Takaisin

Apneakiskon protruusioaste

Näytönastekatsaukset
Riitta Pahkala
22.3.2017

Näytön aste: B

Apneakiskohoidossa alaleuan eteenpäin tuonnin määrällä ei ilmeisesti ole vaikutusta hoidon onnistumiseen.

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Bartolucci ML, Bortolotti F, Raffaelli E ym. The e...»1 tarkasteltiin 13 RCT-tutkimusta, joissa arvioitiin apneakiskon avulla alaleuan protruusioasteen vaikuttavuutta AHIn pienenemiseen (lähtötaso- tulos kisko suussa) obstruktiivista uniapneaa sairastavilla potilailla. Sisäänottokriteereinä olivat diagnosoitu OSA, alle 1 vuoden mittainen seuranta-aika, numeerisesti määritetty kiskon protruusioaste (prosentuaalinen osuus maksimaalisesta alaleuan protruusiosta) ja yöpolygrafian avulla kisko suussa määritetty hoitovaste. Poissulkukriteereinä olivat muut kuin RCT-tutkimukset. Mukaan otetuista tutkimuksista 8 verrattiin rinnakkaisia ryhmiä, ja 4 oli tarkasteltu 2 eri kojeen/hoitomodaliteetin vaikutusta (vaihtovuoroinen koeasetelma).

Tutkitut olivat aikuisia, joiden keski-ikä oli 47,6–55,5 vuotta, BMI keskimäärin 25,9–31,9 kg/m2 ja AHI lähtötilanteessa keskimäärin 16,2–25,0 /tunti. Yhteensä tutkimuksessa oli 514 henkilöä (meta-analyysissa 484 henkilöä) yksittäisten tutkimusten otoskoon vaihdellessa 12–95 välillä. Mukaan otetuissa tutkimuksissa leuan protruusioaste apneakiskoilla vaihteli 25–89 % välillä (meta-analyysissa 50–89 %) seuranta-ajan ollessa 3 viikkoa – 1 vuosi. Meta-analyysin mukaan ryhmien heterogeenisyys oli 8,7 %, ja keskimääräinen hoidon korrelaatio (success rate) oli 0,623 (95 % luottamusväli 0,562–0,678).

Meta-regressioanalyysin mukaan alaleuan eteenpäin tuonnin määrä vaihteli 50–89 %, mutta sillä ei ollut merkitsevää vaikutusta hoidon onnistumiseen (Q = 0,018, p = 0,892).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Tutkijoiden mukaan alaleuan eteenpäin tuonnin määrä ei yksistään ole merkityksellinen tekijä hoidon onnistumisen kannalta, sillä hoitotulokseen vaikuttavat myös useat muut tekijät. Yksittäisissä tutkimuksissa yksilöllinen variaatio hoitovasteissa oli runsasta. Harhan mahdollisuutta arvioitaessa EPHPP-laatuanalyysi osoitti, että vaikka tutkimukseen valittiin vain RCT-tutkimuksia, niiden laatu oli vahva 5:ssä, kohtalainen 5:ssä ja heikko 3 tutkimuksessa. Suurimmat puutteet ilmenivät ryhmiin allokoinneissa ja sekoittavien tekijöiden hallinnassa. GRADE-luokituksen keskenkertainen (moderate) arvo johtuu siitä, että tutkimuksissa verrattiin apneakiskoja erilaisiin hoitomodaliteetteihin (UPPP, CPAP, TSD, lumekoje) tai erilaisia apneakiskoja, joille oli yhteistä vain sama protruusion määrä. Tieto alaleuan eteenpäin tuonnin optimaalisesta tasosta hoitovastetta ajatellen olisi hammaslääkäreille tärkeä, jotta vältettäisiin mahdolliset liiallisen protruusion aiheuttamat haittavaikutukset, kuten leukanivelen toimintahäiriöt tai purennan muutokset.

Kirjallisuutta

  1. Bartolucci ML, Bortolotti F, Raffaelli E ym. The effectiveness of different mandibular advancement amounts in OSA patients: a systematic review and meta-regression analysis. Sleep Breath 2016;20:911-9 «PMID: 26779903»PubMed