aivoverenvuodon, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin sekä ylähengitysteiden, ruoansulatuskanavan, maksa-, paksusuoli- ja rintasyövän riskiä «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Li...»2, «World Health Organization. Global status report on...»6, «Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitse...»7.
Alkoholinkäyttäjillä liikennetapaturman vaara kasvaa suorassa suhteessa veren alkoholipitoisuuteen «Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the d...»11. Alkoholinkäyttöön liittyy myös muita tapaturmia ja väkivaltaa (kaatumisia, palovammoja, hukkumisia, työtapaturmia, itsemurhia, lapsen pahoinpitelyjä, tappoja ja murhia) «Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the d...»11.
Suomalaisista 12–18-vuotiaista nuorista noin joka neljäs oli kokenut haittoja kodin aikuisten alkoholinkäytöstä vuonna 2011 «Teoksessa: Warpenius K. ym. (toim.) Alkoholi- ja ...»12.
Vähäisen terveysriskin rajaa on vaikea määritellä muun muassa siksi, että
- monet alkoholin terveyshaitat (esim. syöpäriski) suurenevat suorassa suhteessa kulutukseen ilman turvallista kynnysarvoa «Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitse...»7.
- monet yksilölliset seikat vaikuttavat alkoholinkäytön seurausten määräytymiseen. Niitä ovat esimerkiksi ikä (nuorilla sepelvaltimotaudin riski on vähäinen), geneettinen alttius sairastua syöpään tai alkoholiriippuvuuteen sekä muut sairaudet ja niiden lääkitys. Myös sen todennäköisyys, että alkoholinkäyttö pysyy kohtuudessa toleranssin kasvaessa tai elämäntilanteen muuttuessa, on yksilöllinen «World Health Organization. Global status report on...»6.
Kohtuullisesti alkoholia käyttävät saattavat säästyä muun muassa sydänsairauksilta todennäköisemmin kuin runsaasti alkoholia käyttävät tai täysraittiit. Alkoholin mahdolliset hyödyt jäävät kuitenkin vähäisiksi alle 50-vuotiailla. Alkoholin kohtuukäytön terveyshyödyt rajoittuvat 50–64-vuotiaisiin miehiin, jotka juovat 10–14 alkoholiannosta viikossa eivätkä juo humalahakuisesti. Naisilla hyödyt havaitaan yli 65-vuotiailla, jotka juovat korkeintaan 7 alkoholiannosta viikossa «Knott CS, Coombs N, Stamatakis E ym. All cause mor...»13.

`Taulukko 1.` Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholiongelma on syytä muistaa.
Alkoholimyrkytys	Vuosittain alkoholimyrkytykseen kuolee Suomessa lähes 600 ihmistä.
Ylipaino	Kaksi tuopillista olutta päivässä lisää painoa 1,5–2 kg kuukaudessa. Alkoholin osuus energian saannista tulee olla korkeintaan 5 E%.
Metaboliset vaikutukset	Vaikutuksina ovat hypoglykemia (paaston yhteydessä), hypertriglyseridemia, suurentunut virtsahappopitoisuus ja kihti.
Haimatulehdus	Tapauksista 60–80 % aiheutuu alkoholista.
Alkoholimaksasairaus	Alkoholimaksasairaus on Suomen tärkein maksasairausryhmä (kuolleita noin 1 000 vuodessa).
Syöpäsairaudet	Ruoansulatuskanavan syöpien riski suurenee suorassa suhteessa alkoholinkäyttöön, ja tupakointi suurentaa riskiä edelleen. Alkoholi suurentaa merkitsevästi rintasyövän riskiä.
Ripuli	Ongelmakäyttäjillä ripuli on yleinen oire.
Alkoholiepilepsia	Alkoholista riippuvaisen epilepsiariski on kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna.
Aivovammat	Alkoholista riippuvaisilla aivovammat ovat kolme kertaa yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin.
Aivoverenvuoto	Riski on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.
Dementia	Joka toisella alkoholista riippuvaisella on lievähkö dementia. Wernicken enkefalopatian riski on alkoholista riippuvaisilla 50-kertainen (tiamiinin puute) muuhun väestöön verrattuna
Pikkuaivoatrofia (ataksia) ja polyneuropatia	Esiintyvyys alkoholista riippuvaisilla on suuri.
Hormonihäiriöt	Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja gynekomastia ovat yleisiä löydöksiä alkoholista riippuvaisilla. Alkoholia runsaasti käyttävät miehet feminisoituvat ja naiset maskulinisoituvat.
Unihäiriöt	Alkoholiriippuvuuteen liittyy 60 %:lla jokin unihäiriö: lyhyt unijakso unen heikentynyt laatu katkonainen aamu-uni alkoholin käyttö pahentaa uniapneaa alkoholi lisää yöllisiä jalkojen liikkeitä. Jos käytetty määrä on yli kaksi annosta päivässä, ilmaantuvuus on naisilla kaksin- ja miehillä kolminkertainen.
Iho-ongelmat	Iho-oireina ilmenee punoitusta, teleangiektasioita ja "flushingia". Ekseemat ovat yleisempiä kun muulla väestöllä.
Kardiomyopatia	Riski on satakertainen. Kardiomyopatian esiintyvyys alkoholista riippuvaisilla on 1–3 %.
Eteisvärinä	2–4 päivittäistä annosta lisää takyarytmioita. Eteisvärinä on 3–5 kertaa keskimääräistä yleisempi ongelmakäyttäjillä. Myös runsas kertakäyttö voi aiheuttaa eteisvärinää.
Kohonnut verenpaine	Ongelmakäyttäjillä esiintyvyys on 1,6–4 kertaa keskimääräistä suurempi. Ongelmakäyttö selittää länsimaissa 5–10 % miesten verenpainetaudista.
Mielenterveysongelmat	Masennuspotilaista 10–30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma. Alkoholista riippuvaisista 30–60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio. Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut.
Sikiön kehityshäiriö	Humalahakuinen alkoholialtistus on suurin estettävissä oleva sikiön epämuodostumien aiheuttaja. Riski voi toistua ja suurentua tulevissa raskauksissa, minkä vuoksi äidin alkoholinkäyttö raskauden aikana on aina tarpeellista selvittää.

Alkoholinkäytön riskitasot

Työryhmän suosittelemat alkoholinkäytön riskitasot on koottu taulukkoon «Työryhmän suositus alkoholinkäytön riskitasoiksi...»2.
Eri maissa terveystapoja koskevassa väestöviestinnässä ja neuvonnassa käytetyt riskirajat poikkeavat toisistaan muun muassa sen mukaan, arvioidaanko vähäisen, kohtalaisen vai suuren riskin tasoa.
Suuren riskin tasoksi on arvioitu naisilla yli 20 g absoluuttista alkoholia eli noin 2 annosta (yksi annos on 12 g absoluuttista alkoholia) säännöllisesti päivittäin tai yhteensä 12–16 annosta viikossa. Miehillä suuren riskin taso on 40 g/vrk (n. 3 annosta) säännöllisesti päivittäin tai yhteensä 23–24 annosta viikossa «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Li...»2, «IARC monographs on the evaluation of carcinogenic ...»14. Tämä arvioitu raja on hälytysraja, jonka ylittyessä terveydenhuollon tulee viimeistään puuttua asiaan, koska kyseiset määrät lisäävät jo merkittävästi terveyshaittoja. Neuvonnassa on syytä ottaa huomioon potilaan ikä, ruumiinrakenne, perintötekijät ja muut alkoholisairauksien riskitekijät, samoin hänen halukkuutensa muuttaa elämäntapojaan.
Varhaisimmat merkit GT-arvon suurenemisesta havaitaan miehillä jo 14 ja naisilla 7 viikoittaisen alkoholiannoksen käytön yhteydessä «Tynjälä J, Kangastupa P, Laatikainen T ym. Effect ...»15. Kohtalaisen riskin tasona voidaan siis pitää miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa.
Runsas kertajuominen (naisilla 5–6 ja miehillä 6–7 annosta kerralla) viikoittain tai toistuva humalahakuinen juominen suurentaa merkittävästi tapaturmariskiä «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Li...»2.
Uuden vuonna 2014 julkaistun suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan naisen ei tulisi käyttää enempää kuin 10 g (vrt. yksi annos 12 g) eikä miehen enempää kuin 20 g alkoholia päivässä «Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitse...»7. Meta-analyysin tulokset, joissa vertailtiin seitsemää EU-maata sen osalta, miten eri kuolemansyiden riskit eri alkoholinkäytön tasoilla yhdistyvät yli eri syiden, tukivat suomalaisessa ravitsemussuosituksessa esitettyjä "vähäisen riskin" tasoja «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Li...»2.
Vähäisen riskin tasoa ei pidä tulkita turvarajaksi; sitä pienempikin alkoholinkäyttö voi suurentaa haittariskiä.
Alkoholinkäyttöä raskauden aikana tulisi välttää:
- Erityinen riski liittyy humalahakuiseen juomiseen «Alkoholia suositellaan vältettäväksi raskauden aikana; erityinen riski liittyy humalahakuiseen juomiseen.»A, koska se lisää fetaalialkoholioireyhtymien (FASD) ja spontaanin keskenmenon sekä lapsen kognitiivisten toimintojen heikkenemisen vaaraa.
- Säännöllinen (24–48 g päivittäin = 2–4 annosta) tai humalahakuinen (4–5 alkoholiannosta kerralla) alkoholinkäyttö raskauden aikana suurentaa merkittävästi FASD diagnoosin kriteerien täyttävän sikiövaurion riskiä «Ornoy A, Ergaz Z. Alcohol abuse in pregnant women:...»16.
Sikiön hyvinvoinnin varmistavaa "turvallisen juomisen" rajaa ei tunneta «Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikainen humalahakuinen alkoholinkäyttö lisää sikiön epämuodostumien riskiä. Mitään turvarajaa ei voida asettaa.»A, joten odottavan äidin täysraittius on myös sikiön terveyden kannalta ainoa varmasti turvallinen valinta.
Nuorilla aikuisilla (19–24-vuotiaat) voidaan soveltaa aikuisille tarkoitettuja riskirajoja «Butt P, Beirness D, Gliksman L, Paradis C, Stockwe...»17.
Nuorille (alle 18-vuotiaille) ei voida asettaa suositusta turvallisesta alkoholinkäytön riskitasosta. Nuoren alkoholinkäyttö on aina riskikäyttöä.
Nuorten humalahakuinen alkoholinkäyttö suurentaa alkoholin käyttöhäiriöiden riskiä myöhemmällä iällä «Bonomo YA, Bowes G, Coffey C ym. Teenage drinking ...»18, «Wells JE, Horwood LJ, Fergusson DM. Drinking patte...»19.
Nuorilla alkoholimyrkytykset ovat yleisempiä kuin muilla käyttäjillä: nuorten alkoholinkäyttö on usein humalahakuisempaa, ja heillä alkoholi pienentää usein voimakkaasti verensokeriarvoa.
Ikääntyneillä alkoholinkäytön riskitasot ovat matalammat kuin työikäisillä.
- Ikääntymisen ja sairauksien myötä elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee.
- Lisäksi sairaudet ja lääkehoidot voivat vaikuttaa ihmisen kykyyn sietää alkoholia.
- Ikääntyneiden riskikulutusta koskevissa suosituksissa käytetään yleensä 65 vuoden ikärajaa. Raja on keinotekoinen, koska alkoholinsieto heikkenee lineaarisesti iän myötä. Yksiselitteistä ikärajaa ei siten voida asettaa. Yhdysvaltalaisen National Institute of Alcohol, Abuse and Alcoholism -instituutin suositus yli 65-vuotiaille on enintään 3,5 annosta kerralla ja enintään 8 annosta viikossa «Special populations and co-occurring disorders: ol...»20.
Täysraittius on turvallisin vaihtoehto tilanteissa, joissa vaaditaan tarkkuutta ja taitavuutta, kuten autoa ajaessa tai muita kulkuneuvoja tai koneita käytettäessä.

`Taulukko 2.` Työryhmän suositus alkoholinkäytön riskitasoiksi
Suuren riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Tämä voidaan katsoa hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön viimeistään tulisi puuttua. Peruste: kyseisillä annosmäärillä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Li...»`2`.
Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Peruste: kyseiset annosmäärät suurentavat GT-arvoja «Tynjälä J, Kangastupa P, Laatikainen T ym. Effect ...»`15`.
Alkoholinkäyttö, josta ei ole todennäköisesti riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, on naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä. Peruste: Suomalainen ja pohjoismaalainen ravitsemussuositus «Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoas...»`21`.

Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä

Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja te...»22, www «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041»5.
Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa (ks. kuva «Päihdehuollon hoitojärjestelmät»1). Merkittävä rooli on myös kansalaisjärjestöillä.
Päihdeongelmaan liittyvät somaattiset taudit hoidetaan yleensä perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai sairaalassa. Perusterveydenhuollon runsaat potilaskontaktit mahdollistavat päihdeongelman havaitsemisen ja varhaishoidon. Monissa terveyskeskuksissa annetaan myös katkaisu- ja vieroitushoitoja. Lisäksi useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä.
Päihtyneen henkilön akuuttihoidon yhteydessä tulee sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan arvioida myös päihdehuollon tarve «STM:n Päihtyneen henkilön akuuttihoito – sosiaali-...»23.
Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, katkaisuhoitoyksiköt, nuorisoasemat, kuntoutuslaitokset, A-klinikkasäätiön päihdesairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja sekä erityyppisiä psykososiaalisia palveluja.
Asumis-, toimeentulo- ja sosiaalihuollon laitoskuntoutuksen maksusitoumusasiat hoidetaan sosiaalitoimistossa. Sosiaalitoimeen tehdään tarvittaessa myös lastensuojelulain edellyttämä lastensuojeluilmoitus www «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search[type]=pika&search[pika]=lastensuojelulaki»6.
Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan haittaan.
Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat kunnittain. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, jossa asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.
Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti.
Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuoliseen hoitoon.

Kuva 1.

Päihdehuollon hoitojärjestelmät. Lähde: Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Päihdelääketiede. 2. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 193

Alkoholin ongelmakäytön toteaminen

Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Potilaan on vaikea muistaa käyttämänsä alkoholin määrää «Hammersley R. A digest of memory phenomena for add...»24, ja etenkin sellaiset potilaat, jotka eivät vielä ole riippuvaisia alkoholista, aliarvioivat usein alkoholinkäyttöään «Cyr MG, Wartman SA. The effectiveness of routine s...»25, «Midanik LT. Validity of self-reported alcohol use:...»26, «Buchsbaum DG, Welsh J, Buchanan RG ym. Screening f...»27, «Fleming MF, Barry KL. A three-sample test of a mas...»28. Ongelman varhainen toteaminen on siten haasteellista «Cleary PD, Miller M, Bush BT ym. Prevalence and re...»29, «Buchsbaum DG, Buchanan RG, Poses RM ym. Physician ...»30, «Rydon P, Redman S, Sanson-Fisher RW ym. Detection ...»31, ja lääkäri tarvitsee siinä useita välineitä: haastattelua, strukturoituja kyselyitä, alkoholinkäyttöpäiväkirjaa, kliinistä tutkimusta ja laboratoriokokeita.

Haastattelu

Kannustava ja avoin ilmapiiri on haastattelussa tärkeä «Greenfield TK, Kerr WC. Alcohol measurement method...»32. Ongelmakäytön varhaisvaiheessa potilaan tuo terveydenhuoltoon usein fyysinen syy (kohonnut verenpaine, sydämen rytmihäiriö, tapaturmat, epämääräiset vatsaoireet, vieroitusoireet) tai psyykkinen oire (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus). Tällöin on luontevaa sitoa elämäntavoista kysyminen potilaan oireeseen tai huoleen «Raevaara L. Potilaan alkoholinkäyttö – ongelmallin...»33. Perusterveydenhuollossa ensimmäisillä käyntikerroilla ja terveystarkastuksissa on syytä selvittää potilaan elämäntavat, päihteidenkäyttö mukaan luettuina «Saunders JB, Conigrave KM. Early identification of...»34, «Seppä K, Aalto M. Alkoholisairauksien sekundaaripr...»35.
Keskustelu lienee syytä aloittaa avoimella kysymyksellä «Keskustelu alkoholinkäytöstä lienee syytä aloittaa avoimella kysymyksellä.»C. Valintakysymys (kysymys, johon voi vastata "kyllä" tai "ei") saattaa johtaa keskustelun tyrehtymiseen, varsinkin jos potilas kieltää päihteidenkäyttönsä, jolloin ongelman toteaminen vaikeutuu. Avoin kysymys ei aina johda ongelmakäytön esille tuloon, mutta se rakentaa hoitosuhdetta ja voi avata potilaan kannalta tärkeitä näkökulmia. Myös jatkokysymysten suuntaaminen on tällöin helpompaa. Alkoholinkäytön ohella kannattaa samalla kysyä lääkkeiden ja huumeiden käytöstä.
Potilaan vapaan kertomuksen jälkeen voidaan tarkentaa epäselviksi jääneitä asioita ja kysyä käytön taajuutta, juomien määrää, humalajuomiskertoja ja käytettyjä alkoholilajeja. Juomisen aliarviointi on vähäisempää, jos määriä kysytään juomalajeittain «Potilaan vapaan kertomuksen jälkeen voidaan tarkentaa epäselviksi jääneitä asioita kuten alkoholinkäytön taajuutta, juomien määrää humalajuomiskertoja ja käytettyjä alkoholilajeja. Juomisen aliarviointi on vähäisempää, jos määriä kysytään juomalaaduittain.»D. Kolmosoluen ja siiderin käytöstä kannattanee kysyä erikseen.
Käyttömääriä kysyttäessä lienee parempi johdatella arvioon tarjoamalla pikemminkin suuria kuin pieniä juomamääriä «Alkoholin käyttömääriä kysyttäessä lienee parempi johdatella arvioon tarjoamalla pikemminkin suuria kuin pieniä juomamääriä.»C.
Alkoholiongelman toteaminen helpottuu, jos käyttömäärien ohella selvitetään myös muita alkoholinkäyttöön liittyviä seikkoja (krapularyypyt, poissaolot työstä, potilaan oma huoli alkoholinkäytöstään, syyllisyydentunteet, ongelmat perhepiirissä, tehtävien laiminlyöminen tai tappeluihin joutuminen) «Dawson DA, Room R. Towards agreement on ways to me...»36. Keskustelu luo kontaktin, joka valmistaa hoitoon «Hammersley R. A digest of memory phenomena for add...»24.
Raskaana olevalta naiselta kannattaa ensin kysyä, millaista hänen alkoholinkäyttönsä oli ennen raskaaksi tuloa. Vasta sen jälkeen kysytään raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. Lopuksi selvitetään, millä viikolla raskaus todettiin. Yli puolet raskauksista on suunnittelemattomia, minkä vuoksi alkoholialtistus alkuraskauden aikana on yleistä.
Tieto potilaan valmiudesta vähentää päihteidenkäyttöään auttaa hoidon suunnittelussa. Muutosvalmiutta kannattaa tiedustella esimerkiksi kysymällä: "Oletko ajatellut, että Sinun pitäisi vähentää juomistasi?" «Alkoholinkäytöstä kysyminen»1.

