Takaisin

Kohdennettu puhkeavien hampaiden harjausopetus ja hampaiden reikiintyminen

Näytönastekatsaukset
Kaisu Pienihäkkinen ja Marja Pöllänen
27.8.2020

Näytön aste: C

Kohdennettu puhkeavien hampaiden harjausopetus ja suuhygienian yksilöllinen kontrollointi saattaa ehkäistä hampaiden reikiintymistä.

Kohdennettuun puhkeavien hampaiden harjausopetukseen perustuvassa Nexø-metodissa karies ymmärretään paikallisena prosessina. Uskotaan, että reikiintyminen voidaan estää harjaamalla hampaat huolellisesti fluorihammastahnaa käyttäen. Huomio kiinnitetään erityisesti kohtiin, joissa olosuhteet suosivat biofilmin kasvua. Kariesvaurioiden esiintyminen hampaistossa, pysyvien ensimmäisten poskihampaiden puhkeamisvaihe, niiden purupintojen varhainen vaurioituminen ja vanhempien haluttomuus yhteistyöhön muodostavat kriteerit, joista saa joko 1 tai 2 riskipistettä. Jos lapsi saa maksimipisteet, kutsuväli on 1 kuukausi, minimissään hoitoon kutsutaan 9 kuukauden välein. Muut saavat kutsuajan tältä väliltä pisteytyksen mukaan.

Hollannissa tehtyyn RCT-tutkimukseen «Vermaire E. Optimizing Oral Health. Towards a tail...»1, «Vermaire JH. Application of the Nexø method in a g...»2 otettiin mukaan 271 alkuvaiheessa iältään 6-vuotiasta lasta. Heidät satunnaistettiin 3 ryhmään: kontrolli-, IPFA- (Increased Professional Fluoride Applications) tai NOCTP-ryhmä (Nexø-metodi). Kontrolliryhmä kävi 2 kertaa vuodessa tarkastuksessa ja hampaiston fluorauksessa (1,25-prosenttinen fluoridilakka), ja kaikki pysyvät ensimmäiset poskihampaat pinnoitettiin. IPFA-ryhmälle tehtiin kontrolliryhmän mukaisen hoidon lisäksi 2 fluorilakkakäsittelyä. Nexø-ryhmän lapsille määritettiin yksilölliseen riskiin perustuen kutsuväli, joka vaihteli 1–9 kuukauteen, he saivat yksilöllistä omahoidon ohjausta ja ruokavalio-ohjeita, mutta ehkäiseviä toimenpiteitä (fluoraukset ja pinnoitukset) tehtiin vain, jos riskipotilailla todettiin eteneviä kariesvaurioita.

Tutkimuksessa raportoitiin hoitotulokset 3 vuoden ja 6 vuoden kuluttua. Ensisijaisina tulosmuuttujina olivat DMFS-indeksi ja sen muutokset sekä niiden lasten osuus, joilla DMFS-indeksi oli 0. Lisäksi raportoitiin tehtyjen pinnoitteiden määrä.

Ensimmäisten 3 vuoden jälkeen NOCTP-ryhmän DMFS-indeksi oli 0,21 ja muutos (0,15) oli tilastollisesti merkitsevästi pienempi kuin IPFA- tai kontrolliryhmän, joiden DMFS-indeksit olivat vastaavasti 0,39 ja 0,48 ja muutokset vastaavasti 0,34 ja 0,46.

Seuraavien 3 vuoden aikana tapahtuneessa muutoksessa ei ollut eroja ryhmien välillä (0,52, 0,55, ja 0,59 vastaavasti). NOCTP-ryhmän 12-vuotiaista oli merkitsevästi suurempi osuus niitä, joilla DMFS-indeksi oli 0 (66,7 %) kuin IPFA- (55,7 %) tai kontrolliryhmässä (57,1 %), p < 0,05. NOCTP-ryhmässä oli tehty merkitsevästi vähemmän pinnoitteita (1,12) kuin muissa ryhmissä (IPFA 3,00 ja kontrolli 2,89).

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Nexø-metodia tutkittiin myös korkeamman kariestason väestössä Moskovan alueella «Kuzmina I, Ekstrand KR. Outcomes 18 years after im...»3. Lähtötilanteessa vuonna 1994 tutkimukseen osallistujat olivat 6- ja 11-vuotiaita, ja seuranta-aika oli 2,5 vuotta. Tutkimukseen seulottiin mukaan 100 koehenkilöä kummassakin ikäluokassa puhkeamassa olevien poskihampaiden perusteella, 50 vertailuryhmään ja 50 Nexø-metodiryhmään (N = 200). Pitkäaikaistutkimus raportoi tuloksia noin 18 vuoden seurannan jälkeen. Vuonna 2012 tehtiin kliininen tarkastus ja hammasterveyteen liittyvä puhelinhaastattelu. Pitkäaikaisseurannassa oli mukana noin 24-vuotiaana Nexø-ryhmässä 45 ja kontrolliryhmässä 43 osallistujaa ja noin 28-vuotiaana vastaavasti 47 ja 44 osallistujaa.

2,5 vuoden seurannan jälkeen hampaiden reikiintyminen oli vähäisempää Nexø-ryhmässä kuin vertailuryhmässä; DMFS-indeksin keskiarvot olivat 6-vuotiaissa 0,28 ja 2,24 (p < 0,001) ja 11-vuotiaissa 3,12 ja 6,35 (p < 0,01). Pitkäaikaisseurannassa vuonna 2012 vastaavat DMFS-arvot olivat alkujaan 6-vuotiaissa 10,15 ja 13,14 (p = 0,06) ja alkujaan 11-vuotiaissa 10,83 ja 14,48 (p = 0,008), eli reikiintyminen oli jäänyt alemmalle tasolle varsinaisen interventioajan jälkeenkin.

Haastattelutulokset viittaavat siihen, että lapsena Nexø-ryhmään kuuluneet olivat aikuisena tietoisempia karieksen hallintaan yleisesti liitetyistä tekijöistä kuin vertailuryhmään kuuluneet. Tutkimuksen tulosten perusteella lapsuudessa saadulla yksilöllisellä Nexø-metodiin perustuvalla harjausopetuksella on positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia aikuisuuteen saakka.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit

«Vermaire E. Optimizing Oral Health. Towards a tail...»1: Hollannissa tämänikäiset lapset tarkastetaan ja käsitellään fluorilla 2 kertaa vuodessa, lisäksi poskihampaat pinnoitetaan. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voisiko vaikuttavuutta parantaa lisäämällä fluorikäsittelyjä 4:ään kertaan vuodessa tai soveltamalla yksilöllistä pelkästään harjausopetukseen perustuvaa toimintatapaa. Suomessa ero Nexø-metodin hyväksi olisi luultavasti suurempi, koska fluorikäsittelyt suunnataan vain riskiyksilöihin ja tarkastuksia tehdään harvemmin.

«Vermaire JH. Application of the Nexø method in a g...»2: Tutkimuksen «Vermaire E. Optimizing Oral Health. Towards a tail...»1 jatkotutkimus. Jatkotutkimuksen korkea poisjääneiden määrä (40 %) laskee tutkimuksen laatua, vaikka poisjääneitä olikin kaikissa ryhmissä yhtälaisesti.

Kirjallisuutta

  1. Vermaire E. Optimizing Oral Health. Towards a tailored, effective and cost-effective dental care. Väitöskirja. Hollanti. 2013 http://www.ivorenkruis.nl/userfiles/File/Proefschrift_Erik_Vermaire_final.pdf
  2. Vermaire JH. Application of the Nexø method in a general dental practice in the Netherlands: 6-year results of a RCT. Int J Dent Hyg 2018;16:419-425 «PMID: 29582543»PubMed
  3. Kuzmina I, Ekstrand KR. Outcomes 18 years after implementation of a nonoperative caries preventive program--the Nexö-method--on children in Moscow, Russia. Community Dent Oral Epidemiol 2015;43:308-16 «PMID: 25656923»PubMed