Vuonna 1995 julkaistussa meta-analyysissä «Garg R, Yusuf S. Overview of randomized trials of ...»1 yhdistettiin kaikkien julkaistujen ja myös julkaisemattomien ACE:n estäjien käyttöä sydämen oireista vajaatoimintaa sairastavilla potilailla selvittäneiden tutkimusten tiedot. Kaikki tutkimukset olivat lumekontrolloituja, ja niiden päätetapahtumana oli kokonaiskuolleisuus. Seuranta-aika oli vähintään 8 viikkoa. Meta-analyysin hyväksyttiin 32 tutkimusta ennen vuotta 1994, ja niissä oli yhteensä 7 105 potilasta.
Meta-analyysin tulosten mukaan kokonaiskuolleisuus väheni 23 % (OR 0,77; 95 % luottamusväli 0,67–0,88, p < 0,001). Kuolleisuuden ja uusintasairaalahoitojen yhdistetty päätetapahtuma väheni 35 % (OR, 0,65; 95 % luottamusväli 0,57–0,74; P < 0,001). Meta-analyysissä oli mukana laaja joukko erilaisia ACE:n estäjiä, joskin enalapriilia, kaptopriilia, ramipriilia, lisinopriilia ja kinapriilia käytettiin suurimmassa osassa tutkimuksista.
Alaryhmäanalyysien mukaan hyöty oli riippumaton potilaiden iästä, sukupuolesta tai oireiden vaikeusasteesta. Ne potilaat, joiden ejektiofraktio oli matalin, vaikuttivat hyötyvän eniten ACE:n estäjien käytöstä. Kuolleisuus väheni tämän meta-analyysin mukaan eniten vajaatoiminnan vaikeutumisesta johtuvien kuolemien vähenemisen vuoksi.
Systemaattisessa katsauksessa «Flather MD, Yusuf S, Køber L ym. Long-term ACE-inh...»2 yhdistettiin 5 pitkäaikaisen satunnaistetun tutkimuksen tiedot, joiden seuranta-aika oli vähintään 1 vuosi. Tutkimuksissa selvitettiin ACE:n estäjien käyttöä potilailla, joilla oli sydämen vajaatoiminta tai vasemman kammion supistumisvajaus. 3 tutkimukseen otettiin ainoastaan sydäninfarktin sairastaneita potilaita. Tutkimuksessa yhdistettiin kaikkiaan 12 763 potilaan tiedot, ja ACE:n estäjiä verrattiin lumelääkkeeseen.
ACE:n estäjää käyttäneillä potilailla oli pienempi kuolleisuus kuin lumetta käyttäneillä potilailla (23,0 vs. 26,8 %; OR 0,80; 0,74–0,87). Myös uusiutuvan sydäninfarktin yleisyys oli pienempi (8,9 vs. 11,0 %; OR 0,79; 0,70–0,89) samoin kuin uusintasairaalahoitojen määrä (13,7 vs. 18,9 %; OR 0,67; 0,61–0,74). Näiden päätetapahtumien yhdistetty määrä oli 28 % vähäisempi ACE:n estäjää käyttäneillä potilailla kuin lumelääkettä käyttäneillä (33,8 vs. 41,0 %; 0,72; 0,67–0,78; p < 0,0001).
Kommentti: Meta-analyyseihin mukaan otettujen tutkimusten määritelmät sydämen vajaatoiminnalle ovat vaihtelevia. Tutkimuksissa ei ole määritelty yhtenäistä rajaa vasemman kammion pumppauskyvylle eikä niissä pääsääntöisesti ole eritelty sitä, onko kyseessä uusi äkillinen sydämen vajaatoiminta vai aikaisemman pitkäaikaisen sairauden pahenemisvaihe. Erityisesti vanhemmissa tutkimuksissa on myös hyvin puutteellisesti määritelty vajaatoiminnan tyyppi (HFrEF vai HFpEF). Näiden syiden vuoksi meta-analyysien tulosten yleistäminen sydämen vajaatoiminnan alaryhmiin on epävarmaa.