Strukturoidut kyselyt

Strukturoituja kyselyitä voidaan käyttää haastattelun tukena tarkentamaan ja helpottamaan haastattelua. Hyviä strukturoitujen kyselyiden käyttötilanteita ovat esimerkiksi työterveys-, ikäryhmä- ja ajokorttitarkastukset.
Alkoholinkäyttöpäiväkirja voi auttaa alkoholinkäytön määrän selventämisessä www «https://www.mielenterveystalo.fi/sites/default/files/2022-08/Juomispaivakirja.pdf»7.
Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) on tehokas tapa seuloa alkoholin ongelmakäyttöä «Allen JP, Litten RZ, Fertig JB ym. A review of res...»37, «Reinert DF, Allen JP. The Alcohol Use Disorders Id...»38. Optimaalisin seulontaraja on suomalaisilla tavallisimmin miehillä vähintään ≥ 8 ja naisilla ≥ 6 pistettä «Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) on tehokas tapa seuloa alkoholin ongelmakäyttöä. Optimaalisin seulontaraja on suomalaisilla tavallisimmin miehillä vähintään ≥ 8 ja naisilla ≥ 6 pistettä.»A (AUDIT-kysely suomeksi «hoi50028b.pdf»1 ja ruotsiksi www «https://www.mielenterveystalo.fi/sv/aikuiset/itsearviointi/Pages/AUDIT-kysely-alkoholinkayton-riskit.aspx»8, tietokoneohjelma «AUDIT-kysely»1).
Alkoholin ongelmakäytön seulomisessa on AUDIT:stä johdettu lyhyt, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarja (AUDIT-C) on tehokas. Seulontaraja on tavallisimmin miehille ≥ 6 ja naisille ≥ 5 pistettä «Alkoholin ongelmakäytön seulomisessa lienee AUDIT:sta johdettu lyhyt, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarja (AUDIT-C) tehokas. Seulontaraja on tavallisimmin miehille ≥ 6 ja naisille ≥ 5.»B.
Pelkkää humalajuomista mittaavaa AUDIT:n kolmas kysymys (AUDIT-3) toiminee miehillä kohtuullisesti mutta naisilla huonosti «Pelkkää humalajuomista mittaavaa AUDIT:n kolmas kysymys (AUDIT-3) toiminee kohtuullisesti miehillä, huonosti naisilla.»C.
Alkoholiriippuvuuden vaikeusastetta voidaan arvioida SADD (Short Alcohol Dependence Data Questionnaire) -kyselyllä «Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketie...»39, www «http://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/alkoholiriippuvuustesti-sadd»2.

Kliininen tutkimus

Haastattelun ja kyselyiden ohella kliininen tutkimus antaa viitteitä mahdollisesta alkoholin ongelmakäytöstä (taulukko «Alkoholin riskikäyttöön liittyviä kliinisiä löydöksiä (Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 60). ...»3). Haastattelua on syytä suunnata ja täydentää kliinisten löydösten ja esiin tulleiden anamnestisten seikkojen mukaan.
Alkometria sopii käyttää vastaanotolla yhteistyössä potilaan kanssa selkiyttämään ja täsmentämään hoidon suunnittelua. Potilaalle voidaan korostaa, että mittaus on osa diagnostiikkaa, ei kontrollitoimi.
Alkoholin haitallisen käytön ja alkoholiriippuvuuden täsmällinen diagnostiikka on kuvattu ICD-10-tautiluokitukseen sisältyvässä psykiatrian luokituskäsikirjassa «Alkoholinkäytön ongelmakäytön määritelmät ja diagnoosit»2.

`Taulukko 3.` Alkoholin riskikäyttöön liittyviä kliinisiä löydöksiä (Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 60).
Nopea, epäsäännöllinen syke
Eteisvärinä (etenkin loman tai viikonlopun jälkeen)
Kohonnut verenpaine
Ahdistus, levottomuus, hyperkinesia, hikoilu
Luunmurtumat
Naarmut, palovammat
Huonosti hoidettu ihottuma
Turpeat korvasylkirauhaset
Rikkinäiset hampaat tai huono suuhygienia

Laboratoriokokeet

Haastattelun lisänä ja tukena – muttei kuitenkaan sen korvikkeena – voidaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa käyttää laboratoriokokeita (veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus, seerumin glutamyylitransferaasi (GT), punasolujen keskitilavuus (MCV) ja seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT)) erityisesti silloin, kun
- potilasta halutaan motivoida hoitoon
- halutaan seurata hoidon tulosta
- tarvitaan alkoholin aiheuttaman elinvaurion erotusdiagnostiikkaa.
Laboratoriokokeista saattaa olla myös hyötyä silloin, kun
- ongelmakäyttö vaikuttaa todennäköiseltä mutta esitiedot eivät anna asiasta riittävää varmuutta
- pyritään riskikäytön varhaiseen toteamiseen terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai sairaalan poliklinikassa tai osastoilla.
Laboratoriokokeet osoittavat alkoholiriippuvuuden herkästi, mutta riskikulutuksen varhaiseen toteamiseen väestössä niiden herkkyys ei riitä «Laboratoriokokeiden merkitys alkoholin liikakulutuksen toteamisessa»3. Alkoholin ongelmakäytön diagnostiikan ei siten tule perustua pelkkään epänormaaliin laboratorioarvoon vaan myös taustatietoihin ja kyselytesteihin.
CDT ja GT yhdessä soveltuvat alkoholiriippuvuuden hoidon tuloksellisuuden seurantaan «CDT ja GT yhdessä soveltuvat alkoholiriippuvuuden hoidon tuloksellisuuden seurantaan.»A.
Yleisin syy MCV:n, CDT:n ja GT:n poikkeavuuteen on alkoholin ongelmakäyttö «Yleisin syy MCV:n, GT:n ja CDT:n poikkeavuuteen on alkoholin ongelmakäyttö.»A, joten alkoholinkäyttö tulee selvittää, jos jonkin niistä arvo on suurentunut.

Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus

Alkoholiriippuvuusdiagnoosi on NCA:n (National Council of Alcoholism 1972) kriteereiden mukaan todennäköinen, jos
- potilaan veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus on ajanvarausvastaanotolla yli 1 ‰
- alkoholipitoisuudeksi todetaan yli 3 ‰ missä tahansa tilanteessa tai
- pitoisuus on ollut yli 1,5 ‰ ilman päihtymyksen merkkejä «Criteria for the diagnosis of alcoholism. Ann Inte...»40.
Suomalaisessa kulttuurissa riskikäyttöön viittaavaksi voidaan tulkita jo alle 1 ‰:n alkoholipitoisuus ajanvarausvastaanotolla.
Ongelmakäyttäjän tottuminen alkoholiin aiheuttaa sen, että hänen päihtymystään on vaikea humalaoireiden perusteella havaita vastaanotolla. Epäily kannattaakin hoidon suunnittelemiseksi varmistaa herkästi alkometrilla.
Veren alkoholipitoisuuden ja alkoholimetaboliittien määrittäminen saattaa nuorilla työikäisillä päivystyspotilailla olla parempi haitallisen alkoholikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden mittari kuin muut tavanmukaiset laboratoriokokeet «Veren alkoholipitoisuuden ja alkoholimetaboliittien määrittäminen saattaa olla parempi haitallisen alkoholikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden mittari kuin muut perinteiset laboratoriokokeet nuorilla työikäisillä päivystyspotilailla.»B. Mittaamalla alkoholin aineenvaihduntatuotteen etyyliglukuronidin (EtG) pitoisuutta virtsa- tai seeruminäytteestä voidaan alkoholinkulutus todeta vielä muutamia päiviä alkoholin metaboloitumisen jälkeen.

Punasolujen keskitilavuus

Anemiaan liittymätön suuri MCV-arvo (vähintään 100 fl) johtuu erityisesti miehillä ilmeisesti lähes aina alkoholin ongelmakäytöstä. MCV-arvon suurenemisen muita syitä ovat B₁₂-vitamiinin tai foolihapon puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, retikulosytoosi, maksasairaudet, verisairaudet ja tupakointi. Noin kolmasosalla naisista arvon suurenemiselle ei löydy selitystä «Seppä K, Laippala P, Saarni M. Macrocytosis as a c...»41.
Kun MCV-arvo suurenee 90 fl:sta 100 fl:aan, ongelmajuomisen (yli 6 annosta alkoholia vuorokaudessa) todennäköisyys kasvaa 20 %:sta 60 %:iin «Chick J, Kreitman N, Plant M. Mean cell volume and...»42.
MCV:n on todettu olevan suurentunut 48–90 %:lla alkoholiongelmaisista, mutta riskikulutuksen toteamisessa MCV on vähemmän herkkä kuin GT tai CDT «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiong...»43, «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiong...»44.
MCV-arvon pitkä puoliintumisaika, 120 vuorokautta, haittaa testin käyttöä juomisen seurannassa.
Jos potilaan MCV-arvo on suurentunut, lääkärin on syytä kysyä hänen alkoholinkäytöstään.

Glutamyylitransferaasi

Suurin osa sattumalta esiin tulleista suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin ongelmakulutuksesta. GT osoittaa alkoholiriippuvuuden herkästi (sensitiivisyys 70–90 %) «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiong...»43, «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiong...»44, mutta herkkyys on huonompi riskikulutuksen toteamisessa, varsinkin nuorilla (sensitiivisyys vain < 30 %) «Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as...»45, «Scouller K, Conigrave KM, Macaskill P ym. Should w...»46, «Arndt T. Carbohydrate-deficient transferrin as a m...»47.
Suurentunut GT-arvo normaalistuu raittiudessa 2–3 viikon aikana. Kertajuominen ei vaikuta seerumin GT-pitoisuuteen. GT-arvo suurenee kaikissa maksavaurioissa, ja sitä voivat suurentaa myös ylipaino, hyperlipidemia, eräät lääkkeet (antikoagulantit ja epilepsialääkkeet), diabetes, haimatulehdus, sydämen vajaatoiminta, vakava tapaturma, tupakointi ja syövän etäpesäkkeet maksassa «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiong...»43, «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiong...»44.
Ongelmakulutuksen diagnostiikassa GT:n määritystä on mahdollista käyttää seulonnassa, ja sillä voidaan seurata potilaan alkoholinkäytön vähenemistä: arvon pieneneminen kahden viikon raittiin jakson aikana viittaa vahvasti siihen, että arvoa on suurentanut alkoholinkäyttö «Weill J, Schellenberg F, Le Goff AM ym. The decrea...»48. Jos arvo ei alkoholinkäytön vähentämisestä huolimatta pienene, on selvitettävä, onko taustalla maksasairaus.

Niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT)

Alkoholin ongelmakäyttö (yli 5 annosta päivässä muutaman viikon ajan) suurentaa niukasti hiilihydraatteja sisältävien muotojen osuutta seerumin kokonaistransferriinista eli CDT-arvoa.
Arvon normaalistumisaika raittiudessa on keskimäärin 16 vuorokautta, joten määritys sopii juomisen muutosten seuraamiseen «Behrens UJ, Worner TM, Lieber CS. Changes in carbo...»49.
CDT ilmaisee herkästi alkoholiriippuvuuden (sensitiivisyys yli 90 %), mutta riskikulutuksen toteamisessa sen herkkyys on varsinkin nuorilla huono (< 30 %). Se myös toimii ylipainoisilla ja naisilla huonommin kuin normaalipainoisilla ja miehillä «Bortolotti F, De Paoli G, Tagliaro F. Carbohydrate...»50.
Testi kuvastaa alkoholinkulutusta, ja se on GT-tutkimusta spesifisempi erottamaan esimerkiksi alkoholiperäisen maksavaurion muusta maksavauriosta. Vääriä positiivisia tuloksia on raportoitu joskus primaarissa biliaarisessa kirroosissa, muissa kirrooseissa ja transferriinin synnynnäisissä poikkeavuuksissa «Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in s...»51.
CDT:n ja GT:n yhteiskäyttö lisää alkoholin ongelmakäytön tunnistamisherkkyyttä «CDT:n ja GT:n yhteiskäyttö lisää alkoholin ongelmakäytön tunnistamisherkkyyttä.»A. Yhdistelmämarkkerilla (GT-CDT), jossa yhdistetään CDT- ja GT-tulokset matemaattisesti, voidaan parantaa testin herkkyyttä ilman spesifisyyden menetystä «Hietala J, Koivisto H, Anttila P ym. Comparison of...»52. GT-CDT lasketaan kaavalla: GT-CDT = 0,8*ln(GT) + 1,3*ln(CDT).

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

Alkoholiongelman sekundaaripreventiossa pyritään tunnistamaan ongelma ja hoitamaan alkoholin riskikäyttäjät varhain. Suomessa tätä toimintaa nimitetään lyhytneuvonnaksi tai mini-interventioksi (engl. brief intervention).
Lyhytneuvonnan tarkoituksena on vähentää alkoholin liiallista kulutusta.
Lyhytneuvonnan sisältöä on luonnehdittu lyhenteellä RAAMIT. Ks. taulukko «RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö. ...»4.
Lyhytneuvonnan perusedellytyksenä on tiedostaa alkoholin riskikäytön yleisyys ja kysyä aktiivisesti potilaiden alkoholinkäytöstä. Neuvonta suhteutetaan potilaan tilanteeseen. Naisilla neuvonta on aiheellista aina, kun alkoholin kulutus on vähintään 2 ravintola-annosta (yli 20 g absoluuttista alkoholia) päivässä tai vähintään 16 annosta viikossa tai humalahakuinen juominen (vähintään 5 annosta) toistuu viikoittain. Miehille vastaavat neuvonnan rajat ovat 3 alkoholiannosta päivässä, 24 annosta viikossa tai viikoittainen humalahakuinen juominen (7 annoksen kertakäyttö). Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään alkoholinkäyttöään. Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.
Potilasta tuetaan kuuntelemalla ja rakentavasti kommentoimalla. Motivoiva asenne on lyhytneuvonnan tärkeintä sisältöä. Hoito voi olla yksi ainoa käynti, mutta tilanteen mukaan saatetaan tarvita useampia käyntejä. Käynnin kesto on yleensä 15–20 minuuttia. Lyhytneuvonta liittyy saumattomasti potilaan muuhun hoitoon.
Lyhytneuvonnan tukena voidaan käyttää laboratoriokokeita. Luontevinta on seurata hoitoa sillä mittarilla, jonka arvo on hoidon alussa ollut suurentunut. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi MCV, GT ja CDT. Seurantakäynnillä tarkistetaan mahdollinen alkoholinkäyttöpäiväkirja ja tehdyt laboratoriokokeet. Potilasta kannustetaan asettamaan omia tavoitteita ja seuraava käynti sovitaan yleensä 2–3 kolmen viikon päähän.
Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä «Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä.»A.
Riskikäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio «Riskikäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio.»A.
Lyhytneuvontaan kannattaa käyttää aikaa ainakin 5–10 minuuttia, ja sen tulee sisältää ohjeita selviämisstrategioista ja neuvontaa alkoholihaitoista «Ballesteros J, Duffy JC, Querejeta I ym. Efficacy ...»53. Käyntikertojen määrä räätälöidään yksilöllisesti. Lyhytneuvontaan käytetty aika ilmeisesti parantaa vastetta «Lyhytneuvontaan käytetty aika ilmeisesti parantaa sen vastetta.»C. Laajennettu neuvonta näyttää olevan tehokkaampaa kuin aivan minimaalinen.
Lyhytneuvonta on ilmeisesti kustannustehokas hoitomuoto «Lyhytneuvonta on ilmeisesti kustannustehokas hoitomuoto.»B.
Lyhytneuvonnan vaikutus kestänee 9–24 kuukautta «Lyhytneuvonnan vaikutus kestänee 9–24 kuukautta.»C.
Jotta lyhytneuvontatoiminta olisi kansanterveydellisesti merkittävää, sen tulee olla kattavaa.

`Taulukko 4.` RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö.
Rohkeus (self efficacy)	Potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen.
Alkoholitietous (feedback)	Annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin.
Apu (advice)	Avustetaan päätöksessä vähentää juomista tai lopettaa se.
Myötätunto (empathy)	Suhtaudutaan potilaaseen lämpimästi, reflektoivasti, empaattisesti ja ymmärtävästi.
Itsemääräämisvastuu (responsibility)	Potilaan on itse päätettävä vähentää juomistaan.
Toimintaohjeet (menu)	Luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi.

Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus

Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeitä ovat hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeisiä ovat tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Voidaan käyttää esimerkiksi kuvataide-, musiikki- tai rentoutusterapiaa tai psykodraamaa. Tavoite voi olla myös lääkehoitoon sitouttaminen. Myös itseapu- ja vertaistoimintaa (AA-ryhmä, A-kilta) on tarjolla.
Yleisin psykososiaalinen hoito on "tavallinen hoitosuhde" eli hoitava ja tukea antava vuorovaikutus. Se on myös yleinen tutkimusten vertailuhoito.
Perheen lasten hyvinvointi tulee ottaa huomioon kaikenlaatuisissa hoitotapahtumissa.
Kaikkia hoitoja ei ole saatavissa kaikkialla. Potilaan mielipidettä on syytä kuulla hoitomuodon valinnassa. Hoito edellyttää usein eri hoitopaikkojen yhteistyötä. Usein avohoito riittää. Laitoshoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Motivoiva haastattelu on keskeinen menetelmä, jota käytetään eri menetelmien rinnalla.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa potilaan itsehallintaa auttamalla häntä omaksumaan uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat sekä riskitilanteiden tunnistaminen ja välttäminen.
Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuutta pidetään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoitteena on päihteettömyys. Jatkohoidoksi ohjelmassa suositellaan AA-toimintaa.
Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja ja lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
Yhteisövahvistusohjelmassa (Community Reinforcement Approach, CRA) palkitaan toivotusta käyttäytymisestä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja.
Psykodynaamisissa ja interpersoonallisissa psykoterapioissa käsitellään potilaan elämävaiheita ja ihmissuhteita.

Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin

Hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin «Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot ja hyvä hoitosuhde vaikuttavat hoitotulokseen.»A.
Terapeutin keskeinen tehtävä on luoda hyvä hoitosuhde ja välttää mahdollisuuksien mukaan vastakkainasettelua. Luottamuksen lisääntyessä potilas uskaltaa kertoa myös arkaluonteisia asioita.
Psykososiaalisen hoidon tulokset vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan «Psykososiaalisen hoidon tulokset ilmeisesti vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan.»B.
Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat ilmeisesti hoitotulokseen «Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot ja hyvä hoitosuhde vaikuttavat hoitotulokseen.»A.
Hoitavan henkilön on hyvä arvioida omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä.

