Tuoreeseen systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin «Tähtinen RM, Cartwright R, Tsui JF ym. Long-term I...»1 synnytystavan vaikutuksesta virtsankarkailuun hyväksyttiin mukaan 15 tutkimusta, joissa tarkasteltiin ponnistusvirtsankarkailua (SUI) ja 8 tutkimusta, joissa tarkastelun kohteena oli pakkovirtsankarkailu (UUI). Hyväksytyt tutkimukset käsittelivät virtsankarkailua yli 1 vuoden kuluttua synnytyksestä ja käsittivät yhteensä yli 50 000 naista.
Meta-analyysi osoitti alatiesynnytyksen lisäävän ponnistusvirtsankarkailun riskiä lähes 2-kertaisesti verrattuna keisarileikkaukseen (OR 1,85; 95 % luottamusväli 1,56–2,19). Synnytystavan vaikutus oli selvin nuorilla naisilla, iän myötä ero häviää (30-vuotiaan OR 2,51; 95 % luottamusväli 1,96–3,21 ja 60-vuotiaan OR 1,28; 95 % luottamusväli 0,97–1,72). Alatiesynnytys lisäsi lievästi myös pakkovirtsankarkailun riskiä verrattuna keisarileikkaukseen (OR1,30; 95 % luottamusväli 1,02–1,65). 4 tutkimuksessa verrattiin imukuppi- tai pihtiavusteista alatiesynnytystä spontaaniin alatiesynnytykseen, eikä eroa SUI:n riskissä havaittu (OR 1,10; 95 % luottamusväli 0,80–1,51).
Ruotsalaisessa, laajassa rekisterikohorttitutkimuksessa «Leijonhufvud A, Lundholm C, Cnattingius S ym. Risk...»2 selvitettiin riskiä joutua virtsankarkailun tai laskeumien vuoksi leikkaushoitoon keisarileikkauksen tai alatiesynnytyksen jälkeen. Syntymärekisteristä poimittiin vuosilta 1973–83 synnyttäjät, joilla oli pelkästään sektiosynnytyksiä (n = 30 880) tai pelkästään alatiesynnytyksiä (n = 60 122). Sairaaloiden poistoilmoituksista selvitettiin tehtyjen virtsankarkailuleikkausten määrä. Sektiokohortin keskimääräinen seuranta-aika oli 26,9 vuotta ja alatiekohortin 25,9 vuotta. Sektiokohortissa ponnistuskarkailuleikkaus oli tehty 0,4 %:lle ja alatiekohortissa 1,2 %:lle. Alakautta synnyttäneillä oli 2,9-kertainen (95 % luottamusväli 2,4–3,6) riski joutua myöhemmin virtsankarkailuleikkaukseen verrattuna pelkästään keisarileikkauksella synnyttäneisiin.
Tulokset osoittavat, että synnytystapa vaikuttaa riskiin joutua myöhemmin elämässä leikkaushoitoon ponnistuskarkailun vuoksi.
Kommentti molemmista tutkimuksista Tutkimukset osoittavat, että synnytystapa vaikuttaa ponnistusvirtsankarkailun ja siitä johtuvan leikkaushoidon riskiin. Alatiesynnytys lisää näitä riskejä keisarileikkausta enemmän. Kuitenkin iän myötä synnytystavan vaikutus virtsankarkailun riskiin häviää. Keisarileikkaukseen liittyy merkittäviä riskejä sekä äidin että lapsen kannalta, joten hieman kohonnutta virtsankarkailun riskiä ei voida pitää olennaisena kriteerinä synnytystapaa valittaessa.