Takaisin

Mikrobilääkeprofylaksi infektoitumattoman hampaan poistossa terveellä potilaalla ja sellaisissa toimenpiteissä, joissa komplikaatioiden ilmaantuvuus on pieni

Näytönastekatsaukset
Mataleena Parikka ja Riina Richardson
28.2.2017

Näytön aste: A

Mikrobilääkeprofylaksi ei ole tarpeen infektoitumattoman hampaan poistossa terveellä potilaalla sellaisissa toimenpiteissä, joissa komplikaatioiden ilmaantuvuus on pieni.

Prospektiivisessa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa «Abdul Wahab PU, Madhu Laxmi M, Senthil Nathan P. W...»1 tutkittiin antibioottiprofylaksin vaikutusta infektiokomplikaatioihin ei-infektoituneiden hampaiden poistossa terveiltä potilailta. Tutkimukseen osallistui 62 tervettä potilasta, joilta poistettiin paikallispuudutuksessa 4 tervettä premolaaria oikomishoidon takia. Poissulkukriteereitä olivat immuunipuutokset, paikalliset tai systeemiset infektiot, antibioottien käyttö viimeisen kuukauden kuluessa, penisilliiniallergia ja poistettavien hampaiden infektio. Potilaat jaettiin 2 ryhmään, joista toinen (n = 31, 124 poistettavaa hammasta) sai vain kipulääkettä, ja toinen ryhmä (n = 31, 124 poistettavaa hammasta) kipulääkkeen lisäksi profylaktisen antibioottikuurin poistojen jälkeen (amoksisilliini 500 mg 3 x vrk / 3 vrk). Kaikki potilaat saivat klooriheksidiinipurskuttelun ennen poistoja. Paranemista kontrolloitiin 3. ja 5. päivänä poistojen jälkeen.

Kummassakaan tutkimusryhmässä ei ilmaantunut seuranta-aikana yhtään postoperatiivista infektiota. Tutkimuksen perusteella antibioottiprofylaksista ei ole hyötyä terveen potilaan ei-infektoituneen hampaan poistossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Lacasa JM, Jiménez JA, Ferrás V ym. Prophylaxis ve...»2 verrattiin amoksisilliini-klavulaanihappo-kerta-annosprofylaksin ja jatketun profylaksin tehoa leikkauksellisen alaviisaudenhampaanpoiston jälkeisten infektioiden ehkäisyssä. Tutkimuksessa oli mukana 225 potilasta, jotka satunnaistettiin lumeryhmään (n = 75), kerta-annosprofylaksiryhmään (amoksisilliini/klavulaanihappo 2 x 1 000/62,5 mg) (n = 75) tai jatkettu profylaksi ryhmään (amoksisilliini/klavulaanihappo 2 x 1 000/62,5 mg, 5 vrk) (n = 75). Lumeryhmässä infektioinsidenssi oli merkitsevästi korkeampi verrattuna jatketun profylaksian ryhmään (16 vs 2,8 %, p = 0,006, NNT 7,5). Verrattaessa lumeryhmää kerta-annosprofylaksiryhmään näkyi samansuuntainen trendi, mutta ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (16 vs 5,3 %, p = 0,064, NNT 9,4). Jos toimenpiteeseen kuului osteotomia, kasvoi infektioriski merkitsevästi (3,5 vs 12,7 %, p = 0,011).