Hoitomuodon vaikutus hoidon tehoon

Eräitä psykososiaalisia hoitomuotoja on tutkittu runsaasti, mutta toisista on lähinnä kokemusperäistä tietoa. Hoitoyhteisön kulttuuriympäristö, potilaiden valintakriteerit ja vertailuryhmä vaikuttavat tulosten tulkintaan. Moniongelmaisia henkilöitä on tutkittu vähän. Tutkimusten seuranta-ajat ovat yleensä lyhyitä. Näyttää siltä, että sekä hoitomuoto että hoitavan henkilön ominaisuudet vaikuttavat tulokseen.
Psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen «Psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen.»A.
Internet-pohjainen interventio saattaa olla tehokkaampi kuin pelkän valistusaineiston antaminen «Riper H, Kramer J, Smit F ym. Web-based self-help ...»54.
Psykososiaalinen hoito vähentää alkoholiongelman aiheuttamia kokonaiskustannuksia «UKATT Research Team. Cost effectiveness of treatme...»55.
Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan ilmeisesti pääosin samantasoisia tuloksia «Carroll KM, Nich C, Ball SA ym. Treatment of cocai...»56, «Ojehagen A, Berglund M, Appel CP ym. A randomized ...»57, «Cooney NL, Kadden RM, Litt MD ym. Matching alcohol...»58.
Perheväkivaltaan syyllistyneillä alkoholista riippuvaisilla kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa tuottaa parempia tuloksia kuin kahdentoista askeleen hoito «Easton CJ, Mandel DL, Hunkele KA ym. A cognitive b...»59.
Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta «Motivoiva haastattelu lisää hoidon tuloksellisuutta.»A. Myös motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa hoitotulosta «Motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa kohtalaisen tai vaikean alkoholiongelman hoitotulosta.»B.
Kahdentoista askeleen ohjelma johtaa ilmeisesti useammin täysraittiuteen, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista «Kahdentoista askeleen ohjelma tuottaa ilmeisesti enemmän täysraittiutta, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista.»B.
Yhteisövahvistusohjelma on ilmeisesti parempi kuin hoitopaikan tavanomainen hoito «Yhteisövahvistusohjelma (CRA-hoito) ilmeisesti lisää tavanomaisen hoidon tuloksellisuutta.»B.
Pari- ja perheterapia ovat ilmeisesti tehokkaampia kuin pelkkä yksilön hoito «Pari- ja perheterapia on alkoholiongelmassa ilmeisesti tehokkaampaa kuin pelkkä yksilöhoito.»B. Niistä saattaa olla hyötyä myös perheen lapsille «Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individ...»60, «Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating paternal alcoh...»61, ja niillä voidaan vähentää kotiväkivaltaa «O'Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic vi...»62.
Psykodynaamisten terapioiden hyöty on todennäköisesti vähäinen «Ojehagen A, Berglund M, Appel CP ym. A randomized ...»57, «Cooney NL, Kadden RM, Litt MD ym. Matching alcohol...»58, «Andreasson S, Öjehagen A. Psychosocial treatment o...»63, «Olson RP, Ganley R, Devine VT ym. Long-term effect...»64, «Sandahl C, Ronnberg S, Herlitz K, Ahlin G. Time-li...»65, «Sjöberg L, Samsonowitz V. Coping strategies and re...»66, «Ito JR, Donovan DM, Hall JJ. Relapse prevention in...»67, «Kadden RM, Cooney NL, Getter H ym. Matching alcoho...»68, «Litt MD, Babor TF, DelBoca FK ym. Types of alcohol...»69.
Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto «Matching alcoholism treatments to client heterogen...»70, «UKATT Research Team. UK Alcohol Treatment Trial: c...»71.

Alkoholiongelman kliininen hoito

Akuutti alkoholimyrkytys

Suomessa kuolee vuosittain noin 500 ihmistä akuutteihin alkoholimyrkytyksiin ja näistä tapauksista yli 85 % aiheutuu etanolista «Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales ...»72. Määrä on poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin länsimaihin «Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales ...»72. Alkoholiperäiset kuolemat ja alkoholimyrkytykset ovat viime vuosina lisääntyneet, ja niihin liittyy usein lääkemyrkytys «Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales ...»72, «Laatikainen T. Alkoholiveron alennus näkyi nopeast...»73.
Lievästi tai keskivaikeasti humaltunut (veren etanolipitoisuus alle 3 ‰) on tajuissaan tai mahdollisesti pinnallisesti tajuton. Diagnoosi perustuu anamneesiin, alkoholin hajuun ja uloshengitysilman etanolipitoisuuden mittaamiseen. Tarkalla kliinisellä tutkimuksella pyritään toteamaan muut akuuttihoitoa vaativat tilat. Aikuisen lievä tai keskivaikea alkoholimyrkytys (alle 2,5–3 ‰) ei sellaisenaan vaadi erikoishoitoa, mutta aspiraatioriski on muistettava. Mahalaukku huuhdellaan vain, jos epäillään lääkemyrkytystä. Lääkehiili ei estä etanolin imeytymistä «Kuitunen T. Alkoholimyrkytykset. Duodecim 2000;116...»74, «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-P...»75.
Jos veren alkoholipitoisuus on yli 3 , potilas on usein pinnallisesti tajuton. Erotusdiagnostiikassa tulee muistaa muun muassa sekamyrkytykset, vammat, epilepsia, aivoverenkierron häiriöt, aivokalvotulehdus, diabetes, hypoglykemia, maitohappoasidoosi ja muu kuin diabeettinen ketoasidoosi. Perustutkimuksina suositellaan määritettäviksi verenglukoosi sekä seerumin natrium-, kalium- ja kloriditutkimus ja tehtäväksi kapillaariveren verikaasuanalyysi ja happo-emästasapainon tutkimus. Lisäksi seurataan hengitystä, verenkiertoa ja tajunnan tasoa.
Jos potilaalla on vakava etanolimyrkytys, hän kuuluu sairaalahoitoon.

Korvikealkoholimyrkytys (metanoli, etyleeniglykoli, isopropanoli)

Metanolia on muun muassa pesunesteissä ja liuotteissa, etyleeniglykolia pakkasnesteissä ja isopropanolia jäänestoaineissa. Jo 30 ml metanolia, 50 ml etyleeniglykolia tai 250 ml isopropanolia saattaa olla hengenvaarallinen annos. Korvikealkoholimyrkytykset tulee hoitaa sairaalassa.
Metanolimyrkytyksen oireita ovat humala, heikotus, kovat vatsakivut, pahoinvointi, papillaödeema, laajat valojäykät pupillit ja näköhäiriöt. Myrkytys voi aiheuttaa sokeutumisen tai kuoleman. Nopea, asianmukainen hoito on tarpeen, mutta tilanteen erottaminen tavallisesta etanolimyrkytyksestä ei ole helppoa. Asidoosin aiheuttama hyperventilaatio ja ensimmäiset näköoireet voivat johtaa diagnoosiin, samoin tieto siitä, että potilas on nauttinut poikkeavia juomia humaltuakseen.
Metanolimyrkytystä hoidetaan etanolilla, joka kilpailee metanolin kanssa alkoholidehydrogenaasista. Etanoli-infuusio aloitetaan heti «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-P...»76. Vaihtoehtona on fomepitsoli, jota American Academy of Clinical Toxicology Practice Guideline ja asiantuntijat pitävät etanolia suositeltavampana «Barceloux DG, Bond GR, Krenzelok EP ym. American A...»77, «Barceloux DG, Krenzelok EP, Olson K ym. American A...»78, «Hovda KE, Jacobsen D. Expert opinion: fomepizole m...»79, vaikkei asiasta ole tehty vertailevaa tutkimusta.
Etyleeniglykoli- ja isopropanolimyrkytyksen oireita ovat humala, takykardia, oliguria ja keuhkokongestio. Etyleeniglykoli metaboloituu nopeasti glykoli- ja oksaalihapoksi, mistä seuraavat metabolinen asidoosi ja oksalaatin saostuminen munuaisiin. Hoitamaton myrkytys voi johtaa munuaisvaurioon.
Lääkehiili ei sido alkoholeja. Hoitona ovat asidoosin hoito, tehostettu diureesi, etanoli-infuusio, lääkitys (fomepitsoli) ja tarvittaessa hemodialyysi. Natriumbikarbonaatti-infuusio aloitetaan heti «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Voipio-Pulkki LM, Vuo...»80.

Vieroitusoireet

Kuntoutuksen ja jatkohoidon perustana on aina katkaisuhoito. Pelkkä vieroitushoito ilman kuntoutusta johtaa harvoin alkoholiriippuvuudesta toipumiseen.
Vieroitusoireita ilmaantuu, kun päihteeseen sopeutuneen hermoston toiminta muuttuu äkkiä päihteen poistuessa elimistöstä. Hermoston adaptaatio päihteeseen jää jäljelle, ja hermosto tulee "yliaktiiviseksi".
Aiemmat vaikeat alkoholivieroitusjaksot ennakoivat vaikeampaa alkoholivieroitusoireistoa.
Alkoholivieroitusoireet ilmaantuvat pitkään jatkuneen alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen 24–150 tunnin kuluessa (huippu 70–100 tuntia). Lieviä vieroitusoireita ovat vapina, levottomuus, hikoilu, unettomuus ja ärtyisyys, ja niitä ilmaantuu usein jo laskuhumalassa.
Huolellinen somaattinen tutkimus on keskeinen osa hoitoa. Erotusdiagnostiikassa on muistettava erityisesti hypoglykemia, keuhkokuume, meningiitti, maksakooma ja kallovamma.
Alkoholivieroitusoireiden aktiivinen hoitaminen ehkäisee delirium tremensin kehittymistä.
Delirium tremens on vaikea vieroitusoireyhtymä, joka ilmaantuu 24–150 tunnin kuluttua alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Sen oireita ovat autonominen ja psykomotorinen hyperaktiivisuus (hikoilu, takykardia, vapina, levottomuus), puhevaikeudet, desorientaatio ja hallusinaatiot. Tila saattaa olla hengenvaarallinen, mikä on otettava huomioon potilaan hoitopaikan valinnassa.
Oireiden arvioinnissa voidaan käyttää CIWA-Ar-asteikkoa (ks. Lääkärin tietokannat, CIWA-Ar-laskuri «CIWA-Ar-laskuri»2).
Vieroitusoireiden ja delirium tremensin hoidossa tehokkaimpia ovat bentsodiatsepiinit. Eri bentsodiatsepiinien välillä ei ole merkitseviä eroja «Vieroitusoireiden ja delirium tremensin hoidossa ovat tehokkaimpia bentsodiatsepiinit. Eri bentsodiatsepiinien välillä ei ole merkittäviä eroja.»A.
- Iäkkäillä ja maksasairailla tulee harkita puoliintumisajaltaan lyhytvaikutteista oksatsepaamia.
Avokatkaisuhoidossa voidaan käyttää lieviin tai keskivaikeisiin vierotusoireisiin valvottua klooridiatsepoksidilääkitystä (25–50 mg x 2–4) pienenevin annoksin 3–5 vuorokauden ajan (ks. Lääkärin tietokannat, artikkeli Alkoholin vieroitusoireiden hoito «Alkoholin vieroitusoireiden hoito»1 (vaatii käyttöoikeuden)).
Diatsepaamia annetaan 10–20 mg 1–2 tunnin välein nestemäisenä suun kautta (tarvittaessa valvotusti suoneen), kunnes potilas rauhoittuu tai saavutetaan kyllästysannos (200 mg) «Mayo-Smith MF, Beecher LH, Fischer TL ym. Manageme...»81. Hengitystaajuutta ja tajunnantasoa tulee seurata tiiviisti.
- Bentsodiatsepiinien sekakäyttäjien annos tulee harkita tarkkaan. He saattavat tarvita huomattavasti suurempia annoksia, varsinkin jos he ovat riippuvaisia suurista annoksista.
- Diatsepaamilääkitys puretaan asteittain seuraavien päivien aikana.
Vieroitushoito aloitetaan usein antamalla 250 mg tiamiinia lihakseen tai suoneen kolmena päivänä. Tiamiinilla voidaan estää mahdollista Wernicken enkefalopatiaa, joten käytäntö lienee suositeltava «Tiamiinilla (B1-vitamiini) voidaan todennäköisesti estää uhkaavaa Wernicken enkefalopatiaa jos potilaalla on mahdollinen B1-vitamiinin puutos.»A.
Vieroitusoireisiin liittyvät dehydraatio ja suolavajaus voidaan lievissä tapauksissa hoitaa isotonisella urheilujuomalla ja vähärasvaisella maidolla. Vaikea tilanne hoidetaan kalium- ja magnesiuminfuusiolla (ks. esimerkiksi Akuuttihoito-opas). Kuntoutuksen ja jatkohoidon perustana on aina katkaisuhoito.
Karbamatsepiini ei ole ensisijainen alkoholivieroituslääke. Se kuitenkin ilmeisesti estää tehokkaasti kouristuksia, ja sitä voitaneen käyttää, jos potilaalla on aiemmin esiintynyt vieroituskouristuksia «Erwin WE, Williams DB, Speir WA. Delirium tremens....»82, «Karbamatsepiini ei ole ensisijainen alkoholivieroituslääke. Sillä voidaan hoitaa lieviä ja keskivaikeita kouristuksia, mutta se ei estä tehokkaasti alkoholivieroitukseen liittyviä kouristuskohtauksia.»A, (Ks. Käypä hoito -suositus Epilepsiat (aikuiset) «Epilepsiat (aikuiset)»6).
Akupunktuurista ei ole hyötyä alkoholivieroitusoireiden hoidossa «Akupunktuurilla ei voida saavuttaa lisätehoa alkoholiriippuvuuden tai alkoholivieroitusoireiden hoidossa tavanomaiseen hoitoon verrattuna.»A. Kliinisen kokemuksen mukaan se kuitenkin näyttää lisäävän hoitoon sitoutumista, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu.

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito

Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa lääkityksellä merkittävästi (keskimäärin 15–25 %). Eri lääkkeistä tai niiden yhteiskäytöstä ei toistaiseksi kuitenkaan ole riittävästi vertailevien tutkimusten tuloksia.
Alkoholista riippuvaiset potilaat sitoutuvat usein huonosti lääkehoitoon.
Disulfiraami estää alkoholin palaessa muodostuvan asetaldehydin palamista edelleen etikkahapoksi. Asetaldehydia kertyy verenkiertoon, ja se aiheuttaa ihon punoitusta, päänsärkyä, pahoinvointia ja sydämentykytystä. Disulfiraamia käyttävän potilaan hoitotavoitteena tulee siten olla täysraittius.
Jos disulfiraamin käyttöä ei valvota, se jää potilaalta helposti epäsäännölliseksi ja usein tuloksettomaksi. Valvottu disulfiraamilääkitys (400 mg kahdesti viikossa tai 200 mg/vrk) on parantanut merkitsevästi pelkillä psykososiaalisilla menetelmillä saatuja tuloksia alkoholiriippuvuuden hoidossa «Valvottu disulfiraamilääkitys (400 mg kahdesti viikossa tai 200 mg/vrk) on parantanut merkitsevästi pelkillä psykososiaalisilla menetelmillä saatuja tuloksia alkoholiriippuvuuden hoidossa.»A.
Potilaan kanssa on suositeltavaa tehdä hoidosta niin sanottu antabussopimus «hoi50028c.pdf»2.
Opioidiantagonistien (naltreksoni ja nalmefeeni) arvellaan vähentävän humaltumiseen liittyvää mielihyvää, jolloin juominen ei ole yhtä palkitsevaa kuin aikaisemmin ja juomahimon ja retkahdusten pitäisi vähentyä.
Naltreksoni (50 mg päivässä) lisää lumelääkkeeseen verrattuna raittiiden päivien lukumäärää ja vähentää retkahduksia. Lääkitykseen liitetty kognitiivinen käyttäytymis- tai motivoiva terapia parantaa hoitotulosta merkittävästi «Naltreksoni (50 mg/vrk) lisää lumelääkkeeseen verrattuna raittiiden päivien lukumäärää ja vähentää retkahduksia. Hoitotuloksen tehoa parantaa merkittävästi lääkitykseen liitetty kognitiivinen käyttäytymisterapia tai motivoiva terapia.»A.
Naltreksoni (50 mg) tai nalmefeeni (18 mg) ennen alkoholinkäyttöä tai retkahdusta uhkaavissa tilanteissa vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja retkahtamista rankkaan juomiseen «Nalmefeeni (18 mg) otettuna ennen alkoholinkäyttöä tai retkahdusta uhkaavassa tilanteessa vähentää lumelääkkeeseen verrattuna alkoholin kokonaiskulutusta ja retkahtamista rankkaan alkoholin juomiseen. Nalmefeenihoitoon kuuluu oleellisena osana psykososiaalinen tuki ja potilaan motivoiminen.»A.
Pitkävaikutteinen naltreksoni-injektio (erityislupavalmiste) ilmeisesti lisää raittiiden päivien määrää ja vähentää juomista, kun hoitoon on yhdistetty motivoivaa tai kognitiivista terapiaa «Kranzler HR, Wesson DR, Billot L ym. Naltrexone de...»83, «Garbutt JC, Kranzler HR, O'Malley SS ym. Efficacy ...»84, «O'Malley SS, Garbutt JC, Gastfriend DR ym. Efficac...»85, «Ciraulo DA, Dong Q, Silverman BL ym. Early treatme...»86, «Galloway GP, Koch M, Cello R ym. Pharmacokinetics,...»87.
Suomessa erityisluvalla saatava tauriinin kalsiumsuola akamprosaatti vaikuttaa aivojen eksitatoriseen glutaminergiseen hermojärjestelmään ja toimii GABA-reseptorin agonistina. Aineen alkoholinhimoa vähentävän vaikutuksen mekanismia ei tunneta. Akamprosaatti tukee raittiutta ja on parantanut pelkällä psykososiaalisella hoidolla saatua tulosta lumelääkkeeseen verrattuna «Akamprosaatti (Suomessa erityisluvalla) auttaa raittiuden ylläpitämisessä.»A.
Ondansetroni (antiemeetti) on serotoniinin 5-HT₃-reseptorin salpaaja. Se ilmeisesti vähentää alkoholinkäyttöä ja näyttää tehoavan erityisesti nuorena alkoholisoituneiden hoidossa «Ondansetroni (antiemeetti) saattaa vähentää alkoholinkäyttöä nuorena alkoholisoituneilla.»C.
Baklofeeni (vähentää luurankolihasten spastisuutta) on GABA-B-reseptorin agonisti, joka estää spinaalista refleksi-impulssin siirtoa todennäköisesti stimuloimalla GABA-B-reseptoreja. Se ei vaikuta neuromuskulaariseen transmissioon. Baklofeeni saattaa lisätä psykososiaalisella hoidolla saavutettua raittiina pysymistä kirroottisilla alkoholisteilla «Baklofeeni ilmeisesti lisää psykososiaalisella hoidolla saavutettua raittiina pysymistä kirroottisilla alkoholisteilla.»B.
Akupunktuurilla ei voida tehostaa alkoholismin hoitoa «Akupunktuurilla ei voida saavuttaa lisätehoa alkoholiriippuvuuden tai alkoholivieroitusoireiden hoidossa tavanomaiseen hoitoon verrattuna.»A. Kliinisen kokemuksen mukaan se näyttää lisäävän hoitoon sitoutumista, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu.

