Takaisin

Bisfosfonaattien käyttö värttinäluun alaosan murtuman ehkäisemisessä

Näytönastekatsaukset
Mira Sillanpää ja Mika Paavola
2.5.2016

Näytön aste: C

Alendronaatin käyttö saattaa vähentää rannemurtumien esiintyvyyttä vaikeaa postmenopausaalista luukatoa sairastavilla naisilla, mutta yhden murtuman ehkäisemiseksi täytyy kuitenkin hoitaa 53 potilasta 3 vuoden ajan.

Blackin ym. muiden amerikkalaisessa, satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa «Black DM, Cummings SR, Karpf DB ym. Randomised tri...»1 tutkittiin 3 vuoden seurannassa alendronaatin vaikutusta murtumariskiin mukaan lukien tarkemmin määrittelemättömät rannemurtumat. Tutkimusryhmä (N = 2 027) koostui 55–81-vuotiaista naisista (keski-ikä 71 vuotta), joilla oli diagnosoitu osteoporoosirajan alittava reisiluunkaulan ja lannerangan luuntiheys ja vähintään yksi aiempi selkänikaman murtuma. Tutkittavat jaettiin alendronaatti- (N = 1 022) tai lumeryhmään (N = 1 005). Alendronaattihoito aloitettiin 5 mg:lla päivässä ja annosta nostettiin 24 kuukauden kohdalla 10 mg:aan. Rannemurtumien esiintyvyys arvioitiin potilaiden kertoman ja otettujen röntgenkuvien lausuntojen perusteella.

Seurantajakson aikana ilmenneiden rannemurtumien määrä aledronaattiryhmässä oli alhaisempi (22 murtumaa 1 022 potilaalla) kuin lumeryhmässä (41 murtumaa 1 005 potilaalla). Ero oli tilastollisesti merkittävä (HR 0,52, 95 % luottamusväli 0,31–0,87). Kolmen vuoden NNT-luku alendronaattihoidolle rannemurtumien ehkäisyssä oli 53.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: kohtalainen

Kommentit:

«Black DM, Cummings SR, Karpf DB ym. Randomised tri...»1: Laatu ja sovellettavuus: melko valikoitunut väestö (iäkkäitä, aiempi nikamamurtuma), adherenssi varsin korkea, rannemurtumia ei määritelty.

Kirjallisuutta

  1. Black DM, Cummings SR, Karpf DB ym. Randomised trial of effect of alendronate on risk of fracture in women with existing vertebral fractures. Fracture Intervention Trial Research Group. Lancet 1996;348:1535-41 «PMID: 8950879»PubMed