Takaisin

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoidon järjestäminen: palveluohjaustyyppinen hoito- ja seurantajärjestelmä

Näytönastekatsaukset
Satu Brinkmann
19.12.2023

Näytön aste: A

Palveluohjaustyyppinen hoito- ja seurantajärjestelmä (koulutus, kotikäynnit, puhelinseuranta) vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuutta ja sairaalahoitojaksoja.

Kyseessä on meta-analyysi «Takeda A, Martin N, Taylor RS, ym. Disease managem...»1 25 kriteerit täyttävästä tutkimuksesta. Tarkastelun kohteena olivat aikuiset (yli 18-vuotiaat) potilaat, joilla oli todettu sydämen vajaatoiminta ja joilla oli ollut vähintään yksi sairaalahoitojakso edellä mainitusta syystä. Tutkimuksissa vertailtiin kliinisiä palveluinterventioita, jotka oli suunniteltu erityisesti sydämen vajaatoiminta sairastaville, ns. tavanomaiseen hoitoprotokollaan. Interventiot oli jaettu tyyppinsä mukaisesti kolmeen luokkaan: 1) palveluohjaus, 2) klinikkapohjainen palvelu tai 3) moniammatilliset interventiot. Ensisijaiset lopputulosmittarit olivat kuolleisuus ja sairaalahoitojaksot, toissijaiset sairaalahoitopäivät, indeksisairaalajakson ja seuraavan sairaalajakson välinen aika, "eventfree"-aika (event = kuolema tai sairaalaan joutuminen) indeksisairaalajaksosta alkaen ja elämänlaatu (HRQL).

Palveluohjaustyyppinen interventio vähensi 12 kuukauden seurannassa kaikista syistä johtuvaa kuolleisuutta (all cause mortality) merkittävästi verrattuna tavanomaiseen hoitoon ja seurantaan OR 0,66 (95 % luottamusväli 0,47–0,91, P = 0,01). Näissä tutkimuksissa oli yhteensä 2 801 potilasta. Palveluohjaustyyppiset interventiot näyttivät vähentävän sydänperäistä kuolleisuutta 12 kuukauden seurannassa, OR 0,87 (95 % luottamusväli 0,64–1,17, P = 0,35). Näissä tutkimuksissa oli yhteensä 1 423 potilasta. Uudet sairaalahoitojaksot vähenivät intervention seurauksena verrattuna tavanomaiseen hoitoon, OR 0,64 ja P = 0,007 (6 kuukauden seurannassa, yhteensä 655 potilasta) ja OR 0,47 ja P = 0,002 (12 kuukauden seurannassa, yhteensä 1 726 potilasta). Vastaavia merkitsevyyksiä ei saatu osoitettua poliklinikkaseurantaan perustuvissa interventioissa, ja moniammatillisissa interventioissa tulokset eivät saavuttaneet merkitsevyyttä pienen potilas- ja tutkimusmäärän vuoksi.

Kirjoittajat toteavat yhteenvetona, että palveluohjaustyyppinen ("case management") interventio (yleensä kokeneen sydänhoitajan toteuttama) vähentää sekä sydämen vajaatoiminnasta että muista syistä johtuvaa kuolleisuutta. Vastaavat moniammatilliset ohjelmat voivat olla tehokkaita. Poliklinikkatyyppisistä ratkaisuista (sydämen vajaatoimintapoliklinikka) ei ole näyttöä vaikuttavuudesta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Tuloksia voidaan soveltaa suunniteltaessa sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoitojärjestelmää.

Kirjallisuutta

  1. Takeda A, Martin N, Taylor RS, ym. Disease management interventions for heart failure. Cochrane Database Syst Rev 2019;1(1):CD002752 «PMID: 30620776»PubMed