Alkoholiongelma ja mielenterveyden häiriöt

Alkoholiongelma kietoutuu usein mielenterveyden ongelmiin. Jotkut potilaat saattavat yrittää lievittää masennustaan alkoholilla, ja juominen saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia ja ongelmien hoitoon käytetyt lääkkeet riippuvuutta. Näiden potilaiden hoidossa yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on usein tarpeen.
Alkoholiongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti rinnakkain alkoholiongelman kanssa.
Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä joko 4 viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden sulkemiseksi pois tai oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta «Hasin D, Samet S, Nunes E ym. Diagnosis of comorbi...»88.
Alkoholin aiheuttamiin häiriöihin (ohimenevät oireet suljettuina pois) voi liittyä suurentunut erillisten mielenterveydenhäiriöiden ilmaantumisen riski tai tavallista vaikeampi alkoholin aiheuttama päihtymys- tai vieroitustila «Nunes EV, Liu X, Samet S ym. Independent versus su...»89, «Ramsey SE, Kahler CW, Read JP ym. Discriminating b...»90, «Caton CL, Hasin DS, Shrout PE ym. Stability of ear...»91, «Caton CL, Drake RE, Hasin DS ym. Differences betwe...»92.
Naltreksoni ja disulfiraami saattavat tehostaa alkoholiriippuvuuden hoitoa samanaikaisen psykiatrisen häiriön yhteydessä, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Naltreksoni ja disulfiraami saattavat tehostaa alkoholiriippuvuuden hoitoa komorbidin psykiatrisen häiriön yhteydessä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Unilääkkeiden hyöty on osoitettu vain lyhytaikaisessa käytössä. Ks. Käypä hoito -suositus Unettomuus «Unettomuus»7.
Alkoholiongelmaisen potilaan ahdistuneisuushäiriön ja päihdehäiriön samanaikainen hoito saattaa vähentää ahdistuneisuusoireita ja lieventää alkoholirelapseja «Alkoholiongelmaisen potilaan ahdistuneisuushäiriön ja päihdehäiriön samanaikainen hoito saattaa vähentää ahdistuneisuusoireita ja lieventää alkoholirelapseja.»B.
Alkoholiongelmaisella ADHD-potilaalla atomoksetiinista saattaa olla hyötyä ADHD:n oireiden vähentämiseen, mutta sillä ei ole vaikutusta alkoholinkäyttöön «Alkoholiongelmaisella ADHD-potilaalla atomoksetiinista saattaa olla hyötyä ADHD:n oireiden vähentämiseen, mutta sillä ei ole vaikutusta alkoholinkäyttöön.»C. Stimulanteista ei ole tutkimustietoa.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia yksin tai yhdistettynä motivoivaan haastatteluun ilmeisesti vähentää samanaikaisen alkoholiongelman ja masennuksen hoidossa masennusoireita ja alkoholinkäyttöä «Kognitiivinen käyttäytymisterapia yksin tai yhdistettynä motivoivaan haastatteluun ilmeisesti vähentää samanaikaisen alkoholiongelman ja masennuksen hoidossa masennusoireita ja alkoholinkäyttöä.»B. Masennuslääkkeet saattavat tehota masennustilojen hoidossa samanaikaisesta alkoholin käyttöhäiriöstä huolimatta «Masennuslääkkeet ovat tehokkaita masennustilojen hoidossa samanaikaisesta alkoholin käyttöhäiriöstä huolimatta. Lääkehoitoon liittyy myös lumelääkettä enemmän alkoholin käytön keskeyttämisiä ja kulutuksen vähentämistä.»A. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»8.
Alkoholiongelmaiset psykoottista häiriötä sairastavat potilaat hoidetaan yleensä psykiatrisen hoidon piirissä. Ks. Käypä hoito -suositukset Skitsofrenia «Skitsofrenia»9 ja Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»10.
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät alkoholiongelmaiset potilaat saattavat hyötyä päihdeongelman ja persoonallisuushäiriön samanaikaisesta hoidosta psykoterapialla. Ks. Käypä hoito -suositus Epävakaa persoonallisuus «Epävakaa persoonallisuus»11.
Kun alkoholiongelmaisen potilaan persoonallisuushäiriö on vaikea tai hän on itsetuhoinen, hänen tilansa on helpointa arvioida psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Sekakäytön ehkäisy

Riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä alkoholiongelmaiselle on vältettävä (ks. Vältä viisaasti -suositus «Riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet alkoholiongelmaisella»4). Päivystystilanteissa potilaille ei tule yleensä määrätä bentsodiatsepiineja. Jos niin kuitenkin tehdään, käyttö on syytä rajoittaa vain vierotusoireiden keston ajaksi «Erwin WE, Williams DB, Speir WA. Delirium tremens....»82, «Holbrook AM, Crowther R, Lotter A ym. Meta-analysi...»93, «Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcoh...»94. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on aiheellista vain poikkeustapauksissa, joissa muu hoito ei auta potilaan psyykkisiin oireisiin ja hänelle on mahdollista järjestää tiivis ja pitkäaikainen hoitokontakti.
Valvira on ohjeistanut terveydenhuoltoa bentsodiatsepiinien määräämisestä www «https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/laakehoidon-erityistilanteita/bentsodiatsepiinien-maaraaminen»9.
Jos bentsodiatsepiinilääkitys arvioidaan tarpeelliseksi alkoholiongelmaiselle, on varmistettava, että hän käyttää lääkkeitä oikein. Lääkehoitoa on syytä seurata tiiviisti esimerkiksi siten, että lääkkeet annetaan valvotusti hoitopaikasta tai apteekista. Ks. apteekkisopimusmalli Terveysportista PDF-lomake «https://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/apteekkisopimus.pdf»10, ohjeistus «https://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/apteekkisopimusohjeistus.pdf»11.
Bentsodiatsepiinilääkitys on keskeytettävä – tarvittaessa katkaisuhoidon tuella tai vähitellen pienenevin annoksin –, jos ilmenee lääkkeen väärinkäyttöä, myrkytyksiä, katukauppaa, reseptien toistuvaa katoamista, annoksen omaehtoista suurentamista tai asiointia useilla lääkäreillä.
Bentsodiatsepiinijohdosten välillä on eroja niiden riippuvuutta aiheuttavissa ominaisuuksissa «Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-admin...»95, «Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and...»96. Hoidossa on syytä välttää lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja.

Sekakäyttäjän hoito

Sekakäytön hoidon perustana ovat oikea diagnoosi ja tilan vaikeusasteen arviointi. Sekakäyttöä on syytä epäillä, jos alkoholin ongelmakäyttäjä tai alkoholista riippuvainen käyttäytyy lääkehakuisesti, katkaisuhoidon aikana todetaan bentsodiatsepiinitoleranssi tai potilas saa vieroitusoireita lääkityksen vähentämisen tai lopetuksen yhteydessä. Myös aggressiivinen lääkereseptiä vaativa potilas, eri lääkäreiltä lääkkeitä hakeva tai reseptiväärennöksiin syyllistynyt potilas voi olla sekakäyttäjä.
Vastaanotolla sekakäyttäjältä vaikuttavalle potilaalle (päihtymystila, jossa tokkuraisuutta, koordinaatio- ja muistihäiriöitä, estojen höltymistä, arvaamatonta tai aggressiivista käytöstä) annetaan tarvittava ensiapu. Tila arvioidaan ja potilas lähetetään päivystyspoliklinikkaan, katkaisuhoitoon tai selviämisasemalle. Myös jatkohoito varmistetaan.
Sekakäyttäjän vieroitushoidossa selvitetään päihteidenkäytön vaiheet ja riippuvuudet. Riippuvuuden vaikeutta voidaan arvioida viisi kysymystä sisältävällä päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikolla (SDS) «Päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikko (SDS)»5 ja huumeseuloilla «Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketie...»39, «de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The ...»97.
Bentsodiatsepiinien käyttöä voidaan arvioida virtsan huumeseuloilla ja seuraamalla lääkkeiden pitoisuuksia seerumissa «Huumetestien aikarajoja»6.
Sekakäyttäjillä esiintyy kouristustaipumusta, jonka taustalla ovat alkoholin ja bentsodiatsepiinien vieroitusreaktiot. Riski on otettava huomioon vieroituksessa.
Alkoholin ja bentsodiatsepiinin sekakäyttäjän vieroitus lienee mahdollista avohoidossa tiiviissä seurannassa, jos potilas on itse hakeutunut vieroitushoitoon «Alkoholin ja bentsodiatsepiinin sekakäyttäjän vieroitus lienee mahdollista avohoidossa tiiviissä seurannassa, kun potilas on itse motivoitunut vieroitushoitoon.»C. Näistä potilaista neljäsosa pystyy lopettamaan bentsodiatsepiinien käytön yhdellä hoitoyrityksellä.
Vieroitus toteutetaan katkaisuhoito-osastolla, jos potilas käyttää suuria bentsodiatsepiiniannoksia, käyttö on hallitsematonta tai aikaisemmat vieroitusyritykset avohoidossa ovat epäonnistuneet. Vieroitusoireiden voimakkuutta voidaan seurata CIWA-B-lomakkeella «Busto UE, Sykora K, Sellers EM. A clinical scale t...»98, «http://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/ciwa_b_pohja.pdf»12.
Jos vieroitus toistuvasti epäonnistuu, potilas pyritään sitomaan "katulääkityksen" sijasta valvottuun hoitoon esimerkiksi apteekkisopimuksen avulla.
Karbamatsepiinin käyttö tukilääkkeenä saattaa parantaa bentsodiatsepiinivieroituksen onnistumista, samoin valproaatin käyttö, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu. Tutkimukset on tehty potilailla, jotka ovat riippuvaisia pelkästään bentsodiatsepiinista.
Karbamatsepiinia voidaan myös käyttää vieroituskouristuksien ehkäisyyn «Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzo...»99.
Bentsodiatsepiinimyrkytys (potilas tajuton) hoidetaan flumatseniililla.

Erityiskysymyksiä

Alkoholi ja työkyky

Alkoholiongelmaisen sosiaaliturvaa säätelee kansallinen sosiaalivakuutuslainsäädäntö (sairausvakuutuslaki, kuntoutusrahalaki ja työeläkelait). Työkykyyn vaikuttavat monet tekijät kuten sairaudet, lääketieteellisesti arvioitu toimintakyky, osaaminen, koulutus, työyhteisö, ikä ja työ sekä monet psykososiaaliset tekijät «Juntunen J, Havu T. Vakuutuslääketieteen eettisiä ...»100. Työkyky on aina toimintakyky suhteessa työn vaatimuksiin.
Työterveyshuollolla on keskeinen asema työikäisten alkoholiongelman ehkäisemisessä, havaitsemisessa ja hoitamisessa. Suurin osa (60–70 %) alkoholista riippuvaisista on työelämässä «Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: ...»101.
Kolmasosalla työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ei kuitenkaan ole työterveyshuoltoa «Goult R ym. Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät vaihe...»102. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi opiskelijat, työttömät, syrjäytyneet ja eläkeläiset, ja heidän hoitonsa on useimmiten perusterveydenhuollon vastuulla.
Yli hälytysrajan (ks. taulukko «Työryhmän suositus alkoholinkäytön riskitasoiksi...»2) alkoholia käyttävillä on pienen riskin käyttäjiin verrattuna suurentunut työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski «Harkonmäki K ym. Tahdon asia? Näkökulmia työssä ja...»103.
Ks. lisätietoa alkoholiriippuvaisen henkilön työkyvyn määrittämisestä «Alkoholiriippuvuus ja työkyky»7.

Lyhytaikainen työkyvyttömyys

Sairauspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka on sairautensa vuoksi työkyvytön omaan työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön (ammatillinen työkyvyttömyys).
Päihtymystila tai alkoholivieroitusoireisto aiheuttaa yleensä työkyvyttömyyden, mutta ne eivät ole sairauspäivärahan peruste eivätkä oikeuta sairausajan palkkaan. Jos työkyvyttömyyden aiheuttaa sairaus, päihtymystila ei vaikuta sairauspäiväraha-asian käsittelyyn.
Sairauspäivärahaa voidaan myöntää myös alkoholivieroitushoidon ajaksi, jolloin potilas on valvotusti juomatta. Sairauspäivärahaa voidaan myöntää myös osasto- tai laitoskatkaisuhoidon jälkeen noin kuukauden ajan, jos potilas on katkaisuhoidon jatkoksi siirtynyt päihdekuntoutuslaitokseen. Jos hän sen jälkeen jatkaa päihdekuntoutusta kyseisessä laitoksessa, ensisijainen etuus on kuntoutusraha.
Lääkärin on syytä todeta työkyvyttömyys, kirjoittaa siitä oikeaan diagnoosiin perustuva työkyvyttömyyslausunto ja pohtia tilanteen vaatimaa hoitoa. Avoin tilanteen pohdinta on myös potilaan edun mukaista.
Sairauspäivärahan käsittelyä varten tulee alkoholia käyttävän potilaan tilanteesta antaa selkeä kuvaus. Tarvittaessa kerrotaan alkoholiongelman vaikeusaste, kliininen oirekuva sekä mahdollisesti alkoholin käyttömäärät ja laboratorioseurantatiedot.
Vakuutuslaitoksen muista asiakirjojoista voi ilmetä alkoholiongelma. Jos lausunnossa ajankohtainen kuvaus jää puutteelliseksi tai ristiriitaiseksi, vakuutuslaitos pyytää käsittelyaikaa pidentäviä lisäselvityksiä.
Todettaessa ajankohtainen alkoholiriippuvuus tulee neuropsykologista työ- ja toimintakykyarviota varten tehtävää tutkimusta edeltää riittävän pitkä, vähintään 2 kuukauden pituinen raitis jakso. Alkoholivieroitus on syytä varmentaa laboratoriokokein tai vaihtoehtoisesti ja vaikeimman päihderiippuvuuden tapauksessa myös laitoshoitojakson avulla.

Pitkäaikainen työkyvyttömyys

Alkoholista riippuvaista voidaan pitää työkyvyttömänä «Juntunen J. Alkoholi ja työkyky. Tiimi 2009;1:12-5...»104, jos hänellä on lisäksi
- pysyvästi toimintakykyä heikentäviä vakavia somaattisia sairauksia (alkoholisairaudet, kuten oireinen aivo- tai pikkuaivoatrofia, vuotavat ruokatorven laskimolaajentumat, vaikea maksakirroosi ja askites sekä muut somaattiset oheissairaudet)
- toimintakykyä heikentävä psykiatrinen kaksoisdiagnoosi eli itsenäinen psykiatrinen sairaus (esim. krooniset alkoholipsykoosit, skitsofrenia, vaikea masennus, vaikea kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea persoonallisuushäiriö) ja vaikea alkoholiriippuvuus
- vaikea alkoholiriippuvuus, jossa hän elää asunnottomana hoito- ja kuntoutusyrityksistä huolimatta, ei ymmärrä omaa tilaansa ja voi jättää somaattisia sairauksia tämän takia hoitamatta (hoitamaton tai epäsiisti koti ei yksin riitä perusteeksi).
Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen edellyttää asianmukaisia hoito- ja kuntoutusyrityksiä.
Alkoholiongelmaisella potilaalla on oikeus Kelan kuntoutukseen.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämä päihdekuntoutus on aina ensisijaista.
- Lääkinnällinen kuntoutus, esimerkiksi kuntoutuspsykoterapia, tai ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa, kun alkoholiongelma on hallinnassa (remissiossa).
- Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tulee ratkaista yksilöllisesti, eikä tarkkoja aikarajoja alkoholinkäytön hallinnan tai raittiin ajan osalta voida asettaa. Yleensä kuntoutuksen edellytyksenä pidetään varhaista remissiota, millä tarkoitetaan 1–3 kuukauden aikaa, jolloin alkoholiriippuvuuden kriteerit eivät enää täyty.
- Ks. lisätietoa päihdeongelman hoito- ja kuntoutusjärjestelmistä kuva «Päihdehuollon hoitojärjestelmät»1.

Alkoholi ja liikenne

Suomessa noin yhdellä kuljettajalla 700:stä veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 ‰.
Vuosina 2011–2013 poliisin tietoon tuli vuosittain noin 20 000 rattijuopumusta. Rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyi vuosittain keskimäärin 58 ja loukkaantui 676 henkeä. Onnettomuuksien aiheuttamat liikennekuolemat ovat viimeisten 10 vuoden aikana vähentyneet noin kolmanneksen www «https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_rattijuopumus.pdf»13.
Tehokkaita rattijuopumuksen ehkäisykeinoja ovat promillerajat, anniskelun ikärajat, puhallusilman alkoholipitoisuuden testauspisteet, nuorten kuljettajien tavallista matalammat promillerajat, anniskeluhenkilökunnan kouluttaminen, raittiit sijaiskuljettajat ja tienvarsipuhallutuskampanjat «Peek-Asa C. The effect of random alcohol screening...»105, «Shults RA, Elder RW, Sleet DA ym. Reviews of evide...»106, «Ditter SM, Elder RW, Shults RA ym. Effectiveness o...»107.
Alkolukko (alkolukolla valvottu ajo-oikeus) on tehokas niin ensikertalaisilla kuin uusijoillakin käytön ajan, mutta sen tehosta käytön loputtua ei ole riittävää näyttöä «Willis C, Lybrand S, Bellamy N. Alcohol ignition i...»108, www «http://www.trafi.fi/filebank/a/1361776725/594fc340012ca9a45ac627944e4133bb/11613-Trafin_julkaisuja_05-2013_-_alkolukko.pdf»14.
Kun poliisi ohjaa henkilön rattijuopumuksen takia lääkärin arvioon, tämä ottaa kantaa potilaan ajoterveyteen ja siihen, hallitseeko potilas juomistaan suhteessa ajamiseen. Lausunnossa lääkäri joko puoltaa tai ei puolla ajolupaa. Päätöksen ajoluvasta tekee poliisi. Lääkäri voi myös ehdottaa alkolukon käyttöä henkilölle, jolle alkoholin jatkuvan väärinkäytön takia muuten ei voitaisi myöntää ajolupaa (terveysperusteinen alkolukko). Jos lääkäri havaitsee, että potilaan terveys on heikentynyt alkoholinkäytön takia pysyvästi niin, että se estää ajamisen, hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asia poliisille, myös vastoin potilaan suostumusta.
Ei tiedetä, onko perusterveydenhuollossa annetusta neuvonnasta hyötyä rattijuopumuksen ehkäisyssä «Williams SB, Whitlock EP, Edgerton EA ym. Counseli...»109.
Lyhytneuvonta saattaa vähentää rattijuopumuksia henkilöillä, jotka eivät vielä ole riippuvaisia alkoholista tai jotka ovat joutuneet rattijuopumuksensa takia liikenneonnettomuuteen «Lyhytneuvonta saattaa vähentää rattijuopumuksia henkilöillä, jotka eivät vielä ole riippuvaisia alkoholista tai jotka ovat joutuneet rattijuopumuksensa takia liikenneonnettomuuteen.»C.

