Takaisin

Alaselän stabilointiharjoitukset ja tavanomainen selän liikehoito kroonisen alaselkäkivun hoidossa

Näytönastekatsaukset
Jari Arokoski
23.10.2015

Näytön aste: C

Alaselän stabilointiharjoitukset (keskivartalon hallintaharjoitukset, core stability exercises) ja motorisen kontrollin harjoitukset (motor control exercises) saattavat vähentää kroonista alaselkäkipua ja parantaa toimintakykyä enemmän kuin tavanomainen selän liikehoito lyhytaikaisessa seurannassa (≤ 3 kk), mutta pitkäaikaisessa seurannassa (12 kk) harjoittelumuotojen välillä ei ilmeisemmin ole eroa.

Julkaisuvuoteen 2011 (1970 – lokakuu 2011) ulottuvaan kirjallisuushakuun ja siitä tehtyyn meta-analyysiin «Wang XQ, Zheng JJ, Yu ZW ym. A meta-analysis of co...»1otettiin mukaan satunnaistetut tutkimukset, jotka käsittelivät keskivartalon hallintaharjoitusten vaikuttavuutta verrattuna tavanomaisiin selkäharjoituksiin kroonisen alaselkäkivun hoidossa. Lähteinä olivat tietokannat China Biology Medicine disc, PubMed, Embase ja Cochrane Library. Tutkittavien tuli olla iältään > 18-vuotiaita ja heillä tuli olla krooninen alaselkäkipu (> 3 kk). Katsauksesta suljettiin pois tutkimukset, joissa tutkittavilla oli jokin spesifinen selkäsairaus. Tutkimukset arvioitiin sovitulla tutkimuslaadun pisteytysmenetelmällä (Cochrane Collaboration recommendations). Lopputulosmuuttujina oli koettu selkäkipu ja toimintarajoitus. Tutkimuksessa arviointiin sekä lyhyttä (< 3 kk) että pitkäaikaista (6–12 kk) harjoittelun vaikuttavuutta.

Meta-analyysiin valikoitui 5 satunnaistettua tutkimusta (n = 414). Kaikkien mukaan otettujen tutkimusten menetelmällinen laatu oli heikko. Tutkimukset olivat heterogeenisiä käytettyjen keskivartalon hallintaharjoitusten sisältöjen ja harjoittelun keston suhteen. Seuranta-ajat olivat 1 viikosta 12 kuukauteen. Kroonisesta selkäkivusta kärsivillä potilailla keskivartalon hallintaharjoitukset johtivat parempaan kivun lievittymiseen (keskimääräinen ero -1,29; 95 % luottamusväli: -2,47 – -0,11 skaalalla 0–10) ja heidän toimintakykynsä oli parempi (keskimääräinen ero -7,14; 95 % luottamusväli: -11,64 – -2,65 skaalalla 0–100) verrattaessa tavanomaisen selkäharjoittelun toteuttaneiden ryhmään lyhytaikaisessa seurannassa. Koetussa selkäkivussa ja toimintarajoituksessa ei ollut pitkäaikaisessa seurannassa eroa ryhmien välillä (selkäkipu: keskimääräinen ero -0,50; 95 % luottamusväli: 1,36–0,36 skaalalla 0–10 ja selkäkivun haitta; keskimääräinen ero -0,32; 95 % luottamusväli: -0,87–0,23 skaalalla 0–100).

Katsauksen tekijöiden johtopäätöksenä oli, että kroonisessa alaselkäkivussa keskivartalon hallintaharjoituksilla näyttää olevan enemmän kipua lievittävää ja toimintakykyä edistävää vaikutusta lyhytaikaisessa seurannassa, mutta eroa ei ollut nähtävissä enää pitempiaikaisessa seurannassa.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Julkaisuvuoteen 2011 (lokakuu 2011) ulottuvaan kirjallisuushakuun ja siitä tehtyyn meta-analyysiin «Byström MG, Rasmussen-Barr E, Grooten WJ. Motor co...»2 otettiin mukaan satunnaistetut tutkimukset, jotka käsittelivät motorisen kontrollin harjoitusten vaikuttavuutta verrattuna tavanomaiseen selän liikehoitoon ja muihin konservatiivisiin hoitoihin alaselkäkivun hoidossa. Lähteinä olivat tietokannat PEDro, PubMed, Embase ja CINAHL. Tutkittavien tuli olla iältään ≥ 16-vuotiaita, ja heillä tuli olla krooninen tai uusiutuva alaselkäkipu. Tutkimukset arvioitiin sovitulla tutkimuslaadun pisteytysmenetelmällä (PEDro-asteikko 0–10). Lopputulosmuuttujina oli koettu selkäkipu ja toimintarajoitus. Tutkimuksessa arviointiin sekä lyhyen (3 kuukautta) että pitkäaikaisen (12 kuukautta) harjoittelun vaikuttavuutta.

Meta-analyysiin valikoitui 8 satunnaistettua tutkimusta (n = 850). Mukaan otettujen tutkimusten menetelmällinen laatu vaihteli matalasta (5/10) korkeaan (8/10). Tutkimukset olivat heterogeenisiä käytettyjen keskivartalon hallintaharjoitusten sisältöjen ja harjoittelun keston suhteen. Seuranta-ajat olivat 6 viikosta 36 kuukauteen. Kroonisesta selkäkivusta kärsivillä potilailla motorisen kontrollin harjoitukset johtivat parempaan kivun lievittymiseen -7,80 (95 % luottamusväli -10,95 – 4,65) (pooled weighted mean improvement) ja heidän toimintakykynsä oli parempi -4,65 (95 % luottamusväli -6,20 – -3,11) (pooled weighted mean improvement) verrattaessa tavanomaisen selkäharjoittelun toteuttaneiden ryhmään lyhytaikaisessa seurannassa. Koetussa selkäkivussa ei ollut eroa pitkäaikaisessa seurannassa ryhmien välillä, mutta koetussa toimintarajoituksessa oli ero ryhmien välillä pitkäaikaisessa seurannassa ryhmien välillä motorisen kontrollin harjoitteluryhmän eduksi (-4,72; 95 % luottamusväli -8,81 – 0,63) (pooled weighted mean improvement).

Katsauksen tekijöiden johtopäätöksenä oli, että kroonisessa ja uusiutuvassa alaselkäkivussa motorisen kontrollin harjoittelu on tehokkaampaa kuin perinteinen alaselän liikehoito.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

«Wang XQ, Zheng JJ, Yu ZW ym. A meta-analysis of co...»1: Käytetty tutkimusten arviointimenetelmä oli laadullinen. Katsauksiin sisällytetyissä artikkeleissa oli useita puutteita muun muassa sokkouttamisen ja tulosmittareiden objektiivisen arvioinnin suhteen. Myös harjoittelun kesto, käytetyt keskivartalon hallintaharjoitusten tekniikat, tutkimusten harjoittelu ja seuranta-ajat olivat heterogeenisiä.

Kirjallisuutta

  1. Wang XQ, Zheng JJ, Yu ZW ym. A meta-analysis of core stability exercise versus general exercise for chronic low back pain. PLoS One 2012;7:e52082 «PMID: 23284879»PubMed
  2. Byström MG, Rasmussen-Barr E, Grooten WJ. Motor control exercises reduces pain and disability in chronic and recurrent low back pain: a meta-analysis. Spine (Phila Pa 1976) 2013;38:E350-8 «PMID: 23492976»PubMed