Takaisin

Hyväksymis-omistautumisterapia nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa

Näytönastekatsaukset
Mauri Marttunen
7.1.2019

Näytön aste: C

Hyväksymis-omistautumisterapia saattaa olla tehokas nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa.

Hancock ym. «Hancock KM, Swain J, Hainsworth CJ ym. Acceptance ...»1 satunnaistivat 193 ahdistuneisuushäiriön vuoksi hoitoon ohjattua lasta (105 iältään 7–11-vuotiasta) ja nuorta (88 iältään 12–17-vuotiasta), joilla oli ADIS-IV-haastattelussa jokin DSM-IV:n mukainen ahdistuneisuushäiriö, 10 viikon ajaksi hyväksymis-omistautumisterapiaan (ACT) (n = 68), kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT) (n = 63) ja hoitoa odottamaan (n = 62). Sekä ACT että CBT sisälsivät 10 viikoittaista 90 minuutin kestoista tapaamista. Näihin ryhmiin kuuluneet arvioitiin myös 3 kuukauden seuranta-ajan jälkeen.

Ahdistuneisuushäiriön vakavuutta arvioitiin ADIS-IV-haastattelun "kliininen vakavuus" asteikolla (Clinical Severity Rating, CSR), ahdistuneisuusoireita MASC-kyselyllä (Multidimensional Anxiety Scale for Children), ahdistuneisuusoireiden aiheuttamaa haittaa CALIS-kyselyllä (Anxiety Life Interference: Children's Anxiety Life Interference Scale), elämänlaatua CHQ-kyselyllä (The Child Health Questionnaire). Toipuminen määriteltiin ADIS-IV-haastattelun CSR-asteikon arvoksi < 4 (= "ei kliinistä diagnoosia").

Hoidon päättyessä molemmissa aktiivisissa hoidoissa ahdistuneisuushäiriön vakavuus (CSR-asteikolla) lieveni enemmän kuin hoitoa odottavilla (ACT vs. hoidon odotus; efektikoko 1,04; 95 % luottamusväli 0,48–1,20; CBT vs. hoidon odotus: efektikoko 1,53; 95 % luottamusväli 0,76–1,53. Myös ahdistuneisuusoireet (MASC-asteikolla) lievittyivät molemmissa aktiivisissa hoidoissa enemmän kuin hoitoa odottavilla (ACT vs. hoidon odotus; efektikoko 0,57; 95 % luottamusväli 0,18–0,88; CBT vs. hoidon odotus: efektikoko 1,01; 95 % luottamusväli 0,63–1,38). Elämänlaatu (CHQ-kyselyllä) koheni aktiivisissa hoidoissa enemmän kuin hoitoa odottavilla (ACT vs. hoidon odotus; efektikoko 0,88, luottamusväliä ei ilmoitettu; CBT vs. hoidon odotus: efektikoko 0,95, luottamusväliä ei ilmoitettu). Millään kuvatuista mittareista arvioituna ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja ACT- ja CBT-ryhmien välillä hoidon päättyessä. Ikäryhmittäisissä analyyseissa ikäryhmällä ei ollut vaikutusta hoitotulokseen.

3 kuukauden seurannassa hoitotulokset säilyivät häiriön vakavuutta arvioitaessa (CSR-pistemäärä: ACT-hoidon päättyessä 4,31, keskipoikkeama 2,52, 3 kuukauden seurannassa 4,07, keskipoikkeama 2,43; CBT-hoidon päättyessä 3,44, keskipoikkeama 2,86, 3 kuukauden seurannassa 3,12, keskipoikkeama 2,71). Hoitotulokset säilyivät myös ahdistusoireita arvioitaessa (MASC-pistemäärä ACT-hoidon päättyessä 54,56 keskipoikkeama 13,33, 3 kuukauden seurannassa 51,74, keskipoikkeama 14,00; CBT hoidon päättyessä 49,46, keskipoikkeama 11,56, 3 kuukauden seurannassa 48,85, keskipoikkeama 10,60) sekä arvioitaessa elämänlaatua (CHQ-pistemäärä ACT-hoidon päättyessä 45,45 keskipoikkeama 8,59, 3 kuukauden seurannassa 46,92, keskipoikkeama 7,34; CBT hoidon päättyessä 46,18, keskipoikkeama 8,98, 3 kuukauden seurannassa 47,13, keskipoikkeama 9,94). ACT- ja CBT-ryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja 3 kuukauden seurannassa.

Toipuneita (ei minkään ahdistuneisuushäiriön diagnoosia; CSR < 4) oli hoidon päättyessä ACT-ryhmässä 31,5 %, CBT-ryhmässä 40,1 % ja hoitoa odottaneiden ryhmässä 8 %. 3 kuukauden seurannassa toipuneita oli ACT-ryhmässä 37 % ja CBT-ryhmässä 54,4 %. Ero aktiivisten ACT- ja CBT-ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (hoidon päättyessä p = 0,33, 3 kuukauden seurannassa p = 0,07).

Tutkijat päättelivät tutkimuksen osoittavan, että hyväksymis-omistautumisterapia on tehokas lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoito. Se voi olla vaihtoehtoinen psykoterapia nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen
  • Kommentti: Tutkimusaineisto oli iän suhteen heterogeeninen, alle puolet (n = 88) tutkituista oli nuoria. Nuorten hoitoa koskevat päätelmät on tehtävä tämä huomioon ottaen.

Kirjallisuutta

  1. Hancock KM, Swain J, Hainsworth CJ ym. Acceptance and Commitment Therapy versus Cognitive Behavior Therapy for Children With Anxiety: Outcomes of a Randomized Controlled Trial. J Clin Child Adolesc Psychol 2018;47:296-311 «PMID: 26998803»PubMed