Cochrane-katsauksessa «Heran BS, Chen JM, Ebrahim S ym. Exercise-based ca...»1, jossa raportoitiin sepelvaltimotautipotilaiden liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikutuksia, selvitettiin myös vaikutusta koettuun elämänlaatuun. Interventioiden ja seuranta-aikojen pituudet vaihtelivat 4 kuukaudesta 5 vuoteen.
Elämänlaatua mittaavissa kyselyissä ja tulosten raportoinnissa oli suurta epäyhteneväisyyttä, minkä vuoksi meta-analyysia terveyteen liittyvään elämänlaatuun ei tehty. Kuitenkin seitsemässä kymmenestä tutkimuksesta todettiin liikunnallisen kuntoutuksen ryhmässä merkittävä paraneminen terveyteen liittyvässä elämänlaadussa verrattuna tavanomaisen hoidon ryhmään. Näissä tutkimuksissa käytettiin validoituja terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareita, kuten SF-36 (Short Form-36) ja QLMI (Quality of Life After Myocardial Infarction questionnaire).
Toisessa Cochrane-katsauksessa «Taylor RS, Sagar VA, Davies EJ ym. Exercise-based ...»2, jossa selvitettiin pääosin sydämen vajaatoimintapotilaiden (pääosin sepelvaltimotaudista johtuvaa sydämen vajaatoimintaa) liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikutuksia, tutkittiin myös vaikutusta elämänlaatuun.
Liikuntaryhmän terveyteen liittyvä elämänlaatu (Minnesota Living with Heart Failure questionnaire) parani kliinisesti merkittävästi kontrolliryhmään verrattuna 13 tutkimuksessa, joissa oli yhteensä 1 270 potilasta (ero -5,8 pistettä, 95 % luottamusväli 9,2 – -2,4).
Tutkijat pitävät terveyteen liittyvän elämänlaadun parantumista liikuntainterventioiden vaikutuksesta erittäin tärkeänä.
Kommentit: Elämänlaadun mittaukseen liittyy rajoitteita. Tulokset ovat rohkaiseva, mutta aiheesta tarvittaisiin lisää paremmin kontrolloituja tutkimuksia.