Takaisin

Peiliterapia aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen jälkeen ylä- ja alaraajan motoriikan kuntoutuksessa

Näytönastekatsaukset
Sinikka Hiekkala
3.6.2016

Näytön aste: B

Peiliterapia ilmeisesti edistää ylä- ja alaraajan motorista toimintaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla eri vaiheissa sairastamista.

Liiketuntojuosteiden stimulaation lisäksi liikeharjoitteiden edistämiseksi voidaan hyödyntää myös muita afferentteja hermoratoja. Peiliterapia perustuu visuaaliseen stimulaation hyväksi käyttöön liikkeen edistämiseksi. Peiliterapiassa peili asetetaan kuntoutujan eteen midsagittaalitasoon siten, että terveellä yläraajalla tehdyt harjoitteet näyttäisivät ikään kuin pareettisella yläraajalla tehdyiksi.

Thieme ym. «Thieme H, Mehrholz J, Pohl M ym. Mirror therapy fo...»1, tutkivat peiliterapian vaikutuksia motoriikkaan, päivittäisiin toimintoihin, kipuun ja visuospatiaaliseen neglectiin aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla. Tutkimukseen valikoitui kesäkuun 2011 loppuun mennessä julkaistut 14 RCT- ja satunnaistettua cross-over-tutkimusta (567 koehenkilöä).

Kun peiliterapiaa verrattiin kontrolli-interventioihin, sillä oli vaikutus motoriikkaan (post-intervention data, standardised mean differences, SMD 0,61; 95 % luottamusväli 0,22–1,0; P = 0,002, 11 tutkimusta, 481 koehenkilöä; change scores: SMD 1,04; 95 % luottamusväli 0,57–1,51; P < 0,0001, 9 tutkimusta, 283 koehenkilöä), päivittäisiin toimintoihin (SMD 0,33; 95 % luottamusväli 0,05–0,60; P = 0,02, 4 tutkimusta, 94 koehenkilöä), kipuun (SMD -1,10; 95 % luottamusväli -2,10 – -0,09; P = 0,03, 5 tutkimusta, 90 koehenkilöä) ja visuspatiaaliseen neglectiin (SMD 1,22; 95 % luottamusväli 0,24–2,19; P = 0,01, 1 tutkimus, 20 koehenkilöä). Vaikutukset motoriikkaan pysyivät kuuden kuukauden seurantakäynnillä (SMD 1,09; 95 % luottamusväli 0,30–1,87; P = 0,007, 4 tutkimusta, 78 koehenkilöä).

Alaryhmäanalyysin mukaan sekä yläraajan SMD 0,53; 95 % luottamusväli 0,04–1,01; P = 0,007, 10 tutkimusta, 194 koehenkilöä) että alaraajan (SMD 0,65; 95 % luottamusväli 0,01–1,29; P = 0,05, 1 tutkimus, 20 koehenkilöä) peiliterapia erikseen tarkasteltuina olivat vaikuttavia keinoja yläraajan motoriseen toimintaan.

Kirjoittajat esittivät johtopäätöksinään, että peiliterapia ilmeisesti lisää yläraajan motoriikkaa, päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja helpottaa kipua, ainakin, jos sitä annetaan muun kuntoutuksen lisänä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Meta-analyysit on tehty menetelmän tai harjoitettavan raajan (ala- tai yläraaja) suhteen. Katsauksesta ei täysin ilmene sairastumisesta kuntoutukseen kulunut aika.

Kirjallisuutta

  1. Thieme H, Mehrholz J, Pohl M ym. Mirror therapy for improving motor function after stroke. Cochrane Database Syst Rev 2012;3:CD008449 «PMID: 22419334»PubMed