Takaisin

Kognitiivinen käyttäytymisterapia nuorten paniikkihäiriöiden akuuttihoidossa

Näytönastekatsaukset
Mauri Marttunen
7.1.2019

Näytön aste: B

Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ilmeisesti tehokas nuorten paniikkihäiriöiden akuuttihoidossa oireseurantaan verrattuna.

Pincus ym. «Pincus DB, May JE, Whitton SW ym. Cognitive-behavi...»1 satunnaistivat 26 paniikkihäiriön vuoksi yliopistoklinikalle lähetettyä 14–17-vuotiasta nuorta (19 tyttöä, 6 poikaa, keski-ikä 15,75 vuotta, keskihajonta 1,10) 8 viikon ajaksi kognitiivisen käyttäytymisterapian (11 tapaamista) tai oireiden seurannan ryhmään. Oireiden seurantaan satunnaistetut ohjattiin monitoroimaan itse ahdistus- ja masennusoireitaan. He tapasivat terapeutin 2 viikon välein ja keskustelivat oireiden seurannasta. CBT-ryhmässä ahdistuneisuusoireet (MASC-asteikolla, Multidimensional Anxiety Scale for Children) vähenivät 8 viikon hoidon aikana enemmän kuin oireita seuranneiden ryhmässä (t = 3,36, p < 0,001, efektikoko 1,36). Myös diagnostiseen ADIS-haastatteluun perustuva paniikkihäiriön vakavuus väheni CBT-ryhmässä enemmän kuin hoitoa odottavien ryhmässä (CSR, clinician severity rate) (t = 8,50, p < 0,001; efektikoko 1,09). CBT:n hoitotulos säilyi MASC-asteikolla ja CSR-vakavuusasteikolla arvioituina 3 ja 6 kuukauden seurantojen ajan.

Hoidetut nuoret täyttivät hoidon päätyttyä hoidon hyväksyttävyyttä ja hoitotyytyväisyyttä koskeneen kyselylomakkeen, jonka vastaukset osoittivat heidän olleen tyytyväisiä ja hoidon hyväksyttävää (likert-asteikolla 0–8 vastausten pistekeskiarvo oli 7,21, SD 1,52).

Tutkijat päättelivät tutkimuksen osoittavan alustavasti CBT:n tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä nuorten paniikkihäiriön hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimusaineisto oli pieni, joten päätelmiä on tehtävä varoen. Lisätutkimuksen tarve on ilmeinen.

Elkins ym. «Elkins RM, Gallo KP, Pincus DB ym. Moderators of i...»2 satunnaistivat 54 paniikkihäiriön vuoksi yliopistoklinikalle lähetettyä 11–17-vuotiasta nuorta (33 tyttöä, 21 poikaa, keski-ikä 15,3 vuotta, keskihajonta 1,68) intensiiviseen CBT-hoitoon (n = 37) tai 6 viikon ajaksi odottamaan hoitoa (n = 17). Intensiivinen CBT sisälsi ensimmäisten 5 päivän ajan päivittäin klinikalla tapahtuvaa CBT:tä, josta 2 viimeistä päivää 6–8 tuntia terapeutin ohjauksessa tapahtuvaa altistamista. Seuraavan viikonlopun ajan nuori ja vanhemmat tekivät ohjeistettuja harjoitteita ja 8. päivänä klinikalla CBT:tä ja ohjeita itsenäisten harjoitteiden tekemiseen. Tämän jälkeen hoito sisälsi terapeutin ja nuoren viikoittaisia 30 minuutin kestoisia CBT-puhelinsessioita kuukauden ajan. Hoitoa odottaneisiin potilaisiin ei oltu odotusaikana yhteydessä.

Paniikkihäiriödiagnoosi tehtiin ADIS-haastattelulla (Anxiety Disorders Interview Schedule for Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders IV). Pelko-oireita ja välttämiskäyttäytymistä arvioitiin ADIS-haastatteluun perustuvilla oirelistoilla (Fear Checklist ja Avoidance Checklist) ja paniikkihäiriön vakavuutta PDSS-C-oirekyselyllä (The Panic Disorder Severity Scale for Children).

Monimuuttuja-analyysissa paniikkihäiriön vakavuus (PDSS-C-asteikolla arvioituna) lieveni CBT-ryhmässä 6 viikon hoidon aikana enemmän kuin hoitoa odottaneiden ryhmässä (F(1, 37) = 11,48, p < 0,01).

Tutkijat päättelivät tutkimuksen osoittavan alustavasti intensiivisen CBT:n tehokkuutta nuorten paniikkihäiriön hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimusaineisto oli suhteellisen pieni, joten päätelmiä on tehtävä varoen. Tutkimus toteutettiin ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon erikoistuneella yliopistoklinikalla, mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä toisenlaisiin ympäristöihin.

Kirjallisuutta

  1. Pincus DB, May JE, Whitton SW ym. Cognitive-behavioral treatment of panic disorder in adolescence. J Clin Child Adolesc Psychol 2010;39:638-49 «PMID: 20706917»PubMed
  2. Elkins RM, Gallo KP, Pincus DB ym. Moderators of intensive CBT for adolescent panic disorder: the of fear and avoidance. Child Adolesc Ment Health 2016;21:30-6 «PMID: 26929742»PubMed