Alkoholi, raskaus ja imetys

Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen raskauden aikana parantaa sikiön kasvu- ja kehitysennustetta «Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikainen humalahakuinen alkoholinkäyttö lisää sikiön epämuodostumien riskiä. Mitään turvarajaa ei voida asettaa.»A, «Alkoholi ja sikiövaurio»8.
Raittius on ainoa varma tapa välttyä alkoholin aiheuttamilta sikiövaurioilta. Humaltuminen lisää tuntuvasti vaaraa. British Medical Association on julkaissut tiivistelmän sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutusten kirjosta www «http://www.nofas-uk.org/PDF/BMA%20REPORT%204%20JUNE%202007.pdf»15.
Lasten fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin sekä muun kaltoinkohtelun riski on päihteitä käyttävien vanhempien perheissä suurentunut «http://www.nofas-uk.org/PDF/BMA%20REPORT%204%20JUNE%202007.pdf»15. Alkoholia ei siten ole suositeltavaa käyttää imeväisaikana, jolloin lapsen hyvinvointi on erityisen riippuvainen vanhempien hyvästä huomiokyvystä.
Lastensuojelulain (417/2007) www «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search[type]=pika&search[pika]=lastensuojelulaki»6 mukaan sosiaalitoimeen tulee tehdä ilmoitus lapsesta (laissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta), jonka hoidon ja huolenpidon tarve sekä kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, eikä salassapitovelvollisuus estä ilmoitusvelvollisuutta. Lainmuutoksen 1.3.2010 mukaan on jo raskauden aikana tehtävä ennakoiva lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltu syy epäillä, että syntyvä lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen.
Imetysaikana rintamaidon alkoholipitoisuus on suunnilleen sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus ja alkoholi häviää maidosta samanaikaisesti kuin äidin verestä «Lawton ME. Alcohol in breast milk. Aust N Z J Obst...»112, «Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol...»113.
- Vaikka lapsen äidinmaidon mukana saama alkoholimäärä on pieni, suosittelemme alkoholinkäytön välttämistä imettämisen aikana, koska imettävän äidin alkoholinkäyttö saattaa vaikuttaa lapsen myöhäisempään kognitioon «Gibson L, Porter M. Drinking or Smoking While Brea...»114.
Alkoholin nauttiminen saattaa muuttaa äidin hormonien prolaktiinin ja oksitosiinin pitoisuuksia «Mennella JA, Pepino MY, Teff KL. Acute alcohol con...»115.
- Alkoholin nauttiminen saattaa vähentää maidon tuotantoa, joskin luotettava näyttö asiasta puuttuu.

Alkoholi ja nuoret

Alkoholinkäytön aloitusiän lykkääminen on keskeistä nuorten alkoholiongelmien ehkäisyssä.
Alkoholinkäyttöön liittyvät riskit ovat sitä suurempia, mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse.
Mahdollisen moniongelmaisuuden tunnistaminen nuoren alkoholinkäytön yhteydessä ja yhteistyö nuoren auttamiseksi viranomaisten ja muiden tahojen välillä on tärkeää.
Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä «Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä.»A. Vanhempien roolin korostaminen ja vanhemmuuden tukeminen ovat keskeisiä nuorten alkoholinkäyttöön kohdentuvissa varhaisissa interventioissa.
Sosiaalisten taitojen, kuten kieltäytymis- ja vuorovaikutustaitojen, harjoittelu luokkatilanteessa opettajan johdolla ehkäisee nuorten ongelmajuomista «Opettajan johdolla luokkatilanteessa tehtävä sosiaalisten taitojen, kuten kieltäytymis- tai vuorovaikutustaitojen harjoittelu vähentää ongelmajuomista.»A.
Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia «Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä sekä alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia.»A.
Perheterapia sekä perheterapiaa ja yksilöhoitoa yhdistävät interventiot ovat tehokkaita nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa «Perheterapia sekä perheterapiaa ja yksilöhoitoa yhdistävät interventiot ovat tehokkaita nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa.»A.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) on ilmeisesti tehokas nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa «Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) on ilmeisesti tehokas nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa.»B.
Motivoiva haastattelu ilmeisesti vähentää nuorten ja nuorten aikuisten alkoholinkäyttöä, mutta sen kliininen vaikutus on vähäinen «Motivoiva haastattelu ilmeisesti vähentää nuorten ja nuorten aikuisten alkoholin käyttöä, mutta kliininen vaikutus on vähäinen.»B.
Kasvokkain annettu tunnin kestävä lyhytinterventio on ilmeisesti tietokonepohjaista lyhytinterventiota tehokkaampi opiskelijoiden alkoholinkäytön vähentämisessä «Kasvokkain annettu lyhytinterventio on ilmeisesti tietokonepohjaista lyhytinterventiota tehokkaampi opiskelijoiden alkoholin käytön vähentämisessä.»C. Yhdysvaltalaisilla yliopisto-opiskelijoilla tietokonepohjaisen intervention (keskimääräinen kesto 13 minuuttia) hyöty jäi suhteellisen pieneksi. Kasvokkaisen intervention (keskimääräinen kesto 53 minuuttia) hyöty oli tilastollisesti hieman parempi «Carey KB, Scott-Sheldon LA, Elliott JC ym. Face-to...»116.
Naltreksoni ja disulfiraami saattavat olla hyödyllisiä nuorten alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Naltreksoni ja disulfiraami saattavat olla hyödyllisiä nuorten alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.

Alkoholi ja ikääntyneet

Alkoholin ongelmakäyttö voi ilmaantua missä iässä tahansa. Noin kolmasosalla ikääntyneistä ongelmakäyttäjistä se on alkanut myöhäisessä vaiheessa «Holbert KR, Tueth MJ. Alcohol abuse and dependence...»117.
Ikääntyneillä riskit kasvavat jo vähäisemmällä kulutuksella kuin työikäisillä: kehon nestetilavuus on heillä pienempi ja sairaudet ja lääkitykset yleisempiä. Ikääntyneiden alkoholin ongelmakäytön tunnistamiseen ja hoitoon soveltuvat samat menetelmät kuin nuoremmilla «Aira M, Haarni I. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholi...»118. Tietoa menetelmien toimivuudesta erityisesti ikääntyneillä ei juuri ole.

Päihdehoitopaikan laadun arvioiminen

Päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta on julkaistu suositus «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja te...»22.
Päihdeongelmaisten hoitopaikkaa arvioitaessa voidaan esittää seuraavia hoidon laatua testaavia kysymyksiä «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja te...»22:
- Onko päihdeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet sekä terveystarkastusten että hoitokohtaamisten yhteydessä selvitetty ja hyödynnetty?
  - Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään päihdeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteidenkäytöstä.
- Etsitäänkö potilaita kohdattaessa päihdeongelmaa aktiivisesti, varsinkin riskiryhmistä?
  - Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihdeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
- Onko päihteiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
  - Akuutti päihteiden aiheuttama myrkytys voi olla vahinko tai itsemurhayritys. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan päihdeongelman jatkohoidolle.
- Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
  - Kun näitä mittareita käytetään yhteistyössä potilaan kanssa, niillä saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
- Onko hoitopaikassa käytettävissä ympärivuorokautinen katkaisuhoidon mahdollisuus joko omassa tai muussa laitoksessa?
  - Avokatkaisuun pyritään, mutta se ei aina riitä. Katkaisuhoito laitoksessa tarjoaa tilaisuuden hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
- Onko henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaisia, ja onko hoito-ote kokonaisvaltainen ja moralisoimaton?
  - Potilas vaistoaa herkästi hoitohenkilöstön kielteisen tai moralisoivan asenteen. Asennetta voidaan muuttaa jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä keskusteluilla.
- Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
  - Päihdeongelmaan liittyy usein psykiatrisia ongelmia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
- Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
  - Suuri osa päihdeongelmaisista hakeutuu ainakin aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, ettei hoitovastuu potilaasta pirstoudu.
- Onko laitoshoidosta ja kuntoutuksesta palaavan potilaan jatkohoito järjestetty?
  - Yhteys päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välillä toimii molempiin suuntiin.
- Ovatko yhteydet AA-liikkeeseen, Al-Anon-ryhmiin ja muihin vertaisverkostoihin (esim. A-kilta, uskonnolliset yhteisöt, muut järjestöt) kunnossa?
  - Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta AA-liikkeen kokouksiin tai kolmannen sektorin palveluihin.
- Onko pitkälle alkoholisoituneiden potilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat järjestetty?
  - Pitkäaikainen päihdeongelma on invalidisoiva sairaus. Alkoholisoituneen potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva voi ongelman luonteen takia jäädä järjestämättä. Päihdeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Alkoholiongelmat-suosituksen historiatiedot «Alkoholiongelmat, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»9

Puheenjohtaja

Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet

Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, (kokoava kirjoittaja)

Mauri Aalto, LT, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (psykiatria) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, johtava ylilääkäri; Kelan terveysosasto

Antti Holopainen, ylilääkäri emeritus; Järvenpään sosiaalisairaala

Tiina Kaarne, LL, asiantuntijalääkäri; Kela ja Keva

Jorma Komulainen, LT, lastentautiopin dosentti, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Solja Niemelä, professori, ylilääkäri; Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri

Onni Niemelä, LT, professori; Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala

Kaarlo Simojoki, LT, johtava ylilääkäri; A-klinikkasäätiö

Markus Sundqvist; LL, ylilääkäri; A-klinikkasäätiö, Päihdesairaala

Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriö

Asiantuntijat:

Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys, asiantuntijalääkäri; Kela

Satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sidonnaisuudet

Mauri Aalto: Asiantuntijapalkkio (Lundbeck), Luentopalkkio (Lundbeck, Professio Finland), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck)

Hannu Alho: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck)

Ilona Autti-Rämö: Ei sidonnaisuuksia

Kari Eskola: Ei sidonnaisuuksia

Antti Holopainen: Ei sidonnaisuuksia

Tiina Kaarne: Luentopalkkio (Lundbeck), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck)

Jorma Komulainen: Asiantuntijapalkkio (EKSSHP, PKSHP, THL, TUOTA-tutkimushanke), Työsuhde (Duodecim), Luentopalkkio (Lääkäriliitto)

Onni Niemelä: Ei sidonnaisuuksia

Solja Niemelä: Asiantuntijapalkkio (Janssen, Lundbeck), Luentopalkkio (Janssen, Lilly, Lundbeck), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Janssen, Lundbeck)

Kaarlo Simojoki: Luentopalkkio (Lundbeck)

Markus Sundqvist: Luentopalkkio (Professio)

Helena Vorma: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Alkoholiongelmat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»16

