Satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen «Paul IM, Beiler JS, King TS ym. Vapor rub, petrola...»1 potilaat kerättiin vuosina 2008–2010 yliopistotasoiselta lastenvastaanotolta Pennsylvaniasta. Tutkimuksessa oli mukana 138 iältään 2–11-vuotiasta lasta, joilla oli vanhemmille tehdyn oirekyselyn perusteella ollut keskivaikeita flunssaoireita yli neljän päivän ajan. Lapset satunnaistettiin saamaan oirehoidoksi kamferi-mentoli-eukalyptusvoidetta (n = 44) rintakehälle ja niskaan, vaseliinivoidetta laitettavaksi rintakehälle ja niskaan (n = 47) tai ei lainkaan hoitoa (n = 47) illalla ennen nukkumaanmenoa. Voidehoitoryhmissä vanhemmat laittoivat itselleen kamferi-mentoli-eukalyptusvoidetta nenän alle ennen kuin laittoivat voidetta hoidettavalle lapselle, jotta he eivät kykenisi haistamaan, kumpaa voidetta lapsi sai. Hoidon tuloksia arvioitiin seuraavana aamuna 30 minuuttia heräämisen jälkeen kyselylomakkeella, jossa selvitettiin yskän vaikeutta, yskimistiheyttä, tukkoisuutta, nuhaa ja lasten ja vanhempien yöunen määrää. Kuuden oirekysymyksen Likert-skaala kussakin oli 1–7 eli maksimivähenemä pisteissä olisi 36. Ensisijainen tulosmuuttuja oli muutos oirekyselyn kokonaispisteissä.
Yhteenlasketussa flunssaoirekyselyssä kamferi-mentoli-eukalyptusvoide oli merkittävästi parempi kuin vaseliinivoide tai ei hoitoa. Oirepisteet laskivat kamferiryhmässä 30 % (Likert-asteikolla pisteiden vähenemä -12 vs -8) vaseliiniryhmään verrattuna ja 50 % (Likert -12 vs -6) ei-hoitoa ryhmään verrattuna. Kokonaispisteet laskivat tilastollisesti merkitsevästi: lapsen ja vanhempien kyky nukkua ja yskän tiheys ja vakavuus (kamferiryhmä vs ei hoitoa). Tukkoisuuden ja nenän vuotamisen oirepisteiden laskussa ei tullut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välille. Haittavaikutuksena kamferi-mentoli-eukalyptushoidosta osa lapsista sai ihon (28 %), nenän (14 %) tai silmien (16 %) kirvelyä, kun muissa ryhmissä kirvelyä ei esiintynyt lainkaan.
«Paul IM, Beiler JS, King TS ym. Vapor rub, petrola...»1: Tutkimuksen luotettavuus arvioitiin heikoksi, koska tutkimuksen sokkouttamisessa ei onnistuttu. Lisäksi lopputulosmuuttujat olivat subjektiivisia arvioita, ja erojen kliinistä merkittävyyttä oli vaikea arvioida.