Takaisin

Tuntoaistiin keskittyvät terapiat aivoverenkiertohäiriön subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa

Näytönastekatsaukset
Sinikka Hiekkala
7.7.2016

Näytön aste: C

Sekä terapia- että robottiperusteiset tuntoaistiharjoitteet saattavat edistää yläraajan tuntokykyä ja motorista toimintaa subakuutissa ja kroonisessa vaiheessa.

Tuntoaistia stimuloivat interventiot tuntoaistin normalisoimiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi voidaan toteuttaa sekä passiivisilla että aktiivisilla menetelmillä. Passiivisiin menetelmiin kuuluvat erilaiset pelkästään tuntohermojuosteita aktivoivat sähköstimulaatiot ja aktiivisiin erityisesti tuntoaistiin suunnitellut kosketus- ja liikeharjoitukset.

Hughes ym. «Hughes CM, Tommasino P, Budhota A ym. Upper extrem...»1 tutkivat vuonna 2014 ei-systemoidussa katsauksessa terveillä ikääntyneillä ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla sekä terapia- että robottiperusteisten tuntoaistiharjoitusten vaikutuksia. Terapiaperusteiset interventiot olivat vuosilta 1993–2011. Yhteensä näitä oli 5 tutkimusta, ja näistä vain 1 oli RCT-tutkimus «Carey L, Macdonell R, Matyas TA. SENSe: Study of t...»2.

Kirjoittajat esittivät johtopäätöksinään, että sekä terapia- että robottiperusteiset tuntoaistiharjoitteet saattavat lisätä yläraajan proprioseptiikkaa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Carey L, Macdonell R, Matyas TA. SENSe: Study of t...»2 (Carey ym. 2011, n = 49 koehenkilöä, > 6 viikkoa sairastumisesta) interventiona käytettiin erilaisia tuntoaististimuluksia (kylmä, kuuma, terävä, tylppä, muodot, erilaiset materiaalit ja kohteen tunnistus) ja asentotuntoharjoituksia 3 krt/vko, 60 min/krt, yhteensä 10 kertaa. Interventioryhmän proprioseptiikka edistyi ja säilyi 6 kuukauden kontrollimittauksiin, lumeryhmässä ei tapahtunut edistymistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjoittajat esittelivät myös eri robotiikkaa hyväksikäyttäviä tutkimuksia. Proprioseptiikan kuntoutukseen on kehitetty harjoituslaitteita, kuten laite, joka aiheuttaa stimuluksen tuntohermoille antagonistilihaksessa agonistin tahdonalaisesti supistuessa. 6 kuukauden laiteharjoittelu puoli tuntia päivittäin edisti ranteen ja sorminivelten asentotuntoa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla «Cordo P, Lutsep H, Cordo L ym. Assisted movement w...»3 (Cordo ym. 2009, CT, n = 18, > 6 kuukautta sairastumisesta). Stroke Impact Scale osoitti muutosta nilkan harjoituslaitetta käyttäneillä liikkumisessa (P ≤ 0,01) ja trendin muutokseen voimassa (P = 0,07) ja päivittäisissä toiminnoissa(P = 0,07). Saavutetut vaikutukset pysyivät 6 kuukauden seurantakäynnillä voiman suhteen, mutta eivät liikkumisessa tai päivittäisissä toiminnoissa. Käden harjoituslaitetta käyttäneillä edistys näkyi voimassa (P ≤ 0,05), liikkumisessa (P ≤ 0,05), käden toiminnassa (P ≤ 0,05) ja trendinä päivittäisissä toiminnoissa (P = 0,10). Seurantakäynnillä vaikutukset olivat nähtävissä päivittäisissä toiminnoissa (P ≤ 0,05), mutta voima (P = 0,08) ja käden toiminta taantuivat (P = 0,15).

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjoittajat esittelivät myös harjoittelumenetelmän, jossa manipuloidaan visuaalisen tiedon määrää suorituksen aikana ja pakotetaan henkilö luottamaan tuntoaistiinsa (esim. Casadio ym. 2009 «Casadio M, Giannoni P, Morasso P ym. A proof of co...»4, < 1 vuosi sairastumisesta). Menetelmässä hyödynnetään Braccio di Ferro -robottia. Harjoittelun seurauksena kädellä kurottaminen oli nopeampaa ja sujuvampaa, mutta siinä ei ollut eroa, harjoiteltiinko näköaisti suljettuna pois vai ei. Fugl-Meyerin yläraajaosion testipisteet nousivat ja pysyivät saavutetulla tasolla seurantamittauksissa. Ashworthin spastisuusasteikossa ei tapahtunut muutoksia. Tutkijat sisällyttävät uusiin tuntoaistia harjoittaviin menetelmiin myös virtuaalitodellisuudessa harjoittelua.