Antibioottiprofylaksin infektioriskiä pienentävä teho riippui kirurgisen toimenpiteen vaikeusasteesta ja oli merkitsevästi lumelääkettä suurempi vain potilailla, joilla toimenpiteeseen liittyi osteotomia. Näillä potilailla infektioinsidenssi oli lumeryhmässä 25 %, kerta-annosprofylaksiryhmässä 5,9 % ja jatketun profylaksin ryhmässä 5,6 % (p = 0,014). Helpoissa poistoissa (ei osteotomian tarvetta) infektioinsidenssissä ei ollut eroa profylaksiryhmien ja lumeryhmän välillä (lume 5,7 %, kerta-annosprofylaksi 4,9 %, jatkettu profylaksi 0 %, p = 0,339).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Arteagoitia I, Diez A, Barbier L ym. Efficacy of a...»3 tutkittiin antibioottiprofylaksin tehoa postoperatiivisten komplikaatioiden ehkäisyssä alaviisaudenhampaan poiston jälkeen. Tutkimukseen osallistui 490 perustervettä potilasta, joilta poistettiin 1 alaviisaudenhammas paikallispuudutuksessa. Antibioottiryhmässä oli 259 potilasta, jotka saivat amoksisilliini-klavulaanihappokuurin 500/125 mg x 3, 4 vrk postoperatiivisesti (huom. antibioottia ei ollut veressä toimenpidehetkellä). Lumeryhmässä oli 231 potilasta. Mahdollisten postoperatiivisten komplikaatioiden kehittymistä seurattiin 8 viikon ajan toimenpiteen jälkeen.

Postoperatiiviset inflammatoriset komplikaatiot tai infektiot olivat 7,6 kertaa yleisempiä lumeryhmässä kuin antibioottiryhmässä (OR 7,6, luottamusväli 2,9–19,9, p < 0,001, NNT = 10 (7–16)). Poistettavat viisaudenhampaat luokiteltiin impaktoitumisasteen perusteella 3 kategoriaan (II: kruunu vain pehmytkudoksen peitossa; III: kruunu osittain luun peitossa; IV: kruunu kokonaan luun peitossa) ja 4 kategoriaan asennon perusteella (vertikaalinen, mesioangulaarinen, distoangulaarinen, horisontaalinen).

Eniten hyötyä antibiootista oli postoperatiivisten komplikaatioiden ehkäisyssä, kun poistettava hampaan kruunu oli osittain luun peitossa (NNT = 7 (5–13)) tai hammas oli horisontaalisessa asennossa (NNT = 5 (4–12)). Antibiootti oli tehoton helpoissa viisaudenhampaiden poistoissa, kun hampaan asento oli vertikaalinen (NNT = 15 (8–∞)) ja kun kruunu oli vain pehmytkudoksen peitossa (NNT = 17 (8–∞)).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Prospektiivisessa satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa «Halpern LR, Dodson TB. Does prophylactic administr...»4 tutkittiin antibioottiprofylaksin tehoa viisaudenhampaan poiston jälkeisten komplikaatioiden (haavainfektio tai alveoliitti) ehkäisyssä. Toimenpiteet tehtiin yleisanestesiassa. Tutkimukseen otettiin 118 tervettä potilasta, jotka jaettiin antibiootti- tai lumeryhmään (n = 59 molemmissa ryhmissä). Antibioottiryhmän potilaat saivat suonensisäisen antibioottiannoksen (penisilliini tai penisilliiniallergisille klindamysiini) 1 tunti ennen toimenpidettä. Poistettavat viisaudenhampaat jaettiin impaktoitumisasteen perusteella seuraaviin kategorioihin: täysin luun peitossa, osittain luun peitossa, pehmytkudoksen peitossa tai puhjennut.