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

Päihdetilastollinen vuosikirja, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-295-9 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-295-9»17
Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Lifetime-risk of alcohol-attributable mortality based on different levels of alcohol consumption in seven European countries. Implications for low-risk drinking guidelines. Toronto, Ontario, Canada: Centre for Addiction and Mental Health. http://www.camh.ca/en/research/news_and_publications/reports_and_books/Documents/Lifetime%20Risk%20of%20Alcohol-Attributable%20Mortality.pdf «http://www.camh.ca/en/research/news_and_publications/reports_and_books/Documents/Lifetime%20Risk%20of%20Alcohol-Attributable%20Mortality.pdf»18
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt verkkojulkaisu. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus viitattu: 16.2.2015. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/ «http://www.stat.fi/til/ksyyt/»19
Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res 2008;32:1615-22 «PMID: 18616689»PubMed
Karjalainen K., Hakkarainen, P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78(5): 498-508
World Health Organization. Global status report on alcohol and health. Geneva, Switzerland: World Health Organization; 2014. http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/ «http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/»20
Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino, Tampere 2014, ISBN 978-952-453-801-5, http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf «http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf»21
Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for a direct effect of alcohol consumption on blood pressure in normotensive men. A randomized controlled trial. Hypertension 1985;7:707-13 «PMID: 3897044»PubMed
Kadlecová P, Andel R, Mikulík R ym. Alcohol consumption at midlife and risk of stroke during 43 years of follow-up: cohort and twin analyses. Stroke 2015;46:627-33 «PMID: 25634001»PubMed
Fergusson DM, Boden JM, Horwood LJ. Tests of causal links between alcohol abuse or dependence and major depression. Arch Gen Psychiatry 2009;66:260-6 «PMID: 19255375»PubMed
Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the dose-response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94:1551-73, «http://nihseniorhealth.gov/alcoholuse/ifyoudrink/01.html»22, «PMID: 10790907»PubMed
Teoksessa: Warpenius K. ym. (toim.) Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL 2013
Knott CS, Coombs N, Stamatakis E ym. All cause mortality and the case for age specific alcohol consumption guidelines: pooled analyses of up to 10 population based cohorts. BMJ 2015;350:h384 «PMID: 25670624»PubMed
IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans: Alcohol Consumption and Ethyl Carbamate. Vol. 96, 2010. http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol96/ «http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol96/»23
Tynjälä J, Kangastupa P, Laatikainen T ym. Effect of age and gender on the relationship between alcohol consumption and serum GGT: time to recalibrate goals for normal ranges. Alcohol Alcohol 2012;47:558-62 «PMID: 22753786»PubMed
Ornoy A, Ergaz Z. Alcohol abuse in pregnant women: effects on the fetus and newborn, mode of action and maternal treatment. Int J Environ Res Public Health 2010;7:364-79 «PMID: 20616979»PubMed
Butt P, Beirness D, Gliksman L, Paradis C, Stockwell D. Alcohol and health in Canada: A summary of evidence and guidelines for low risk drinking. Ottawa, ON: Canadian Centre on Substance Abuse, 2011.
Bonomo YA, Bowes G, Coffey C ym. Teenage drinking and the onset of alcohol dependence: a cohort study over seven years. Addiction 2004;99:1520-8 «PMID: 15585043»PubMed
Wells JE, Horwood LJ, Fergusson DM. Drinking patterns in mid-adolescence and psychosocial outcomes in late adolescence and early adulthood. Addiction 2004;99:1529-41 «PMID: 15585044»PubMed
Special populations and co-occurring disorders: older adults, NIAAA recommendations: http://www.niaaa.nih.gov/alcohol-health/special-populations-co-occurring-disorders/older-adults «http://www.niaaa.nih.gov/alcohol-health/special-populations-co-occurring-disorders/older-adults»24
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf «http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf»21 (Siteerattu 17.6.2015)
Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002
STM:n Päihtyneen henkilön akuuttihoito – sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet. Helsinki, 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä; ISSN 1236-2115,2006:65. ISBN 952-00-2208-2.
Hammersley R. A digest of memory phenomena for addiction research. Addiction 1994;89:283-93 «PMID: 8173494»PubMed
Cyr MG, Wartman SA. The effectiveness of routine screening questions in the detection of alcoholism. JAMA 1988;259:51-4 «PMID: 3334771»PubMed
Midanik LT. Validity of self-reported alcohol use: a literature review and assessment. Br J Addict 1988;83:1019-30 «PMID: 3066418»PubMed
Buchsbaum DG, Welsh J, Buchanan RG ym. Screening for drinking problems by patient self-report. Even 'safe' levels may indicate a problem. Arch Intern Med 1995;155:104-8 «PMID: 7802509»PubMed
Fleming MF, Barry KL. A three-sample test of a masked alcohol screening questionnaire. Alcohol Alcohol 1991;26:81-91 «PMID: 1854376»PubMed
Cleary PD, Miller M, Bush BT ym. Prevalence and recognition of alcohol abuse in a primary care population. Am J Med 1988;85:466-71 «PMID: 3177393»PubMed
Buchsbaum DG, Buchanan RG, Poses RM ym. Physician detection of drinking problems in patients attending a general medicine practice. J Gen Intern Med 1992;7:517-21 «PMID: 1403208»PubMed
Rydon P, Redman S, Sanson-Fisher RW ym. Detection of alcohol-related problems in general practice. J Stud Alcohol 1992;53:197-202 «PMID: 1583898»PubMed
Greenfield TK, Kerr WC. Alcohol measurement methodology in epidemiology: recent advances and opportunities. Addiction 2008;103:1082-99 «PMID: 18422826»PubMed
Raevaara L. Potilaan alkoholinkäyttö – ongelmallinen puheenaihe terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003,119:313-20 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93426»25
Saunders JB, Conigrave KM. Early identification of alcohol problems. CMAJ 1990;143:1060-9 «PMID: 2224674»PubMed
Seppä K, Aalto M. Alkoholisairauksien sekundaaripreventio perusterveydenhuollossa. Kunnallislääkäri 2001;16:15-7
Dawson DA, Room R. Towards agreement on ways to measure and report drinking patterns and alcohol-related problems in adult general population surveys: the Skarpö conference overview. J Subst Abuse 2000;12:1-21 «PMID: 11288465»PubMed
Allen JP, Litten RZ, Fertig JB ym. A review of research on the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Alcohol Clin Exp Res 1997;21:613-9 «PMID: 9194913»PubMed
Reinert DF, Allen JP. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): a review of recent research. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:272-9 «PMID: 11964568»PubMed
Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 80, 450
Criteria for the diagnosis of alcoholism. Ann Intern Med 1972;77:249-58 «PMID: 4641659»PubMed
Seppä K, Laippala P, Saarni M. Macrocytosis as a consequence of alcohol abuse among patients in general practice. Alcohol Clin Exp Res 1991;15:871-6 «PMID: 1755522»PubMed
Chick J, Kreitman N, Plant M. Mean cell volume and gamma-glutamyl-transpeptidase as markers of drinking in working men. Lancet 1981;1:1249-51 «PMID: 6112577»PubMed
Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa I. Suom Lääkäril 1985a;9:781-5
Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa II. Suom Lääkäril 1985b;10:887-95
Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as compared to other markers of alcoholism: a systematic review. Alcohol 1999;19:261-71 «PMID: 10580517»PubMed
Scouller K, Conigrave KM, Macaskill P ym. Should we use carbohydrate-deficient transferrin instead of gamma-glutamyltransferase for detecting problem drinkers? A systematic review and metaanalysis. Clin Chem 2000;46:1894-902 «PMID: 11106319»PubMed
Arndt T. Carbohydrate-deficient transferrin as a marker of chronic alcohol abuse: a critical review of preanalysis, analysis, and interpretation. Clin Chem 2001;47:13-27 «PMID: 11148172»PubMed
Weill J, Schellenberg F, Le Goff AM ym. The decrease of low serum gamma glutamyl transferase during short-term abstinence. Alcohol 1988;5:1-3 «PMID: 2895660»PubMed
Behrens UJ, Worner TM, Lieber CS. Changes in carbohydrate-deficient transferrin levels after alcohol withdrawal. Alcohol Clin Exp Res 1988;12:539-44 «PMID: 2903691»PubMed
Bortolotti F, De Paoli G, Tagliaro F. Carbohydrate-deficient transferrin (CDT) as a marker of alcohol abuse: a critical review of the literature 2001-2005. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci 2006;841:96-109 «PMID: 16725384»PubMed
Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in serum: a new marker of potentially harmful alcohol consumption reviewed. Clin Chem 1991;37:2029-37 «PMID: 1764777»PubMed
Hietala J, Koivisto H, Anttila P ym. Comparison of the combined marker GGT-CDT and the conventional laboratory markers of alcohol abuse in heavy drinkers, moderate drinkers and abstainers. Alcohol Alcohol 2006;41:528-33 «PMID: 16799164»PubMed
Ballesteros J, Duffy JC, Querejeta I ym. Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and meta-analyses. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:608-18 «PMID: 15100612»PubMed
Riper H, Kramer J, Smit F ym. Web-based self-help for problem drinkers: a pragmatic randomized trial. Addiction 2008;103:218-27 «PMID: 18199300»PubMed
UKATT Research Team. Cost effectiveness of treatment for alcohol problems: findings of the randomised UK alcohol treatment trial (UKATT). BMJ 2005;331:544 «PMID: 16150765»PubMed
Carroll KM, Nich C, Ball SA ym. Treatment of cocaine and alcohol dependence with psychotherapy and disulfiram. Addiction 1998;93:713-27 «PMID: 9692270»PubMed
Ojehagen A, Berglund M, Appel CP ym. A randomized study of long-term out-patient treatment in alcoholics. Psychiatric treatment versus multimodal behavioural therapy, during 1 versus 2 years of treatment. Alcohol Alcohol 1992;27:649-58 «PMID: 1292438»PubMed
Cooney NL, Kadden RM, Litt MD ym. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: two-year follow-up results. J Consult Clin Psychol 1991;59:598-601 «PMID: 1655847»PubMed
Easton CJ, Mandel DL, Hunkele KA ym. A cognitive behavioral therapy for alcohol-dependent domestic violence offenders: an integrated substance abuse-domestic violence treatment approach (SADV). Am J Addict 2007;16:24-31 «PMID: 17364418»PubMed
Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individual-based therapy for alcohol and drug abuse: effects on children's psychosocial functioning. J Consult Clin Psychol 2002;70:417-27 «PMID: 11952200»PubMed
Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating paternal alcoholism with learning sobriety together: effects on adolescents versus preadolescents. J Fam Psychol 2007;21:435-44 «PMID: 17874929»PubMed
O'Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21 «PMID: 10371258»PubMed
Andreasson S, Öjehagen A. Psychosocial treatment of alcohol dependence. Kirjassa: Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse. Wiley VCH, Weinheim 2003:43-188
Olson RP, Ganley R, Devine VT ym. Long-term effects of behavioral versus insight-oriented therapy with inpatient alcoholics. J Consult Clin Psychol 1981;49:866-77 «PMID: 7309955»PubMed
Sandahl C, Ronnberg S, Herlitz K, Ahlin G. Time-limited group psychotherapy for moderately alcohol dependent patients: a randomised controlled clinical trial. Psychotherapy Research 1998;8:361-78
Sjöberg L, Samsonowitz V. Coping strategies and relapse in alcohol abuse. Drug Alcohol Depend 1985;15:283-301 «PMID: 4028957»PubMed
Ito JR, Donovan DM, Hall JJ. Relapse prevention in alcohol aftercare: effects on drinking outcome, change process, and aftercare attendance. Br J Addict 1988;83:171-81 «PMID: 2830931»PubMed
Kadden RM, Cooney NL, Getter H ym. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: posttreatment results. J Consult Clin Psychol 1989;57:698-704 «PMID: 2557364»PubMed
Litt MD, Babor TF, DelBoca FK ym. Types of alcoholics, II. Application of an empirically derived typology to treatment matching. Arch Gen Psychiatry 1992;49:609-14 «PMID: 1322118»PubMed
Matching alcoholism treatments to client heterogeneity: Project MATCH three-year drinking outcomes. Alcohol Clin Exp Res 1998;22:1300-11 «PMID: 9756046»PubMed
UKATT Research Team. UK Alcohol Treatment Trial: client-treatment matching effects. Addiction 2008;103:228-38 «PMID: 18070238»PubMed
Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97:1037-40 «PMID: 12144606»PubMed
Laatikainen T. Alkoholiveron alennus näkyi nopeasti kuolleisuudessa. Suom Lääkäril 2009;8:691
Kuitunen T. Alkoholimyrkytykset. Duodecim 2000;116:1655-61 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91681»26
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 475-6
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 443-4
Barceloux DG, Bond GR, Krenzelok EP ym. American Academy of Clinical Toxicology practice guidelines on the treatment of methanol poisoning. J Toxicol Clin Toxicol 2002;40:415-46 «PMID: 12216995»PubMed
Barceloux DG, Krenzelok EP, Olson K ym. American Academy of Clinical Toxicology Practice Guidelines on the Treatment of Ethylene Glycol Poisoning. Ad Hoc Committee. J Toxicol Clin Toxicol 1999;37:537-60 «PMID: 10497633»PubMed
Hovda KE, Jacobsen D. Expert opinion: fomepizole may ameliorate the need for hemodialysis in methanol poisoning. Hum Exp Toxicol 2008;27:539-46 «PMID: 18829729»PubMed
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 480-1
Mayo-Smith MF, Beecher LH, Fischer TL ym. Management of alcohol withdrawal delirium. An evidence-based practice guideline. Arch Intern Med 2004;164:1405-12 «PMID: 15249349»PubMed
Erwin WE, Williams DB, Speir WA. Delirium tremens. South Med J 1998;91:425-32 «PMID: 9598848»PubMed
Kranzler HR, Wesson DR, Billot L ym. Naltrexone depot for treatment of alcohol dependence: a multicenter, randomized, placebo-controlled clinical trial. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:1051-9 «PMID: 15252291»PubMed
Garbutt JC, Kranzler HR, O'Malley SS ym. Efficacy and tolerability of long-acting injectable naltrexone for alcohol dependence: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:1617-25 «PMID: 15811981»PubMed
O'Malley SS, Garbutt JC, Gastfriend DR ym. Efficacy of extended-release naltrexone in alcohol-dependent patients who are abstinent before treatment. J Clin Psychopharmacol 2007;27:507-12 «PMID: 17873686»PubMed
Ciraulo DA, Dong Q, Silverman BL ym. Early treatment response in alcohol dependence with extended-release naltrexone. J Clin Psychiatry 2008;69:190-5 «PMID: 18348601»PubMed
Galloway GP, Koch M, Cello R ym. Pharmacokinetics, safety, and tolerability of a depot formulation of naltrexone in alcoholics: an open-label trial. BMC Psychiatry 2005;5:18 «PMID: 15804355»PubMed
Hasin D, Samet S, Nunes E ym. Diagnosis of comorbid psychiatric disorders in substance users assessed with the Psychiatric Research Interview for Substance and Mental Disorders for DSM-IV. Am J Psychiatry 2006;163:689-96 «PMID: 16585445»PubMed
Nunes EV, Liu X, Samet S ym. Independent versus substance-induced major depressive disorder in substance-dependent patients: observational study of course during follow-up. J Clin Psychiatry 2006;67:1561-7 «PMID: 17107247»PubMed
Ramsey SE, Kahler CW, Read JP ym. Discriminating between substance-induced and independent depressive episodes in alcohol dependent patients. J Stud Alcohol 2004;65:672-6 «PMID: 15536779»PubMed
Caton CL, Hasin DS, Shrout PE ym. Stability of early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychosis. Br J Psychiatry 2007;190:105-11 «PMID: 17267925»PubMed
Caton CL, Drake RE, Hasin DS ym. Differences between early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychoses. Arch Gen Psychiatry 2005;62:137-45 «PMID: 15699290»PubMed
Holbrook AM, Crowther R, Lotter A ym. Meta-analysis of benzodiazepine use in the treatment of acute alcohol withdrawal. CMAJ 1999;160:649-55 «PMID: 10101999»PubMed
Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcohol withdrawal. A meta-analysis and evidence-based practice guideline. American Society of Addiction Medicine Working Group on Pharmacological Management of Alcohol Withdrawal. JAMA 1997;278:144-51 «PMID: 9214531»PubMed
Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37 «PMID: 9399364»PubMed
Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:287-303 «PMID: 10529072»PubMed
de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50 «PMID: 10723853»PubMed
Busto UE, Sykora K, Sellers EM. A clinical scale to assess benzodiazepine withdrawal. J Clin Psychopharmacol 1989;9:412-6 «PMID: 2574193»PubMed
Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204 «PMID: 9702287»PubMed
Juntunen J, Havu T. Vakuutuslääketieteen eettisiä ja juridisia näkökohtia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2001;37:72-9
Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res 2008;32:1615-22 «PMID: 18616689»PubMed
Goult R ym. Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät vaiheet. Eläketurvakeskuksen raportteja 6/2014. Tampere: Eläketurvakeskus; 2014.
Harkonmäki K ym. Tahdon asia? Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja. Helsinki: Kuntien eläkevakuutus; 2008.
Juntunen J. Alkoholi ja työkyky. Tiimi 2009;1:12-5
Peek-Asa C. The effect of random alcohol screening in reducing motor vehicle crash injuries. Am J Prev Med 1999;16:57-67 «PMID: 9921387»PubMed
Shults RA, Elder RW, Sleet DA ym. Reviews of evidence regarding interventions to reduce alcohol-impaired driving. Am J Prev Med 2001;21:66-88 «PMID: 11691562»PubMed
Ditter SM, Elder RW, Shults RA ym. Effectiveness of designated driver programs for reducing alcohol-impaired driving: a systematic review. Am J Prev Med 2005;28:280-7 «PMID: 15894161»PubMed
Willis C, Lybrand S, Bellamy N. Alcohol ignition interlock programmes for reducing drink driving recidivism. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004168 «PMID: 15495082»PubMed
Williams SB, Whitlock EP, Edgerton EA ym. Counseling about proper use of motor vehicle occupant restraints and avoidance of alcohol use while driving: a systematic evidence review for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2007;147:194-206 «PMID: 17679708»PubMed
Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25 «PMID: 14644058»PubMed
Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38 «PMID: 10626607»PubMed
Lawton ME. Alcohol in breast milk. Aust N Z J Obster Gynaecol 1985;25:71-3
Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5 «PMID: 1886634»PubMed
Gibson L, Porter M. Drinking or Smoking While Breastfeeding and Later Cognition in Children. Pediatrics 2018;142: «PMID: 30061301»PubMed
Mennella JA, Pepino MY, Teff KL. Acute alcohol consumption disrupts the hormonal milieu of lactating women. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:1979-85 «PMID: 15623810»PubMed
Carey KB, Scott-Sheldon LA, Elliott JC ym. Face-to-face versus computer-delivered alcohol interventions for college drinkers: a meta-analytic review, 1998 to 2010. Clin Psychol Rev 2012;32:690-703 «PMID: 23022767»PubMed
Holbert KR, Tueth MJ. Alcohol abuse and dependence. A clinical update on alcoholism in the older population. Geriatrics 2004;59:38-40 «PMID: 15461237»PubMed
Aira M, Haarni I. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen. Suom Lääkäril 2010;65:579-85
A cross-national trial of brief interventions with heavy drinkers. WHO Brief Intervention Study Group. Am J Public Health 1996;86:948-55 «PMID: 8669518»PubMed
Aalto M, Alho H, Halme JT ym. AUDIT and its abbreviated versions in detecting heavy and binge drinking in a general population survey. Drug Alcohol Depend 2009;103:25-9 «PMID: 19395203»PubMed
Aalto M, Alho H, Halme JT ym. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) and its derivatives in screening for heavy drinking among the elderly. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:881-5 «PMID: 20661878»PubMed
Aalto M, Tuunanen M, Sillanaukee P ym. Effectiveness of structured questionnaires for screening heavy drinking in middle-aged women. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:1884-8 «PMID: 17067353»PubMed
Addolorato G, Caputo F, Capristo E ym. Baclofen efficacy in reducing alcohol craving and intake: a preliminary double-blind randomized controlled study. Alcohol Alcohol 2002;37:504-8 «PMID: 12217947»PubMed
Addolorato G, Leggio L, Ferrulli A ym. Effectiveness and safety of baclofen for maintenance of alcohol abstinence in alcohol-dependent patients with liver cirrhosis: randomised, double-blind controlled study. Lancet 2007;370:1915-22 «PMID: 18068515»PubMed
Agosti V, Nunes EV, O'Shea D. Do manualized psychosocial interventions help reduce relapse among alcohol-dependent adults treated with naltrexone or placebo? A meta-analysis. Am J Addict 2012;21:501-7 «PMID: 23082827»PubMed
Alatalo PI, Koivisto HM, Hietala JP ym. Effect of moderate alcohol consumption on liver enzymes increases with increasing body mass index. Am J Clin Nutr 2008;88:1097-103 «PMID: 18842799»PubMed
Alden LE. Behavioral self-management controlled-drinking strategies in a context of secondary prevention. J Consult Clin Psychol 1988;56:280-6 «PMID: 3372836»PubMed
Aliyu MH, Lynch O, Belogolovkin V ym. Maternal alcohol use and medically indicated vs. spontaneous preterm birth outcomes: a population-based study. Eur J Public Health 2010;20:582-7 «PMID: 20375023»PubMed
Allsop S, Saunders B, Phillips M ym. A trial of relapse prevention with severely dependent male problem drinkers. Addiction 1997;92:61-73 «PMID: 9060198»PubMed
Amato L, Minozzi S, Vecchi S ym. Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD005063 «PMID: 20238336»PubMed
Ambrose ML, Bowden SC, Whelan G. Thiamin treatment and working memory function of alcohol-dependent people: preliminary findings. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:112-6 «PMID: 11198705»PubMed
Anton RF, Lieber C, Tabakoff B ym. Carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase for the detection and monitoring of alcohol use: results from a multisite study. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:1215-22 «PMID: 12198396»PubMed
Anton RF, Moak DH, Latham P. Carbohydrate-deficient transferrin as an indicator of drinking status during a treatment outcome study. Alcohol Clin Exp Res 1996;20:841-6 «PMID: 8865958»PubMed
Anton RF, Pettinati H, Zweben A ym. A multi-site dose ranging study of nalmefene in the treatment of alcohol dependence. J Clin Psychopharmacol 2004;24:421-8 «PMID: 15232334»PubMed
Ashenden R, Silagy C, Weller D. A systematic review of the effectiveness of promoting lifestyle change in general practice. Fam Pract 1997;14:160-76 «PMID: 9137956»PubMed
Astley SJ. Profile of the first 1,400 patients receiving diagnostic evaluations for fetal alcohol spectrum disorder at the Washington State Fetal Alcohol Syndrome Diagnostic & Prevention Network. Can J Clin Pharmacol 2010;17:e132-64 «PMID: 20335648»PubMed
Azrin NH, Sisson RW, Meyers R ym. Alcoholism treatment by disulfiram and community reinforcement therapy. J Behav Ther Exp Psychiatry 1982;13:105-12 «PMID: 7130406»PubMed
Azrin NH. Improvements in the community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1976;14:339-48 «PMID: 971207»PubMed
Baker AL, Thornton LK, Hiles S ym. Psychological interventions for alcohol misuse among people with co-occurring depression or anxiety disorders: a systematic review. J Affect Disord 2012;139:217-29 «PMID: 21890213»PubMed
Ballesteros J, González-Pinto A, Querejeta I ym. Brief interventions for hazardous drinkers delivered in primary care are equally effective in men and women. Addiction 2004;99:103-8 «PMID: 14678068»PubMed
Barber JG, Crisp BR. The 'pressures to change' approach to working with the partners of heavy drinkers. Addiction 1995;90:269-76 «PMID: 7703820»PubMed
Beich A, Thorsen T, Rollnick S. Screening in brief intervention trials targeting excessive drinkers in general practice: systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;327:536-42 «PMID: 12958114»PubMed
Bell H, Tallaksen CM, Try K ym. Carbohydrate-deficient transferrin and other markers of high alcohol consumption: a study of 502 patients admitted consecutively to a medical department. Alcohol Clin Exp Res 1994;18:1103-8 «PMID: 7847591»PubMed
Bennie C. A comparison of home detoxification and minimal intervention strategies for problem drinkers. Alcohol Alcohol 1998;33:157-63 «PMID: 9566478»PubMed
Berner MM, Kriston L, Bentele M ym. The alcohol use disorders identification test for detecting at-risk drinking: a systematic review and meta-analysis. J Stud Alcohol Drugs 2007;68:461-73 «PMID: 17446987»PubMed
Bertholet N, Daeppen JB, Wietlisbach V ym. Reduction of alcohol consumption by brief alcohol intervention in primary care: systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2005;165:986-95 «PMID: 15883236»PubMed
Bien TH, Miller WR, Boroughs JM. Motivational interviewing with alcohol outpatients. Behavioral and Cognitive Psychotherapy 1993;21:347-56
Bien TH, Miller WR, Tonigan JS. Brief interventions for alcohol problems: a review. Addiction 1993;88:315-35 «PMID: 8461850»PubMed
Blondell RD, Frydrych LM, Jaanimagi U ym. A randomized trial of two behavioral interventions to improve outcomes following inpatient detoxification for alcohol dependence. J Addict Dis 2011;30:136-48 «PMID: 21491295»PubMed
Botvin GJ, Baker E, Dusenbury L ym. Long-term follow-up results of a randomized drug abuse prevention trial in a white middle-class population. JAMA 1995;273:1106-12 «PMID: 7707598»PubMed
Bowen S, Witkiewitz K, Clifasefi SL ym. Relative efficacy of mindfulness-based relapse prevention, standard relapse prevention, and treatment as usual for substance use disorders: a randomized clinical trial. JAMA Psychiatry 2014;71:547-56 «PMID: 24647726»PubMed
Bowers TG, al-Redha MR. A comparison of outcome with group/marital and standard/individual therapies with alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:301-9 «PMID: 2359302»PubMed
Bradley KA, Boyd-Wickizer J, Powell SH ym. Alcohol screening questionnaires in women: a critical review. JAMA 1998;280:166-71 «PMID: 9669791»PubMed
Bray JW, Cowell AJ, Hinde JM. A systematic review and meta-analysis of health care utilization outcomes in alcohol screening and brief intervention trials. Med Care 2011;49:287-94 «PMID: 21263359»PubMed
Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study of naltrexone in outpatients with bipolar disorder and alcohol dependence. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1863-9 «PMID: 19673746»PubMed
Brown JM, Miller WR. Impact of motivational interviewing on participation and outcome in residential alcoholism treatment. Psychol Addict Behav 1993;7:211-8
Brown R. Conventional education and controlled-drinking education courses with convicted drunken drivers. Behav Ther 1980;11:632-42
Brown TG, Dongier M, Ouimet MC ym. Brief motivational interviewing for DWI recidivists who abuse alcohol and are not participating in DWI intervention: a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2010;34:292-301 «PMID: 19930236»PubMed
Brown TG, Dongier M, Ouimet MC ym. The role of demographic characteristics and readiness to change in 12-month outcome from two distinct brief interventions for impaired drivers. J Subst Abuse Treat 2012;42:383-91 «PMID: 22119179»PubMed
Bullock ML, Culliton PD, Olander RT. Controlled trial of acupuncture for severe recidivist alcoholism. Lancet 1989;1:1435-9 «PMID: 2567439»PubMed
Bullock ML, Kiresuk TJ, Sherman RE ym. A large randomized placebo controlled study of auricular acupuncture for alcohol dependence. J Subst Abuse Treat 2002;22:71-7 «PMID: 11932132»PubMed
Cadogan DA. Marital group therapy in the treatment of alcoholism. Q J Stud Alcohol 1973;34:1187-94 «PMID: 4358454»PubMed
Carey KB, Scott-Sheldon LA, Carey MP ym. Individual-level interventions to reduce college student drinking: a meta-analytic review. Addict Behav 2007;32:2469-94 «PMID: 17590277»PubMed
Chang G, McNamara TK, Orav EJ ym. Brief intervention for prenatal alcohol use: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;105:991-8 «PMID: 15863535»PubMed
Chapman PL, Huygens I. An evaluation of three treatment programmes for alcoholism: an experimental study with 6- and 8-month follow-ups. Br J Addict 1988;83:67-81 «PMID: 3345384»PubMed
Chick J, Gough K, Falkowski W ym. Disulfiram treatment of alcoholism. Br J Psychiatry 1992;161:84-9 «PMID: 1638335»PubMed
Chick J, Ritson B, Connaughton J ym. Advice versus extended treatment for alcoholism: a controlled study. Br J Addict 1988;83:159-70 «PMID: 3345393»PubMed
Cho SH, Whang WW. Acupuncture for alcohol dependence: a systematic review. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1305-13 «PMID: 19413653»PubMed
Chun TH, Linakis JG. Interventions for adolescent alcohol use. Curr Opin Pediatr 2012;24:238-42 «PMID: 22227784»PubMed
Ciraulo DA, Barlow DH, Gulliver SB ym. The effects of venlafaxine and cognitive behavioral therapy alone and combined in the treatment of co-morbid alcohol use-anxiety disorders. Behav Res Ther 2013;51:729-35 «PMID: 24055681»PubMed
Connors GJ, Carroll KM, DiClemente CC ym. The therapeutic alliance and its relationship to alcoholism treatment participation and outcome. J Consult Clin Psychol 1997;65:588-98 «PMID: 9256560»PubMed
Corrêa Filho JM, Baltieri DA. A pilot study of full-dose ondansetron to treat heavy-drinking men withdrawing from alcohol in Brazil. Addict Behav 2013;38:2044-51 «PMID: 23396176»PubMed
Cowell AJ, Brown JM, Mills MJ ym. Cost-effectiveness analysis of motivational interviewing with feedback to reduce drinking among a sample of college students. J Stud Alcohol Drugs 2012;73:226-37 «PMID: 22333330»PubMed
Cuijpers P, Riper H, Lemmers L. The effects on mortality of brief interventions for problem drinking: a meta-analysis. Addiction 2004;99:839-45 «PMID: 15200579»PubMed
Danielsson J, Kangastupa P, Laatikainen T ym. Impacts of common factors of life style on serum liver enzymes. World J Gastroenterol 2014;20:11743-52 «PMID: 25206278»PubMed
Day E, Bentham P, Callaghan R ym. Thiamine for Wernicke-Korsakoff Syndrome in people at risk from alcohol abuse. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004033 «PMID: 14974055»PubMed
Day E, Bentham PW, Callaghan R ym. Thiamine for prevention and treatment of Wernicke-Korsakoff Syndrome in people who abuse alcohol. Cochrane Database Syst Rev 2013;7:CD004033 «PMID: 23818100»PubMed
D'Onofrio G, Pantalon MV, Degutis LC ym. Brief intervention for hazardous and harmful drinkers in the emergency department. Ann Emerg Med 2008;51:742-750.e2 «PMID: 18436340»PubMed
Donovan DM, Kadden RM, DiClemente CC ym. Client satisfaction with three therapies in the treatment of alcohol dependence: results from project MATCH. Am J Addict 2002;11:291-307 «PMID: 12584872»PubMed
Doty P, Zacny JP, de Wit H. Effects of ondansetron pretreatment on acute responses to ethanol in social drinkers. Behav Pharmacol 1994;5:461-469 «PMID: 11224298»PubMed
Drummond DC, Glautier S. A controlled trial of cue exposure treatment in alcohol dependence. J Consult Clin Psychol 1994;62:809-17 «PMID: 7962885»PubMed
Dunn C, Deroo L, Rivara FP. The use of brief interventions adapted from motivational interviewing across behavioral domains: a systematic review. Addiction 2001;96:1725-42 «PMID: 11784466»PubMed
