Cochrane-katsaus «McDonald S, Langton Hewer CD, Nunez DA. Grommets (...»1 käsittelee ilmastointiputkien vaikutusta toistuvien äkillisten välikorvatulehdusten ehkäisyssä. Vain 2 tutkimusta (148 lasta) kelpuutettiin katsaukseen (Gebhart 1981 ja El Sayed 1996). Ilmastointiputket vähensivät keskimäärin 1,5 episodia ensimmäisen 6 kuukauden aikana.
Yhteenvetona tutkimuksista oli, että ilmastointiputkilla voidaan merkittävästi lisätä välikorvatulehduksista vapaata aikaa ensimmäisen 6 kuukauden aikana putkien asettamisesta.
Len ym. «Le CT, Freeman DW, Fireman BH. Evaluation of venti...»2 tutkimukseen otettiin 57 lasta, joilla oli ollut toistuvia molemminpuolisia otiitteja (n = 44, keski-ikä 20 kuukautta) tai joilla oli todettu molemminpuolinen liimakorva (n = 13, keski-ikä 54 kuukautta). Lapsille laitettiin tuubi satunnaisesti valittuun korvaan toisen korvan toimiessa verrokkina. Tuubi pysyi tärykalvolla toimivana keskimäärin 10 kuukautta.
Niin kauan kuin tuubi pysyi toimivana, tuubikorvissa todettiin merkitsevästi vähemmän akuutteja otiitteja kuin verrokkikorvissa (keskimäärin 0,8 vs. 2,0 episodia; p < 0,001). Tuubin irtoamisen tai tukkeutumisen jälkeen ei merkitseviä eroja korvien välillä enää todettu.
Casselbrantin ym. «Casselbrant ML, Kaleida PH, Rockette HE ym. Effica...»3 tutkimuksessa verrattiin amoksisilliiniestohoidon ja tuubien tehoa otiitin ehkäisyssä. Yhteensä 264 lasta (ikäjakauma 7–35 kuukautta) satunnaistettiin saamaan joko amoksisilliinia (n = 90), lumetta (n = 88) tai tuubit molempiin korviin (n = 86). Lapsia seurattiin 2 vuoden ajan. Keskimääräinen uusien otiittiepisodien määrä vuotta kohden oli amoksisilliiniryhmässä 0,60, tuubiryhmässä 1,02 ja lumeryhmässä 1,08.
Tuubi- ja lumeryhmän välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,25), mutta amoksisilliiniestohoidon teho oli merkitsevästi parempi kuin tuubien (p = 0,001). Tulosten luotettavuutta heikentää kuitenkin se, että 2-vuotisen seurannan loppuun asti tutkimuksessa pysyi mukana ainoastaan 47 % amoksisilliini-, 46 % lume- ja 74 % tuubiryhmän lapsista.
Rosenfelt ym. (2013) «Rosenfeld RM, Schwartz SR, Pynnonen MA ym. Clinica...»4 käyvät läpi tärykalvoputkituksen indikaatioita 35-sivuisessa katsauksessaan. Mikäli korvat paranevat eritteettömiksi tulehdusten välissä, ei putkien hyötyä ole pystytty osoittamaan perusterveellä lapsella. Äkillisillä välikorvatulehduksilla on luonnollinen taipumus vähentyä iän myötä: 15:sta satunnaistetussa antibioottitutkimuksessa äkilliset välikorvatulehdukset vähenivät lumeryhmässä 5,5 vuosittaisesta infektiosta 2,8:aan ilman minkäänlaista hoitoa. 41 % lapsista ei sairastanut yhtään äkillistä välikorvatulehdusta 6 kuukauden lumejakson aikana.
Rosenfeldin ja kumppanien yhdysvaltalainen "Clinical Practice Guideline" antaa jopa Älä tee suosituksen tärykalvoputkituksesta silloin, kun välikorva on eritteetön hetkellä, jona KNK-lääkäri arvioi putkitustarvetta (Grade A, level of confidence: high).
Mikäli toistuvia äkillisiä välikorvatulehduksia sairastavan lapsen välikorvassa tai -korvissa on eritettä KNK-lääkärin arvioidessa putkitustarvetta, on putkituksesta hyötyä: tulehdukset vähenevät, niiden hoito on mahdollista topikaalisilla antibiooteilla, kuulo on parempi tulehdusten aikana ja lapsi on oireettomampi (Grade B, level of confidence: medium).
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: