Höfler ja Trinka laativat systemaattisen katsauksen «Höfler J, Trinka E. Lacosamide as a new treatment ...»1 lakosamidin tehosta ja turvallisuudesta status epilepticuksessa. Kirjoittajat tunnistivat 19 julkaisua Medline-haun perusteella. Julkaisuista 10 oli yksittäisen potilaan hoitoa koskevia tapausselostuksia. Loput yhdeksän julkaisua olivat 3–48 potilasta sisältäviä retrospektiivisiä potilassarjoja. Statusten syyt olivat ja tyypit olivat vaihtelevia. Julkaisujen potilasmäärä oli yhteensä 136 potilasta, joista kouristuskohtauksena esiintyvä status epilepticus oli 19 %:lla. Lakosamidia oli annettu useimmiten 3.–5. lääkkeenä, ja vain pienellä osalla potilaista lakosamidia oli annettu 2. vaiheen lääkkeenä. Tyypillinen alkuannos oli 200–400 mg iv. (laskimonsisäisesti). Hoitovasteen määrittelyt ja arviointiajankohdat vaihtelivat julkaisuissa. Hoitovaste saavutettiin kaikkiaan 56 %:lla potilaista. Haittatapahtumia esiintyi 25 %:lla potilaista, tavallisimmin sedaatiota.
Kommentti: katsauksen kirjallisuushaussa ei tunnistettu yhtään prospektiivista tutkimusta, vaan ainoastaan retrospektiivisia sarjoja ja tapausselostuksia.
Yasiry ja Shorvon laativat meta-analyysin «Yasiry Z, Shorvon SD. The relative effectiveness o...»2 eri epilepsialääkkeillä status epilepticuksessa tehdyistä tutkimuksista, joissa tutkimuslääkettä oli käytetty potilailla, joilla kouristuskohtauksena esiintyvä status epilepticus jatkui bentsodiatsepiinilääkityksestä huolimatta. Kirjallisuushaku perustui Medline- ja Embase-tietokantoihin. Kirjoittajat tunnistivat kaikkiaan 13 tutkimusta, joista kahdessa oli mukana lakosamidia 2. vaiheen lääkkeenä saaneita potilaita. Julkaisujen sekä kirjoittajilta saatujen tietojen perusteella vain neljä potilasta vastasi meta-analyysin valintakriteereitä.
Tämä teksti on linkitetty seuraaviin artikkeleihin: