Takaisin

Autismikirjon lasten unettomuuden hoito melatoniinilla, kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä tai näiden yhdistelmällä

Näytönastekatsaukset
Outi Saarenpää-Heikkilä
16.2.2023

Näytön aste: B

Autismikirjon lasten unettomuuden hoidossa melatoniinin ja kognitiivis-behavioraalisten menetelmien yhdistelmä on todennäköisesti tehokkain, vaikka melatoniini ja kognitiivis-behavioraaliset menetelmät myös yksinään ovat todennäköisesti tehokkaita.

Italialaiset ovat julkaisseet satunnaistetun lumekontrolloidun tutkimuksen melatoniinin ja vanhempien saaman kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin pohjautuvan ohjauksen tehosta yhdessä tai erikseen autismikirjon lasten unettomuuden hoidossa «Cortesi F, Giannotti F, Sebastiani T ym. Controlle...»1.

Tutkimus tehtiin italialaisen yliopistosairaalan neuropsykiatrisen yksikön 4–10-vuotiaille potilaille, joilla oli diagnosoitu (DSM-kriteerien mukaan, ADI-R- ja ADOS-tutkimuksilla) autismirjon häiriö ja unettomuus, käsittäen sekä pidentyneen nukahtamisviiveen että yöheräilyn. Unihäiriöt olivat kestäneet vähintään 3 kuukautta ja olivat todennettavissa myös kahden viikon alkuseurannassa. Vakavat muut sairaudet olivat poissulkukriteerinä, samoin psyykkinen oireilu (vanhempien täyttämä CBCL-lomake) ja lääkitykset.

Alussa perusmittauksiin kutsuttiin 185 lasta, joista 15 jäi pois. Sitten kliininen arvio tehtiin 170 lapselle, joista edelleen 10 jäi pois. Lopulta 160 lasta satunnaistettiin neljään 40 lapsen ryhmään (suluissa on mainittu kunkin ryhmän lapsimäärä tutkimuksen loppumittauksessa): yhdistelmähoito (35), melatoniini (34), kognitiivis-behavioraaliset menetelmät (33) ja lumehoito (32). Melatoniini- tai lumehoito kesti 12 viikkoa, jonka jälkeen lumeryhmälle tarjottiin mahdollisuus melatoniinihoitoon tutkimuksen jälkeen. Melatoniini annettiin hitaasti vapautuvana, vahvuudeltaan 3 mg:n valmisteena. Kognitiivis-behavioraalinen menetelmä koostui vanhempien neljästä viikoittaisesta 50 minuutin yksilöllisestä, strukturoidusta tapaamisesta psykologin kanssa. Siinä käytiin läpi kasvatuksellisia, behavioraalisia ja kognitiivisia komponentteja, jotka liittyivät lapsen nukkumiseen.

Perusmittauksena hoidon alussa ja 12 viikon kuluttua olivat aktigrafia ja CSHQ (Children's Sleep Habits Questionnaire). Aktigrafiasta arvioitiin päätemuuttujina nukahtamisviive, kokonaisuniaika, yöheräilyjen määrä ja unen tehokkuus. CSHQ:sta arvioitiin ala-asteikkojen pistemäärät (nukuttamistaistelu, nukahtamisviive, unen kesto, nukkumisahdistus, yöheräily, parasomniat, hengityshäiriöt ja päiväväsymys). Lisäksi arvioitiin, kuinka suuri osa potilaista kussakin ryhmässä saavutti alle 30 minuutin nukahtamisviiveen tai nukahtamisviive lyheni puoleen, ja kuinka monella unen tehokkuus kohosi yli 85 %:iin.

Kaikki aktigrafialla arvioidut päätemuuttujat paranivat merkitsevästi hoitoryhmissä verrattuna lumeryhmään, jossa ei tapahtunut paranemista millään osa-alueella. Suurinta paraneminen oli yhdistelmähoitoryhmässä, seuraavaksi melatoniiniryhmässä ja pienin, mutta kuitenkin lumeeseen verrattuna merkitsevä paraneminen kognitiivis-behavioraalisten menetelmien ryhmässä. Efektikoko kaikissa vertailuissa oli keskikokoinen (0,53–0,67). Normalisoituneiden nukahtamisviiveiden prosenttiosuudet paranivat samassa järjestyksessä (yhdistelmähoito verrattuna melatoniiniin (p < 0,01), yhdistelmähoito verrattuna kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin (p < 0,001), ja melatoniini verrattuna kognitiivis-behavioraalisiin menetelmiin (p < 0,01)). Unen tehokkuuden prosenttiosuudet paranivat myös merkitsevästi samassa järjestyksessä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti: Hyvin tehty ja selkeä tutkimus, jossa kuitenkin yksittäisten ryhmien koot jäivät verraten pieniksi.

Kirjallisuutta

  1. Cortesi F, Giannotti F, Sebastiani T ym. Controlled-release melatonin, singly and combined with cognitive behavioural therapy, for persistent insomnia in children with autism spectrum disorders: a randomized placebo-controlled trial. J Sleep Res 2012;21:700-9 «PMID: 22616853»PubMed