Takaisin

Liikunnan vaikutus unihäiriöihin vaihdevuosi-ikäisillä naisilla

Näytönastekatsaukset
Päivi Polo
3.12.2015

Näytön aste: B

Liikunta ilmeisesti parantaa unen laatua vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.

Satunnaistetun interventiotutkimuksen «Tworoger SS, Yasui Y, Vitiello MV ym. Effects of a...»1 tarkoituksena oli verrata intensiteetiltään kohtalaisen liikunnan ja rauhallisen venyttelyn vaikutuksia yleiseen kuntoon, painoindeksiin (BMI), ulkonaoloaikaan ja unitilaan. Yhteensä 173 ylipainoista postmenopausaalista (vaihdevuosi-iän ohittanutta) naista rekrytoitiin syöpäklinikalta (ikävaihtelu 50–75 vuotta). Tutkimus kesti vuoden. 87 naista satunnaistettiin kohtalaisen liikunnan ja 86 naista kevyen liikunnan (venyttely) ryhmiin. Myös liikunnan määrä ja ajankohta (aamu tai ilta) otettiin huomioon.

Aamulla liikkuvilla (vähintään 225 minuuttia viikossa) oli vähemmän nukahtamisvaikeuksia verrattuna alle 180 minuuttia viikossa liikkuviin (OR 0,3, p < 0,05). Sen sijaan illalla liikkuvilla (vähintään 225 minuuttia viikossa) oli enemmän nukahtamisvaikeuksia verrattuna alle 180 minuuttia viikossa liikkuviin (OR 3,3, p < 0,05). Kevyen liikunnan naiset käyttivät vähemmän unilääkkeitä (OR 0,4, p < 0,05) ja heillä oli vähemmän nukahtamisvaikeuksia (OR 0,7, p < 0,010) interventioajanjakson aikana verrattuna alkutilanteeseen.

Myös hapenottokykyä vastaavan maksimaalisen O2:n nousun merkitystä selvitettiin: niillä naisilla, joilla vuoden seuranta-ajan puitteissa maksimaalinen O2-pitoisuus nousi enemmän kuin 10 % verrattuna niihin naisiin, joilla maksimaalinen O2-pitoisuus nousi 1 % tai vähemmän, oli pidempi nukkuma-aika (p < 0,05), vähemmän nukahtamistaipumusta vähäisen aktiviteetin aikana (p < 0,05) ja vähemmän unilääkkeiden käyttöä (p < 0,05). BMI:n laskulla tai lisääntyneellä ulkonaoloajalla oli ristiriitaisia vaikutuksia unen laatuun.

Tutkimuksen johtopäätelmä oli, että sekä vähäinen liikunta (venyttelyt) että kohtalainen liikunta saattavat parantaa unen laatua ylipainoisilla postmenopausaalisilla naisilla. Liikunnan vaikutukset näyttävät olevan kuitenkin riippuvaisia liikunnan määrästä ja erityisesti sen ajankohdasta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kyseessä oli etenevä satunnaistettu interventiotutkimus. Tutkimushenkilöt olivat valikoitu joukko ylipainoisia syöpäpoliklinikan potilaita, joten tuloksia ei välttämättä voi täysin rinnastaa satunnaispopulaatioon. Tutkimuksen mukaan jopa kevyt liikunta paransi unen laatua. Lisäksi liikunnan ajankohdalla oli merkitystä.

Etenevään satunnaistettuun tutkimukseen «Mansikkamäki K, Raitanen J, Nygård CH ym. Sleep qu...»2 rekrytoitiin 176 iältään 43–63-vuotiasta naista. Sisäänottokriteereinä oli kuumien aaltojen esiintyminen päivittäin, hormonikorvaushoidon käytöstä tuli olla vähintään 3 kuukautta, vähäinen liikunnanharrastus (vähemmän kuin kahdesti viikossa) ja amenorrhea (kuukautisten pois jääminen) vähintään 6 kuukauden ajan. Tutkimukseen ei kelpuutettu liikunnallisesti aktiivisia (liikunnanharrastus ≥ 2 kertaa viikossa, kerrallaan ainakin 30 minuuttia) tai yli 35 painoindeksin omaavia naisia, jotka sairastivat liikuntaa estävää perustautia, kuten sepelvaltimotautia, tai sydänlääkettä käyttäviä naisia. Vaihdevuositila varmistettiin follikkelia stimuloivan hormonin pituusmittauksilla (> 30 IU/L). Naiset satunnaistettiin kahteen ryhmään: toiset suorittivat aerobista liikuntaa (omaehtoisesti, ei valvottuna) 50 minuutin erissä 4 kertaa viikossa ja toiset toimivat kontrolliryhmänä. Molemmille ryhmille annettiin fyysisistä aktiivisuutta ja terveyttä käsitteleviä luentoja kerran kuussa.

Tutkimuksen päämittarit olivat unen laatu ja unta häiritsevien kuumien aaltojen määrän selvittäminen. Naiset raportoivat päivittäin kahteen kysymykseen puhelimitse: "olivatko kuumat aallot häirinneet unta" ja "miten olet nukkunut" (skaala 1–5, 1 = huonosti, 5 = hyvin). Vastauksia kerättiin 6 seurantakuukauden aikana jokaiselta osanottajalta keskimäärin 125 kertaa (5,2 kertaa viikossa). Alkumittaustilanteessa ryhmät eivät eronneet taustatekijöiden tai unen laadun suhteen.

Unen laatu parani aktiivisessa liikuntaryhmässä verrattuna kontrolliryhmään (OR 1,02; 95 % luottamusväli 1,0–1,05, p = 0,043). Aktiivisen liikuntaryhmän unen laatu parani 2 % viikossa, kun taas unen laatu huononi 0,5 % kontrolliryhmässä. Intervention jälkeen kuumat aallot vähenivät liikuntaryhmässä (p = 0,004).

Tutkijat päättelivät, että aerobinen liikunta 6 kuukauden ajan parantanee unen laatua ja helpottaa kuumia aaltoja oireisilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Kyseessä oli etenevä satunnaistettu interventiotutkimus. Tutkittavien määrä oli hyvä, vaihdevuositila oli varmistettu laboratoriokokein ja sekoittavia tekijöitä (kuten aikaisemmin aktiivisesti liikkuvat) oli suljettu pois. Tutkimuksen mukaan liikunnalla oli positiivinen vaikutus unen laatuun. Myös vasomotoriset oireet (esimerkiksi hikoilu ja kuumotus) helpottuivat, mikä osaltaan saattoi selittää liikunnan positiivisen univaikutuksen.

Kirjallisuutta

  1. Tworoger SS, Yasui Y, Vitiello MV ym. Effects of a yearlong moderate-intensity exercise and a stretching intervention on sleep quality in postmenopausal women. Sleep 2003;26:830-6 «PMID: 14655916»PubMed
  2. Mansikkamäki K, Raitanen J, Nygård CH ym. Sleep quality and aerobic training among menopausal women--a randomized controlled trial. Maturitas 2012;72:339-45 «PMID: 22673453»PubMed