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Esittelemässään tutkimuksessa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla oli tietokoneruudulla olohuonevirtuaaliympäristö (Cho ym. 2014 «Cho S, Ku J, Cho YK ym. Development of virtual rea...»5, cross-over RCT, n = 10, > 10 viikkoa sairastumisesta). Kädessään heillä oli sylinteri, joka tuli pöydän päällä tehdyn liikkeen avulla saattaa virtuaaliolohuoneessa näkyvään paikkaan (rahi). Ensimmäisellä viikolla henkilöt harjoittelivat siirtämistä visuaalisen vihjeen perusteella ja painoivat terveellä kädellä hiirtä, kun olivat saaneet sylinterin oikeaan paikkaan. Jälkimmäisellä viikolla ruudulla näkyvä rahi näkyi aluksi, mutta henkilön lähtiessä liikuttamaan kädellään sylinteriä hän pystyi käyttämään vain tuntoaistiaan paikan määrittelyssä. Puolet ryhmästä teki harjoittelut päinvastaisessa järjestyksessä. Proprioseptiikkaan perustuvassa harjoittelussa edistyminen oli suurempaa, mikä näkyi myös motorisessa toiminnassa intervention päättyessä (Box and Block, P = 0,009 ja Jebsen-Taylor Hand Function test, P = 0,046).

Ks. kuva «Kuntoutustehtäviä virtuaaliympäristössä»1

  • Tutkimuksen laatu: heikko
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Hughes CM, Tommasino P, Budhota A ym. Upper extremity proprioception in healthy aging and stroke populations, and the effects of therapist- and robot-based rehabilitation therapies on proprioceptive function. Front Hum Neurosci 2015;9:120 «PMID: 25784872»PubMed
  2. Carey L, Macdonell R, Matyas TA. SENSe: Study of the Effectiveness of Neurorehabilitation on Sensation: a randomized controlled trial. Neurorehabil Neural Repair 2011;25:304-13 «PMID: 21350049»PubMed
  3. Cordo P, Lutsep H, Cordo L ym. Assisted movement with enhanced sensation (AMES): coupling motor and sensory to remediate motor deficits in chronic stroke patients. Neurorehabil Neural Repair 2009;23:67-77 «PMID: 18645190»PubMed
  4. Casadio M, Giannoni P, Morasso P ym. A proof of concept study for the integration of robot therapy with physiotherapy in the treatment of stroke patients. Clin Rehabil 2009;23:217-28 «PMID: 19218297»PubMed
  5. Cho S, Ku J, Cho YK ym. Development of virtual reality proprioceptive rehabilitation system for stroke patients. Comput Methods Programs Biomed 2014;113:258-65 «PMID: 24183070»PubMed
Kuva 1.

Kuntoutustehtäviä virtuaaliympäristössä.

Figure 2 in Cho ym. 2014. Two virtual rehabilitation tasks. (a) Visual feedback virtual environment (VFVE): a visible semi-transparent cylindercorresponding to the current position of affected hand as a visual feedback. (b) Proprioception feedback virtual environment (PFVE): a semi-transparent cylinder is visible initially but becomes invisible when the subject begins to move its hand intotarget position. Subjects estimate the target position by relying on their own proprioceptive feedback information.

Kaksi virtuaaliympäristön kuntoutustehtävää. a) Näköön perustuva palaute. Henkilö näkee kädessään sylinterin, joka tulee pöydän päällä tehdyn liikkeen avulla saattaa virtuaaliolohuoneessa olevan rahin päälle. Kun sylinteri on rahin päällä, se muuttuu väriltään punaiseksi. b) Proprioseptiikkaan eli asento- ja liikeaistiin perustuva palaute. Rahi on näkyvillä liikettä aloitettaessa, mutta kun henkilö lähtee liikuttamaan sylinteriä kädellään, se häviää tietokoneen näytöltä. Henkilö napsauttaa tietokoneen hiirtä terveellä kädellään, kun arvioi sylinterin olevan rahin päällä. Sylinteri vaihtuu väriltään punaiseksi, kun paikka on oikea.

Reprinted from Computer Methods and Programs in Biomedicine, Vol 113. Cho S, Ku J, Cho YK, Kim IY, Kang YJ, Jang DP, Kim SI. Development of virtual reality proprioceptive rehabilitation system for stroke patients. Figure 2, p.258-65, 2014, with permission from Elsevier