Pohjois-Carolinassa tehdyssä tutkimuksessa «Waltimo T, Trope M, Haapasalo M ym. Clinical effic...»1 selvitettiin natriumhypokloriittihuuhtelun (NaOCl) avulla tehdyn kemomekaanisen preparoinnin ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH)2) merkitystä kanavalääkkeenä juurihoitokäyntien välillä. Tutkimukseen otettiin mukaan 50 hammasta, joissa oli apikaaliparodontiitti. Hampaat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään: yhden hoitokäynnin ryhmä (n = 20), toinen ryhmä, jossa kanavissa oli Ca(OH)2-lääkitys viikon ajan (n = 18), ja kolmas ryhmä, jossa kanava jätettiin tyhjäksi (n = 12) käyntien välillä.
Juurikanavien bakteerimääriä mitattiin hoidon aikana mikrobiologisten näytteiden avulla. Periapikaalialueen paranemista arvioitiin röntgenlöydöksen PAI-indeksin perusteella vuoden seurannan jälkeen. Kaikissa kanavissa oli bakteerikasvua hoidon alussa. Ensimmäisellä käynnillä preparoinnin ja NaOCl-huuhtelun jälkeen 20–33 %:ssa tapauksista oli bakteerikasvua jäljellä. Toisella käynnillä bakteerikasvua oli Ca(OH)2-ryhmässä 33 %:ssa ja käyntien välillä tyhjillään olleissa kanavissa 67 %:ssa. NaOCl-huuhtelu tehosi hyvin myös toisella hoitokäynnillä, Ca(OH)2-lääkityissä kanavissa ei todettu huuhtelun jälkeen enää lainkaan kasvua ja tyhjänä olleissa kanavissa kasvua todettiin 17 %:ssa.
Hoitoryhmien välillä havaittiin vain pieniä eroja apikaalisen parodontiitin paranemisessa. Jos kanavassa oli bakteerikasvua toisella hoitokäynnillä, paranemistulos oli tilastollisesti merkitsevästi huonompi (p < 0,01). Tutkimus vahvistaa NaOCl-huuhtelun merkitystä juurikanavainfektion hallinnassa. Sen sijaan Ca(OH)2-lääkityksen merkitys ei osoittautunut kovin suureksi juurikanavasysteemin desinfioinnissa tai paranemistulosta arvioitaessa, mutta se oli hoitokäyntien välillä parempi kuin kanavan jättäminen tyhjäksi.
Ruotsalaisessa kliinisessä tutkimussarjassa «Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation o...»2, «Byström A, Sundqvist G. Bacteriologic evaluation o...»3, «Byström A, Sundqvist G. The antibacterial action o...»4, «Byström A, Claesson R, Sundqvist G. The antibacter...»5, «Byström A, Happonen RP, Sjogren U ym. Healing of p...»6 selvitettiin preparoinnin, NaOCl-huuhtelun avulla tehdyn kemomekaanisen preparoinnin sekä kamforoidun paramonoklorofenolin, kamforoidun fenolin ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH)2) merkitystä kanavalääkkeenä juurihoitokäyntien välillä. Tutkimuksiin otettiin mukaan 140 yksijuurista hammasta, joissa oli apikaaliparodontiitti. Hampaat hoidettiin seuraavasti: preparointi suoritettiin käsi-instrumentein kokoon ISO 40, pelkkää preparointia arvioitaessa huuhteluna käytettiin keittosuolaliuosta, muuten NaOCl:a. Kaikissa ryhmissä kanava jätettiin tyhjäksi käyntien välillä 2–4 vuorokautta ennen bakteerinäytteen ottoa.
Preparoinnin ja eri huuhtelu- ja kanavalääkeaineiden vaikutus mikrobikasvuun oli seuraava (bakteerikasvua/hampaiden määrä; prosenttiosuus): mekaaninen preparointi keittosuolaliuoksen kanssa (n = 8/17; 47 %), kemomekaaninen preparointi ja huuhtelu NaOCl (n = 3/15; 20 %), kemomekaaninen preparointi ja huuhtelu NaOCl ja EDTA (n = 3/20; 15 %) sekä ryhmät, joissa kemomekaaniseen preparointiin oli yhdistetty lääkitys kamforoidulla paramonoklorofenolilla (n = 5/15; 33 %), kamforoidulla fenolilla (n = 5/15; 33 %) tai Ca(OH)2:lla (n = 1/35; 3 %).
Kaikissa ryhmissä infektoituneiden kanavien lukumäärä ja bakteerimäärät näissä kanavissa lisääntyivät tyhjäksi jättämisen jälkeen.
Kommentti
Tutkimukset vahvistavat NaOCl-huuhtelun merkitystä juurikanavainfektion hallinnassa. Sen sijaan Ca(OH)2-lääkityksen merkitys on juurikanavasysteemin desinfioinnissa tai paranemistulosta arvioitaessa ilmeisesti melko rajallinen, mutta se on hoitokäyntien välillä parempi vaihtoehto kuin kanavan jättäminen tyhjäksi.