Edwards G, Orford J, Egert S ym. Alcoholism: a controlled trial of "treatment" and "advice". J Stud Alcohol 1977;38:1004-31 «PMID: 881837»PubMed
Emmen MJ, Schippers GM, Bleijenberg G ym. Effectiveness of opportunistic brief interventions for problem drinking in a general hospital setting: systematic review. BMJ 2004;328:318 «PMID: 14729657»PubMed
Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol teratogenicity in the human: a detailed assessment of specificity, critical period, and threshold. Am J Obstet Gynecol 1987;156:33-9 «PMID: 3799767»PubMed
Fachini A, Aliane PP, Martinez EZ ym. Efficacy of brief alcohol screening intervention for college students (BASICS): a meta-analysis of randomized controlled trials. Subst Abuse Treat Prev Policy 2012;7:40 «PMID: 22967716»PubMed
Fals-Stewart W, Birchler GR, Kelley ML. Learning sobriety together: A randomized clinical trial examining behavioral couples therapy with alcoholic female patients. J Consult Clin Psychol 2006;74:579-91 «PMID: 16822114»PubMed
Ferrell WL, Galassi JP. Assertion training and human relations training in the treatment of chronic alcoholics. Int J Addict 1981;16:959-68 «PMID: 7327778»PubMed
Ferri M, Amato L, Davoli M. Alcoholics Anonymous and other 12-step programmes for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD005032 «PMID: 16856072»PubMed
Feunekes GI, van 't Veer P, van Staveren WA ym. Alcohol intake assessment: the sober facts. Am J Epidemiol 1999;150:105-12 «PMID: 10400547»PubMed
Fiellin DA, Reid MC, O'Connor PG. Screening for alcohol problems in primary care: a systematic review. Arch Intern Med 2000;160:1977-89 «PMID: 10888972»PubMed
Flak AL, Su S, Bertrand J ym. The association of mild, moderate, and binge prenatal alcohol exposure and child neuropsychological outcomes: a meta-analysis. Alcohol Clin Exp Res 2014;38:214-26 «PMID: 23905882»PubMed
Fleming M, Bhamb B, Schurr M ym. Alcohol biomarkers in patients admitted for trauma. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1777-81 «PMID: 19645733»PubMed
Fleming MF, Barry KL, Manwell LB ym. Brief physician advice for problem alcohol drinkers. A randomized controlled trial in community-based primary care practices. JAMA 1997;277:1039-45 «PMID: 9091691»PubMed
Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Med Care 2000;38:7-18 «PMID: 10630716»PubMed
Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Brief physician advice for problem drinkers: long-term efficacy and benefit-cost analysis. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:36-43 «PMID: 11821652»PubMed
Foa EB, Yusko DA, McLean CP ym. Concurrent naltrexone and prolonged exposure therapy for patients with comorbid alcohol dependence and PTSD: a randomized clinical trial. JAMA 2013;310:488-95 «PMID: 23925619»PubMed
Foxcroft DR, Coombes L, Wood S ym. Motivational interviewing for alcohol misuse in young adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;8:CD007025 «PMID: 25140980»PubMed
Foxcroft DR, Ireland D, Lister-Sharp DJ ym. Primary prevention for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD003024 «PMID: 12137668»PubMed
Foxcroft DR, Tsertsvadze A. Universal family-based prevention programs for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD009308 «PMID: 21901733»PubMed
Foxcroft DR, Tsertsvadze A. Universal school-based prevention programs for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD009113 «PMID: 21563171»PubMed
Fuller R, Roth H, Long S. Compliance with disulfiram treatment of alcoholism. J Chronic Dis 1983;36:161-70 «PMID: 6337171»PubMed
Fuller RK, Branchey L, Brightwell DR ym. Disulfiram treatment of alcoholism. A Veterans Administration cooperative study. JAMA 1986;256:1449-55 «PMID: 3528541»PubMed
Fuller RK, Roth HP. Disulfiram for the treatment of alcoholism. An evaluation in 128 men. Ann Intern Med 1979;90:901-4 «PMID: 389121»PubMed
Garbutt JC, Kampov-Polevoy AB, Gallop R ym. Efficacy and safety of baclofen for alcohol dependence: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2010;34:1849-57 «PMID: 20662805»PubMed
Grønbaek M, Nielsen B. A randomized controlled trial of Minnesota day clinic treatment of alcoholics. Addiction 2007;102:381-8 «PMID: 17298645»PubMed
Gual A, He Y, Torup L ym. A randomised, double-blind, placebo-controlled, efficacy study of nalmefene, as-needed use, in patients with alcohol dependence. Eur Neuropsychopharmacol 2013;23:1432-42 «PMID: 23562264»PubMed
Harris KB, Miller WR. Behavioral self-control training for problem drinkers: Components of efficacy. Psychol Addict Behav 1990;4:82-90
Heather N, Campion PD, Neville RG ym. Evaluation of a controlled drinking minimal intervention for problem drinkers in general practice (the DRAMS scheme). J R Coll Gen Pract 1987;37:358-63 «PMID: 3448228»PubMed
Heinälä P, Alho H, Kiianmaa K ym. Targeted use of naltrexone without prior detoxification in the treatment of alcohol dependence: a factorial double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2001;21:287-92 «PMID: 11386491»PubMed
Helander A, Carlsson AV, Borg S. Longitudinal comparison of carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyl transferase: complementary markers of excessive alcohol consumption. Alcohol Alcohol 1996;31:101-7 «PMID: 8672168»PubMed
Helander A, Péter O, Zheng Y. Monitoring of the alcohol biomarkers PEth, CDT and EtG/EtS in an outpatient treatment setting. Alcohol Alcohol 2012;47:552-7 «PMID: 22691387»PubMed
Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic review of effects of low-moderate prenatal alcohol exposure on pregnancy outcome. BJOG 2007;114:243-52 «PMID: 17233797»PubMed
Hobbs JD, Kushner MG, Lee SS ym. Meta-analysis of supplemental treatment for depressive and anxiety disorders in patients being treated for alcohol dependence. Am J Addict 2011;20:319-29 «PMID: 21679263»PubMed
Holder H, Longabaugh R, Miller WR ym. The cost effectiveness of treatment for alcoholism: a first approximation. J Stud Alcohol 1991;52:517-40 «PMID: 1661799»PubMed
Hunt GM, Azrin NH. A community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1973;11:91-104 «PMID: 4781962»PubMed
Iovieno N, Tedeschini E, Bentley KH ym. Antidepressants for major depressive disorder and dysthymic disorder in patients with comorbid alcohol use disorders: a meta-analysis of placebo-controlled randomized trials. J Clin Psychiatry 2011;72:1144-51 «PMID: 21536001»PubMed
Johnson BA, Roache JD, Javors MA ym. Ondansetron for reduction of drinking among biologically predisposed alcoholic patients: A randomized controlled trial. JAMA 2000;284:963-71 «PMID: 10944641»PubMed
Jørgensen CH, Pedersen B, Tønnesen H. The efficacy of disulfiram for the treatment of alcohol use disorder. Alcohol Clin Exp Res 2011;35:1749-58 «PMID: 21615426»PubMed
Kahan M, Wilson L, Becker L. Effectiveness of physician-based interventions with problem drinkers: a review. CMAJ 1995;152:851-9 «PMID: 7697578»PubMed
Kaner EF, Beyer F, Dickinson HO ym. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD004148 «PMID: 17443541»PubMed
Kaner EF, Dickinson HO, Beyer F ym. The effectiveness of brief alcohol interventions in primary care settings: a systematic review. Drug Alcohol Rev 2009;28:301-23 «PMID: 19489992»PubMed
Karhuvaara S, Simojoki K, Virta A ym. Targeted nalmefene with simple medical management in the treatment of heavy drinkers: a randomized double-blind placebo-controlled multicenter study. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:1179-87 «PMID: 17451401»PubMed
Karst M, Passie T, Friedrich S ym. Acupuncture in the treatment of alcohol withdrawal symptoms: a randomized, placebo-controlled inpatient study. Addict Biol 2002;7:415-9 «PMID: 14578018»PubMed
Kattimani S, Bharadwaj B. Clinical management of alcohol withdrawal: A systematic review. Ind Psychiatry J 2013;22:100-8 «PMID: 25013309»PubMed
Kellam SG, Brown CH, Poduska JM ym. Effects of a universal classroom behavior management program in first and second grades on young adult behavioral, psychiatric, and social outcomes. Drug Alcohol Depend 2008;95 Suppl 1:S5-S28 «PMID: 18343607»PubMed
Kelly AB, Halford WK, Young RM. Maritally distressed women with alcohol problems: the impact of a short-term alcohol-focused intervention on drinking behaviour and marital satisfaction. Addiction 2000;95:1537-49 «PMID: 11070529»PubMed
Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pregnancy, a risk for behavioural problems and cognitive deficits at 3 years of age? Int J Epidemiol 2009;38:129-40 «PMID: 18974425»PubMed
Keso L, Salaspuro M. Inpatient treatment of employed alcoholics: a randomized clinical trial on Hazelden-type and traditional treatment. Alcohol Clin Exp Res 1990;14:584-9 «PMID: 2221287»PubMed
Kivlahan DR, Marlatt GA, Fromme K ym. Secondary prevention with college drinkers: evaluation of an alcohol skills training program. J Consult Clin Psychol 1990;58:805-10 «PMID: 2292630»PubMed
Kraemer KL. The cost-effectiveness and cost-benefit of screening and brief intervention for unhealthy alcohol use in medical settings. Subst Abus 2007;28:67-77 «PMID: 18077304»PubMed
Kranzler HR, Pierucci-Lagha A, Feinn R ym. Effects of ondansetron in early- versus late-onset alcoholics: a prospective, open-label study. Alcohol Clin Exp Res 2003;27:1150-5 «PMID: 12878921»PubMed
Kranzler HR, Tennen H, Armeli S ym. Targeted naltrexone for problem drinkers. J Clin Psychopharmacol 2009;29:350-7 «PMID: 19593174»PubMed
Kranzler HR, Van Kirk J. Efficacy of naltrexone and acamprosate for alcoholism treatment: a meta-analysis. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:1335-41 «PMID: 11584154»PubMed
Kristenson H, Ohlin H, Hultén-Nosslin MB ym. Identification and intervention of heavy drinking in middle-aged men: results and follow-up of 24-60 months of long-term study with randomized controls. Alcohol Clin Exp Res 1983;7:203-9 «PMID: 6135365»PubMed
Kristenson H, Osterling A, Nilsson JA ym. Prevention of alcohol-related deaths in middle-aged heavy drinkers. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:478-84 «PMID: 11981123»PubMed
Kriston L, Hölzel L, Weiser AK ym. Meta-analysis: are 3 questions enough to detect unhealthy alcohol use? Ann Intern Med 2008;149:879-88 «PMID: 19075207»PubMed
Kuchipudi V, Hobein K, Flickinger A ym. Failure of a 2-hour motivational intervention to alter recurrent drinking behavior in alcoholics with gastrointestinal disease. J Stud Alcohol 1990;51:356-60 «PMID: 2359309»PubMed
Kunz S, Schulz M, Lewitzky M ym. Ear acupuncture for alcohol withdrawal in comparison with aromatherapy: a randomized-controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:436-42 «PMID: 17295728»PubMed
Kushner MG, Maurer EW, Thuras P ym. Hybrid cognitive behavioral therapy versus relaxation training for co-occurring anxiety and alcohol disorder: a randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2013;81:429-42 «PMID: 23276124»PubMed
Laaksonen E, Koski-Jännes A, Salaspuro M ym. A randomized, multicentre, open-label, comparative trial of disulfiram, naltrexone and acamprosate in the treatment of alcohol dependence. Alcohol Alcohol 2008;43:53-61 «PMID: 17965444»PubMed
Latvala J, Parkkila S, Niemelä O. Excess alcohol consumption is common in patients with cytopenia: studies in blood and bone marrow cells. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:619-24 «PMID: 15100613»PubMed
Lonergan E, Luxenberg J, Areosa Sastre A. Benzodiazepines for delirium. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006379 «PMID: 19821364»PubMed
Magill M, Ray LA. Cognitive-behavioral treatment with adult alcohol and illicit drug users: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Stud Alcohol Drugs 2009;70:516-27 «PMID: 19515291»PubMed
Mallams JH, Godley MD, Hall GM ym. A social-systems approach to resocializing alcoholics in the community. J Stud Alcohol 1982;43:1115-23 «PMID: 7182672»PubMed
Mann K, Bladström A, Torup L ym. Extending the treatment options in alcohol dependence: a randomized controlled study of as-needed nalmefene. Biol Psychiatry 2013;73:706-13 «PMID: 23237314»PubMed
Martin DJ, Garske JP, Davis MK. Relation of the therapeutic alliance with outcome and other variables: a meta-analytic review. J Consult Clin Psychol 2000;68:438-50 «PMID: 10883561»PubMed
Matching Alcoholism Treatments to Client Heterogeneity: Project MATCH posttreatment drinking outcomes. J Stud Alcohol 1997;58:7-29 «PMID: 8979210»PubMed
May PA, Baete A, Russo J ym. Prevalence and characteristics of fetal alcohol spectrum disorders. Pediatrics 2014;134:855-66 «PMID: 25349310»PubMed
May PA, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and epidemiologic characteristics of FASD from various research methods with an emphasis on recent in-school studies. Dev Disabil Res Rev 2009;15:176-92 «PMID: 19731384»PubMed
McDonald H, Borinskya S, Kiryanov N ym. Comparative performance of biomarkers of alcohol consumption in a population sample of working-aged men in Russia: the Izhevsk Family Study. Addiction 2013;108:1579-89 «PMID: 23692391»PubMed
McQueen J, Howe TE, Allan L ym. Brief interventions for heavy alcohol users admitted to general hospital wards. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD005191 «PMID: 21833953»PubMed
Mdege ND, Fayter D, Watson JM ym. Interventions for reducing alcohol consumption among general hospital inpatient heavy alcohol users: a systematic review. Drug Alcohol Depend 2013;131:1-22 «PMID: 23474201»PubMed
Meier PS, Barrowclough C, Donmall MC. The role of the therapeutic alliance in the treatment of substance misuse: a critical review of the literature. Addiction 2005;100:304-16 «PMID: 15733244»PubMed
Miller WR, Benefield RG, Tonigan JS. Enhancing motivation for change in problem drinking: a controlled comparison of two therapist styles. J Consult Clin Psychol 1993;61:455-61 «PMID: 8326047»PubMed
Miller WR, Meyers RJ, Tonigan JS ym. Effectiveness of the community reinforcement approach: Final progress report to the National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, Substance Abuse, and Addictions, 1992
Mills JL, Graubard BI. Is moderate drinking during pregnancy associated with an increased risk for malformations? Pediatrics 1987;80:309-14 «PMID: 3627880»PubMed
Minozzi S, Amato L, Vecchi S ym. Anticonvulsants for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD005064 «PMID: 20238337»PubMed
Mitchell C, Simpson D, Chick J. Carbohydrate deficient transferrin in detecting relapse in alcohol dependence. Drug Alcohol Depend 1997;48:97-103 «PMID: 9363408»PubMed
Monti PM, Abrams DB, Binkoff JA ym. Communication skills training, communication skills training with family and cognitive behavioral mood management training for alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:263-70 «PMID: 2342366»PubMed
Monti PM, Barnett NP, Colby SM ym. Motivational interviewing versus feedback only in emergency care for young adult problem drinking. Addiction 2007;102:1234-43 «PMID: 17565560»PubMed
Monti PM, Rohsenow DJ, Rubonis AV ym. Cue exposure with coping skills treatment for male alcoholics: a preliminary investigation. J Consult Clin Psychol 1993;61:1011-9 «PMID: 7906700»PubMed
Moyer A, Finney JW, Swearingen CE ym. Brief interventions for alcohol problems: a meta-analytic review of controlled investigations in treatment-seeking and non-treatment-seeking populations. Addiction 2002;97:279-92 «PMID: 11964101»PubMed
Muncie HL Jr, Yasinian Y, Oge' L. Outpatient management of alcohol withdrawal syndrome. Am Fam Physician 2013;88:589-95 «PMID: 24364635»PubMed
Najavits LM, Crits-Christoph P, Dierberger A. Clinicians' impact on the quality of substance use disorder treatment. Subst Use Misuse 2000;35:2161-90 «PMID: 11138720»PubMed
Najavits LM, Weiss RD. Variations in therapist effectiveness in the treatment of patients with substance use disorders: an empirical review. Addiction 1994;89:679-88 «PMID: 8069169»PubMed
Nelson JE, Howell RJ. Assertiveness training using rehearsal and modeling with male alcoholics. Am J Drug Alcohol Abuse 1982;9:309-23 «PMID: 7185276»PubMed
Neumann T, Helander A, Dahl H ym. Value of ethyl glucuronide in plasma as a biomarker for recent alcohol consumption in the emergency room. Alcohol Alcohol 2008;43:431-5 «PMID: 18503080»PubMed
Neumann T, Spies C. Use of biomarkers for alcohol use disorders in clinical practice. Addiction 2003;98 Suppl 2:81-91 «PMID: 14984245»PubMed
Newton AS, Dong K, Mabood N ym. Brief emergency department interventions for youth who use alcohol and other drugs: a systematic review. Pediatr Emerg Care 2013;29:673-84 «PMID: 23640153»PubMed
Niederhofer H, Staffen W, Mair A. Comparison of naltreksone and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Alcoholism Treatment Quarterly 2003;21:87-95
Niederhofer H, Staffen W. Comparison of disulfiram and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Drug Alcohol Rev 2003;22:295-7 «PMID: 15385223»PubMed
Nilsen P, Baird J, Mello MJ ym. A systematic review of emergency care brief alcohol interventions for injury patients. J Subst Abuse Treat 2008;35:184-201 «PMID: 18083321»PubMed
Ntais C, Pakos E, Kyzas P ym. Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD005063 «PMID: 16034964»PubMed
O'Connor MJ, Whaley SE. Brief intervention for alcohol use by pregnant women. Am J Public Health 2007;97:252-8 «PMID: 17194863»PubMed
O'Donnell A, Anderson P, Newbury-Birch D ym. The impact of brief alcohol interventions in primary healthcare: a systematic review of reviews. Alcohol Alcohol 2014;49:66-78 «PMID: 24232177»PubMed
O'Farrell TJ, Choquette KA, Cutter HS ym. Behavioral marital therapy with and without additional couples relapse prevention sessions for alcoholics and their wives. J Stud Alcohol 1993;54:652-66 «PMID: 8271800»PubMed
O'Farrell TJ, Cutter HS, Choquette KA, Floyd FJ, Bayog RD. Behavioral marital therapy for male alcoholics: Marital and drinking adjustment during the two years after treatment. Behav Ther 1992;23:529-49
O'Keeffe LM, Greene RA, Kearney PM. The effect of moderate gestational alcohol consumption during pregnancy on speech and language outcomes in children: a systematic review. Syst Rev 2014;3:1 «PMID: 24383422»PubMed
Ouimet MC, Dongier M, Di Leo I ym. A randomized controlled trial of brief motivational interviewing in impaired driving recidivists: a 5-year follow-up of traffic offenses and crashes. Alcohol Clin Exp Res 2013;37:1979-85 «PMID: 23895363»PubMed
Pape E, Roman E, Scala-Bertola J ym. Death of an alcohol-dependent patient following intentional drug intoxication: implication of baclofen? Eur Addict Res 2014;20:300-4 «PMID: 25300747»PubMed
Persson J, Magnusson PH. Early intervention in patients with excessive consumption of alcohol: a controlled study. Alcohol 1989;6:403-8 «PMID: 2573364»PubMed
Petrakis I, Ralevski E, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and current depression. J Clin Psychopharmacol 2007;27:160-5 «PMID: 17414239»PubMed
Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectrum disorders and alcohol abuse: a review of pharmacotherapeutic strategies and a report on the effectiveness of naltrexone and disulfiram. Schizophr Bull 2006;32:644-54 «PMID: 16887890»PubMed
Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid post-traumatic stress disorder. Biol Psychiatry 2006;60:777-83 «PMID: 17008146»PubMed
Petrakis IL, Poling J, Levinson C, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid psychiatric disorders. Biol Psychiatry 2005;57:1128-37 «PMID: 15866552»PubMed
Pettinati HM, Oslin DW, Kampman KM ym. A double-blind, placebo-controlled trial combining sertraline and naltrexone for treating co-occurring depression and alcohol dependence. Am J Psychiatry 2010;167:668-75 «PMID: 20231324»PubMed
Poikolainen K, Kärkkäinen P. Nature of questionnaire options affects estimates of alcohol intake. J Stud Alcohol 1985;46:219-22 «PMID: 4010298»PubMed
Poikolainen K. Effectiveness of brief interventions to reduce alcohol intake in primary health care populations: a meta-analysis. Prev Med 1999;28:503-9 «PMID: 10329341»PubMed
Polygenis D, Wharton S, Malmberg C ym. Moderate alcohol consumption during pregnancy and the incidence of fetal malformations: a meta-analysis. Neurotoxicol Teratol 1998;20:61-7 «PMID: 9511170»PubMed
Project MATCH secondary a priori hypotheses. Project MATCH Research Group. Addiction 1997;92:1671-98 «PMID: 9581001»PubMed
Ralevski E, Ball S, Nich C ym. The impact of personality disorders on alcohol-use outcomes in a pharmacotherapy trial for alcohol dependence and comorbid Axis I disorders. Am J Addict 2007;16:443-9 «PMID: 18058408»PubMed
Rampes H, Pereira S, Mortimer A, Manoharan S, Knowles M. Does electroacupuncture reduce craving for alcohol? A randomized controlled study. Complement Ther Med 1997;5:19-26
Reinert DF, Allen JP. The alcohol use disorders identification test: an update of research findings. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:185-99 «PMID: 17250609»PubMed
Riley EP, Infante MA, Warren KR. Fetal alcohol spectrum disorders: an overview. Neuropsychol Rev 2011;21:73-80 «PMID: 21499711»PubMed
Riper H, Andersson G, Hunter SB ym. Treatment of comorbid alcohol use disorders and depression with cognitive-behavioural therapy and motivational interviewing: a meta-analysis. Addiction 2014;109:394-406 «PMID: 24304463»PubMed
Riper H, van Straten A, Keuken M ym. Curbing problem drinking with personalized-feedback interventions: a meta-analysis. Am J Prev Med 2009;36:247-55 «PMID: 19215850»PubMed
Roozen HG, Boulogne JJ, van Tulder MW ym. A systematic review of the effectiveness of the community reinforcement approach in alcohol, cocaine and opioid addiction. Drug Alcohol Depend 2004;74:1-13 «PMID: 15072802»PubMed
Rubio G, Manzanares J, Lopez-Muñoz F ym. Naltrexone improves outcome of a controlled drinking program. J Subst Abuse Treat 2002;23:361-6 «PMID: 12495798»PubMed
Rösner S, Hackl-Herrwerth A, Leucht S ym. Acamprosate for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD004332 «PMID: 20824837»PubMed
Rösner S, Hackl-Herrwerth A, Leucht S ym. Opioid antagonists for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD001867 «PMID: 21154349»PubMed
Saarnio P. Factors associated with dropping out from outpatient treatment of alcohol-other drug abuse. Alcoholism Treatment Quarterly 2002;20:17-33
Saitz R. Alcohol screening and brief intervention in primary care: Absence of evidence for efficacy in people with dependence or very heavy drinking. Drug Alcohol Rev 2010;29:631-40 «PMID: 20973848»PubMed
Salaspuro M. Intervention against hazardous alcohol consumption – secondary prevention of alcohol problems. Kirjassa: Berglund M, Thelander E, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse p. 1-41. Wiley-VCH, Weinheim 2003
Sannibale C. Differential effect of a set of brief interventions on the functioning of a group of "early-stage" problem drinkers. Aust Drug Alcohol Review 1988;7:147-55
Sapir-Weise R, Berglund M, Frank A ym. Acupuncture in alcoholism treatment: a randomized out-patient study. Alcohol Alcohol 1999;34:629-35 «PMID: 10456592»PubMed
Saunders JB, Aasland OG, Babor TF ym. Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO Collaborative Project on Early Detection of Persons with Harmful Alcohol Consumption--II. Addiction 1993;88:791-804 «PMID: 8329970»PubMed
Savage DG, Ogundipe A, Allen RH ym. Etiology and diagnostic evaluation of macrocytosis. Am J Med Sci 2000;319:343-52 «PMID: 10875288»PubMed
Savola O, Niemelä O, Hillbom M. Blood alcohol is the best indicator of hazardous alcohol drinking in young adults and working-age patients with trauma. Alcohol Alcohol 2004;39:340-5 «PMID: 15208168»PubMed
Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of alcohol consumption during pregnancy and childhood mental health outcomes: longitudinal population-based study. Pediatrics 2009;123:e289-96 «PMID: 19171582»PubMed
Schermer CR, Moyers TB, Miller WR ym. Trauma center brief interventions for alcohol disorders decrease subsequent driving under the influence arrests. J Trauma 2006;60:29-34 «PMID: 16456433»PubMed
Schmidt LG, Schmidt K, Dufeu P ym. Superiority of carbohydrate-deficient transferrin to gamma-glutamyltransferase in detecting relapse in alcoholism. Am J Psychiatry 1997;154:75-80 «PMID: 8988962»PubMed
Sechi G, Serra A. Wernicke's encephalopathy: new clinical settings and recent advances in diagnosis and management. Lancet Neurol 2007;6:442-55 «PMID: 17434099»PubMed
Sellman JD, Sullivan PF, Dore GM ym. A randomized controlled trial of motivational enhancement therapy (MET) for mild to moderate alcohol dependence. J Stud Alcohol 2001;62:389-96 «PMID: 11414349»PubMed
Seppä K, Heinilä K, Sillanaukee P ym. Evaluation of macrocytosis by general practitioners. J Stud Alcohol 1996;57:97-100 «PMID: 8747507»PubMed
Seppä K, Lappeteläinen V, Aalto M. Mitä maksaa? Lyhytneuvonnan kustannus perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2004;41:3-9
Sillanaukee P, Seppä K, Löf K ym. CDT by anion-exchange chromatography followed by RIA as a marker of heavy drinking among men. Alcohol Clin Exp Res 1993;17:230-3 «PMID: 8488959»PubMed
Sisson RW, Azrin NH. Family-member involvement to initiate and promote treatment of problem drinkers. J Behav Ther Exp Psychiatry 1986;17:15-21 «PMID: 3700666»PubMed
Slattery J, Chick J, Cochrane M ym. Prevention of relapse in alcohol dependence. In Health Tecnology Assessment Report 3, 2003, Glasgow, Health Tecnology Board of Scotland
Smit E, Verdurmen J, Monshouwer K ym. Family interventions and their effect on adolescent alcohol use in general populations; a meta-analysis of randomized controlled trials. Drug Alcohol Depend 2008;97:195-206 «PMID: 18485621»PubMed
Smith JE, Meyers RJ, Delaney HD. The community reinforcement approach with homeless alcohol-dependent individuals. J Consult Clin Psychol 1998;66:541-8 «PMID: 9642893»PubMed
Sommers MS, Dyehouse JM, Howe SR ym. Effectiveness of brief interventions after alcohol-related vehicular injury: A randomized controlled trial. J Trauma 2006;61:523-31; discussion 532-3 «PMID: 16966982»PubMed
Sommers MS, Lyons MS, Fargo JD ym. Emergency department-based brief intervention to reduce risky driving and hazardous/harmful drinking in young adults: a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2013;37:1753-62 «PMID: 23802878»PubMed
Steinweg DL, Worth H. Alcoholism: the keys to the CAGE. Am J Med 1993;94:520-3 «PMID: 8498397»PubMed
Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-response study of the enduring effects of prenatal alcohol exposure: birth to 14 years. Kirjassa: Alcohol, pregnancy and the developing fetus. Spohr HL, Steinhausen HC (toim.) Cambridge University Press 1996
Tait RJ, Hulse GK. A systematic review of the effectiveness of brief interventions with substance using adolescents by type of drug. Drug Alcohol Rev 2003;22:337-46 «PMID: 15385228»PubMed
Thanh NX, Jonsson E, Salmon A ym. Incidence and prevalence of fetal alcohol spectrum disorder by sex and age group in Alberta, Canada. J Popul Ther Clin Pharmacol 2014;21:e395-404 «PMID: 25381628»PubMed
Therapist effects in three treatments for alcohol problems. Project MATCH Research Group. Psychother Res 1998;8:455-74
Tripodi SJ, Bender K, Litschge C ym. Interventions for reducing adolescent alcohol abuse: a meta-analytic review. Arch Pediatr Adolesc Med 2010;164:85-91 «PMID: 20048247»PubMed
Trümpler F, Oez S, Stähli P ym. Acupuncture for alcohol withdrawal: a randomized controlled trial. Alcohol Alcohol 2003;38:369-75 «PMID: 12814907»PubMed
Tuunanen M, Aalto M, Seppä K. Binge drinking and its detection among middle-aged men using AUDIT, AUDIT-C and AUDIT-3. Drug Alcohol Rev 2007;26:295-9 «PMID: 17454019»PubMed
Utter GH, Young JB, Theard LA ym. The effect on problematic drinking behavior of a brief motivational interview shortly after a first arrest for driving under the influence of alcohol: a randomized trial. J Trauma Acute Care Surg 2014;76:661-70; discussion 670-1 «PMID: 24553532»PubMed
Waldron HB, Turner CW. Evidence-based psychosocial treatments for adolescent substance abuse. J Clin Child Adolesc Psychol 2008;37:238-61 «PMID: 18444060»PubMed
Valle SK. Interpersonal functioning of alcoholism counselors and treatment outcome. J Stud Alcohol 1981;42:783-90 «PMID: 7311537»PubMed
van den Brink W, Aubin HJ, Bladström A ym. Efficacy of as-needed nalmefene in alcohol-dependent patients with at least a high drinking risk level: results from a subgroup analysis of two randomized controlled 6-month studies. Alcohol Alcohol 2013;48:570-8 «PMID: 23873853»PubMed
Vasilaki EI, Hosier SG, Cox WM. The efficacy of motivational interviewing as a brief intervention for excessive drinking: a meta-analytic review. Alcohol Alcohol 2006;41:328-35 «PMID: 16547122»PubMed
Webb G, Shakeshaft A, Sanson-Fisher R ym. A systematic review of work-place interventions for alcohol-related problems. Addiction 2009;104:365-77 «PMID: 19207344»PubMed
Wells-Parker E, Williams M. Enhancing the effectiveness of traditional interventions with drinking drivers by adding brief individual intervention components. J Stud Alcohol 2002;63:655-64 «PMID: 12529065»PubMed
Whitlock EP, Polen MR, Green CA ym. Behavioral counseling interventions in primary care to reduce risky/harmful alcohol use by adults: a summary of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2004;140:557-68 «PMID: 15068985»PubMed
Vigna-Taglianti FD, Galanti MR, Burkhart G ym. "Unplugged," a European school-based program for substance use prevention among adolescents: overview of results from the EU-Dap trial. New Dir Youth Dev 2014;2014:67-82, 11-2 «PMID: 24753279»PubMed
Wilens TE, Adler LA, Weiss MD ym. Atomoxetine treatment of adults with ADHD and comorbid alcohol use disorders. Drug Alcohol Depend 2008;96:145-54 «PMID: 18403134»PubMed
Wilk AI, Jensen NM, Havighurst TC. Meta-analysis of randomized control trials addressing brief interventions in heavy alcohol drinkers. J Gen Intern Med 1997;12:274-83 «PMID: 9159696»PubMed
Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S ym. Long-term outcome after benzodiazepine withdrawal treatment in subjects with complicated dependence. Drug Alcohol Depend 2003;70:309-14 «PMID: 12757968»PubMed
Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S ym. Treatment of out-patients with complicated benzodiazepine dependence: comparison of two approaches. Addiction 2002;97:851-9 «PMID: 12133124»PubMed
Worner TM, Zeller B, Schwarz H ym. Acupuncture fails to improve treatment outcome in alcoholics. Drug Alcohol Depend 1992;30:169-73 «PMID: 1633756»PubMed
Vuittonet CL, Halse M, Leggio L ym. Pharmacotherapy for alcoholic patients with alcoholic liver disease. Am J Health Syst Pharm 2014;71:1265-76 «PMID: 25027533»PubMed
Wutzke SE, Conigrave KM, Saunders JB ym. The long-term effectiveness of brief interventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up. Addiction 2002;97:665-75 «PMID: 12084136»PubMed
Wutzke SE, Shiell A, Gomel MK ym. Cost effectiveness of brief interventions for reducing alcohol consumption. Soc Sci Med 2001;52:863-70 «PMID: 11234861»PubMed
Yersin B, Nicolet JF, Dercrey H ym. Screening for excessive alcohol drinking. Comparative value of carbohydrate-deficient transferrin, gamma-glutamyltransferase, and mean corpuscular volume. Arch Intern Med 1995;155:1907-11 «PMID: 7677558»PubMed
Zalewska-Kaszubska J, Obzejta D. Use of low-energy laser as adjunct treatment of alcohol addiction. Lasers Med Sci 2004;19:100-4 «PMID: 15674998»PubMed
Zweben A, Pearlman S, Li S. A comparison of brief advice and conjoint therapy in the treatment of alcohol abuse: the results of the Marital Systems Study. Br J Addict 1988;83:899-916 «PMID: 3167248»PubMed

Artikkelin tunnus: hoi50028 (050.028)

Alkoholiongelmat

Alkoholiongelmat

Keskeinen sanoma

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet ja rajaukset

Kohderyhmät

Alkoholiongelman esiintyvyys

Alkoholi

Sekakäyttö

Alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja ja terveysriskejä

Alkoholinkäytön riskitasot

Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä

Alkoholin ongelmakäytön toteaminen

Haastattelu

Strukturoidut kyselyt

Kliininen tutkimus

Laboratoriokokeet

Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus

Punasolujen keskitilavuus

Glutamyylitransferaasi

Niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT)

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus

Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin

Hoitomuodon vaikutus hoidon tehoon

Alkoholiongelman kliininen hoito

Akuutti alkoholimyrkytys

Korvikealkoholimyrkytys (metanoli, etyleeniglykoli, isopropanoli)

Vieroitusoireet

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito

Alkoholiongelma ja mielenterveyden häiriöt

Sekakäytön ehkäisy

Sekakäyttäjän hoito

Erityiskysymyksiä

Alkoholi ja työkyky

Lyhytaikainen työkyvyttömyys

Pitkäaikainen työkyvyttömyys

Alkoholi ja liikenne

Alkoholi, raskaus ja imetys

Alkoholi ja nuoret

Alkoholi ja ikääntyneet

Päihdehoitopaikan laadun arvioiminen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Kirjallisuusviite

Vastuun rajaus

Tiedonhakukäytäntö

Kirjallisuutta

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

A

B

B

B

B

B

B

B

B