Lumeryhmässä kaikkiaan 5/59 potilasta (8,5 %) sai haavainfektion, antibioottiryhmässä ei yksikään potilas (p = 0,03, NNT=11,8). Alveoliitteja ei ilmaantunut kummassakaan ryhmässä. Kaikki postoperatiiviset infektiokomplikaatiot liittyivät vaikeisiin poistoihin, joissa hammas oli osittain tai täysin luun peitossa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Retrospektiivisessa tutkimuksessa «Lee JY, Do HS, Lim JH ym. Correlation of antibioti...»5 kartoitettiin assosiaatioita antibioottiprofylaksin, hampaan poiston vaikeusasteen ja postoperatiivisten komplikaatioiden välillä alaviisaudenhampaiden poistojen yhteydessä. Tutkimukseen otettiin mukaan 890 potilasta, jotka tulivat hoitoon korealaiseen yliopistosairaalaan vuosina 2010–2012. Mukaan otettiin ryhmä potilaita, jotka eivät saaneet antibioottia (n = 783) ja ryhmä, joka sai profylaktisen antibioottikuurin (Cefditoren pivoxil 100 mg x 3, 7 vrk) alaviisaudenhampaan poiston jälkeen. Toimenpiteet jaettiin radiologisen analyysin perusteella 3 Pedersonin indeksin vaikeusluokkaan (luokat I–III). Indeksi huomioi viisaudenhampaan kallistuskulman, syvyyden luussa sekä tilan ramuksen ja toisen poskihampaan välissä. Tutkimuksessa kartoitettiin postoperatiivisten komplikaatioiden kuten alveoliitin, haavainfektioiden, kivun (yli 1 viikon kuluttua toimenpiteestä) ja trismuksen esiintymistä.

Havaittiin, että toimenpiteen vaikeusasteen ja postoperatiivisten komplikaatioiden välillä oli merkitsevä assosiaatio (p = 0,03). Ryhmässä, joka ei saanut antibioottia, infektion ja alveoliitin insidenssi oli suurempi toimenpiteen vaikeusasteen kasvaessa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Antibioottia saaneiden ryhmässä erot alveoliitin ja infektioiden insidenssissä vaikeusasteryhmien välillä hävisivät.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit

Näytönastekartoitukseen hyväksyttiin mukaan 4 tasokasta prospektiivista tutkimusta ja 1 laadultaan kohtalainen retrospektiivinen tutkimus. Retrospektiivisessa tutkimuksessa «Lee JY, Do HS, Lim JH ym. Correlation of antibioti...»5 oli mukana suuri potilasaineisto, mutta tutkimusasetelma ei vastannut suomalaisia hoitokäytäntöjä (3. polven kefalosporiini). Metodien kuvaamisessa oli epätarkkuuksia, joiden takia lääkkeen aloituksen ajoitusta suhteessa toimenpiteeseen ei voitu arvioida. Tutkimusten kokonaispotilasmäärä on mittava (n = 1 785), ja kaikissa tutkimuksissa tuli selkeästi esille se, että mikrobilääkeprofylaksista ei ole terveelle potilaalle hyötyä tehtäessä helppoja toimenpiteitä.

Kirjallisuutta

  1. Abdul Wahab PU, Madhu Laxmi M, Senthil Nathan P. Wound infection after therapeutic tooth extraction with and without antibiotics. Int J Pharma Bio Sci 2013;4:B1277-81
  2. Lacasa JM, Jiménez JA, Ferrás V ym. Prophylaxis versus pre-emptive treatment for infective and inflammatory complications of surgical third molar removal: a randomized, double-blind, placebo-controlled, clinical trial with sustained release amoxicillin/clavulanic acid (1000/62.5 mg). Int J Oral Maxillofac Surg 2007;36:321-7 «PMID: 17229548»PubMed
  3. Arteagoitia I, Diez A, Barbier L ym. Efficacy of amoxicillin/clavulanic acid in preventing infectious and inflammatory complications following impacted mandibular third molar extraction. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2005;100:e11-8 «PMID: 15953905»PubMed
  4. Halpern LR, Dodson TB. Does prophylactic administration of systemic antibiotics prevent postoperative inflammatory complications after third molar surgery? J Oral Maxillofac Surg 2007;65:177-85 «PMID: 17236918»PubMed
  5. Lee JY, Do HS, Lim JH ym. Correlation of antibiotic prophylaxis and difficulty of extraction with postoperative inflammatory complications in the lower third molar surgery. Br J Oral Maxillofac Surg 2014;52:54-7 «PMID: 24029441»PubMed